Perussuomalaiset

[444]

Bensiinin ja dieselin hintakehitys - Autoalan Tiedotuskeskus

www.aut.fi

Bensa on maksanut yli 10 vuotta suunnilleen saman verran, ja tainnut 20 vuoden aikana hinta nousta vähemmän kuin suomalaisten palkat, mutta "bensa on kallista!!!!".

Inflaatio ja elinkustannusindeksi ovat monelle kovin vieraita käsitteitä. Nähdään vain ne numerot siinä taulussa eikä ymmärretä, miten rahan arvo on muuttunut ajan kuluessa. Kyllä minäkin muistan ajan, jolloin bensa maksoi alle 4 mk litralta. Ja nyt kun se maksaa 2002 muuntokertoimella lähes 10 mummonmarkkaa, niin onhan sen hinnan oltava korkeampi. Ei kyllä liity enää persuihin kuin vähän alusta. Minä hyväksyn nykyisen polttoaineen hinnan, mutta verokertymästä pitäisi palauttaa huomattavasti suurempi osa tieinfran kunnossapitoon. Tällaiset ”verot alas” -hömpät on juuri sitä itseään, hömppää.

 

[Kaspo]

On varmasti merkittävin yksittäinen tekijä, mutta on kyllä liitoiteltua sanoa "käytännössä puhtaasti" Kyllä meillä on myös holtitonta julkisen sektorin kasvatusta, osin älyttömiä yritystukia, lisäetuuksien myöntämistä erilaisille ryhmille tilanteessa, jossa nykyisiäkään pysyviä menoja ei pystytä hoitamaan, poliittisen eliitin suojatyöpaikkojen perustamista, aivan holtittomia aluepoliittisia ratkaisuja jne. jne.

No jaa, voitko laittaa jotain käppyrää (ovat kivoja katsella) tai muuta aiheesta?

Tuorein tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito, mistä löysin helposti kuvaajat julkisen talouden arvonlisäyksen BKT-osuudesta ja julkisen talouden bruttomenojen suhteesta bruttokansantuotteeseen on toissavuodelta. (linkki tilastokeskuksen sivuille)

Jos katsoo tuota kuviota 3 (otin liitteeksi) niin mitään ihan holtitonta julkisen sektorin kasvua ei kyllä löydy? Enitenhän tuossa pomppaa esiin suhdannevaihtelut, etenkin laman ja finanssikriisin vaikutukset, mitkä luonnollisesti näkyvät piikkeinä - BKT pienenee mutta julkismenot kasvavat. Sama ilmiö tapahtuu nyt koronakriisin vuoksi.

Toisaalta 10-luvun ensimmäisellä puolikkaalla eläkerahastojen ylijäämä pieneni nopeasti nimenomaan suurten ikäluokkien eläköitymisen seurauksena, ja vaikka 2015 hallitus teki julkistalouden säästöjä, niin veronkevennysten ym. myötä julkisen talouden tulojen kasvu hidastui.

Loppujen lopuksi vuoteen 2019 julkistalouden rakenteellinen alijäämä nousi noin 1,5 prosenttiin, eli Sipilän hallituksen (mihin Perussuomalaisetkin kuului, kun näistä päätettiin) toimet eivät onnistuneet tervehdyttämään julkista taloutta, jota vaivasi finanssikriisistä lähtien noin 1% rakenteellinen alijäämä, päinvastoin.

Olisi kiinnostava tietää, millaisia ratkaisuja Perussuomalaisten edustajilla on tuohon lähinnä huoltosuhteen heikkenemisen ja suuren eläköitymisen aiheuttamaan julkisen talouden epätasapainoon?

 

[Ollakseni]

Oletko milloin katsonut tämän hetkisen pumppuhinnan?

Onko tämän hetkinen pumppuhinta nykyisen hallituksen aikaansaannos? Minusta tuntuu että se on noussut 10 senttiä ihan itsekseen ja tämän taustalta varmaan löytyy jotain uutisia siitä kuinka Saudeilla on laitettu joku pumppu kiinni.

 

[dana77]

Loppujen lopuksi vuoteen 2019 julkistalouden rakenteellinen alijäämä nousi noin 1,5 prosenttiin, eli Sipilän hallituksen (mihin Perussuomalaisetkin kuului, kun näistä päätettiin) toimet eivät onnistuneet tervehdyttämään julkista taloutta, jota vaivasi finanssikriisistä lähtien noin 1% rakenteellinen alijäämä, päinvastoin.

