Perussuomalaiset

  • 6 101 203
  • 47 383

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Parasta kehitysapua olisi kansainvälisen lainsäädännön muokkaaminen siten, että kehitysmaiden kanssa kauppaa tekevät yritykset velvoitettaisiin toimimaan oikein.

Olen samoilla linjoilla, tosin realiteetit pitää muistaa eli tässä tapauksessa se, että näen aika paljon kysymysmerkkejä siinä, miten esim Kiina ja kiinalaiset businekset toimisivat Afrikassa, vaikka länsi tällaisiin sopimuksiin sitoutuisikin.

Nimimerkki @mjr yllä puki hyvin tuossa yllä sanoiksi myös omat ajatukseni, eli minä uskon läntisten (suur)valtojen hyötyvän verrattomasti enemmän taloudellisesti siitä, että maksetaan "kehitysapua" Afrikkaan ja siten ylläpidetään hajoita&hallitse-taktiikalla hallitsematonta kaaosta. Klassinen esimerkki tästä on koko keskinen Afrikka.

Tietysti Suomi pienenä maana ei tässä ole millään lailla hyötyjien joukossa, se on selvää.

Ranskan toimista sen sijaan keskisessä Afrikassa on todettu, että heidän satelliittinsa ja tiedustelunsa tietävät kyllä tarkkaan, että mikä heimo on lähdössä viidakkoveitsien ja kalashnikovien kanssa mihinkin suuntaan, mutta maiden viranomaisille jätetään välillä kertomatta, jotta tilanne ei missään oloissa tasoittuisi.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Tuossa mjr:n keississä kyllä unohtuu se että ovatko kehitysapurahat edellytys tälle epäsymmetriselle markkinatilanteelle, ts. olisiko sama mahdollista ilman että tämä investointi suunnataan kehitysapuun. Koska ROI:n kohdalla ei pidä huomioida vain että voidaanko sijoitukselle laskea tuottoa vaan että voisiko jostain muualta saada paremmankin tuoton. Muuttuisivatko kehitysmaat ilman kehitysapua itsestään tiukasti säädellyiksi yhteiskunniksi vaikkapa Pohjoismaitten tapaan jolloin riistokapitalismin mahdollisuudet loppuisivat vai, olisiko mitään eroa havaittavissa, parhaimmillaanhan riistokapitalismin mahdollisuudet jopa paranisivat kun yksi vastikkeettoman tulon momentti katoaisi kehitysmaitten sisääntulevasta rahavirrasta. Ja tämä mitä parhaimmiten edistäisi länsimaitten kykyä tuottaa ylijäämää koko ihmiskuntaa hyödyttävien asioitten kehittämiseen.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Mutta siis rokotuskampanjat ja ripulitautien ehkäisyyn saadut kehitysyhteistyövarat ovat tutkijoiden arvion mukaan olleet vaikuttamassa imeväisyyskuolleisuuden laskuun.

Asiasta voidaan olla montaa mieltä, tietty perusterveydenhuollon kehittämiseen panostaminen hyödyttää alueen ihmisiä ja parantaa heidän elämisen laatua mutta onko tämä toiminta kaikella tapaa järkevää jos muihin rakenteellisiin ongelmiin ei puututa ja niitä ei (vaadita) korjattavaksi? Mitä hyötyä siitä on, että n+ miljoonaa lasta selviää rokotuskampanjan avulla hengissä lapsuudesta kokeakseen jossain vaiheessa elämäänsä kuitenkin humanitäärisen katastrofin tai sodan myötä syntyneen alueellisen kaaoksen? Ja toisaalta nämä hengissä selvinneet lapset ovat omalta osaltaan lisäämässä mantereen taakkaa ja ovat osallisena paikallista ja laajempaa ekologista katastrofia, kun sikäläisestä toimintakulttuurista johtuen esim. maanviljelyn tila on toivottoman surkea (muistaakseni paikoin jopa yli 50% viljelytuotannosta tuhoutuu ennen kuin sato on ihmisten ruokapöydässä*).

