Halla-aholla on ollut vielä pitempi ristiretkiretki Vihreitä vastaan. Pekka Haavistoa ovat yrittäneet jo pitään saada roviolle siinä kuitenkaan onnistumatta.
Vihreiden ja Persujen välisissä antipatioissa ns. Haavisto-keissi on tuoreimmasta päästä.
Blogissaan Halla-aho on jo
25.10.2004 kertonut, miksi ei äänestä Vihreitä. Vihreät Naiset ry teki rikosilmoituksen Halla-ahon blogin teksteistä vuonna 2008. Vihervasemmisto on ollut Halla-ahon hampaissa jo paljon kauemmin kuin tämän Haavisto-keissin ajan, ja vastaavasti myös Halla-aho on ollut heidän hampaissaan.
Case Haavisto saattaa muuten lopulta kaatua vihreiden niskaan pahemmin kuin jos hänet olisi tuomittu oikeudessa. Silloin olisi ollut helppo toteuttaa kriisiviestinnän ABC-tason opetuksia. a) Eristä kriisin lähde (syntipukki) ja vieritä kaikki vastuu syntipukille b) kerro kuinka syntipukin toiminta ei vastaa oman yhteisön arvoja c) kerro kuinka oma yhteisösi on tullut petetyksi syntipukin toimesta (yhteisö on myös uhri!) d) kerro kuinka jatkossa parannetaan prosesseja, jotta näin ei pääse tapahtumaan, f) rakenna luottamusta "uudella miehistöllä" g) koko homma pitää saada käsiteltyä rivakasti, jotta epämiellyttävää asiaa ei vatvota pitkään (vuosikausia).
Jokainen voi miettiä, miten hyvin näitä ABC-tason oppeja kriisiviestinnästä ovat toteuttaneet vaikkapa A) Huoltovarmuuskeskus maskien tilaamisessa epämääräisiltä yrittäjiltä (tj ja 2 johtajaa sai lähteä), B) Vastaamo tietovuoto-casessa ja C) Vihreät case-Haavistossa. Se, ettei Haavistoa saatu "roviolle", eli tuomittua, pitää paikkaansa. Mutta toisaalta Vihreiden sitoutuminen puolueen perustajajäseneen pitää Vihreät "jatkussa roviossa" vielä pitkään. Haavisto sai pidettyä ulkoministerin paikkansa, mutta yhteisölle eli Vihreät-puolueelle tämä tulee maksamaan vielä pitkään. Luulen, että Haavisto on niin pyhä Vihreissä, että puolueen etua ajatellessa kellekään ei edes tullut mieleen, että Haaviston ero voisi olla puolueen etu.