Perhetragediat Suomessa

[kakkonen]

Ilmeisesti sossutädit ovat tässä olleet niin muusikkoisän ja sosiopaattivaimon lumoissa, että ovat nielleet kaiken paskan mitä nämä ovat syöttäneet. Itse siirtäisin ko. arvioinnit tehneet tantat muihin tehtäviin välittömästi.

Ei niitä lastensuojeluilmoituksia tehdä toistakymmentä (tai enemmänkin) ulkopuolisten taholta mistään turhasta.

Eikö tällä T.Tarkilla ollut aiemmin tuomio jostain seksuaalirikoksesta? Luulisi että olisi tuollaisen jälkeen todellakin suurennuslasin alla.

Varmaan pitäisi noihin sossuhommiin laittaa jotain tulosvastuuta..

 

[Iker]

mutta uskoisin kuitenkin vanhemmuuden kautta siihen tulevan suurimmalle osalle vielä lisäsävyjä.

No totta helvetissä tulee, mielestäni täysin selvä asia.

Ja miksikö, no kun katselee sitä omaa pikkutyttöänsä sängyssä tuhisemassa rauhallista unta ja miettii mitä kaikkea tuollainenkin viaton lapsi saattaa jossain perheissä joutua kokemaan, iskee aika pahasti vasten kasvoja ajatus siitä että tuokin tyttöni joutuisi vastaavaa kammottavuutta kokemaan.

Ja tietenkin lapsetonkin ihminen voi kokea ihan yhtä vahvana sympatiat ja vastenmielisyydet näissä tapauksissa, se nyt ei ole edes vaikeaa kun tapaus on näin julma ja kohteena siis viaton lapsi. Mutta helpompihan se on itseään tuskastuttaa kun kelailee tällaisia tapahtumia heijastamalla ne omaan lapseensa.

Tajutonta ja järkyttävää paskaa koko touhu, ei oikein muuta voi sanoa kuin että tyttö pääsi sentään pois tuosta kaameudesta vaikka epäinhimillisen karmeaa lapsuudenaikaa joutuikin sitä ennen kokemaan ja mikä pahinta, yhtä epäinhimillisen surullisella tavalla täältä pois vietiin. Ja oman isänsä toimesta, hyi vittu.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Varmaan pitäisi noihin sossuhommiin laittaa jotain tulosvastuuta..

Helsingissä on lastensuojelun sossussa tunnetusti huomattava epäsuhta työntekijöiden lukumäärän ja työmäärän välillä. Asiakkaita on monin paikoin huomattavasti enemmän per lastensuojelun sosiaalityöntekijä kuin mitä ns. sopiva määrä voisi olla. Kai se näkyy siten, ettei ainakaan kaikkien asiakkaiden tapauksiin ehdi paneutua riittävästi. Tulosvastuuta pitää ilman muuta vaatia, mutta se onkin jo toinen asia keihin tämä konkretisoituu.

Minä en jaksa enkä halua syyllistää sossuväkeä tapahtuneesta sen enempää, kyllä he vastuunsa ja virheensä ymmärtävät itsekin. Voin vain kuvitella mitä tuotakin casea hoitaneilla lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on pyörinyt mielessä viime aikoina. Ala ei muutenkaan sovi herkälle nyhverölle tai mielensäpahoittajalle. Tasapuolinen ja jämpti pitää olla, inhimillinen ja joustavakin, myös herkkäkorvainen ja tunneälykäs. Arvostelijoita ja kaiken sortin huorittelijoita riittää aina, teki niin tai näin.

 

[tant gredulin]

Yksittöisten työntekijöitten tilanne on vaikea kaikin tavoin. Suomen Kuvalehdessä oli keväällä ansiokas juttu 'sossutantan' työviikonlopusta. Lähinnä mietin tuota isoäidin roolia - onko ollut painostusta hoitaa juttu 'perheen sisällä' ettei mene virka ja kunnia? Isoisäkin kuuluu olevan jonkinasteinen terapeutti.

Hyi helvetti joka tapauksessa.

 

[Juhaht]

Ihan karsee keissi. Hammurabin laille olisi nyt tilausta.

Mitä enemmän tapauksesta lukee, sen enemmän tulee sellainen fiilis, että tää "isä" on jokseenkin vajaa ja hidasälyinen tyyppi. Tätä tukevat miehen bändikuvatkin, joissa tämä speden näköinen urpo paistattelee. Naisystävä on ainakin onnistunut viemään aika karmeisiin tekoihin ja jos tollaista on valmis omalle lapselleen tekemään, ei kaikki voi olla kotona. Ei sillä, että olisi tolla akallakaan, toivottavasti napsahtaa se elinkautinen kun ei kovempaakaan tuomiota ole tarjolla.

 

[Ted Raikas]

Olen samaa mieltä ylivuodatuksista sekä siitä, että lapsi on helpompi mieltää viattomaksi ja sitä kautta kauhistella tekoja, olivatpa mitä tahansa. Silti väittäisin, että oman lapsen kautta peilaten tällaiset tapahtumat kokee kuitenkin surullisempana, koska se suhde vain on niin emotionaalinen ja ainutkertainen.