En nyt kuitenkaan lähtisi lopettamaankaan näitä rokotuskampanjoita vaikka minusta niiden hyöty on kyseenalainen ts. niiden ansiosta väkimäärä mantereella lisääntyy entisestään. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella tärkeää on panostaa koulutukseen ja lisätä naisten koulutusta, ja samalla pyrkiä saamaan lapsesta saakka tasapuolisesti kummankin sukupuolen edustajia sinne koulun penkille ja heidät myös pysymään siellä koulussa, koska jaksan uskoa, että aikanaan - vuosikymmenten kuluessa - juuri koulutetun väestön myötä yhteiskunnalliset olot paranevat mantereen alueella ja sen myötä mahdollisuus laaja-alaisille väärinkäytöksille pienenee. Mutta en todellakaan usko, että nämä yhteiskunnalliset ongelmat - joista osa on lähtöisin länsimaiden toiminnasta ja suuryritysten omaa etua ajavasta politiikasta - loppuvat hetkessä, hyvä jos oman elinaikani aikana näen Afrikan mantereena nousevan kehityksessä porrasta kahta ylemmäs. Tätä ennen jo useampi yksittäinen valtio voi tämän tehdä, mutta silti kovin moni maa on tällä hetkellä siinä jamassa, että kehityksen kannalta paras vaihtoehto saattaisi olla "valistunut diktatuuri" tai "ulkopuolinen haltuunotto" ja yhteiskunnan uudelleen rakentaminen.

En usko ihmiskunnan hyvyyteen eli en usko, että suuryritykset tai tietyt valtiot pyyteettömästi lähtisivät parantamaan oloja alueella - se on turha toivo. Ranska on Ranska vaikka sen voissa paistaisi... YK ei järjestönä tällaiseen pysty mutta YK:n kaltainen järjestö tietyin muutoksin saattaisi saada aikaan sen, että pitkällä aikajänteellä yhteiskunnallinen tilanne Afrikassa olennaisesti paranisi. Toisaalta nyt Kiinan panos on niin voimakas tiettyjen valtioiden alueella, että voi olla turha toivo edes kuvitella, että näiden maiden asema millään muotoa kehittyisi ja ne itsenäisemmin saisivat päättää toimistaan. Tosin jokunen afrikkalainen taloustieteilijä pitää Kiinan harjoittamaa talous- ja poliittista yhteistyötä kehitysapua parempana, koska Kiinan harjoittama toiminta ei ole vastikkeetonta ja pyyteetöntä auttamista vaan tarkoituksena on kerätä taloudellista hyötyä ja voittoja ja tämä toiminta vastaavasti lisäisi tuottavuutta alueen yhteistyökumppaneissa. Mutta Kiinan malli nyt ei korruptiota mihinkään poista, ja korruptio kun kuitenkin on eräs mantereen suurimmista ongelmista.

vlad.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En nyt kuitenkaan lähtisi lopettamaankaan näitä rokotuskampanjoita vaikka minusta niiden hyöty on kyseenalainen ts. niiden ansiosta väkimäärä mantereella lisääntyy entisestään. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella tärkeää on panostaa koulutukseen ja lisätä naisten koulutusta, ja samalla pyrkiä saamaan lapsesta saakka tasapuolisesti kummankin sukupuolen edustajia sinne koulun penkille ja heidät myös pysymään siellä koulussa, koska jaksan uskoa, että aikanaan - vuosikymmenten kuluessa - juuri koulutetun väestön myötä yhteiskunnalliset olot paranevat mantereen alueella ja sen myötä mahdollisuus laaja-alaisille väärinkäytöksille pienenee. Mutta en todellakaan usko, että nämä yhteiskunnalliset ongelmat - joista osa on lähtöisin länsimaiden toiminnasta ja suuryritysten omaa etua ajavasta politiikasta - loppuvat hetkessä, hyvä jos oman elinaikani aikana näen Afrikan mantereena nousevan kehityksessä porrasta kahta ylemmäs.

Minusta ei vain voida ajatella, ettemme pelastaisi ihmishenkiä sen takia, että se lisää väkilukua. Ennemmin on ajateltava sitä, miten niitä pitkän aikavälin ongelmia ratkotaan - ja kyllähän Suomen antamasta kehitysavusta osa todellisuudessa menee tällaisiinkin kohteisiin (esim. vaikka Nepalin koulutusohjelma http://formin.finland.fi/public/def...95409&nodeid=48024&contentlan=1&culture=fi-FI) Kehitysyhteistyö on kannatettava ja tärkeä osa kehityspolitiikkaa, mutta sen lisäksi oleellisia ovat tietysti velkojen anteeksianto-kysymys ja toisaalta esimerkiksi kauppapolitiikka, jossa voitaisiin protektionismia purkamalla edistää kehitysmaiden vientiä....

