Et sinä mihinkään faktoihin paatostasi perusta vaan yrität luoda omasta mielipiteestäsi oikean. Isäntämaasopimuksesta Suomen toki tuleekin päästä eroon, ei kahta sanaa tästä, mutta se on Vasemmistoliiton turvallisuuspoliittinen tavoite eikä Venäjän. Suomessa ei ole ainuttakaan puoluetta joka ei ajaisi jotain Venäjän ajamaa asiaa, se ei silti tarkoita että nämä puolueet ajaisivat Venäjän asiaa.
Tämä vasemmiston NATO-kammo on aina ihmetyttänyt. Hyvin on Nato-jäsenyys sopinut monelle Euroopan sosialidemokraattiselle puolueelle, miksei meillä?
Onko niin, että NATO nähdään esteenä jonkinlaiselle vallankumoukselle, koska se auttaisi Suomen laillista hallitusta, vai onko kyse katkeruudesta, kun NATO on harrastanut suoraa toimintaa tovereita Slobodan Milosevic, Muammar Ghaddafi, Saddam Hussein ja Radovan Karadzic kohtaan, jotka yrittivät omia sosialistisia paratiisejaan luoda, kieltämättä hyvin perinteisin metodein.
Tuskin kuitenkaan on kyse sympatiasta piraatteja kohtaan, "siellä proletariaatti katkoo kahleitaan hyökkäämällä ylikansallisten riistäjä-öljy-yhtiöiden tankkereita vastaan".
Koska en kannata sotilasliittoa Yhdysvaltojen kaltaisen roistovaltion kanssa. Suomen etu olisi pysyä puolueettomana.
Venäjä ei vähemmän yllättäen halua rajoilleen jenkkien sotakoneistoa.
Venäjä ei halua Venäjältä suojelevaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustavaa, järjestöä rajoilleen, mutta Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Norja ovat jäseniä JA rajanaapureita.
Ja Ruotsilla on ns. Kassakaappioptio, jolloin sillä hetkellä, kun Venäjä hyökkää Suomeen, Ruotsi on täysjäsen.
Ukraina ja Georgia haluavat jäsenyyttä. Minkäköhän takia?
Vasemmisto toisin sanoen jakaa maat kahteen laatikkoon. Toisessa yllämainitut NATO-maat, ja toisessa Pohjois-Korea, Mongolia, Kiina, Azerbaidzan, Kazakhstan ja Valko-Venäjä. Ja tämä on se lista, jossa Suomen tulisi olla.
Isänmaallinen toteaisi, että "Hävetkää!"