Tuntuukin, että ihmiset itsekkäästi (toki ymmärrettävistä syistä) jotenkin peilaa asiaa juuri siten, että joidenkin mutkien kautta tuo asia olisi voinut tapahtua omalle lapselle. Eli tuossa suhtaudutaan juttuun nimenomaan omaan jälkeläiseen suhtautuvassa suojeluspuuskassa. Moinen kuohunta ei ole erityisen rationaalista, mutta se hyväksyttäkööt. Kieltämättä tässä olen kyllä aika jäävi, kun olen lapseton ja tietyssä mielessä pidän ihmisiä samalla viivalla, on ne lapsia tai aikuisia. Julmia juttuja tehdään kaikenikäisille ihmisille - asioita joita ei varmasti kukaan ansaitsisi kokea. Surullista, mutta minkäs sille mahtaakaan. Karu maailma.

Eniten (tai no ehkä yksinomaan) ärsyttää se, miten lehdistö vatvoo näitä juttuja ja käyttää sitä myyntivalttinaan. Uutisointien rumputuli osaltaan voimistaa ihmisissä sitä halua parkua suruaan ilmoille. Eräänlaista massahysterian lietsomista. Sitä nyt näkee toki monessakin asiassa. Väitän, että tragedialla mässäily julkisesti on iso syy miksi ihmiset tuntuu reagoivan niin yliampuvasti. Osaltaan epäkunnioitettavaa omaisia kohtaan usein, että muut ottavat asian omakseen. Toki sopivassa suhteessa surunvalittelut voi olla paikallaan, mutta rajansa kaikella.

Toinen asia joka kyllä yököttää on nuo "salapoliisifoorumit" sun muut, jotka ottaa asiakseen etsiä syyllisiä ja muuta taustatietoa. Tuntuu, että tuossakin on taustalla hyvinkin itsekkäät ja sairaalloisella tavalla uteliaat seikat. Saadaan tietynlainen nautinto kun voidaan kaivaa kaikkea detailia ja muuta ja mehustella aihepiirillä mukamas valveutuneen ihmisen ominaisuudessa. Tosiasiassa kiksit tulee siitä, kun tapahtuu jotakin kipeätä. Voi olla, että keittiöpsykologiani iskee kirveensä pahan kerran kiveen, mutta jotenkin en osaa erityisesti arvostaa tuollaista asioiden penkomista, joka ei oikeastaan kuulu kellekään muille kuin virkavallalle. Riski tehdä vääriä päätelmiä ja syytöksiä on moisilla kotisherlokeilla liian suuri. Edelleen tuossa kohtaa voisi omaisena olla varsin kyrpiintynyt, jos se nyt on tähän oikea sana.

NO, tämä tästä aiheesta. Yritän katsoa yleensä mahdollisimman neutraalisti tälläistä kuviota ja sitä tässä nyt pyrkinyt tuomaan esiin, näin omana kuvakulmanani aihepiiriin.

 

[Juhaht]

Toinen asia joka kyllä yököttää on nuo "salapoliisifoorumit" sun muut, jotka ottaa asiakseen etsiä syyllisiä ja muuta taustatietoa. Tuntuu, että tuossakin on taustalla hyvinkin itsekkäät ja sairaalloisella tavalla uteliaat seikat. Saadaan tietynlainen nautinto kun voidaan kaivaa kaikkea detailia ja muuta ja mehustella aihepiirillä mukamas valveutuneen ihmisen ominaisuudessa. Tosiasiassa kiksit tulee siitä, kun tapahtuu jotakin kipeätä. Voi olla, että keittiöpsykologiani iskee kirveensä pahan kerran kiveen, mutta jotenkin en osaa erityisesti arvostaa tuollaista asioiden penkomista, joka ei oikeastaan kuulu kellekään muille kuin virkavallalle. Riski tehdä vääriä päätelmiä ja syytöksiä on moisilla kotisherlokeilla liian suuri. Edelleen tuossa kohtaa voisi omaisena olla varsin kyrpiintynyt, jos se nyt on tähän oikea sana.

Voi olla, että olet oikeassa, mutta itse näen varsin positiivisena sen, että tällaisissa keisseissä syyllisten nimet kaivetaan esiin. Ei heitä ole mitään syytä suojella, parempi, että kaikki noiden kanssa tekemisissä olleet saavat tietää minkälaista saastaa syylliset ovat.

Ton sossutätien arjesta kertovan jutun luettua ei voi kuin puistella päätään. On se vaan väärin, että omassakin lähipiirissä jotkut kärsivät lapsettomuudesta, mutta alkoholistit, nistit ja muu roskaväki saavat skidejä vaikkeivät heitä kykene hoitamaan ja kaikenkukkuraksi kohtelevat heitä muutenkin kuin paskaa. Pistää vihaksi jo ajatuskin.

 

[tant gredulin]

Voi olla, että keittiöpsykologiani iskee kirveensä pahan kerran kiveen, mutta jotenkin en osaa erityisesti arvostaa tuollaista asioiden penkomista, joka ei oikeastaan kuulu kellekään muille kuin virkavallalle. Riski tehdä vääriä päätelmiä ja syytöksiä on moisilla kotisherlokeilla liian suuri. Edelleen tuossa kohtaa voisi omaisena olla varsin kyrpiintynyt, jos se nyt on tähän oikea sana.