Mitä helvettiä. Postaamasi kaavion mukaan Sipilän hallitus peri noin 4% alijäämän ja sain puristettua sen sinne prosentin luokkaan, niin en ihan ensimmäisenä muotoilisi että he eivät onnistuneet tervehdyttämään julkista taloutta, vaan esim niin että tekivät hemmetin hyvää työtä, mutta sitä työtä olisi tarvittu vielä vähintään toinenkin hallituskausi.

 

[ultrar]

Eiköhän jokainen lähes ole valmis maksamaan nykyistä besan hintaa, jos sillä saadaan myös meille maksajille riittväsäti vastinetta. Se on kokonaan toinen asia, mikäli maksut autoiluun liittyen kallistuvat vaikka 1-2t€ vuodessa, mikä perheen sisällä saattaa tarkoittaa jo todella suurta lisämenoerää. Toivon todella, että suomalaiset ymmärtävät, ettei kyse ole pienestä asiasta ja muistavat, ettei tuo mahdollinen lisäkustannus jää silloin ainoaksi, vaan syntyy myös välillisiä kustannuksia lisää.

 

[Jussih]

Olisi kiinnostava tietää, millaisia ratkaisuja Perussuomalaisten edustajilla on tuohon lähinnä huoltosuhteen heikkenemisen ja suuren eläköitymisen aiheuttamaan julkisen talouden epätasapainoon?

Tuota varmaan kannattanee kysyä niiltä persuista. En kokoomuslaisena oikein koe voivani vastata heidän puolestaan.

 

[Konsta Kepuli]

Olisi kiinnostava tietää, millaisia ratkaisuja Perussuomalaisten edustajilla on tuohon lähinnä huoltosuhteen heikkenemisen ja suuren eläköitymisen aiheuttamaan julkisen talouden epätasapainoon?

Viedään mummot ja vaarit saunan taakse?

 

[Ollakseni]

Kuka on puhunut missään nykyhallituksen aikaasaannoksista?

"Suomen hallitus ei ole ottanut huomioon polttoaineveron korotuksesta johtuvia kauaskantoisia vaikutuksia kansalaisten ja talouden hyvinvointiin. Liikenne ja viestintäministeriö on tehnyt luonnoksen fossiilittomasta tiekartasta, joka ei kuitenkaan sisällä vaikutusarviointia liittyen kotitalouksien ja yritysten toimeentuloon. Liikenteen kehittämistä on arvioitu vain yksipuolisesti perustellen muutoksia ilmastonmuutoksella, mutta perusteluissa ei ole otettu huomioon negatiivisia vaikutuksia kansalaisiin ja yrityksiin. Kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovatkin keskitetty pääosin henkilöautoliikenteeseen, joka ei voi olla vaikuttamatta ihmisten toimeentuloon."

Kansalaisaloitepalvelu - Polttoaineveron alentaminen

Tämän kansalaisaloitteen tarkoituksena on lähettää eduskunnalle viesti siitä, että autoilijoiden kustannukset liikkumiseen ovat kasvaneet kestämättömälle tasolle. Täten esitämme, että eduskunta ryhtyy kiireellisiin toimiin, jotta bensan ja dieselin hintaan vaikuttavat verot ja muut laissa...

www.kansalaisaloite.fi

Kansalaisaloite polttoaineveron alentamisesta ainakin tuntuu osoittavan syyttävää sormea hallituksen suuntaan. Eli ilmeisesti kansalaisaloitetta laitetaan liikkeelle, ettei vahingossakaan nykyinen hallitus pääse korottamaan polttoaineveroa.

 

[Konsta Kepuli]

Mitä helvettiä. Postaamasi kaavion mukaan Sipilän hallitus peri noin 4% alijäämän ja sain puristettua sen sinne prosentin luokkaan, niin en ihan ensimmäisenä muotoilisi että he eivät onnistuneet tervehdyttämään julkista taloutta, vaan esim niin että tekivät hemmetin hyvää työtä, mutta sitä työtä olisi tarvittu vielä vähintään toinenkin hallituskausi.

vai kasvoiko bkt hallituksen toimista riippumattomista syistä?

 

[dana77]

vai kasvoiko bkt hallituksen toimista riippumattomista syistä?

Siitä itkusta päätelleen mikä mm kikystä tuli, niin vaikea on nähdä että joku vasemmistolaisempi hallitus olisi samanlaista sopimusta aikaan saanut, joka kiistatta suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja valtiontaloutta paransi. En siis sanoisi että olisi hallituksesta riippumatta saatu kakkua syödä.

