Kaiketi tämä oli laskelmoitu tai vähintään aavistettu tulos, mutta vaikka strategia saattaa aluksi herättää huomiota, toistuvaksi toimintatavaksi muuttuessaan se saa puolueen vaikuttamaan keskenkasvuiselta huomionhakuiselta kiukuttelijalta, teiniltä, joka hakee draamaa draaman vuoksi.
Ydinporukka pysyy kasassa ja saattaa saada tempauksista innoitustakin, mutta samalla puolueeseen uteliaasti ja perusmyönteisesti suhtautuvat rupeavat vieraantumaan.
Kun lukee persuedustajien twitteröintiä ja seuraa näitä tempauksia, ei puolue vetoa lainkaan, vaikka sen politiikka vetoaisikin. Olen persujen kanssa samansuuntainen monesta, mutta huono ja provosoiva käytös etäännyttää tehokkaasti.
Miksi esimerkiksi maahanmuutolle suomalaisia hyödyttävät kriteerit asettavaa politiikkaa ei voisi harjoittaa ilman rasismilla flirttailua? Kun kritisoin maahanmuuttopolitiikkaa, en tahdo rasismia vaan järkevämpää maahanmuuttopolitiikkaa. Jotenkin persut onnistuvat aina kaivamaan öyhötyksen esiin, vaikka asian kritisointi sinänsä olisikin tarpeellista.