Siitä olen ihan samaa mieltä, että esimerkiksi koulutustason nousun kautta yhteiskunnalliset olot Afrikassa pitkällä aikavälillä parantuvat ja se on tietysti pitkä tie. Naisten asema on muuten aika mielenkiintoisella tavalla kytköksissä yleiseen hyvinvointiin ja vakauteen.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Siitä olen ihan samaa mieltä, että esimerkiksi koulutustason nousun kautta yhteiskunnalliset olot Afrikassa pitkällä aikavälillä parantuvat ja se on tietysti pitkä tie. Naisten asema on muuten aika mielenkiintoisella tavalla kytköksissä yleiseen hyvinvointiin ja vakauteen.

Paitsi että tuollainen oletus ei ole varsinaisesti mitään muuta kuin oletus, toki, on suuri määrä korrelaatiotason esimerkkejä osoittamaan se muttei ehdotonta kausaliteettia pysyvälle olotilalle. On vastaavasti joukko valtioita joissa ensin koulutuksen myötä on menty suuntaan X mutta sitten valta on vaihtunut ja onkin palattu takaisin kohtaan Y. Sukupolvi menee ja ollaan taas täysin lähtökuopissa. Sama pätee käytännössä kaikkiin tyypillisiin kehitysaputavoitteisiin (imeväiskuolleisuuden ja lapsikuolleisuuden lasku jn.e), eli teoriassa ne kaikki edesauttavat kokonaisvaltaista kehitystä mutta toisaalta, kaikki kehitys on pyyhkäistävissä hyvin helposti sivuun sisäisen valtakamppailun kautta. Tästä lähinnä juuri tullaan siihen mitä kysyin, voidaanko osoittaa että kehitysapuun käytetyille rahoille saadaan kestävää vastinetta, ei vain jotain sellaista joka näyttää hyvältä yhden projektin ajan kunnes sitten partasuusedät ottavat taas vallan ja tyttöjen koulut muutetaan bordeilleiksi.
Sen sijaan samalla rahalla tehty vaikkapa polttomoottorien hyötysuhteen parantamiseksi 1%:lla pysyy kerran implementoituna todennäköisesti käytössä vaikka tutkimuksen rahoitus lakkautettaisiinkin.

Kehitysapua on harrastettu vuosikymmenet, rahaa on käytetty miljardeja, mitä voidaan osoittaa viivan alle tuotoksi? Ja, olisiko sama tuotto voitu saada vaikkapa sokea kana-menetelmällä tai ilmankin kehitysapua.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Onko imeväiskuolleisuuden lasku pitkällä tähtäimellä hyvä asia, jos ja kun se on johtanut Afrikan mantereen väkiluvun räjähdysmäiseen kasvuun ja sitä kautta maanosan kurjuuden ja kärsimyksen lisääntymiseen? Minusta ei ole.
Hirveän pitkä kirjoitus, joka perustui virheelliselle käsityksellä. Imeväiskuolleisuuden lasku ei aiheuta väkiluvun räjähdysmaista kasvua vaan päinvastoin. Mitä korkeampi on imeväis/lapsikuolleisuus, sitä korkeampi on syntyvyys. Lapset nähdään Afrikassa (niinkuin muullakin samassa taloudellisesti tilanteessa olevissa maissa) vanhuuden tukena ja turvana, jos kuolleisuus on iso, niin lapsia pitää hankkia luonnollisesti paljon.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Hirveän pitkä kirjoitus, joka perustui virheelliselle käsityksellä. Imeväiskuolleisuuden lasku ei aiheuta väkiluvun räjähdysmaista kasvua vaan päinvastoin. Mitä korkeampi on imeväis/lapsikuolleisuus, sitä korkeampi on syntyvyys. Lapset nähdään Afrikassa (niinkuin muullakin samassa taloudellisesti tilanteessa olevissa maissa) vanhuuden tukena ja turvana, jos kuolleisuus on iso, niin lapsia pitää hankkia luonnollisesti paljon.

