Pelitapakeskustelu

[canttig]

Tilastoja

Hienoa, kun jaksat täällä pelitapakeskustelussa muistuttaa, että et ole kiinnostunut pelitavoista etkä tilastoinnista, vaan ottelujen lopputuloksista. Hieman minua ihmetyttää, kun kuitenkin ilmaiset kiinnostuksesi N+pN+H+nV+V+P ja PKi+PKa+SM+KP tilastointiini.

Kärpät voitti, oma tilastointini mukaan. Näytti televisiossa aivan siltä että yksilötaito ratkaisi. Miten menivät nämä "N+pN+H+nV+V+P" ja "PKi+PKa+SM+KP"? Tarjosivatko tilastosi Kärpille jarkoaikavoitoa. Aika google oot.

 

[MustatKortit]

Huomattavasti tätä ketjua laadukkaampaa pelitapa-keskustelua käydään tällä hetkellä finaalisarjan omassa ketjussa Liiga-osiossa.

Siellä ei vängätä meidän pelistä eikä lähdöistä, vaan puhutaan asiallisesti ,asiantuntevasti ja ennen kaikkea monipuolisesti joukkueiden pelitavoista.

Viimeisimpänä käsitelty mm. Tapparan prässipeliä ja sitä miten joukkue oli rakennettu sen pelitapaa silmällä pitäen. Ihan hyvää analyysiä myös Rautakorven heikkouksista ja vahvuuksista valmentajana. Nämä asiat nopealla silmäyksellä.

Pointtina siis se, että tuolla ei ole hirttäydytty yhteen agendaan, vaan keskustelu soljuu luontevammin.

 

[siffa]

SM-liigan finaalipelit Kärpät-Tappara on oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähtöjen osalta tilastoitu ja on yhden yhteenvedon aika.

Tilastoinnissa on ollut käytössäni sapluuna N+pN+H+nV+V+P. Kaikkien finaaliottelujen oman pään hyökkäyksien määrät olivat finaalijoukkueilla seuraavat:

Kärpät 286+110+81+70+74+174=795.
Prosenttiosuuksiksi kaikista hyökkäyksiinlähdöistä Kärppien osalta tuli 36%+14%+10%+9%+ 9%+22%=100%.

Tapparan vastaavat luvut olivat 267+67+45+58+80+127=644.
Prosenttiosuudet 42%+10%+7%+9%+12%+20%=100%.

Finaalisarja oli Kärppien kannalta kaksijakoinen. Ensimmäiset neljä peliä se pelasi oman pään hyökkäyksiinlähdöt 31%+14%+11%+9%+12%+23%=100%. Kärpät teki tilastointini perusteella muutoksen kolmeen viimeiseen otteluun, joissa N+pN+H+nV+V+P prosenttiosuudet olivat 42%+14%+9%+9%+6%+20%=100%. Kärpät selvästi nopeutti hyökkäyksiinlähtöjä kolmeen viimeiseen otteluun nostaen nopeiden lähtöjen määrän 31%:sta 42%:iin. Samalla hidastukset (H), viiveet (V) ja palautukset (P) vähenivät.

Tapparan vastaavat luvut neljässä ensimmäisessä ottelussa olivat:
41%+10%+7%+10%+14%+18%=100%. Kolmessa viimeisessä ottelussa:
42%+11%+7%+8%+10%+22%=100%. Tappara ei nopeuttanut peliään omalta puolustusalueelta lähteneissä hyökkäyksissä. Muutos oli viiveiden lasku ja palautusten vastaava nousu.

Tein vastaavat selvitykset Mestiksen joukkueista Jukurit ja TuTo niiden Turun neljästä välieräotteluista. Jukurien prosenttiluvuiksi tilastointini osoitti 41%+9%+6%+9%+11%+24%=100%. TuTon prosenttiluvut olivat 37%+8%+9%+13%+11%+22%=100%.

Meidän Pelin N+pN+H+nV+V+P sapluunan keskimääräisiksi ja mieleen jääviksi prosenttiosuuksiksi kaikista hyökkäyksistä voisi pitää 40%+10%+10%+10%+10%+20%. Se on yksi tulos tämän kauden SM-liigan ja Mestiksen parhaiden joukkueiden pudotuspelien oman pään hyökkäyksiinlähdöistä. KooKoo puuttuu tilastoinnistani, mutta kolme finaaliottelua nähneenä sen oman pään hyökkäyksiinlähdöt painottuivat kontrollilähtöihin enemmän kuin muiden finaalijoukkueiden osalta oli.

 

[J.Grönvall]

Finaalisarja oli Kärppien kannalta kaksijakoinen. Ensimmäiset neljä peliä se pelasi oman pään hyökkäyksiinlähdöt 31%+14%+11%+9%+12%+23%=100%. Kärpät teki tilastointini perusteella muutoksen kolmeen viimeiseen otteluun, joissa N+pN+H+nV+V+P prosenttiosuudet olivat 42%+14%+9%+9%+6%+20%=100%. Kärpät selvästi nopeutti hyökkäyksiinlähtöjä kolmeen viimeiseen otteluun nostaen nopeiden lähtöjen määrän 31%:sta 42%:iin. Samalla hidastukset (H), viiveet (V) ja palautukset (P) vähenivät.

Jälleen kerran, kiitoksia. Tämä vahvisti omat havaintoni lopullisesti, eli Kärpät tosiaan nopeutti pelaamistaan (PAHP) voittoputkensa aikana. Hyvä täsmälääke jolla vietiin Tapparan vahvuuksia taas pois. Epäilin itse, että Kärppien saadessa paljon pitkiä hyökkäyksiä se alkaa aiheuttaa Tapparalle ongelmia ja nyt näyttäisi, että nopeammat pelin käännöt ja kyky pelata pitkiä hyökkäyksiä olivat isossa osassa Kärppien nousussa. Lähinnä sillä siis tyrehdytettiin Tapparan omaa hyökkäyspelaamista.

