Minäpä teen pienen analyysin tuttavapiiriini kuuluvista persujen äänestäjistä. On huomattava, että minulla on sattuneesta syystä melko "värikäs" somekupla, josta syystä esimerkiksi omalla FB-seinälläni joskus näkee kahden tai useamman maailman rajuja yhteentörmäyksiä.
KOROSTAN, että kyse on vain omasta kuplastani ja että olen ehkä virheellisestikin päätellyt ihmisen persu-äänestäjäksi lähinnä some-kannanottojen perusteella.
Suomessa Keskusta lähti vuosituhannen vaihteen tuntumassa valloittamaan kaupunkeja, kun jossain puolueen johdossa tultiin siihen tulokseen, että autioituvalta maaseudulta ei ole saatavilla riittävästi ääniä. Samalla tuli sitten unohdettua maaseutu, ja kun riittävän ison ryhmän jättää poliittisesti kodittomaksi, niin joku taho tulee varmasti apajille.
Toinen persujen perusäänestäjäkunta on se, joka aiemmin olisi ollut konservatiivista vasemmistoa tai keskustaa, eli kaupunkien työväestö. Tätä duunarien ja maanviljelijöiden persuuntumista on tullut itse seurattua tuttavapiirissä jo pari vuosikymmentä.
... Kyse on 90-luvulta alkaneessa suuressa elinkeinojen ja yhteiskunnan rakennemuutoksessa, joka tiputtaa osan väestöstä ulkopuolelle. Siitä syntyy protestiliikkeitä, jollaiseksi itse miellän persut ja monet muutkin liikkeet.
Omassa tuttavapiirissäni tyypillinen persu-äänestäjä on esimerkiksi maatalousyrittäjä, koneurakoitsija, rekkakuski, hitsari, teollisuuden asentaja tai teollisuustyöläinen. Monet näistä ovat pienyrittäjiä ja urakoitsijoita.
Näiden ihmisten arki on muuttunut paljon sitten 90-luvun. Ensimmäinen ja kaikkein ratkaisevin muutos on ollut kansainvälisen kilpailun tuleminen elinkeinoon: suomalainen maatalousyrittäjä sinnittelee esimerkiksi eteläeurooppalaisen maatalouden puristuksessa. Logistiikassa ja teollisuudessa työt ovat menneet pätkätöiksi.
Tällaista ihmistä puhuttelee protektionismi eri muodoissaan, eli siis kilpailutilanteen rauhoittaminen ja elämän stabiilisuuden lisääminen. Oman tuttavapiirini tyypillinen persu-äänestäjä kaipaa kaikkein eniten "työrauhaa" eli stabiilimpaa työympäristöä. Ennakoitavuutta. Sitä, että on jonkinlaiset mahdollisuudet vaikkapa investoida maatalouskoneeseen tai kuorma-autoon, eikä tarvitse elää jatkuvasti puolihirressä, epävarmuudessa ja henkilökohtaisen konkurssin uhan alla.
Työperäinen maahanmuutto voi olla Suomen kannalta tarpeellinen asia, mutta persu-äänestäjän kannalta se vain lisää kilpailua niillä aloilla, joilla he ovat töissä, ja tekevät tulevaisuudesta entistä epävarmempaa.
Monet puolueet - esimerkiksi Vihreät, Vasemmistoliitto - eivät tarjoa persu-äänestäjälle mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa. Muistan erään keskustelun erään vasemmistolaisen kanssa ympäristöasioista (minähän olen henkisesti luonnonsuojelija jopa "kettutyttöyteen" saakka). Hänen mukaansa kainuulainen maanviljelijä voisi laittaa pellot pakettiin ja muuttaa kaupunkiin työläiseksi (tässä keskustelussa tämä ei kuulemma onnistunut saamelaiselta poroyrittäjältä). Eli: myyt tilasi ja koneesi, ja muutat miljoonavelat niskassasi kaupunkiin työttömäksi? Sekö on varteenotettava vaihtoehto? Tätä samaahan esimerkiksi Vihreät ehdottivat, jota puolestani aikanaan kritisoin. Vastasin jotenkin siihen malliin, että sittenkö vasta vasemmisto kiinnostuu tästä kainuulaisesta viljelijästä, kun hän on työtön, syrjäytynyt, alkoholisoitumassa ja ulosoton piirissä: eikö kannattaisi kiinnostua vähän aikaisemmassa vaiheessa?
Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että oman tuttavapiirini persu-äänestäjä ei tyypillisesti ole työtön, ei korkeakoulutettu eikä yleensä julkisella sektorilla. Jos persut hallituksessa heikentävät työttömien korvauksia tai sosiaaliturvaa, niin se ei tälle äänestäjälle ole kovin olennaista. Tämän sanon siksi, kun sitten oma "vasemmistokuplani" jakaa jokaisesta sosiaaliturvan leikkauksesta persu-vastaista propagandaa malliin "saat mitä tilaat". Se ei oikein iske siihen kohderyhmään, joka persuja äänestää. Myöskään erityisesti korkeakoulutuksen leikkaukset ja julkisen sektorin palkkaväännöt eivät tyypillistä persu-äänestäjää hetkauta suuntaan eikä toiseen.
Vähemmistöasiat ovat nekin niin ikään melko irrelevantteja persu-äänestäjälle, itse asiassa ne saattavat olla ihan punainen vaate: hyysätään "homoja" ja "transuja" sen sijaan että koetettaisiin parantaa suomalaisen työläisen tai pienyrittäjän tilannetta yhteiskunnallisen murroksen pyörteissä.
Ymmärrän, että vähemmistöasiat voivat olla jollekin todella tärkeitä. Sitä en ymmärrä, miksi niiden ajamiseksi demokratiassa pitää marginalisoitua. Demokratiassa kuitenkin pyritään tekemään asiat enemmistöpäätöksillä, joten asian ajamiseksi olisi saatava mahdollisimman paljon äänestäjiä taakseen. Jos kainuulaisesta pienyrittäjästä ja pohjanmaalaisesta koneurakoitsijasta tehdään yhteiskunnan ja vähemmistöjen ykkösvihollinen, ravintoketjun huipulla seisova etuoikeutettu työssäkäyvä valkoinen kolonialistinen keski-ikäinen mies, niin onko ihme, että heitä on vaikea saada äänestäjiksi?
Yhteenveto: Persujen politiikka ja politiikan tekeminen on mitä on. En pidä persuja erityisen osaavina esimerkiksi Suomen ongelmien ratkaisemiseksi. Ymmärrän silti, mistä persujen kannatus tulee. Toivon, että persut vaikka muiden puolueiden tukemana pystyy jotain tekemään äänestäjäkuntansa hyväksi, koska minusta tuntuu, että jos tuo vajaa miljoona suomalaista petetään toistamiseen, niin se ei välttämättä ole hyväksi yhteiskuntarauhalle.