 

[Konsta Kepuli]

Siitä itkusta päätelleen mikä mm kikystä tuli, niin vaikea on nähdä että joku vasemmistolaisempi hallitus olisi samanlaista sopimusta aikaan saanut, joka kiistatta suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja valtiontaloutta paransi. En siis sanoisi että olisi hallituksesta riippumatta saatu kakkua syödä.

Jos teillä ei ole parempaa lähdettä "kuin itkusta päätellen" niin suosittelen vanhaa kunnon KVG-metodia.

 

[dana77]

Jos teillä ei ole parempaa lähdettä "kuin itkusta päätellen" niin suosittelen vanhaa kunnon KVG-metodia.

Löydänkö minä Googlella jonkun vasemmistopuolueen vaalilupauksen, että vähintään samat toimet olisi tehty kuin mitä Sipilän hallituskin?

nim. googletinko turhaan

 

[Konsta Kepuli]

Löydänkö minä Googlella jonkun vasemmistopuolueen vaalilupauksen, että vähintään samat toimet olisi tehty kuin mitä Sipilän hallituskin?

nim. googletinko turhaan

Mitä te lässytätte? Perustelitte väitteenne tällä lauseella

Siitä itkusta päätelleen mikä mm kikystä tuli

Voihan tuon toki googlettaa ja vastaan tulee EK:n trollitehdas joka palstalla esiintyy nimellä @dana77 .

 

[dana77]

Mitä te lässytätte? Perustelitte väitteenne tällä lauseella
Voihan tuon toki googlettaa ja vastaan tulee EK:n trollitehdas joka palstalla esiintyy nimellä @dana77 .

Voihan se olla, että se onkin sinun google joka on rikki, sillä minun googlella löytyi hyvin helposti että vasemmistoliitto vastusti sopimusta ja minulla on faktaa, että dana77 ei edusta vasemmistoliittoa.

Vasemmistoliitto vastusti ainoana puolueena kiky-sopimusta • Kansan Tahto

Kilpailukykysopimuksiin liittyvistä lakimuutoksista äänestettiin eduskunnassa 28. lokakuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 170/2016). Vasemmistoliitto on...

www.kansantahto.fi

 

[Konsta Kepuli]

dana77 ei edusta vasemmistoliittoa.

Onko tästä jotain epäselvyyttä ollut?

 

[dana77]

Onko tästä jotain epäselvyyttä ollut?

Vähän tuntui sinulla olevan kun epäilit että talouskasvu olisi nähty hallituksesta riippumatta.

Talouskasvu ja valtiontalouden suotuisia kehitys oli seurausta kikystä ja kikyä ei olisi nähty tuollaisenaan Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa, jolloin väistämätön johtopäätös on että talouskasvu ei ollut riippumaton hallituksesta.

 

[Konsta Kepuli]

Talouskasvu ja valtiontalouden suotuisia kehitys oli seurausta kikystä

On teillä jutut. No, mitä enemmän valhetta toistaa, sitä todemmaksi se muuttuu. Tämänhän tiesi jo Göbbels eikä mämmituokkonen edes Kurikassa pudonnut lattialle.

 

[dana77]

On teillä jutut. No, mitä enemmän valhetta toistaa, sitä todemmaksi se muuttuu. Tämänhän tiesi jo Göbbels eikä mämmituokkonen edes Kurikassa pudonnut lattialle.

Meillä taloustieteitä opiskelleilla on tosiaan jutut:

Niukka enemmistö taloustieteilijöistä uskoo kiky-sopimuksen selvästi tukeneen Suomen talouskasvua - Ekonomistikone

51 prosenttia ekonomisteista katsoo, että kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua – 10 prosenttia on eri mieltä. Peräti 39 prosenttia taloustieteilijöistä on epävarma tai vailla mielipidettä. Kysymys: Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen...

www.ekonomistikone.fi

Kysymys oli lähinnä siitä, että tuliko se selvästi vai vaan vähemmän selvästi

 

[Kaspo]

Mitä helvettiä. Postaamasi kaavion mukaan Sipilän hallitus peri noin 4% alijäämän ja sain puristettua sen sinne prosentin luokkaan, niin en ihan ensimmäisenä muotoilisi että he eivät onnistuneet tervehdyttämään julkista taloutta, vaan esim niin että tekivät hemmetin hyvää työtä, mutta sitä työtä olisi tarvittu vielä vähintään toinenkin hallituskausi.

Tuo rakenteellinen alijäämä on eri käsite kuin lainaamasi postauksen kaavion toteutunut alijäämä.