 

[TosiFani]

Jälleen kerran, kiitoksia. Tämä vahvisti omat havaintoni lopullisesti, eli Kärpät tosiaan nopeutti pelaamistaan (PAHP) voittoputkensa aikana. Hyvä täsmälääke jolla vietiin Tapparan vahvuuksia taas pois. Epäilin itse, että Kärppien saadessa paljon pitkiä hyökkäyksiä se alkaa aiheuttaa Tapparalle ongelmia ja nyt näyttäisi, että nopeammat pelin käännöt ja kyky pelata pitkiä hyökkäyksiä olivat isossa osassa Kärppien nousussa. Lähinnä sillä siis tyrehdytettiin Tapparan omaa hyökkäyspelaamista.

Pystyykö siffan tilastosta todella tekemään tällaisen päätelmän?

Kuten P. Sihvosen ketjussa kirjoitin, hyökkäyksiinlähdöt ovat vain yksi osa peliä. Kuinka moni nopeista hyökkäyksistä päättyi keskialueelle, mikä oli nopeiden hyökkäyksiinlähtöjen keskialueen ylitysprosentti? Kuinka monesta nopeasta lähdöstä syntyi maalitilanne tai kulmapyöritystys? Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, jotka kaipaisivat vastausta, jotta hyökkäyksiinlähtöjen nopeuttamisen vaikutuksesta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä.

Minusta tässä tarvittaisiin tietoa myös muista tekijöistä, jotta jotain johtopäätöksiä Kärppien pelinnopeutuksen vaikutuksista voitaisiin tehdä. Näillä tiedoilla Kärppien hyökkäysten laatu on voinut vaikka tippua, koska maalimäärät eivät ole muuttuneet mitenkään, kaikki pelit olivat edelleen maalin pelejä.

 

[J.Grönvall]

Pystyykö siffan tilastosta todella tekemään tällaisen päätelmän?

Taisi lukea, että VAHVISTI omat havaintoni.

Lue finaaliketjua jos haluat enemmän analyysia Tapparasta ja Kärpistä.

Ei tässä kai muualla kuin sinun päässäsi sanotakaan, että tuo tilasto kertoisi tuon kaiken. Järki käteen taas :D

 

[MustatKortit]

Mitä mieltä muuten olette, ammentaako jääkiekon pelikirjavalmentaminen oppejaan muista lajeista ja eritoten futiksen puolelta? *

Aivan yks'yhteen lajit eivät todellakaan mene, mutta kuitenkin esim. futiksessa ja lätkässä on ollut viime vuosina totaaliseen pallokontrolliin pyrkineitä joukkueita.

Futiksen puolella viimeistään nyt on pakko todeta, että "totaalifutis" näyttää tulleen tiensä päähän, sillä se ei enää ole pelin evoluution huipulla. Bayern nöyryytti viime vuonna Barcaa ja tänä vuonna tikitakaan siirtynyt Bayern vastaavasti perseraiskattiin nopan suunnanmuutospelin nimiin vannovan Realin toimesta.

Jos oletetaan futiksen maailman suurimpana palloilulajina heijastelevan tendenssejä pelikirjakeskustelussa, niin vaikuttaako tämä mielestänne lätkään millään lailla?

* edit. selvennys: siis totta kai lajit ammentavat toisiltaan vaikutteita, mutta missä määrin?

 

[LaTe_Show]

Mitä mieltä muuten olette, ammentaako jääkiekon pelikirjavalmentaminen oppejaan muista lajeista ja eritoten futiksen puolelta?

Olen ymmärtänyt, että "futis ei ole pelikirjapeli" ;)

 

[siffa]

Jälleen kerran, kiitoksia. Tämä vahvisti omat havaintoni lopullisesti, eli Kärpät tosiaan nopeutti pelaamistaan (PAHP) voittoputkensa aikana. Hyvä täsmälääke jolla vietiin Tapparan vahvuuksia taas pois. Epäilin itse, että Kärppien saadessa paljon pitkiä hyökkäyksiä se alkaa aiheuttaa Tapparalle ongelmia ja nyt näyttäisi, että nopeammat pelin käännöt ja kyky pelata pitkiä hyökkäyksiä olivat isossa osassa Kärppien nousussa. Lähinnä sillä siis tyrehdytettiin Tapparan omaa hyökkäyspelaamista.

Kiitokset kiittämisestäsi. Harvoin täällä saa kiitoksia, mutta kritiikkiä sitäkin enemmän. Kärpät pelasi määrällisesti enemmän kulmapeliä kolmessa viimeisessä ottelussa. Kärpät pelasi kulmapeliä voittamissaan kolmessa viimeisessä ottelussa yhteensä 97 kertaa, kun Tappara pelasi niitä 70 kertaa.

Paikan päällä 7. finaaliottelussa seurasin joukkueiden hyökkäyksiinlähtöjä sentterin/laiturien kautta. Tapparahan oli pelannut hyvällä menestyksellä avauksia laitureiden kautta, mutta Kärpät hyydytti tuon avauspelaamisen viimeisissä otteluissa ja Tapparan hyökkäyksiinlähdöt olivat 4PRO2 studion mielestä tahmeita ja siellä toivottiin Tapparalta jalkoja ja liikettä lisää. Tappara alkoi pelata 7. finaaliottelussa niinkuin Kärpät oli pelannut kahdessa edellisessä finaaliottelussa avauksia senttereiden kautta. Tappara ei ehtinyt saada avauspelaamistaan sentterien kautta riittävän hyväksi 7. finaaliotteluun. Maalivahtien torjunnat varsinaisella peliajalla, Karhunen 3+3+4=10 ja Metsola 9+7+10=26, kertovat mielestäni Kärppien paremmasta hyökkäyspelin organisoinnista. Marjamäki voitti loppujen lopuksi päävalmentajien shakkipelin pelitapojen suhteen. Tunne ja asenne olivat joukkueilla tasan, niinkuin ne aina ovat pudotuspeleissä.

 

[Ostoskassi]

LaTe_Show:n kehotuksesta vaihdetaan pelitapakeskusteluun. Väkisinhän samoja asioita käsitellään näissä kahdessa ketjussa, kun aiheet ovat niin lähellä toisiaan. Toisekseen Sihvonen on niitä harvoja ihmisiä joilla on mediassa edes jonkinlaista kompetenssia puhua pelitavallisista asioista. Hiitelän ja Rantasen "regoidaan vaan" -heitot kertovat mielestäni kaiken olennaisen. Mutta se siitä ja itse asiaan.

