Minustakin on typerää palkata puolisoa tai esimerkiksi omaa lasta eduskunta-avustajaksi mm. siitä syystä, että tasa-arvoisen parisuhteen kannalta ei ole varmaankaan eduksi, jos jompi kumpi on kumppaninsa sihteeri. Kuitenkin kun kyseessä ei ole sellainen julkinen virka, johon olisi kelpoisuusehtoja tai jotain erityisiä rekryprosessiin liittyviä vaatimuksia, niin minulle ainakin on kohtuullisen sama, keitä sinne palkataan ja millä perusteilla. Hommahan on muutenkin sellainen sihteerin duuni, joka ehkä sopii parhaiten jollekin nuorelle politiikasta kiinnostuneelle henkilölle, joka pystyy myös jonkin verran venymään kansanedustajan työn epäsäännölliseen rytmiin.
Minusta tämä on siis enemmän typerää kuin varsinaisesti väärin. Tärkeintä kai avustajan ja kansanedustajan välisessä ammatillisessa suhteessa on se, että homma pyörii. Kellekään muulle tuon avustajan ei tarvitse raportoida tekemisistään ja tekemättä jättämisistään ja varmaan käytännöt ovat joka tapauksessa hyvinkin kirjavia.