Rakenteellinen alijäämä on jälkikäteen laskettu arvio talouden tasapainosta ko. vuonna käytössä olleella politiikalla, jos tuotantokuilu olisi nolla. Tuotantokuilu kuvaa, miten paljon tuotanto poikkeaa potentiaalisesta tasostaan, kertoen suhdannetilanteesta. Eli tuossa pyritään poistamaan nuo suhdannevaihtelut. Tähän liittyviä sääntöjä kirjattiin myös Suomen lakiin.

Nuo rakenteellisen alijäämän lukemat tarttuivat mieleen tästä Suomen Pankin julkisen talouden arviosta 2020 ja ovat Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin laskelmien tulosta. Rakenteellinen alijäämä Sipilän hallituksen kaudella kasvoi tuon perusteella 2017-19 siihen noin 1,5% suhteessa BKT:hen. Linkin arvio oli muutenkin mielenkiintoista luettavaa ja kertoo hyvin siitä, miten erilaisesta asemasta Suomi lähti koronakriisiin verrattuna esim. muihin Pohjoismaihin.

Nähdäkseni Sipilän hallitus ei oikein onnistunut sovelletulla talouskuripolitiikallaan parantamaan julkisen talouden tilaa, vaikka se tavoitteena oli. Sovellettu siinä mielessä, että perinteisesti talouskurissa päinvastoin korotetaan verotusta eikä myöskään esimerkiksi siirretä yksityisen yrityksen sosiaaliturvamaksun alennusta julkisen rahoituksen puolelle. IMF ei nähnyt tarvetta talouskuripolitiikalle Suomessa, ja minusta tuossa tehtiin kyllä virhe. Onhan noita tutkimuksia tehty, joiden mukaan esim. finanssikriisin jälkeen Suomen talous olisi palautunut nopeammin ilman talouskuripolitiikkaa.

Vähän menee ehkä off-topiciksi, mutta olihan Perussuomalaiset tosiaan tuota politiikkaa hallituksessa tekemässä.

@Jussih en tarkoittanut osoittaa tuota kysymystä sinulle, vaan yleisemmin ketjun lukijoille.

 

[Kaspo]

Talouskasvu ja valtiontalouden suotuisia kehitys oli seurausta kikystä [--]

Kikyä on kritisoitu paljon, koska vaikka vienti parani, kotimainen ostovoima heikkeni ja kun tätä paikattiin tuloveron laskulla, julkisen talouden tulot pienenivät ja piti ottaa velkaa. Syntyneet uudet verotulot on arvioitu pienemmiksi kuin julkisessa taloudessa menetetyt tulot, tämän takia itse näen kikyn purreen hallituksen omaan nilkkaan. Lisäksi ostovoiman heikentymisen myötä kotitalouksien velkaantuminen jatkoi aika jyrkällä kasvu-uralla, puhumattakaan hirveästä työmarkkinakriisistä ja lakoista. Ei se oikein putkeen minusta mennyt.

 

[Konsta Kepuli]

Meillä taloustieteitä opiskelleilla on tosiaan jutut:

Niukka enemmistö taloustieteilijöistä uskoo kiky-sopimuksen selvästi tukeneen Suomen talouskasvua - Ekonomistikone

51 prosenttia ekonomisteista katsoo, että kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua – 10 prosenttia on eri mieltä. Peräti 39 prosenttia taloustieteilijöistä on epävarma tai vailla mielipidettä. Kysymys: Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen...

www.ekonomistikone.fi

Kysymys oli lähinnä siitä, että tuliko se selvästi vai vaan vähemmän selvästi

Hilpeet jutut teillä. Onko sama tutkinto kuin sillä yhdellä Jyväskylän kuppaopistolla viihtyneellä?

Ja jos vakavissanne väitätte että nimimerkin takana piileksivistä olisi taloustiedettä opiskellut niin linkki olisi vienyt johonkin sektorieroteltuun bkt-kuvaajaan. Nyt se kuitenkin meni johonkin tee-se-itse galluppiin. Huikeeta! Lipsuuko ote?

 

[dana77]

Tuo rakenteellinen alijäämä on eri käsite kuin lainaamasi postauksen kaavion toteutunut alijäämä.

Rakenteellinen alijäämä on jälkikäteen laskettu arvio talouden tasapainosta ko. vuonna käytössä olleella politiikalla, jos tuotantokuilu olisi nolla. Tuotantokuilu kuvaa, miten paljon tuotanto poikkeaa potentiaalisesta tasostaan, kertoen suhdannetilanteesta. Eli tuossa pyritään poistamaan nuo suhdannevaihtelut. Tähän liittyviä sääntöjä kirjattiin myös Suomen lakiin.