Tätä olen minäkin ihmetellyt jo vuosikausia. Miksi ei ole tuotu keskusteluihin muuta kuin tekemäni N+pN+H+nV+V+P tilastointi? Minusta ei ketään tarvitse nakertaa yhtään mikään. Jos jokin asia nakertaa niin alkaa tehdä keskuteluun oma osuus. Tilastoitavaa ja analysoitavaa jääkiekosta riittää ihan jokaiselle, jolla siihen on halu ja riittävä kompetenssi.

Niin onhan se toki mielenkiintoista, että kritiikkiä annetaan muiden tekemisistä vaikka itse ei ole valmis laittamaan tikkua ristiin.

Tässäkin toivot toisten tekevän näistä tärkeistä pelin osa-alueista tilastointia. Näitä hyviä esityksiä on ollut vuosien mittaan paljon, mutta tekijät puuttuvat.

Arvelinkin, että joku haastaa. Noh okei otetaan haaste vastaan, eli voin ihan hyvin ottaa keskialueen ylitykset ylös tai vaihtoehtoisesti hyökkäyksen päätökset ylös. Tämä toki vaati sitä, että:

A) Joku ottaa toisen noista tilastoistavista asioista kontolleen
B) Ennen ottelua päätetään mitä peliä seurataan ja kumman joukkueen osalta
C) Kaikki tavat ylittää keskialue tai päättää hyökkäys on otettava huomioon, ettei tule ns. "blind spotteja"

Nythän keskusteltiin pitkään TuTo-Jukurit välieräsarjan Jukureiden pelitavasta Turun neljässä ottelussa. Paikan päällä ottelut nähneen turkulaisen nimimerkin, Scissorsin, vahva väite oli, että Jukurit pelasi Turussa viimeisen kolmen ottelun aikana tyylipuhdasta pystysuunnan jääkiekkoa. Miten sinä olisit todennut, että pitikö väite paikkaansa vai ei?

En ole nähnyt Mestiksestä kuin yhden Kiekko-Vantaan pelin tällä kaudella, joten minä en ole oikea henkilö vastaamaan tuohon kysymykseen. Muutenkin Mestistä ja SM-liigaa on tullut seurattua äärimmäisen vähän tällä kaudella, koska KHL ja NHL vievät oman aikansa. Olen yhteensä nähnyt 12 ottelua Liigaa tällä kaudella, joten tietopankkini Suomen sarjoista ovat äärimmäisen ohuet.

 

[Vellihousu]

Mitä mieltä muuten olette, ammentaako jääkiekon pelikirjavalmentaminen oppejaan muista lajeista ja eritoten futiksen puolelta?

Muistaakseni Petteri Sihvonen itse on nimennyt jalkapallon kaikkien pelikirjapelien isäksi/äidiksi/anopiksi (en nyt muista mikä noista se oli) eräässä kolumnissaan vuosia sitten.

Tuosta Mestarien liigasta täytyy tosin sanoa että ei se mitään uutta ole että finaaleihin mennään puolustamalla ja vastahyökkäämällä. Eihän siitä ole kuin pari vuotta kun Chelsea sumputti ensin Barcan ja finaalissa Bayernin nurin.

Varsinkaan kyseisen turnauksen ratkaisupelit harvemmin heijastelevat pelin evoluutiota.

 

[Scissors]

Tuosta Mestarien liigasta täytyy tosin sanoa että ei se mitään uutta ole että finaaleihin mennään puolustamalla ja vastahyökkäämällä. Eihän siitä ole kuin pari vuotta kun Chelsea sumputti ensin Barcan ja finaalissa Bayernin nurin.

Varsinkaan kyseisen turnauksen ratkaisupelit harvemmin heijastelevat pelin evoluutiota.

Tästä en enempää voisi olla eri mieltä. Real Madrid ja Atlético Madrid heijastelevat pelin evoluution tämänhetkistä vuorenhuippua omilla tavoillaan pelata ja juuri tänä vuonna ratkaisupelit ovat heijastelleet evoluutiota parhaimmillaan.

Jos Real Madridin otteita seuraisit enemmän, tietäisit että tuo joukkue pelaa sitoutuvaa taitofutista, johon on ympätty mukaan paksulla alleviivauksella se elementti, jossa vastustajan virheistä rankaistaan. Tämä on tietysti luontevaa, sillä joukkueessa on juoksuvoimaa enemmän kuin missään muussa tämän kauden jengissä. Real Madrid dominoi lohkovaiheessa ja osassa pudotuspelejä pallon kanssa aivan miten se halusi, mutta Bayernin pelitapa oli puolestaan niin helposti opiskeltavissa että siihen kannatti omaa pelitapaa vähän modifoida. Lopputuloksena yhteismaalit 5-0. Real Madridin futis onkin tällä hetkellä eräänlaista hybridiä, jossa niin pallonhallinta kuin vastahyökkäykset edustavat työkalupakin merkittävimpiä välineitä. Itseisarvo ei kumpikaan tuolle porukalle ole, vaan pelin kulku ja vastustajan meininki määrittelevät hyvin pitkälti missä muodossa valkoista balettia nähdään.

Atlético Madrid pelaa myös pääpiirteittäin samalla tavalla kuin Real Madrid. Pallonhallinta onnistuu, vastahyökkäykset onnistuvat vielä paremmin. Pelitavallista säätövaraa on Cholo Simeonen joukkueessakin huomattavasti. Atléticon yksi tavaramerkeistä on lisäksi lähestulkoon holtiton prässi, jossa ei vastustajan kinttuja tai kylkiä säästellä.

Näkisin että kuningaslajin pelillinen evoluutio on tällä hetkellä siinä että pallonhallinnasta itseisarvona pyritään päästään eroon. Reagointi ja versatiilisuus on olennaista. Näkisin myös että Chelseaan helposti assosioitava proaktiivisuus (enemmän kilpparia pelataan kuin vaikkapa em. jengit) on 2010-luvulla noussut uuteen kukoistukseensa, mutta silläkään ei finaaleihin mennä, eikä edes yksittäisiä suuria otteluita pitkässä juoksussa voiteta. Esimerkiksi Real Madrid pelasi lähtökohdallisesti järkevälle tuntunutta bussia Dortmundin vieraana puolivälierissä, mutta kyyti oli kylmää. Luojan kiitos Carlo Ancelotti tajusi ettei hyökkäämättä saada tuloksia vaikka sarjan johdossa lähdettäisiinkin ottelussa liikkeelle, ja esim. Bayernia vastaan luotiinkin jo sitten kummassakin ottelussa yli kymmenen kunnollista maalipaikkaa.