Tuo on verkon sekä hyvä että huono puoli. Tieto leviää, koska joku tuntee jonkun, joka tuntee... Sitten hetken päästä kaiken misinformaation seasta alkaa nousta suodatettua tietoa. Ymmärtääkseni Enkeli-Elisa -keississä suurimman työn tekivät Vauva-lehden keskustelupalstalaiset ja Hesari sitten poimi rusinat sieltä omaa Pulitzer-prize -juttuaan varten.

Mutta yhtä lailla kuin oman glooriansa kiillottaminen tai paremmuudessaan rypeminen on myös tiedollisen tyhjiön täyttäminen hyvin inhimillistä. Jos ei tiedä jotain, tuppaa siihen puuttuvan tiedon tilalle laittamaan jonkinlaisen teorian, että ymmärtäisi paremmin miksi jotain tapahtui. Aikaisemmin ihmiset täydensivät näitä puuttuvia palasia omassa päässään, nyt se tehdään keskustelupalstoilla, yhdessä.

 

[Kisapuisto]

Mua on tässä jutussa vaivannut eräs yksityiskohta. Nimittäin se, että pari päivää sitten jossakin iltapäivälehdessä oli juttu, jossa kuolleen lapsen äiti (ei siis se sekopää äitipuoli, vaan biologinen äiti) kysyi, että miksi sosiaaliviranomaiset antoivat lapsen kuolla antamalla sen takaisin isälleen eikä ottamalla huostaan. Minä kysyn, että miksi tämä äiti ei halunnut lastaan itselleen/miksi lasta ei hänelle voitu antaa? Kummalliselta nimittäin tuntuu, että vaihtoehdot ovat olleet lapsi takaisin isälleen tai huostaanotto, kun äitikin on kerran ollut olemassa.

 

[Germanicus]

Kisapuisto: samaa mietin itsekin. Epäilen, että taustalla on alkoholiongelma tai henkisellä puolella jotain. Kuvottava tapaus, ei vittu uskoisi, että maassamme tapahtuisi jotain tuollaista. Koko saatanan hoitoketju on toiminut aivan päin persettä. Haluan kaikki tapaukseen osallistuneet vastuuseen teoistaan.

Vittu, itku tuli kun tämä keissi lähti avautumaan.

 

[mjr]

Toinen asia joka kyllä yököttää on nuo "salapoliisifoorumit" sun muut, jotka ottaa asiakseen etsiä syyllisiä ja muuta taustatietoa. Tuntuu, että tuossakin on taustalla hyvinkin itsekkäät ja sairaalloisella tavalla uteliaat seikat. Saadaan tietynlainen nautinto kun voidaan kaivaa kaikkea detailia ja muuta ja mehustella aihepiirillä mukamas valveutuneen ihmisen ominaisuudessa. Tosiasiassa kiksit tulee siitä, kun tapahtuu jotakin kipeätä. Voi olla, että keittiöpsykologiani iskee kirveensä pahan kerran kiveen, mutta jotenkin en osaa erityisesti arvostaa tuollaista asioiden penkomista, joka ei oikeastaan kuulu kellekään muille kuin virkavallalle. Riski tehdä vääriä päätelmiä ja syytöksiä on moisilla kotisherlokeilla liian suuri. Edelleen tuossa kohtaa voisi omaisena olla varsin kyrpiintynyt, jos se nyt on tähän oikea sana.

Puhut viisaita. Uhrin isoäidin nimi ja puhelinnumero on julkaistu, ja kehitetty ties mitä tarinoita hänen osallisuudestaan lapsen pahoinpitelyyn perustuen vain tietoon ammatistaan. Ei ole mitään mahdollisuutta tietää, onko tällä henkilöllä mitään osuutta asiaan. Puhumattakaan sitten - ilmeisesti - saman nimisistä henkilöistä kuin tämä äitipuoli, joilla on avoin profiili FB:ssä tai tulevat esiin Googlen kuvahaussa. Siinähän rupeaa jo olemaan henki ja terveys vaarassa, ei vain maine. Ei tämä kansalaisten raivonmyrsky siis kovin mieltäylentävää ole: keksitään sadistisia rangaistus-fantasioita ja syyllistetään summittaisesti - toki räikeästi epäonnistuneet - viranomaiset ilman mitään järjellisiä ratkaisuehdotuksia. Tämä tapaus unohtuu verraten pian ja seuraavaksi sontamedia voikin levitellä otsikoita viattomasta perheestä, joka on joutunut lastensuojelun väärän intervention kohteeksi - ja niin sitten raivo vellookin toiseen suuntaan, joskin samalla kohteella.