Nuo rakenteellisen alijäämän lukemat tarttuivat mieleen tästä Suomen Pankin julkisen talouden arviosta 2020 ja ovat Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin laskelmien tulosta. Rakenteellinen alijäämä Sipilän hallituksen kaudella kasvoi tuon perusteella 2017-19 siihen noin 1,5% suhteessa BKT:hen. Linkin arvio oli muutenkin mielenkiintoista luettavaa ja kertoo hyvin siitä, miten erilaisesta asemasta Suomi lähti koronakriisiin verrattuna esim. muihin Pohjoismaihin.

Nähdäkseni Sipilän hallitus ei oikein onnistunut sovelletulla talouskuripolitiikallaan parantamaan julkisen talouden tilaa, vaikka se tavoitteena oli. Sovellettu siinä mielessä, että perinteisesti talouskurissa päinvastoin korotetaan verotusta eikä myöskään esimerkiksi siirretä yksityisen yrityksen sosiaaliturvamaksun alennusta julkisen rahoituksen puolelle. IMF ei nähnyt tarvetta talouskuripolitiikalle Suomessa, ja minusta tuossa tehtiin kyllä virhe. Onhan noita tutkimuksia tehty, joiden mukaan esim. finanssikriisin jälkeen Suomen talous olisi palautunut nopeammin ilman talouskuripolitiikkaa.

Miten realistiseksi tai järkevänä näet, että rakenteellista alijäämää olisi lähdetty purkamaan samaan aikaan kun meillä oli suhdanteista johtuvaa alijäämää? Hallitus joka kykenee hoitamaan suhdanteista johtuvaa alijämää on jo lähtökohtaisesti pystyvämpi hoitamaan myös rakenteellista alijäämää ja sitä paremmin se onnistuu, jos pahimman kehityksen jarrun eli AY:n poliittinen siipi on oppositiossa ja hallituksella on mahdollisimman vahva mandaatti. Kuten vähän vihjasinkin, niin nyt aika loppui kesken.

 

[dana77]

Kikyä on kritisoitu paljon, koska vaikka vienti parani, kotimainen ostovoima heikkeni ja kun tätä paikattiin tuloveron laskulla, julkisen talouden tulot pienenivät ja piti ottaa velkaa. Syntyneet uudet verotulot on arvioitu pienemmiksi kuin julkisessa taloudessa menetetyt tulot, tämän takia itse näen kikyn purreen hallituksen omaan nilkkaan. Lisäksi ostovoiman heikentymisen myötä kotitalouksien velkaantuminen jatkoi aika jyrkällä kasvu-uralla, puhumattakaan hirveästä työmarkkinakriisistä ja lakoista. Ei se oikein putkeen minusta mennyt.

Julkisen talouden tulot eivät todellakaan pienentyneet ja velanotto laski ja jopa pysähtyi hetkeksi.
Sipilän hallituksen aikana vuosina 2018 ja 2019 kerätyt tulot olivat maamme historian kaksi suurinta pottia.
Valtion tulot ja menot

Velkaantumisen ja ostovoiman pienentymisen välinen suhde ei ole noin yksioikoinen kuten haluat esittää, vaan ihan hyvin voitaisiin sanoa että velkaantuminen kasvoi koska ihmisten luottamus talouteen palautui ja työllisyys koheni, jolloin uskallettiin hankkia autoja ja asuntoja.

Näistä hirveistä työmarkkinakriiseistä tai poikkeuksellisista lakoista ei evidenssiä ollut, joten luonnollisesti omat johtopäätökseni putkeen menemisestä ovat varsin päinvastaiset.

 

[Valapatto]

Kyllähän tuota polttoaineveron laskua on helppo paikkailla. Palvelut esim kokonaan pois pikkukyliltä ja palveluiden keskittäminen pelkästään isoihin kaupunkeihin. Sinne voi ajella halvalla bensalla sitten helposti.

 

[Iisoppi]

Otetaan Suomi takaisin kuntavaaleissa- Perussuomalaiset

Mitä tämä tarkoittaa? Kuulin sen juuri mainoksesta radiosta Simo Grönroosin sanomana. Mistä Suomi otetaan takaisin... En tunne persu-logiikkaa kovin hyvin enkä tajua tuota kuntavaaliin liittyvää lausumaa.