 

[Scissors]

Minkä takia nyt on alettu kutsua lähes kaikkia puolustuspainotteisia pelisysteemejä catenaccioksi? Catenaccioon kuuluivat oleellisi(mpi)na osina puolustuslinjan kategorinen miesvartiointi ja linjan alla pelaava libero. Mikään huippujoukkue ei nykyään pelaa puhtaasti miestä eikä käytä liberoa.

Hyvä pointti. Ylimääräinen asiavirhehän tuo, korjataan. Helppo ottaa mukaan mieltäessä sen yleismaallisemmaksi termiksi kuin mitä se oikeastaan on. Kiitokset heads upista.

 

[J.Grönvall]

Futista on tullut vähemmän seurattua mutta tuon Bayernin ja Realin matsin katselin ja Real oli kyllä taktisesti aivan jäätävä kokonaisuus. Bayern ei varmaan ihan parhaimmillaan ollut, etenkään halpojen erikoistilannemaalien jälkeen mutta kyllähän se Realin kalusto on ihan timanttinen vastahyökkäyksiin.

Silloin pari vuotta sitten näytti tosiaan, että pallonhallintafutis sellaisenaan alkoi tulla tiensä päähän, siis se guardiolamainen pelitapa jota Barca ja Espanja toteuttivat menestyksekkäästi. Tässä kyseisessä ottelussa Bayernilla oli kyllä selvä pallonhallinta mutta minä ainakaan en päässyt yhtään perille siitä mitä he koittivat hyökkäyspelissään tehdä. Täydellinen sillisalaatti.

Realin 0-3-maali oli täydellinen vastaiskumaali, jumalavita millä rakenteella ja suunnitelmallisuudella tulivat omalta 16:lta ja kohta olikin Ronaldo läpi. Yksi huono Riberyn haasto ja kolmella (vai neljällä) syötöllä pallo Bayernin maaliin!

MustatKortit kysyi sitä lajirajojen yli menevää opiskelua niin jotenkin aiemmin tuntui ettei jääkiekkopiireissä ainakaan kovin laajalti moista harrastettu. Mutta, ainakin Jukka Jalosen, Jukka Rautakorven ja kumppaneiden haastatteluista on rivien välistä voinut lukea, että valmentajat ovat kiinnostuneita muistakin lajeista taktiselta kannalta.

Paljonhan olisi otettavissa myös jääkiekkoon muualta ja uskoisin, että uuden sukupolven pelikirjanörtit näin myös tekevät. Pelin virtausta varsinkin voi analysoida hyvinkin tarkkaan futiskoutsien ja koriskoutsien kanssa, ja Jalonen esimerkiksi nosti esiin New England Patriotsin valmentajan Bill Belichikin joka on tunnetusti rautainen organisoimaan joukkueensa peliä. (Joskin tänä vuonna Pete Carrollin Seattle Seahawks käveli Belichikin yli aika rumasti Super Bowlissa).

Pelikirjavalmentamisen saralla juuri jefu on varmasti paras laji opetella, lähinnä sitä miten reagoidaan vastustajan tekemisiin ja opetetaan kuviot joukkueelle. Siinä mielessä lätkä ja jefu ovat lähempänä toisiaan kuin vaikkapa futis ja lätkä, futiksessa on jatkuva pelin virtaus jota kahdessa muussa ei siinä määrin ole. Koripallo taas on kova siinä mielessä, että siinäkin pelataan viisi vastaan viisi, on mies- ja aluepuolustusta, on nopeita ja hitaita hyökkäyksiä jne.

Olen sitä joskus pohtinut, että voiko jääkiekossa ottaa oppia koripallon, ja varsinkin NBA-maailman, tyypillisestä tilanteesta jossa yksi ylivoimainen tähtipelaaja tavallaan eristetään ja haetaan etua sillä, että annetaankin hänen tehdä oma juttunsa ja puolustetaan muut pois, tai pakotetaan heittämään hänelle epäedullisista paikoista.

 

[Tarinankertoja]

MustatKortit kysyi sitä lajirajojen yli menevää opiskelua niin jotenkin aiemmin tuntui ettei jääkiekkopiireissä ainakaan kovin laajalti moista harrastettu. Mutta, ainakin Jukka Jalosen, Jukka Rautakorven ja kumppaneiden haastatteluista on rivien välistä voinut lukea, että valmentajat ovat kiinnostuneita muistakin lajeista taktiselta kannalta.

Tätä vartenhan juuri perustettiin...

Olympiakomitean alaisuuteen on perustettu seitsemän eri lajin työryhmä, joka haluaa nyt kehittää ja vahvistaa kotimaisten joukkuepelien välistä yhteistyötä.

Tämä eri lajien ammattiosaajista koostuva työryhmä on nyt istunut kokouksissa vuoden ajan kerran kuussa. Mukana on yhteensä seitsemän lajia ja tarkoituksena on tiedonvaihto yli lajirajojen.

- Parhaat osaajat isoimmista lajeista ovat rakentaneet tällaista yhteistyömallia ja huomanneet, että heillä on joka päivä toisiltaan opittavaa, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski totesi.

- Eihän tämä ole mikään uutuusasia, tällaisia juttuja on tehty jo vuosikymmeniä, mutta näin organisoidusti ei missään, koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann sanoi.

Miten esimerkiksi jääkiekko voisi hyötyä yhteistyöstä?

- Taktisesti koripallo on edellä jääkiekkoa. Me voimme oppia sieltä paljon, jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Erkka Westerlund sanoi.