Jos sitten ihan vakavasti miettisi, miten voisimme suojella lapsia paremmin niin kyllä lastensuojeluviranomaiset tarvitsisivat oikeastikin lisää resursseja - mutta myös lisää läpinäkyvyyttä toimiinsa, ja tämän lähes täysin suljetun prosessinsa avaamista niin muille viranomaisille kuin asianosaisille kansalaisillekin. Tietoja pitää suojata, mutta ei niin että sillä vaarannetaan lasten henkiä, kun lapsia ollaan nimenomaan suojelemassa. On myös väärin että yksittäisillä virkailijoilla voi olla aivan suhteeton valta prosessissa, jolloin pelkkä itsepäisyys ja asenteellisuus voi johtaa uskomattomiin murhenäytelmiin. Toivottavasti tämä tapaus johtaa ihan oikeisiin ja rationaalisiin toimiin tilanteen parantamiseksi eikä vain tähän tilapäiseen mediamyrskyyn ja muutaman vastuullisen yksittäisen viranomaisen symboliseen ojennukseen.

 

[opelix]

Nyt kun lastensuojelu on suunnilleen haukuttu lyttyyn,ehkäpä voitaisiin haukkua lainsäädäntökin.

Suomesta on hyvää vauhtia tulossa pikku-amerikka jossa jokaiseen asiaan,vahinkoonkin on löydettävä syyllinen. Tässä ei tietenkään ole siitä kyse mutta ymmärrän viranhaltijoita ja heidän arkuuttaan. Nykyään esim.tuntemassani koulumaailmassa voit olla käräjillä liian ilkeistä sanoista ja ohjaavasta kosketuksesta vaikka kuinka teini-ikäinen kusipää sen siinä hetkessä ansaitsisi.

 

[Musta Nuoli]

Voi olla, että olet oikeassa, mutta itse näen varsin positiivisena sen, että tällaisissa keisseissä syyllisten nimet kaivetaan esiin. Ei heitä ole mitään syytä suojella, parempi, että kaikki noiden kanssa tekemisissä olleet saavat tietää minkälaista saastaa syylliset ovat.

Juurikin näin. Varsinkin kun Suomessa nimien ja kasvojen salailun periaate noudattaa muutenkin kaksoisstandardia ja on tekopyhää. Hirvittäviä tekoja tehneiden ihmisten identiteettiä suojellaan maailman tappiin asti, kun taas paljon pienempiä tekoja tehneiden ihmisten kasvot ja nimet läväytetään iltauutisiin.

Moni muistaa varmaan tapauksen, kun poliitikkopariskunta Ahteen poika Jussi Ahde oli vetänyt "kokaa nokkaan" kotibileissä ja tämä oli taltioitunut videolle. Eiköhän tämä sitten pyöritetty pääuutisia myöten ja mässäilty sillä, kuinka poliitikon poika vetää nyt oikein kokaiinia. Vaikka huumeita vastustankin, niin "kokan vetämisestä nokkaan" saa sakot tai pientä ehdollista, ja yksittäisen kaverin huumausainerikos ei todellakaan ole sen kaliiberin asia, että se kuuluisi koko kansalle pääuutisissa. Jos Jussi Ahde olisi ollut Jussi Meikäläinen, Matti Meikäläisen poika, niin olisiko tätä näytetty telkkarissa? Ei.

Joissain harvoissa tapauksissa voi olla järkevää pimittää tekijän identiteettiä lähiomaisuhrien suojelemiseksi, mutta tässä tapauksessa kukaan tai mikään ei voi enää uhria suojella, koska uhri on kuollut. Tästä syystä kaiken maailman Touko-Poukojen identiteettiä ja kasvoja ei ole mitään syytä pimittää. Henkirikos on muutenkin niin peruuttamaton ja iso rikos, että kaikkien henkirikokseen syyllistyneiden naamat ja nimet pitäisi olla aina esillä julkisesti. Jos ja kun näitä salaillaan, niin onneksi on tosiaan netti, jossa tieto leviää ja ihmiset voivat yhdistellä tietoja kunnes identiteetti on selvinnyt.

 

[Kisapuisto]

Joissain harvoissa tapauksissa voi olla järkevää pimittää tekijän identiteettiä lähiomaisuhrien suojelemiseksi, mutta tässä tapauksessa kukaan tai mikään ei voi enää uhria suojella, koska uhri on kuollut. Tästä syystä kaiken maailman Touko-Poukojen identiteettiä ja kasvoja ei ole mitään syytä pimittää. Henkirikos on muutenkin niin peruuttamaton ja iso rikos, että kaikkien henkirikokseen syyllistyneiden naamat ja nimet pitäisi olla aina esillä julkisesti. Jos ja kun näitä salaillaan, niin onneksi on tosiaan netti, jossa tieto leviää ja ihmiset voivat yhdistellä tietoja kunnes identiteetti on selvinnyt.

Vielä kun lisää sen, että joidenkin henkirikosten tehneiden ihmisten nimet ja kasvot julkaistaan, ja joidenkin sitten ei. Olisi kiva tietää joltakin median toimintatapoja tuntevilta, että millä perusteilla näin toimitaan.

Vaikka olenkin sitä mieltä, että kun ihminen on tehnyt rikoksen ja kärsinyt tuomionsa (jotka Suomessa tosin ovat naurettavia, mutta kuitenkin), niin hän on silloin tosiaan kärsinyt tuomionsa. Mutta näissä raaoissa, peruuttamattomissa rikoksissa, kuten murhissa, kiduttamisissa, raiskauksissa, pedofiliassa, ym, ei mielestäni ole mitään haittaa, jos ihmisen nimi ja kuvat julkaistaan. Päinvastoin, kun ajatellaan kanssaihmisiä. Jotkut varkaudet ja petokset ovat asia erikseen, sillä ihminen saattaa erehtyä kerran elämässä.

