Voidaanko päätellä, että miehet läpsivät ja lyövät herkemmin, sekä käyttävät puukkoa tappamistarkoituksessa helpommin, mutta kun otetaan käsittelyyn vakava väkivalta ja siihen turvautuminen, nainen on ottanut aktiivisemman roolin.
vlad.
Tuota, en kiistä sitä, etteikö kulttuurimme miehiin kohdistuvassa väkivallassa syyllistyisi vähättelyyn sen kaikilla sektoreilla, siis myös sukupuolesta riippumattomaan väkivaltaan. tämä kansa nyt vaan on helvetin väkivaltainen ja sen suhde väkivaltaan on tabuileva. Tästä syystä lienee se naisten miehiin kohdistuva väkivalta maton alle pyritään lakaisemaan, kun kulttuuriin ei sovi ajatus heikosta uhrina olevasta miehestä. Tyyliin, jos saat taksijonossa päähäs, nuole haavas äläkä valita. kulttuurisesti on häpeä, että myöntää jonkun matamin antaneen pitkin korvia niin että tyrät rytkyy, tai vielä enemmän, jos joku miehenpuolikas asiaa tilittää, se saa aikaan reaktion, jossa joko vätykselle naureskellaan tai koko asiaa ei ei kyetä käsittelemään, koska se on tabu, eikä siihen osata juurikaan suhtautua järjellisesti.
Tuo boldaamani sen sijaan herätti minussa ihmetystä. Minkälaista mahtaa olla väkivalta, jonka rinnalla puukon käyttö tappamistarkoituksessa on mietoa tai ei vakavaa väkivaltaa. Eipä sillä, kaikki väkivalta on mielestäni vakavaa ja kaikella väkivallalla on vakavia seuraamuksia, myönnetään se tai ei, joku toinen sitten varmaan ajattelee toisin.
Kovasti on kuitenkin tikka menossa ei pelkästään taulun, vaan myös koko ladonseinän ohi, jos tässä rakennellaan jotain asetelmaa kulttuuriseen väkivaltaan sukupuolien kautta , jopa pesten omaa sukupuolta valkopyykkinä toisen sukupuolen hirveyksiin vertaillen.
Nämä perhesurmat lienee pelkästään suomalainen variaatio kunniamurhista, joiden syyt on aina aikansa henkiseen ilmapiiriin suhteisia, mutta joiden pohjaväreenä kulkee jatkumo, jossa väkivalta pelastaa kasvot ja säilyttää kunnian, sukupolvesta toiseen ja jokaisen tapaukseen liittyy ja niitä perustelee kuitenkin yksilölliset syyt ja seuraukset, ettei niihin voi olla mitään yleisselittävää kavaa, niinkuin amerikkalaisessa runouskäsityksessä.
Mikäli tämä yhteiskunta ja tämän kansan ihmiset osaisivat tai kykenisivät asiaan suhtautua muutenkin kuin hohhaillen tai kustannuksia laskien, suurin osa näistä jäisi toteutumatta, mutta me ollaan valittu tämä lähestymistapa nimeltä jeesustelu, jossa on turvallista kauhistella, mutta mihinkään ei tarvitse panostaa, taikka mitään lopultakaan tehdä, minkäs näille voi, Rakenteellinen väkivalta istuu kuin täi tervassa tässä kansassa, seuraavaa odotellessa.