Joukkuelajit hakevat vahvistusta yhteistyöstä - | Yle Urheilu | yle.fi


Suurten pallopelien suomalaiset päävalmentajat kokoontuivat puhumaan parempaa peliä joka päivä -teemalla. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisessa kokoontumisessa paikalla olivat: Henrik Dettmann (koripallo), Petri Kettunen (salibandy), Mixu Paatelainen (jalkapallo), Tuomas Sammelvuo (lentopallo) ja Erkka Westerlund (jääkiekko). Mukana keskustelemassa oli myös Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski.

Uutiset - Sport.fi

 

[Vellihousu]

Tästä en enempää voisi olla eri mieltä. Real Madrid ja Atlético Madrid heijastelevat pelin evoluution tämänhetkistä vuorenhuippua omilla tavoillaan pelata ja juuri tänä vuonna ratkaisupelit ovat heijastelleet evoluutiota parhaimmillaan.

No, minä en käy tästä kiistelemään, mutta jos esimerkiksi Realin kokoonpanoa katsellaan, niin onhan siinä yksilötaitoa niin jäätävän paljon, että pelin evoluution määrittely ihan tuolta pohjalta ei mielestäni onnistu.

Se taas on totta että äärimmäinen pallonhallinta itseisarvona on jäämässä tai jo jäänyt taakse jos se nyt koskaan on mikään johtava pelitapa ollutkaan. Juoksuvoiman, pelin nopean kääntämisen ja ylipäätään taktisen joustavuuden merkityksen kasvu näkyi esim. jo vuoden 2012 em - kisoissa. Idealimilla on hyvin harvoin voitettu loppujen lopuksi mitään.

Hauska termi sinänsä tuo käyttämäsi "hybridi", samaa nimeähän on käytetty mm. Karri Kiven peluuttamasta jääkiekosta.

 

[Kersakovi]

Olen sitä joskus pohtinut, että voiko jääkiekossa ottaa oppia koripallon, ja varsinkin NBA-maailman, tyypillisestä tilanteesta jossa yksi ylivoimainen tähtipelaaja tavallaan eristetään ja haetaan etua sillä, että annetaankin hänen tehdä oma juttunsa ja puolustetaan muut pois, tai pakotetaan heittämään hänelle epäedullisista paikoista.

En tiedä käsitinkö tämän kappaleen väärin, mutta tämä mainitsemasi "isolation play" on nimenomaan hyökkäävän joukkueen pelivalinta, jossa oman joukkueen (tähti-)pelaajalle pyritään luomaan 1 vs. 1 -tilanne ja luotetaan siihen, että tämä pelaaja voittaa oman puolustajansa näissä tilanteissa hyvällä prosentilla. Ja tuskin tällainen toimisi mitenkään jääkiekossa ainakaan sellaisenaan, koska kontaktipeli ja osittain myös mailahäirintä on sallittua, joten puolustaminen 1 vs. 1 -tilanteissa on huomattavasti helpompaa. Koripallomailoillahan saa huitoa ainoastaan palloa ja kontaktiakin sallitaan hyvin vähän.

Tuon Super Bowl -heiton olisit varmaankin huomannut jossain vaiheessa itsekin, mutta korjataan nyt sen verran, että Pete Carrollin Seahawks voitti Denver Broncosin eikä suinkaan Patriotsia. Patriots hävisi konferenssifinaalissa Broncosille, tosin melko selkeällä marginaalilla, mutta mielestäni jo konferenssifinaaliin pääsy oli hyvä suoritus Patriotsilta ottaen huomioon hyökkäysmateriaalin ohuuden taitopelaajien kohdalla.

 

[J.Grönvall]

En tiedä käsitinkö tämän kappaleen väärin, mutta tämä mainitsemasi "isolation play" on nimenomaan hyökkäävän joukkueen pelivalinta, jossa oman joukkueen (tähti-)pelaajalle pyritään luomaan 1 vs. 1 -tilanne ja luotetaan siihen, että tämä pelaaja voittaa oman puolustajansa näissä tilanteissa hyvällä prosentilla. Ja tuskin tällainen toimisi mitenkään jääkiekossa ainakaan sellaisenaan, koska kontaktipeli ja osittain myös mailahäirintä on sallittua, joten puolustaminen 1 vs. 1 -tilanteissa on huomattavasti helpompaa. Koripallomailoillahan saa huitoa ainoastaan palloa ja kontaktiakin sallitaan hyvin vähän.

No siis varmaan olet oikeassa mutta en tarkoittanut ihan tuota, vaan tosiaan sitä, että jos vastustajalla on niin jäätävä kaveri ettei sitä pystytä vartioimaan niin sitten pyritään pakottamaan tämä tekemään "kaikki".

Tai sitten kuten Shaq O'Nealin tapauksessa jossa muistaakseni aina pakotettiin kaveri vapariviivalle, kun oli siinä heikoimmillaan.

Mutta minä en ole mikään koripalloasiantuntija sen kummemmin joten voi olla, että olen ymmärtänyt väärin. Kovasti olen lajista kyllä jutellut!

Tuon Super Bowl -heiton olisit varmaankin huomannut jossain vaiheessa itsekin, mutta korjataan nyt sen verran, että Pete Carrollin Seahawks voitti Denver Broncosin eikä suinkaan Patriotsia. Patriots hävisi konferenssifinaalissa Broncosille, tosin melko selkeällä marginaalilla, mutta mielestäni jo konferenssifinaaliin pääsy oli hyvä suoritus Patriotsilta ottaen huomioon hyökkäysmateriaalin ohuuden taitopelaajien kohdalla.

Heh, joo parempi näköjään olla kirjoittamatta yhtään mitään. Mutta minun mielestäni Patriots ei kaatunut hyökkäysmateriaaliin vaan nimenomaan puolustuksen rosterin keveyteen suhteessa Broncosin hyökkäykseen, varsinkin Aqib Talibin loukkaannuttua.

Unohtakaa siis kaikki mitä aiemmin kirjoitin! Miestä maalille jne :D Taidan lähteä kesälomalle...

 

[Scissors]

No, minä en käy tästä kiistelemään, mutta jos esimerkiksi Realin kokoonpanoa katsellaan, niin onhan siinä yksilötaitoa niin jäätävän paljon, että pelin evoluution määrittely ihan tuolta pohjalta ei mielestäni onnistu.