 

[Gellner]

Luuleeko joku oikeasti, että näiden kahden nimet ja kasvot pimitetään ikuisiksi ajoiksi? Siis oikeastiko joku kuvittelee niin? Totta kai noiden naamat ja koko nimet lävähtävät lehtien sivuille viimeistään siinä vaiheessa kun tuomio on luettu. Tietenkin.

 

[Sphinx]

Vielä kun lisää sen, että joidenkin henkirikosten tehneiden ihmisten nimet ja kasvot julkaistaan, ja joidenkin sitten ei. Olisi kiva tietää joltakin median toimintatapoja tuntevilta, että millä perusteilla näin toimitaan.

Kyllä minusta aina kaikki isompia tuomioita saaneiden nimet on julkistettu, mutta sitten taas pikkurikoksista tuomittujen nimiä ei ole käsittääkseni tapana julkistaa. Ihan varmasti tässä keississä nimet tulevat aikanaan julki. Ja siis käytännössähän ne ovat nytkin jo julkisuudessa tiedossa. En kyllä ymmärrä mitä tarkoitusta palvelisi epäiltyjen nimien julkistaminen. Ok, tässä tapauksessa ei ehkä ole riskiä, että tulisi haukutuksi väärää henkilöä, mutta mitä merkitystä sillä olisi minkään kannalta jos tietäisit epäillyn olevan "Matti Meikäläinen" sen sijaan, että et tietäisi hänen nimeään? Ja edelleen tuomion yhteydessä nimet kuitenkin tulevat julki. Nytkin kun laittaa googleen tuon jutussa osallisena olevan naisen oletetun nimen niin heti hyppää silmille esimerkiksi jonkun vauva-aiheisen keskustelupalstan viestiketju, jossa ihmiset linkittelevät satunnaisiin netistä löytämiensä samannimisten ihmisten valokuviin kysellen onko tämä juuri SE senniminen henkilö. En kertakaikkiaan keksi mitä merkitystä sillä on tässä vaiheessa kenenkään ulkopuolisen kannalta tietää mikä on epäiltyjen/tekijöiden nimi.

Jotenkin tämänkin jutun kommentoinnissa ihmetyttää myös se miten monissa kommenteissa vaaditaan ensisijaisesti sosiaalityöntekijöiden päitä vadille ja jossain sivulauseessa tuomitaan rikoksen tekijät. Osittain se johtuu tietysti siitä, että viranomaisia on coolia syyttää, mutta ehkä myös osittain siitä, että kyse on niin käsittämättömistä teoista, ettei tekijöiden pään sisälle ja ajatusmaailmaan oikein riitä mielikuvitus pääsemään sisälle, mutta jokainen kykenee ymmärtämään viranomaisten tehneen virhearviointeja, joten siitä on helppo päteä jälkikäteen. Itse en kyllä potkuja olisi tätä tapausta käsitelleille henkilöille tähän mennessä esiin tulleiden tietojen perusteella vaatimassa, sillä näkisin, että noissa hommissa kokemus on varmasti eduksi ja nythän nuo työntekijät ovat hommassaan kokemusta rikkaampia. Tietysti jos viranomaisten toimissa on jotain selkeitä virheitä tapahtunut niin niistä pitää kantaa vastuu sen mukaisesti, mutta parempihan varmasti olisi saada enemmänkin väkeä tuonne lastensuojeluun näitä tapauksia käsittelemään kuin antaa monoa nykyisille. Resurssit ovat tietenkin rajallisia, koska maailma ei ole sellainen kuin vasemmistoliittolaiset/demarit näkevät, etteikö rahan laittaminen yhteen paikkaan olisi pois jostain toisesta paikasta.

Sitten mitä tulee tuon "tuntuupa pahalta, kun minullakin on samanikäinen lapsi" -pointin esittämiseen niin en yhtään epäile, etteikö se oma lapsi saisi asiaa tuntumaan jotenkin konkreettisemmalta, vaikka kaikkihan jonkun lapsen tuntevat tai ovat ainakin itse joskus lapsia olleet. Luultavasti niistä juttua käsitelleistä sosiaalityöntekijöistä, lapsen opettajasta ja muista vastaavista henkilöistä kuitenkin tuntuu vielä pahemmalta, mikä joiltakin "Vittu mitä paskaa, kenkää kaikille!" -huutelijoilta näyttää unohtuvan. Tosin en yllättyisi jos kokeneemmat sosiaalityöntekijät olisivat jo sen verran paatuneita, etteivät tuon takia yöuniaan pitkäksi aikaa menettäisi, kun teki niin tai näin niin joka tapauksessa paskaa tullee niskaan joka suunnasta ja työssään pääsee aina näkemään uusia karmaisevia tapauksia. Eipä silti, kaiken kaikkiaan täysin käsittämättömän kuvottava tapaus jopa tällaisen heikosti empatiakykyisen ja ei ollenkaan lapsista tykkäävän henkilön mielestä.