Hyvä huomio paitsi että vähän asian ohi, syntyvyydenkään lasku kun ei vielä automaattisesti tarkoita väestönkasvun pienenemistä. Imeväiskuolleisuuden lasku saa aikaan syntyvyyden laskua kun ei tosiaan tarvitse pistää uutta lasta kehiin samantien edellisen kuoltua, mutta väestönkasvuun tällä on vaikutusta vasta kun myös lastenhankinnan tarpeellisuus vähenee ts. lapsikuolleisuus yleisesti laskee.

Eihän Afrikassakaan lapsia hankita sen takia että vauvat ovat söpöjä (ts. imeväiskuolleisuuden vaikutusalue) vaan että vauvoista kasvaa vähintään nyt lapsia, parhaimmillaan aikuisia. Vähän sama kuin jos sinä haluat kännykän niin ei sinun kannaltasi ole merkittävää mikä saanto puolijohdevalmistajalla on piisiruja tehdessään, sinun tarpeesi tyydyttää vain se valmis kännykkä ja saannon parantuminen vaikuttaa lähinnä sinun kännykkäsi loppuhintaan, sen yhden kännykän sinä tahdot oli sitten saanto 1% tai 99%.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Minusta ei vain voida ajatella, ettemme pelastaisi ihmishenkiä sen takia, että se lisää väkilukua...

Samaa mieltä tästä, ihan periaatteellisena asiana. Liekö syynä koulussa ja kotona saamani kristillinen kasvatus (hymiö), mutta ehdottomasti sitä mieltä, että rokotukset jne tarjottava myös Afrikan ihmisille mikäli sellaista on. He ovat ihmisiä hekin, eivät karjaa.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tästä lähinnä juuri tullaan siihen mitä kysyin, voidaanko osoittaa että kehitysapuun käytetyille rahoille saadaan kestävää vastinetta, ei vain jotain sellaista joka näyttää hyvältä yhden projektin ajan kunnes sitten partasuusedät ottavat taas vallan ja tyttöjen koulut muutetaan bordeilleiksi.
Sen sijaan samalla rahalla tehty vaikkapa polttomoottorien hyötysuhteen parantamiseksi 1%:lla pysyy kerran implementoituna todennäköisesti käytössä vaikka tutkimuksen rahoitus lakkautettaisiinkin.
.

Ylempänä kerroin kehitysavulla saaduista tuloksista imeväisyyskuolleisuuden ja talouskehityksenkin suhteen. On tietysti selvää, että kehitysyhteistyö on pieni pisara meressä ja sillä voidaan vain osaltaan auttaa suuressa kuvassa. Mutta kyllä minulle ne pienetkin tulokset, joilla kurjuuden keskellä elävien ihmisten elämää oikeasti parannetaan, ovat hyvin merkittäviä. Ihmisyys on omassa ajattelussani kuitenkin itseisarvo.

Samaa mieltä tästä, ihan periaatteellisena asiana. Liekö syynä koulussa ja kotona saamani kristillinen kasvatus (hymiö), mutta ehdottomasti sitä mieltä, että rokotukset jne tarjottava myös Afrikan ihmisille mikäli sellaista on. He ovat ihmisiä hekin, eivät karjaa.

Tämä tässä minusta onkin keskeisintä - esimerkiksi Wahlroosin motiivit pohtia esimerkiksi kehitysyhteistyötä ovat mielestäni hyvin kyseenalaiset. Sen sijaan tältä pohjalta lähteviin ehdotuksiin kehitysyhteistyön uudistamiseksi suhtaudun kyllä vakavasti. Jos oikeasti voidaan jollain tavalla muuttaa kehitysyhteistyötä tehokkaammaksi, niin totta kai niin tulee tehdä. Ja kyllähän niin on esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyön osalta tehtykin - joskus 70-luvulla raha menikin enemmän hukkaan.
 