Hyvä pointtihan tässäkin tietysti on. Silti tavallaan on mielenkiintoista nähdä miten niin taktisesti äärimmilleen viritetty jengi tuo on verrattuna aikaisempaan, jolloin sitä yksilötaitoa on ollut ihan yhtä paljon. Ja nimenomaan että esimerkiksi pelivälineen suhteen ollaan aikaisempaa valistuneempia, tosiaan se ei ole mikään itseisarvo pitää sitä, vaan pitää sitä mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi Real Madridin luomien loistavien maalintekopaikkojen määrät suhteessa pelivälineen hallintaan näissä suurissa otteluissa ovat olleet todella merkittäviä. Tämä ehkä alleviivaa evoluutiota parhaiten, sillä toisessa ääripäässä tosiaan on bayernit ja barcat, jotka on hassuteltu nurmenrakoon kriittisillä hetkillä.

Juoksuvoiman, pelin nopean kääntämisen ja ylipäätään taktisen joustavuuden merkityksen kasvu näkyi esim. jo vuoden 2012 em - kisoissa. Idealimilla on hyvin harvoin voitettu loppujen lopuksi mitään.

Melkein samaa mieltä. Ensimmäisestä täysin samaa. Siihen ei voi kommentoida kuin että luojan kiitos - viihdyttävyyden kannalta todella tärkeää että tätä mainitsemaasi taktista joustavuutta on enemmän.

En tiedä tarkalleen miten itse määrittelet tuon idealismin mutta esimerkiksi Guardiolan Barcelona oli kyllä sellainen ilmiö 2010-luvun taitteessa että oksat pois. Luonnollisesti muiden kehittäessä peliään tämä ilmiö on jäänyt täysin paitsioon. En silti sanoisi ettei sillä olisi voitettu.

Hauska termi sinänsä tuo käyttämäsi "hybridi", samaa nimeähän on käytetty mm. Karri Kiven peluuttamasta jääkiekosta.

Kyllä. Itse en täysin tarkkaan ole perillä Kiven pelitavasta muutoin kuin ehkä isossa kuvassa junnukisoja ja viime kevään finaaleita seuranneena, mutta itse tuolla termillä hain nimenomaan sitä että futiksessa ääripäät ovat aika suurissa määrin tylsyttäneet toisensa (Chelsean bussi versus Barcan/Bayernin tikitaka), ja noilla tavoilla pelata toki yksittäisissä otteluissa voidaan saada tuloksia aikaan. Real Madrid tai Atlético Madrid sitten taas ovat esimerkkejä siitä miten pelitaktisesti kypsä lähestymistapa ja transitiopelin korostaminen ovat niitä joilla voitetaan isossa kuvassa.

 

[Vellihousu]

En tiedä tarkalleen miten itse määrittelet tuon idealismin mutta esimerkiksi Guardiolan Barcelona oli kyllä sellainen ilmiö 2010-luvun taitteessa että oksat pois. Luonnollisesti muiden kehittäessä peliään tämä ilmiö on jäänyt täysin paitsioon. En silti sanoisi ettei sillä olisi voitettu.

No joo, vähän kärjistetysti sanottu ettei mitään olisi voitettu, olihan Guardiolan Barca yksi kaikkien aikojen seurajoukkueista ja myös Espanjan maajoukkue on pärjännyt "ihan hyvin" melko samanlaisella pelityylillä. Mutta idealismilla tarkoitin siis tässä yhteydessä juuri idealismia pallonhallinan ja kauniin jalkapallon, ylipäätään tietynlaisten pelitapojen suhteen. Esimerkiksi hollantilaiset ovat olleet aika idealisteja siinä miten jalkapalloa "pitää" pelata ja he ovat usein toteuttaneet ideaalejaan jopa tulosten kustannuksella.

Hyvin mielenkiintoista on nähdä miten futiksen mm - kisoissa käy, millaisella pelillä siellä menestytään.

 

[siffa]

Silloin pari vuotta sitten näytti tosiaan, että pallonhallintafutis sellaisenaan alkoi tulla tiensä päähän, siis se guardiolamainen pelitapa jota Barca ja Espanja toteuttivat menestyksekkäästi. Tässä kyseisessä ottelussa Bayernilla oli kyllä selvä pallonhallinta mutta minä ainakaan en päässyt yhtään perille siitä mitä he koittivat hyökkäyspelissään tehdä. Täydellinen sillisalaatti.

Tällä kaudella pallonhallintafutis on mielestäni pärjännyt varsin hyvin. Bayern Munchen voittaa Saksan Bundesliigan ylivoimaisesti. Barcelona on kolmen joukossa Espanjan liigassa. Kovia meriittejä molemmat. Mestarien liigassa menestys ei ollut viime vuosien luokkaa.

Tämän vuoden jalkapallon MM-kisat näyttävät, mikä on Espanjan pallonhallintaan perustuvan jalkapallon tämän hetken ja mahdollisesti myös lähivuosien menestys. Vicente del Bosque on voittanut päävalmentajan Mestareiden liigan kahdesti (Real Madrid 2000 ja 2002). Bosque on vienyt Espanjan Euroopan ja MM-mestaruuksiin pallonhallintaan perustuvalla jalkapallollaan.

Täällä on keskusteltu jalkapallon pelitavoista hyvin ympäripyöreällä tavalla. Itse en pysty parempaan, mutta jotain jalkapallon tv-studioiden (Martti Kuusela, Antti Muurinen, Jukka Malinen, Pasi Rautiainen , Keke Armstrong, Jari Litmanen) tapaista keskustelua kaipaisin täällä JA:ssa jalkapallosta. Esim. millä pelirytmityksillä (4-3-3, 4-4-2 jne) Atletico Madrid pelaa, miten karvaa kentän eri osa-alueilla, miten se avaa hyökkäyksiään kentän eri osa-alueilla, miten se pelaa suunnanmuutospeliä puolustuksesta hyökkäykseen ja hyökkäyksestä puolustukseen koko kentän alueella, minkälaista on linjojen yhteistyö koko kentän alueella, mitkä ovat pelipaikkakohtaiset teemat, erikoistilannepelaaminen.