Mitä enemmän tapauksesta lukee, sen enemmän tulee sellainen fiilis, että tää "isä" on jokseenkin vajaa ja hidasälyinen tyyppi. Tätä tukevat miehen bändikuvatkin, joissa tämä speden näköinen urpo paistattelee. Naisystävä on ainakin onnistunut viemään aika karmeisiin tekoihin ja jos tollaista on valmis omalle lapselleen tekemään, ei kaikki voi olla kotona. Ei sillä, että olisi tolla akallakaan, toivottavasti napsahtaa se elinkautinen kun ei kovempaakaan tuomiota ole tarjolla.

Itselle on tullut samanlainen fiilis, että tämä isä lienee jonkun verran älyllisesti vajaa yksilö ja äitipuoli taas pahimman luokan psykopaatti tai mikä lie mielenvikainen sadisti, jonka tossun alla ja talutusnuorassa isä on täysin ollut. Eli en odottaisi kummankaan mielentilatutkimuksesta välttämättä ihan terveen papereita saavan, mutta heillä viirannee päässä keskenään vähän eri tavalla.

Mua on tässä jutussa vaivannut eräs yksityiskohta. Nimittäin se, että pari päivää sitten jossakin iltapäivälehdessä oli juttu, jossa kuolleen lapsen äiti (ei siis se sekopää äitipuoli, vaan biologinen äiti) kysyi, että miksi sosiaaliviranomaiset antoivat lapsen kuolla antamalla sen takaisin isälleen eikä ottamalla huostaan. Minä kysyn, että miksi tämä äiti ei halunnut lastaan itselleen/miksi lasta ei hänelle voitu antaa? Kummalliselta nimittäin tuntuu, että vaihtoehdot ovat olleet lapsi takaisin isälleen tai huostaanotto, kun äitikin on kerran ollut olemassa.

Voisikohan olla ihan niinkin yksinkertainen selitys kuin, että biologinen äiti on jo aiemmin todettu soveltumattomaksi vanhemmaksi, vaikka ei välttämättä mikään täysi sekopää olisi ollutkaan? Tällöin on myös helppo ymmärtää miksi äitiä ei ole otettu kovin tosissaan. Tämä myös tukisi ajatusta siitä, että isä olisi helpohkosti vietävissä oleva hölmö hönö, kun naisensakin kerta toisensa jälkeen näyttävät olevan epämääräistä sakkia.

 

[Sphinx]

Itse asiassa mitä tulee tuohon nimien julkistamiseen niin en tiedä jos nuo todetaan psyykkisesti sairaiksi ja passitetaan johonkin suljetulle osastolle loppuiäksi hoitoon, niin tuleeko nimiä siinä tapauksessa julki, mutta en sitä mitenkään oleellisena silloin pitäisi.

Se on myös vaikea kysymys mikä olisi sopiva rangaistus tällaisesta tekijöille? Kuolemanrangaistus olisi helppo niin tekijöiden kuin yhteiskunnankin kannalta, mutta pidän sitä periaatteellisesti arveluttavana muun muassa siihen liittyvän peruuttamattomuuden takia. Pelkkä perustelu hyödyttömien yksilöiden vankeudessa pitämisen kalleudesta ei myöskään ole oikein validi, koska yhtä hyvin kaikki juopot, nistit, vammaiset ja sosiaalituilla elelijät, jotka eivät ole koskaan varsinaisesti tehneet mitään pahaa voitaisiin tappaa, koska heidän ylläpitäminen on niin kallista yhteiskunnalle. Minusta eräällä kuolemanrangaistusta täällä vaatineella nimimerkillä logiikka jo petti, kun kyseinen nimimerkki odotteli erään toisen nimimerkin ratsastavan paikalle kertomaan miten ihmiselämä ei ole hänelle minkään arvoinen, kun tämä toinen nimimerkki kuitenkin oli kuolemanrangaistusta vastaan eli sikäli arvosti enemmän nimenomaan ihmiselämää noin yleisenä käsitteenä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Minusta eräällä kuolemanrangaistusta täällä vaatineella nimimerkillä logiikka jo petti, kun kyseinen nimimerkki odotteli erään toisen nimimerkin ratsastavan paikalle kertomaan miten ihmiselämä ei ole hänelle minkään arvoinen, kun tämä toinen nimimerkki kuitenkin oli kuolemanrangaistusta vastaan eli sikäli arvosti enemmän nimenomaan ihmiselämää noin yleisenä käsitteenä.

Näkisin paremminkin että sinulla saattaa tässä asiassa olla logiikka hieman kaltevalla maaperällä. Edellä kirjoittamasi perusteella ihmiselämän arvostaminen edellyttää kuolemanrangaistuksen vastustamista, ja jos kannattaa kuolemanrangaistusta niin ei arvosta ihmiselämääkään. En näe asiaa aivan noin yksinkertaisena.

Kuolemanrangaistusta soveltavissa valtioissa eräs peruste näin äärimmäiselle rangaistukselle on yhteisön lopullinen suojeleminen poikkeuksellisen vaarallisilta rikoksentekijöiltä. Kuolemanrangaistuksen olemassaolo on myös yhteisön signaali jäsenilleen siitä, että yhteisö todellakin arvostaa ihmiselämän korkealle asettamalla tietyin edellytyksin tapahtuneesta ihmishengen viemisestä kuolemanrangaistuksen.

