Persujen talousoikeistolaisuus on mielenkiintoinen ilmiö.
Purran työhistoria koostuu kesätyön kaltaisista töistä. Hänen työhistoriansa on hyvin ohut. Lisäksi hän on tehnyt väitöskirjaa, joka jäi kesken.
Halla-aho opiskeli ilmeisesti osin vaimonsa varassa tohtoriksi alalla, joka ei kummoisia uramahdollisuuksia tarjoa. Lisäksi hän on kai tehnyt ainakin tarjoilijan töitä.
Junnila on
rustaillut paperille vaikutelman, jolle ei ole katetta.
Halla-aho pitää vappupuheita siitä, kuinka tarvitsemme kovaa talouskuria ja kuinka meillä ei ole varaa elättää kaiken maailman tuilla eläjiä. Purra puhuu salkunvartijana yhtä ehdottomin sävyin.
Eivätpä ole nämä kovan kurin ja tiukan talouspolitiikan vaatijat itse valtion rahakirstua liiaksi maksamillaan veroilla pullistaneet suhteessa siihen, mitä ovat siitä jo ennen poliitikkoaikojaan vieneet. En kritisoi heidän elämänvalintojaan sinänsä, mutta ilmiönä se, että veroelätit rupeavat vaatimaan heikko-osaisten piiskaamista kovilla keinoilla, tuntuu niljakkaalta.
Eikä muuten kovin kummoinen ole Orvonkaan seevee.
Mutta niinhän se menee, että status ratkaisee eikä hyödyllisyys tai haitallisuus yhteiskunnalle. Korkeissa asemissa olevat ihmiset koetaan hyödyllisiksi riippumatta siitä, mitä he tekevät tai ovatko he yhteiskunnalle enemmän hyödyksi vai haitaksi. Heidän hyödyllisyyttään ei kyseenalaisteta. Kansanedustaja voi painella nappia ryhmäkurin mukaan vaikka kuinka kauan, eikä kukaan ole kiinnostunut siitä, onko hän mitään muuta kuin käskettävä apina.