Yllä olevia asioita on jalkapallon tv-studioissa nostettu vuosien mittaan keskusteluihin. Jääkiekossa Karri Kivi on pyrkinyt kirimään eroa jalkapallostudioihin kiinni, mutta yleisesti ero on vielä kuin yöllä ja päivällä.

 

[Scissors]

Tällä kaudella pallonhallintafutis on mielestäni pärjännyt varsin hyvin. Bayern Munchen voittaa Saksan Bundesliigan ylivoimaisesti. Barcelona on kolmen joukossa Espanjan liigassa. Kovia meriittejä molemmat. Mestarien liigassa menestys ei ollut viime vuosien luokkaa.

Se, että Barcelona on kolmen joukossa La Ligassa ei ole meriitti. Ei sitä ole myöskään Real Madridin tämänhetkinen kakkossija. Liigatitteli on näille jättiläisille välttämätön, ja minkäänlaista saavutusta ei saa siitä että ovat toisena ja kolmantena. Ei minkäänlaista. Bayern voitti Bundesliigan, mutta sekin on tavallaan yksinvaltias omatessaan vetovoiman ja resurssit, jolla se pystyy kyykyttämään siirtomarkkinoilla pahimpia kilpakumppaneitaan. Ja se tekeekin niin, jatkuvasti. En näkisi, että nämä sijoitukset ja pelitapafutiksen pärjääminen korreloisivat keskenään, päinvastoin, UCL ja sen finaalikaksikko maalaa aivan toisenlaista kuvaa lajin seuraajille.

Tämän vuoden jalkapallon MM-kisat näyttävät, mikä on Espanjan pallonhallintaan perustuvan jalkapallon tämän hetken ja mahdollisesti myös lähivuosien menestys. Vicente del Bosque on voittanut päävalmentajan Mestareiden liigan kahdesti (Real Madrid 2000 ja 2002). Bosque on vienyt Espanjan Euroopan ja MM-mestaruuksiin pallonhallintaan perustuvalla jalkapallollaan.

Yleensä jos joukkue voittaa titteleitä, on se pallonhallintafutista pelannut. Poikkeuksia esim. Kreikan EM-jengi aikoinaan sekä Di Matteon Chelsea Mestareiden Liigassa. MM-kisat osoittavat toki suuntaa Espanjan kohdalla, mihin tämän pelaajiston kanssa tulisi peliä kehittää. En jaksa uskoa että nykyrungolla lähetään edes huonojen tulosten sattuessa mihinkään vallankumoukselliseen taktiseen modifiointiin, vaan sukupolven vaihdoksen jälkeen saattaa sitten Espanjan senhetkinen päävalmentaja esimerkiksi Realin ja Atléticon pelisysteemien suuntaan muokata La Furia Rojan mokomaa. Henkilökohtaisesti näen, että muiden maiden pelien kehittyessä MM-kisojen aikanakin, Espanjalle tulee hikiset oltavat tikitakansa kanssa. Olen mielelläni väärässä, koska symppaan tätä maata joka arvokisoissa erittäin suurella tunteella.

Esim. millä pelirytmityksillä (4-3-3, 4-4-2 jne) Atletico Madrid pelaa, miten karvaa kentän eri osa-alueilla, miten se avaa hyökkäyksiään kentän eri osa-alueilla, miten se pelaa suunnanmuutospeliä puolustuksesta hyökkäykseen ja hyökkäyksestä puolustukseen koko kentän alueella, minkälaista on linjojen yhteistyö koko kentän alueella, mitkä ovat pelipaikkakohtaiset teemat, erikoistilannepelaaminen.

Pelipaikkakohtaiset teemat ovat ainakin hyvin yksinkertaiset ja yhteneväiset. Diego Simeone vaatii, että jokainen pelaaja kentällä riippumatta pelipaikastaan, pelaavat ns. puukko hampaiden välissä, hampaat irvessä (on kuvaillut filosofiaansa esimerkiksi näin). Häneltä kysyessä joukkueen pelifilosofiasta, tämä lienee sieltä tuleva vastaus.

Tästä mielikuvasta päästään tuohon karvaamiseen, tai kuten futiksen puolella itse mieluummin näen sen, prässäämiseen. Se on ajoittain jopa aivan holtitonta. Jos vertailukohtia haluaa saada niin Mauricio Pochettinon Southamptonin prässi on välillä samankaltaista. Simeonen Atlético toki pyrkii reagoimaan tilanteisiin nopeasti eli holtittomuus saattaa silmänräpäyksessä muuttua järkevämmäksi ryhmittymiseksi. Ei ole väliä suunnasta tai pelitilanteen lokaatiosta, kiinni isketään hyvin usein todella voimakkaasti lähimmän pelaajan toimesta, ja toinen tai kolmas pelaaja säestää ehtiessään tilanteeseen. Tässä esimerkiksi tuo mainitsemasi linjojen yhteistyö näyttelee ainakin ajoittain suurta roolia, sillä Godin tai Miranda saattavat olla katkomassa tilannetta useita metrejä muusta puolustuslinjasta, jolloin esimerkiksi Gabi suojaa linjaa omalta paikaltaan tai ottaa riskin ja tuplaa prässitilanteessa. En kovin tarkkaa linjojen yhteistyöstä ole ottanut selvää tämän kauden matseissa, tai sitten en vain erota omalla silmälläni mitään johdonmukaisuuksia näissä tilanteissa mutta riskejä tuo prässäämistapa sisältää ja joukkueen pelijärkevimmät pelaajat (esim. juuri Gabi) reagoi näissä todennäköisesti intuitionsa mukaan. Gabi pelaa aika tarkkaan samankaltaista peliä keskikentän pohjalla linjaa suojaten kuin Real Madridissa ja Espanjan maajoukkueessa tekee Xabi Alonso.