Jos kuolemanrangaistusta tarkastellaan puhtaasti ihmiselämän itseisarvon näkökulmasta, niin silloin ihmishengen vieminen rangaistustoimenpiteenä on yhtä tuomittavaa kuin ihmishengen vieminen murhaamalla tai tappamalla. Tämänsuuntainen ihmisoikeuksista lähtevä ajattelu on suht vallalla ns. läntisissä teollisuusmaissa. On tietysti niinkin, että kuolemanrangaistuksesta pidättäytymisen myötä ei tule syyttömänä teloitettujakaan, joka aiheellisena kysymyksenä nousee keskustelussa jatkuvasti esille. Lainkäytön periaatteista ja oikeusjärjestelmän toimivuudesta tämä luonnollisesti riippuisi.

Pahoittelen vielä että sekoitin puskista nimimerkki vladin tähän keskusteluun. Se oli tarpeetonta, ja pyydänkin samalla vladilta kohteliaimmin anteeksi. Kuten jo aiemmin totesin niin arvostan hänet palstan kirjoittajana hyvin korkealle, eikä meillä ole tietääkseni ollut ikinä mitään olennaisia erimielisyyksiäkään. Nimimerkin esiin tuoma teema ihmishenkiä vaatineiden tapausten yhteydessä on vain jäänyt moniaiden keskustelujen myötä vahvasti mieleeni.

Keskustelun kuolemantuomiota koskevat jatkot voinee tästä eteenpäin käsitellä kuolemanrangaistusketjussa.

 

[Wrighter]

Ainoa oikea tuomio noille lastenhakkaajille/tappajille olisi kidutustangaistus.

Revitään kynnet irti, leikataan sormet ja varpaat irti. Sen jälkeen kädet ja jalat, niin ettei jää kuin torso jäljelle.

Pidetään koko ajan huoli, että kidutettava on tajuissaan.

Torso on pidettävä hengissä ja joka päivä hakattava ohikulkiessa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Vielä kun lisää sen, että joidenkin henkirikosten tehneiden ihmisten nimet ja kasvot julkaistaan, ja joidenkin sitten ei. Olisi kiva tietää joltakin median toimintatapoja tuntevilta, että millä perusteilla näin toimitaan.

Viestimien yleinen periaate on pitkään ollut, että median tehtävänä ei ole ottaa tuomarin roolia. Toisin sanoen syytettyä ei tulisi tuomita median käsittelyssä ennen oikeuslaitoksen antamaa tuomiota. Siksi nuijankopautukseen saakka käytetään esim. ilmaisua "rikoksesta epäilty", koska vasta tuossa vaiheessa epäillystä/syytetystä tulee tuomittu. Samaan periaatteeseen liittyy myös rikoksesta epäillyn henkilöllisyyden julkaisematta jättäminen tuomion julistamiseen saakka.

Jos rikoksesta epäiltynä on esimerkiksi julkisuuden henkilö tai keskeinen viranhaltija, niin tällaisissa tapauksissa medialla on omien pelisääntöjensä mukaan huomattavasti suurempi vapaus olla soveltamatta anonymiteettia. On katsottu, että julkkikseksi pyrkineet ja sellaiseen asemaan päässeet ovat jo muutenkin hyväksyneet rajallisen anonymiteettinsa. Virkamiehet ja huippujohtajat ovat taas tässä tilanteessa työnsä puolesta.

Sitten on tietysti tapauksia, joissa syyllisyydestä ei ole alun perinkään mitään epäilyksiä, ja joissa tekijän nimi on jo muuta kautta tullut yleiseen tietoon.

 

[vilpertti]

Minusta se, että Suomessa joillain vatipäillä heittää niin paljon päässä että luulevat olevansa oikeuden suhteen parempia ja asiantuntevampia toimijoita kuin Suomen oikeuslaitos saa irvistämään pahasti.

Ja en todellakaan sano, että tuollaisia latvalahoja kuin tämä aiemmin täysin tuntematon iskelmäsankari ja hänen läskiperse naisystävänsä pitäisi paapoa. Sairaita paskoja joita pitää rangaista kovimman mukaan.

Mitä tulee kuolemanrangaistukseen, jokainen itseään kunnioittava sivistysvaltio on siirtynyt siitä pois, ja hyvä niin. Oikeuslaitos ei ole virheetön, ja itse mieluummin elätän yhteiskuntaan sopimattomia paskoja vankilassa vuosikaudet kuin olen mukana teloittamassa syytöntä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Minusta se, että Suomessa joillain vatipäillä heittää niin paljon päässä että luulevat olevansa oikeuden suhteen parempia ja asiantuntevampia toimijoita kuin Suomen oikeuslaitos saa irvistämään pahasti.