En ymmärrä miksei kehitysapua voi laittaa vapaaehtoiseksi. Ei kun ymmärränhän, samasta syystä miksi tv-lupa loppui. Jengiä ei kiinnostaisi tarpeeksi.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Uusi puheenjohtaja PerusNuorille

Linkki Satakunnan Kansan artikkeliin uudesta PerusSuomalaisten Nuorten puheenjohtajasta Sebastian Tynkkysestä. Lehden kommentointipalstalla on jo ehditty kaveri moittia monestakin syystä, mutta mitä muuta suvaitsevaisilta voi odottaa... Voi olla kivikkoinen alku uudelle uralle, kun on vaalikevät ja mielestäni Simon Elo on hoitanut pj:n pestiä hyvinkin mallikkaasti.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Linkki Satakunnan Kansan artikkeliin uudesta PerusSuomalaisten Nuorten puheenjohtajasta Sebastian Tynkkysestä.
Hyvä kun Big Brother -julkkiksellekin on löytynyt jatkosijoituspaikka tuhansien mahdollisuuksien persuista.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Migron

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Blogissa ihan hyvää menoa. Sopiva huumorihahmo persuihin Soinin ja Teuvon joukkoon.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mikäs tuomio tuossa oli?
Tynkkynen on faktisesti "BB-julkkis".

Itselleni asia tuli faktiseksi vasta luettuani SK:n uutisen. Halusin vain uteliaisuuttani tietää, että seuraako kirjoittaja penaz enemmän BB:tä vai politiikkaa. Välillä kun tulee sellainen olo, että tämän ketjun asioita kommentoidaan vahvasti "mutulla".
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Tää bb-persu-sebastian jäi mieleen ainakin siitä, että hänellä oli kielillä puhumisen armolahja. Kai se lahja on voimassa edelleen.

Viihdearvoa löytyy.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/tuore-nuorten-puheenjohtaja-entista-rohkeampaan-suuntaan-video/

Ainakin tässä videossa Tynkkynen linjaa asiallisesti oman tavoitteensa uutena puheenjohtajana. Tuskin hänelle olisi tullut mahdollisuutta asettua ehdokkaaksi pj-kisaan, jos PS-nuorten toiminnanjohtajan pesti olisi hoidettu huonosti ja kohujen saattelemana. Kuten aikaisemmin totesin, on Simon Elo hoitanut oman tonttinsa hyvin ja maltillisesti ja mielestäni myös sovittelevasti. Sitä linjaa pitäisi uuden johdon jatkaa, jotta puolueen nuorisosiipi ei radikalisoituisi ja jatkuvuus pysyä muitten puolueiden "mieliharmina" olisi turvattu. Se ei onnistu pienpuolueena, vaan kannatus täytyisi saada vakiintumaan kolmen muun isomman puolueen tasolle.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pienenee yhdellä kun tamperelainen Laila Koskela loukkaa keskustaan.

Soinihan vaati kirjallisen sitoumuksen siitä, että kansanedustajaksi valittu henkilö ei loikkaa toiseen puolueeseen kesken vaalikauden. Tällainen sopimus ei varmaankaan ole juridisesti pitävä. Nyt nähdäänkin Soinin reaktio ja mitenkä puolue hoitaa tämän parhain päin. Pienellä asialla annetaan poliittisille vastustajille lyömäaseita ja varmasti tähän puututaan, kunhan Soini on antanut asiasta ensimmäiset lausuntonsa. Sattui muuten ajoitukseltaan sopivasti tämä Koskelan loikka. Soini on julkaissut juuri uuden jakson omasta juutuubi-sarjasta.

Soini kertoo joukkuepelistä
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Soinihan vaati kirjallisen sitoumuksen siitä, että kansanedustajaksi valittu henkilö ei loikkaa toiseen puolueeseen kesken vaalikauden.

En ole tuosta sopimuksesta oikeastaan mitään mieltä, mutta mielestäni on omituista että kansanäänestyksellä valittu kansanedustaja saa kesken kauden vaihtaa puoluetta. Tällähän ei olisi mitään väliä, jos eduskuntavaalit olisivat ensisijaisesti henkilövaalit ja jokainen henkilö voisi touhuta eduskunnassa juuri niin kuin haluaa, mutta kun ne on on ensisijaisesti puoluevaalit ja puolueet sitä valtaa käyttävät. Puolueesta erottaminen on sitten toinen juttu, mutta mielestäni valitun kansanedustajan pitäisi edustaa samaa puoluetta koko eduskuntakauden ajan.

Mitä tulee Koskelan eroon, niin mikäs siinä, jos ei tunne puoluetta enää omakseen ja kerran vaihto on mahdollista. Iltalehdessa hän kertoo loikkaamisen syiksi mm. sen, että on pettynyt Parussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan. Suora Lainaus Iltalehden sivuilta:

Iltalehti kirjoitti:
Hädänalaisia ihmisiä tulisi auttaa, eikä ajatella niin yksisilmäisesti, että kaikki maahanmuuttajat niputetaan samaan nippuun, Koskela jatkaa.