Atletico ei pelaa mitään itseisarvoista pallonhallintafutista mutta se pyrkii yksinkertaisesti estämään vastustajan pallollisen etenemisen rikkomalla tämän pallollista peliä (toki mahdollisimman puhtaasti, tilanteen mukaan) erittäin aggressiivisella prässillä. En ole tilastoja saanut aiheesta käsiini mutta en ihmettelisi jos Atléti olisi sarjan eniten taklaava jengi. Jos prässi ei pure, kuten se ei aina tällä kaudella esimerkiksi Realia tai Barcaa vastaan ole purrut, Simeone haluaa joukkueensa ryhmittyvän erittäin tiiviisti pallon alle, peittäen jopa syöttösuuntia joita ei vastustajan pallollinen pelaaja ehkä vielä ole ajatellut. Atlétia vastaan on äärimmäisen vaikea löytää tilaa kentällä, viime viikonlopun Valencia-Atlético-ottelussa tämä oli silmiinpistävää ja on se on ollut sitä niin monen monta kertaa aikaisemminkin. Kun se harhasyöttö tulee, pelaa Atlético harjoiteltujen syöttökombinaatioiden (pelaajien liike ja työteliäisyys suuressa fokuksessa tilanluonnissa) erittäin nopeasti palloa vastustajan kenttäpuoliskolle ja pyrkii ratkaisuihin. Se luo erittäin paljon maalipaikkoja suhteutettuna sen pallonhallintaprosentteihin, vähän kuten Real Madridkin.

En ehdi kirjaamaan omia huomioitani tänne tämän enempää, mutta noin kaksikymmentä ottelua nähneenä nuo ovat ensimmäisenä mieleeni tulevia asioita. Toivottavasti joku sai kiinni edes jostain, pahoittelut sekavuudesta.

 

[siffa]

Arvelinkin, että joku haastaa. Noh okei otetaan haaste vastaan, eli voin ihan hyvin ottaa keskialueen ylitykset ylös tai vaihtoehtoisesti hyökkäyksen päätökset ylös. Tämä toki vaati sitä, että:

A) Joku ottaa toisen noista tilastoistavista asioista kontolleen
B) Ennen ottelua päätetään mitä peliä seurataan ja kumman joukkueen osalta
C) Kaikki tavat ylittää keskialue tai päättää hyökkäys on otettava huomioon, ettei tule ns. "blind spotteja"

Toivottavasti tuo "joku" ilmoittautuu ja saadaan tilastointia lisää.

Keskustelin johtavan kanssa oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähtöjen tilastoinnin tarkentamisesta. Tarkoitus olisi saada mahdollisimman kattava ja yksityiskohtainen tilastointi, joka olisi mahdollista tehdä aina pelit vain kerran katsomalla. Aravirta antoi eilen vinkin MTVSportin studiossa, että Westerlundin jääkiekossa olisi omista 80% nopeita ja 20% kontrollilähtöjä. Tuotahan ei voi silmämääräisesti ilman tilastointia mitenkään nähdä.

Karri Kivi toi 4PRO2 studiossa esiin termin nopea kontrollilähtö (nK), minkä nmesin väärin nopeaksi viiveeksi (nV). Tällä tarkoitetaan kiekon jalalla nostoa puolustusalueelta keskialueelle. Jaan jatkossa nopeat lähdöt N+pN+nK omaksi ja kontrollilähdöt H+V+P omaksi ryhmäkseen. Silloin voi tarkkailla loogisesti nopeiden ja kontrollilähtöjen suhdetta.

Eilisessä Ruotsi-Suomi EHT-ottelussa Ruotsin nopeiden lähtöjen N+pN+nK prosentit kaikista Ruotsin oman alueen hyökkäyksiinlähdöistä olivat 21%+5%+17%=43% ja kontrollilähtöjen H+V+P 10%+11%+36%=57%.
Suomen vastaavia nopeita lähtöjä oli 55%+11%+8%=74% ja kontrollilähtöjä 2%+5%+19%=26%. Aika lähelle päästiin Aran arviota ennen peliä.

Westerlundin Leijonat on nopeuttanut oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähtöjä selvästi. Eilen se antoi kiekkokontrollin Ruotsille ja keskittyi puolustamaan keski- ja puolustusalueitaan.

 

[siffa]

Edit: jalkapallossa puhutaan tosiaan prässäämisestä, ei karvaamisesta.

Ensinnäkin kiitokset scissorsille ja HN:lle Atletico Madridin pelitavallisista kuvauksista.

Lainaamaani kohtaan haluan muistuttaa, että jalkapallossa yläotsikon Karvauspeli alle kuuluvat ainakin: Prässi ylhäältä, Myötäkarva, Houkuttelu toisenlaiseen ratkaisuun ja Pakottaminen johonkin ratkaisuun.

 

[eagle]

Karvaamisesta ja Atleticosta

Niin jos mainitset karvaamisen terminä jalkapallon valmentajakurssilla, niin saat tarjota korin kaljaa muille kurssilaisille. Eli niin paljon karvaaminen kuuluu jalkapalloon, eli ei ollenkaan. Jalkapallossa prässätään, piste.

Noin muuten Atleticosta kun puhuttiin, niin mielestäni pelin monipuolisuus ja erilaisten tilanteiden tunnistaminen on aivan loistavalla tasolla. Eli silloin kun on tilaa, niin mennään täysillä. Sitten taas kun ei ole tilaa, niin sitten tyydytään vain pitämään palloa ja odotetaan sitä hetkeä, että vastustaja vaikka kaventaa liikaa ja sellainen 40-50m diagonaali iskeekin toisen puolen laitapakin jalkaan samantien toiselle puolelle nousseelle laitapakille.

Samoin puolustaessa Atletico prässäsi ajoittain todella nopeasti pallon menetyksen jälkeen(terminä välitön prässi siis) ja taas sitten kun ei ollut mahista riistoon tiputtiinkin selvästi alas ja annettiin kaverin tulla vähän ylemmäs.

Realilla oli taas yksi asia erinomaista. Eli jos Bayern sai pidemmän pallonhallinta jakson ylhäällä ja Real joutui "bussiksi", niin seuraavalla kerralla sitten väkisinkin prässättiin ylempää ja pumpattiin linjoja ylemmäs.

Tässä näen siis merkittävämpinä tekijöinä sen, että pystytään pelin sisällä muuttamaan tapaa hyökätä ja puolustaa ns. lennosta. Näissä pelaajien vain pitää olla todella hyviä tunnistamaan erilaisia tilanteita, jotta koko joukkue tajuaa että nyt muutetaan rytmiä, suuntaa, tapaa, jne.