Lainsäädäntö ja oikeudenkäyttö ovat Suomessa vallan kolmijako-opin pohjalta erotettu toisistaan. Se että muutama ja minä muu siinä ohessa näkee kuolemantuomion optiona ei liity millään oikeuslaitoksen yläpuolelle asettumiseen. Kyse on lainsäädäntöä koskevasta keskustelusta, joka on erittäin kannatettavaa osallistumista kenen tahansa kansalaisen puolelta. Suomalaisten päätettävissä olevat lait säätää eduskunta, ja eduskunnan päätökset heijastelevat kansalaisten keskuudessa vallitsevia arvostuksia ja odotuksia. Jos eivät tunnu vastaavan, niin määräajoin pidettävissä eduskuntavaaleissa voi jokainen äänioikeutettu hakea muutosta vallinneeseen linjaan. Siihen on varmasti pitkä matka että Suomessa ryhdyttäisiin tosissaan justeeraamaan perustuslakia kuolemantuomion mahdollistavaan suuntaan, mutta en nyt näkisi erityisen tuomittavana käydä asian tiimoilta keskustelua.

Yleisesti ottaenkin, ei vain perhe- ja vastaavien tragedioiden kohdalla, on hyvä käydä keskustelua siitä vastaavatko kulloinkin annetut tuomiot kansan odotuksia. Eivät ole aina vastanneet.

 

[ms.qvist]

Pahoittelen vielä että sekoitin puskista nimimerkki vladin tähän keskusteluun. Se oli tarpeetonta, ja pyydänkin samalla vladilta kohteliaimmin anteeksi. Kuten jo aiemmin totesin niin arvostan hänet palstan kirjoittajana hyvin korkealle, eikä meillä ole tietääkseni ollut ikinä mitään olennaisia erimielisyyksiäkään. Nimimerkin esiin tuoma teema ihmishenkiä vaatineiden tapausten yhteydessä on vain jäänyt moniaiden keskustelujen myötä vahvasti mieleeni.

Kiitokset, itsekullekin meistä varmasti välillä tulee hetkiä, jolloin tulee tahtomattaankin kirjoittaneeksi sellaista mikä ei välttämättä palstan henkeen sovi - eikä viestisi edes suuren suurta harmistusta minussa aiheuttanut. Pahoittelen minäkin viestini kärkevää ja piikikästä loppua, sen olisin voinut jättää kirjoittamatta tai muotoilla toisin.

Olemme joskus vaihtaneet muutaman viestin juuri kuolemanrangaistuksen tiimoilta ja kenties paradoksaalista, olen sitä vastaan, vaikka yleisesti arvostukseni ihmishenkeä kohtaan on mitä on - se on kaikkien tiedossa, mitä sitä kertaamaan. Mutta kanssasi on ollut helppoa vaihtaa nekin viestit, koska viesteissäsi on punainen lanka olemassa ja ne on perusteltuja, ne eivät ole tyyliä "vittu, lapsenmurha, munista hirteen ja telipyörällä raajat irti", joten kaltaisesi keskustelijan kanssa on miellyttävä keskustella, koska tietää, että vastaus on asiallinen ja perusteltu.

Näiden viimeaikojen ampumistapausten (esim. Hyvinkää ja Yhdysvaltojen teatteriampuminen) jälkimainingeissa olen miettinyt itsekseni asennoitumistani vastaaviin tapauksiin ja sitä kuinka suhtaudun siihen kun ihmiset - kenties hyvinkin aidosti - ilmaisevat järkyttymistä ja olen taipumaisillani sille kannalle, että vastaavankaltaisissa ketjuissa minun liene tulevaisuudessa parempi keskustella vain ja ainoastaan tapahtumasta (teknisesti tms.) ja jättää muu minulle epäolennainen asia sivuun, huomiotta. Poislukien ketju, jossa tarkoituksena on tuoda julki se, jos jokin asia ei kosketa, mutta en oikein jaksa uskoa, että vastaisuudessa kyseinenkään ketju liiemmin minua kiehtoo. Olen sanottavani sanonut ja se liene kaikkien tiedossa. Olen esittänyt itselleni kysymyksen: "Miksi pahoittaa toisen mieli halveeramalla hänelle tärkeää asiaa". Enkä löydä hyvää syytä miksi loukkaisin toisia, se ei enää minusta riitä syyksi, että pääsen sanomaan, "lä-lä-lää eipä tunnu miltään".

vlad.

 

[vilpertti]

Lainsäädäntö ja oikeudenkäyttö ovat Suomessa vallan kolmijako-opin pohjalta erotettu toisistaan. Se että muutama ja minä muu siinä ohessa näkee kuolemantuomion optiona ei liity millään oikeuslaitoksen yläpuolelle asettumiseen.

Niin tämä ei tietysti liittynyt mitenkään keskusteluun kuolemantuomiosta, vaan näihin "turpiin pitäisi vetää, kiduttaa ja pitää tajuissaan läpi kidutuksen" jamppoihin sekä mikä tämä oli somessa levinnyt kuva eilen "että tiedetään minkä näköinen kaveri on" ja, että "levittäkää sanaa vankiloihin!".

Ja kansan äänekkäiden osien vaatimukset nyt on ihan hyvä pitää erossa oikeuskäytännöistä. Kovin usein äänekkäimmät kaverit ovat niitä kenellä terä on tylsin.

 

[Kourujärven Ponnistus]

8-vuotiaan murhasta syytetty is hakattiin vankilassa - MTV3.fi - Uutiset - Rikos

Ihme etteivät pistäneet tuota suljetulleosastolle jo alkuunsa. Tämä oli vain ajankysymys.