Olen samaa mieltä kyllä siinä, että maahanmuuttoa on monenlaista ja niiden niputtaminen on harhaanjohtavaa monelta osin. Mutta miten voi vaatia Perussuomalaisia erottelemaan kritiikissään maahanmuuton eri osat, jos se "vastapuoli" nimenomaan haluaa puhua maahanmuutosta kokonaisuudessaan? Maahanmuutto on hyvästä, Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, maahanmuutto rikastaa kulttuuria, maahanmuuttajat auttavat Suomen talouden nousuun jne. Se "vastapuoli" kun ei voi eritellä, koska silloin tulisi selkeästi ilmi, että he tarkoittavat maahanmuutolla pelkästään työperäistä maahanmuuttoa, jonka siivellä sitten humanitaarinenkin menee siinä samalla. Vai miltä kuulostaa, jos joku sanoisi että Suomi tarvitsee humanitaarista maahanmuuttoa? Tai että humanitaariset maahanmuuttajat auttavat Suomen talouden nousuun? Tai että humanitaarinen maahanmuutto rikastaa kulttuuria?

Toki Perussuomalaiset voisivat silti eritellä kritiikkinsä tarkemmin, ja monesti kyllä sen itse asiassa tekevätkin, mutta silloin heilahtaa leimakirves. Nykyään kun uskaltaa kyseenalaistaa vaikkapa humanitaaristen maahanmuuttajien ottamisen, ja ehdottaa tilalle saman rahamäärän käyttämistä paikanpäällä jo lähtömaassa, jolloin voisi auttaa pienen joukon sijasta valtavaa joukkoa ihmisiä, niin onkin rasisti ja kokonaan maahanmuuttovastainen ihminen. Vaikka siis yrittää puhua humanitaarisesta maahanmuutosta, niin se käännetään kokonaan maahanmuuttovastaiseksi. Omassa lähipiirissäni on lukuisia ihmisiä, joiden mielestä humanitaarinen maahanmuutto on suorastaan pelleilyä ja resurssien haaskaamista ja että jos tarvitsee turvapaikan toisesta maasta kun ei omassaan voi elää, niin täällä on silloin syytä elää lakien mukaan eikä ruveta itse tekemään rikoksia. Kukaan heistä ei siltikään ole maahanmuuttovastainen ihminen, vaikka nämä asiat jotkut haluavatkin niputtaa samaan ryhmään. Toki ymmärrettävistä syistä, kun muuten siltä heidän omalta agendaltaan putoaa pohja.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
En ole tuosta sopimuksesta oikeastaan mitään mieltä, mutta mielestäni on omituista että kansanäänestyksellä valittu kansanedustaja saa kesken kauden vaihtaa puoluetta. Tällähän ei olisi mitään väliä, jos eduskuntavaalit olisivat ensisijaisesti henkilövaalit ja jokainen henkilö voisi touhuta eduskunnassa juuri niin kuin haluaa, mutta kun ne on on ensisijaisesti puoluevaalit ja puolueet sitä valtaa käyttävät. Puolueesta erottaminen on sitten toinen juttu, mutta mielestäni valitun kansanedustajan pitäisi edustaa samaa puoluetta koko eduskuntakauden ajan.

Koskelahan erotettiin paikallisyhdistyksestä, vaikkakaan ei koko puolueesta, mutta eiköhän tuollainen tilanne - oli se sitten kumman syy tahansa tai vaikka molempien - ole lopun alkua.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194883285956/artikkeli/perussuomalaiset erotti laila koskelan yhdistyksestaan.html
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Koskelahan erotettiin paikallisyhdistyksestä, vaikkakaan ei koko puolueesta, mutta eiköhän tuollainen tilanne - oli se sitten kumman syy tahansa tai vaikka molempien - ole lopun alkua.

Okei, eli tuo ns. Soinin sopimus on mitätöity jo keväällä puolueen toimesta. Sinänsä toki ymmärrettävää, että Koskela itse eroaa puolueesta vasta nyt eikä jo keväällä. Kaikki ilmainen julkisuus mediassa vaalien lähellä ja ennen ehdokasasettelua on siinä mielessä pelkästään plussaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös