Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Pelitapakeskustelu

  • 622 475
  • 4 198

ufon_kaakao

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Sebastian Aho
No osaako mitään muuta pelikirjaa? Pitäisi tämä ensin tietää ennen kuin voi arvioida että onko edes mitään valintaa tämän joukkueen suhteen tehty.

No, eipä se rintamahyökkääminen alhaalta asti kovin organisoidulta ainakaan ole Pensillä näyttänyt. Alkukaudesta jossain vaiheessa, taisi olla Ottawa vieraissa, Penguins-selostajien Bob Erreyn ja Paul Steigerwaldin mukaan Penguins oli harjoitellut ja pelissä muutaman kerran toteutti sitä, että sentteri tulee puolustajien tasolta ihan alhaalta hakemaan kiekkoa ja auttamaan pelin avaamisessa. Se oli jotenkin poikkeuksellista ja herätti suurta ihmetystä selostajissa. "Look at that Staggy! Crosby comes all the way down to their own net to get the puck, I love this stuff!" Tuskinpa laiturit sentään olivat mukana tässä, vaan surffasivat jossain ylhäällä hakemassa stretch passiä. Niinkuin Cobol sanoi, täytyy kuitenkin muistaa, että NHL-kaukalo on erikokoinen kuin eurooppalainen, joten hirveästi ei ole tilaa kaistoilla. Tila käytetään hyväksi siellä missä sitä on ja viisikkoa venytetään pituussunnassa. Pens varsinkin käyttää paljon stretch passejä ja wall play:tä eli laidan kautta syöttöjä pyrkiessään nopeasti vastustajan päätyyn. Monesti vastustajan siniviivalla olevat hyökkääjät vaan jatkavat kiekon yhdellä kosketuksella eteenpäin. Quick transition game on termi.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Seurasin itäisen konferenssin ensimmäistä finaaliottelua kerrankin hieman erilaisesta kulmasta. Toisin kuin suurin osa jääkiekkofaneista, en laskenutkaan joukkueiden viivelähtöjä, vaan päätin laskea joukkueiden tekemät maalit

"Pelakkaa pojat", tän taktiikan voi katsoa ihan tekstiTV:stä, joten mitä sitä öitään valvomaan.

Raipelta voi tiedustella pelitavan toimivuudesta.


Legendan mukaan Suomen Luistinliiton puheenjohtaja Yrjö Salminen heitti talvella 1926 nipun ulkomailta hankkimiaan jääkiekkomailoja seuransa Tampereen Pyrinnön junioreille sanoen: ”Pelakkaa pojat!”.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Meidän Peli vs. USA

Otin piruuttani kevään MM-kisojen kummatkin USA-kohtaamiset mikroskoopin alle ja päätin selvittää, miksi Jalosen pelitavalla on niin vaikeaa voittaa pohjois-amerikkalaisia joukkueita.

Alkusarjan peli oli selvä tapaus. Lähtökohtaisesti USA keskittyi puolustamiseen, ja vielä melko passiivisella karvaustavalla, ja Suomi hallitsi kiekkoa sekä hyökkäsi. Mitä pidemmälle ottelu eteni, sitä paremmin USA pystyi reagoimaan Suomen samanlaisena junnaaviin hyökkäyksiinlähtöihin. Lopulta Suomen oli pakko pelata liian paljon liian hitaita lähtöjä, sillä nopeasti lähteminen ei enää onnistunut. USA:n maalivahti pelasi huippupelin, ja tiiviin puolustuksen takia Suomen hallinta sekä maalipaikat olivat näennäisiä suurimman osan ajasta. USA käytti muutamat paikkansa ja ylivoimansa tappavan tehokkaasti hyväkseen. Siihen vielä päälle Suomen yksilöiden taitovaje ja maalintekovaikeudet, niin 4-1 turpaan. Suomella on aina ollut vaikeuksia hyvin puolustavia ja paikkansa käyttäviä, Tshekkimäisiä vastustajia vastaan, ja USA tod.näk. luotti juuri tähän.

Pronssipeli jatkui siitä, mihin alkusarjan kohtaamisen kolmoserä jäi. USA osasi häiritä Suomen avauspeliä ja tällä kertaa se myös pyrki aktiivisesti hyökkäämään ja paineistamaan. Suomi oli aseeton avauserässä. Toisessa erässä pelattiin melko tasaisissa merkeissä, tosin avauspelaaminen oli edelleen liikaa viisikko vs. viisikko -tilanteiden varassa. Kolmanteen erään tultiin lujaa. Avauspelaaminen parantui ja erityisesti nopeiden avauksien määrä ja laatu ampaisi nousuun. Tuloksena kaksi maalia ja jatkoaika.

Kummassakin pelissä keskialueen riistoja oli hyvät määrät, mutta hyökkäyspään aloituksia hävittiin jatkuvasti ja voitetuista ei saatu aikaiseksi tarpeeksi maalipaikkoja. YV- ja AV-pelaaminen oli huonoa.

Voinee siis sanoa, että USA:lle hävittiin maalinteon tehokkuudessa ja erikoistilanteissa, vaikka pelejä suurimman osan ajasta näennäisesti hallittiinkin ja maalintekopaikkoja oli riittävästi. Eli sinällään ei hävitty pelitavan takia, suoritustaso vain ei riittänyt. Melko tyhmä johtopäätös ja vaikuttanen pelitapauskovaiselta, mutta näin se vain meni. Paha mennä sanomaan, johtuiko häviöt vastustajien pohjoisamerikkalaisuudesta tai NHL-miesten määrästä, kun he eivät mielestäni mitenkään erityisesti vastanneet USA:n/Kanadan stereotyyppistä MM-pelityyliä.

Siffan viimeisen tilastoanalyysin perusteella oma käsitykseni vahvistui vain entisestään, vaikka joku muu tossa yritti asiaa toisin todistella. Mitä enemmän viivelähtöjä, sitä vähemmän suoria hyökkäyksiä kohti vastustajan maalia ainakin prosentuaalisesti, mutta väittäisin jopa että myöskin lukumääräisesti.Tilaston mukaan viivelähdöillä siis ajaudutaan enemmän nurkkiin pyörimään tai heitetään kiekko päätyyn, josta sen vastustaja noukkii pois. Noi ollaan ainakin ryhmittäydytty taas ottamaan viidellä hyökkäýstä vastaan. Näin sen ainakin tilastot aukottomasti osoittivat viime yön pelistä, jos en nyt aivan kuutamolla ole.

USA-peleissä Suomi punnersi suoraan maalille hämmentävän usein, riippumatta avaustavasta. Erityisesti ykköskenttä ja kakkoseen siirretty Aaltonen halusivat väkisin maalille tai vähintään laukoa heti hyökkäysalueelle päästyään. Kulmissa pyörittiin yleensä silloin, kun vastustaja pakotti kiekkoa kuskanneen pelaajan sinne. Melko harvoin harrastettiin kiekko kulmaan ja perään -pelaamista, mikä on todella hämmentävää, sillä väittäisin edelleenkin, että USA nimenomaan osasi puolustaa Suomea vastaan.

Seuraavissa viesteissäni olevissa tilastoissa löytyy se, pyrittiinkin ensisijaisesti kulmapeliin pyörimään vai ajettiinko suoraan maalille. "Org. hyökkäys vs. organisoitu puolustus" ei ole yksi yhteen hidas viivelähtö, mutta sinne päin, eikä "1-3:n miehen soolot häröpalloa vastaan" ole automaattisesti nopea lähtö, mutta lähellä kumminkin. Eli siitä vain omaa käsitystäsi tukemaan/haastamaan.

*****

Niin ja muuten kysyjille tiedoksi, tilastoissani kun lukee "Joista huonoja", niin se tarkoittaa "joista seurasi paitsio tai vastustajan välitön vastahyökkäys". Eli siis se ei ole mielipide hyökkäyksien laadusta, vaan mekaanisesti kirjattu kylmä fakta.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
FIN-USA 1-4 - alkusarjan peli MM2013

Koodi:
[U]Organisoidut hyökkäykset organisoituja puolustuksia vastaan[/U]

Yritykset erittäin: 16+10+22, joista huonoja 2+2+6
Luodut maalipaikat: 4+2+12, joista yksi maali
Saadut hyök. pään aloitukset: 2+0+3
Pitkiä hyökkäyksiä: 1
Pyrittiin heti kulmapeliin 13 kertaa, suoraan maalille yritettiin 15 kertaa joista 1 maali

[U]Organisoidut hyökkäykset huonosti organisoituja puolustuksia vastaan[/U]

Yritykset: 1+0+1, joista huonoja 0+0+1
Maalipaikat: 1+0+0
Pyrittiin kulmapeliin 0 kertaa, suoraan maalille 1 kerta. Ei pitkiä hyökkäyksiä tai saatuja aloituksia

[U]1-3 miehen hyökkäykset huonosti organisoituja puolustuksia vastaan[/U]

Yritykset: 13+13+6, joista huonoja 3+4+4
Maalipaikkoja: 11+10+0
Saatuja aloituksia: 1+3+0
Pitkiä hyökkäyksiä: 3
Suoraan kulmapeliin 7 kertaa, suoraan maalille 9 kertaa

[U]1-3 miehen puskemiset organisoitua puolustusta vastaan[/U]

Ei merkintöjä

[U]Keskialueen riistot[/U]

Riistot: 3+4+3
Maalipaikat: 1+2+1
Saadut aloitukset: 0+2+0
Suoraan kulmapeliin 2 kertaa, suoraan maalille 6 kertaa
Pitkiä hyökkäyksiä 1 kpl

[U]Hyökkäyspään+keskialueen aloitukset[/U]

Aloitukset: 7+5+13
Maalipaikat: 2+0+7
Saadut uudet aloitukset: 0+0+1
Ei saatuja pitkiä hyökkäyksiä

[U]Oman alueen aloitukset[/U]

Aloitukset: 3+3+5
Maalintekopaikkoja: 0+0+0
Suoraan vastustajan alueelle kulmapeliin 1 kerta

[U]Jäähyt[/U]

Suomi 3x2 min., yksi päästetty maali
USA 5x2min., ei tehtyjä yv-maaleja

[U]Paineen alla roiskaisut/kiekosta luopumiset/norsukiekot[/U]

13 kpl
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
FIN-USA 2-3 vl. - pronssipeli MM2013

Koodi:
[U]Organisoidut hyökkäykset organisoituja puolustuksia vastaan[/U]

Yritykset erittäin: 18+19+19, joista huonoja 8+5+5
Luodut maalipaikat: 6+10+12, joista yksi maali
Saadut hyök. pään aloitukset: 2+4+4
Pitkiä hyökkäyksiä: 0
Pyrittiin heti kulmapeliin: 15 kertaa (1 maali)
Pyrittiin suoraan maalille: 18 kertaa

[U]Organisoidut hyökkäykset huonosti organisoituja puolustuksia vastaan[/U]

Yritykset: 0+2+1, joista huonoja 0+1+0
Maalipaikat: 0+0+1
Saadut aloitukset: 0+0+1
Pyrittiin kulmapeliin: 0 kertaa
Suoraan maalille: 2 kertaa. 
Ei pitkiä hyökkäyksiä

[U]1-3 miehen hyökkäykset huonosti organisoituja puolustuksia vastaan[/U]

Yritykset: 10+12+14, joista huonoja 4+8+1
Maalipaikkoja: 6+4+11
Saatuja aloituksia: 1+3+0
Pitkiä hyökkäyksiä: 0
Suoraan kulmapeliin: 8 kertaa
Suoraan maalille: 10 kertaa (1 maali)

[U]1-3 miehen puskemiset organisoitua puolustusta vastaan[/U]

Yritykset: 1+0+0, joista huonoja 1+0+0

[U]Keskialueen riistot[/U]

Riistot: 5+7+6, joista huonoja 1+2+1
Maalipaikat: 1+3+3
Saadut aloitukset: 0
Suoraan kulmapeliin: 1 kertaa
Suoraan maalille: 6 kertaa
Pitkiä hyökkäyksiä: 0

[U]Hyökkäyspään+keskialueen aloitukset[/U]

Aloitukset: 8+6+19
Maalipaikat: 2+3+5
Saadut uudet aloitukset: 0+0+2
Ei saatuja pitkiä hyökkäyksiä

[U]Oman alueen aloitukset[/U]

Aloitukset: 5+13+6
Maalintekopaikkoja: 3+4+0
Suoraan vastustajan alueelle kulmapeliin: 1 kerta
Suoraan vastustajan maalille: 5 kertaa
Pitkiä hyökkäyksiä: 0+0+1

[U]Jäähyt[/U]

Suomi 1x2 min.
USA 0 kpl

[U]Paineen alla roiskaisut/kiekosta luopumiset/norsukiekot[/U]

16 kpl
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
FIN-USA+alkusarja+pronssipeli+MM+2013

Hyvää hyvyyttäni haluan varmistaa, että kaikki varmasti ymmärtävät tilastointini, joten laitan tilastot tähän siffa-tyyliinkin esille.

Käsittelyssä oli siis OvO(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+OvHO(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+HOvHO(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+HOvO(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+R(Y+MP+A+Kp+SM+PH )+(HAA+KAA)(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+PA(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+JS+JUSA+PAR/KL/NK

Ja luvut olivat alkusarjan pelissä (16+10+22)+(2+2+6)+(4+2+12)+(2+0+3)+1+13+15+
1+(0+0+1)+(1+0+1)+(1+0+0)+0+1+(13+13+6)+(3+4+4)+(11+10+0)+(1+3+0)+3+7+9+(3+4+3)+(1+2+1)+(0+2+0)+2+6+1+(7+5+13)+(2+0+7)+(0+0+1)+(3+3+5)+13+1+(0+0+0) sekä pronssipelissä (18+19+19)+(8+5+5)+(6+10+12)+(2+4+4)+0+1+18+(0+1+0)+(0+2+1)+(0+0+1)+(0+0+1)+0+2+(10+12+14)+(4+8+1)+(6+4+11)+(1+3+0)+0+8+1+0+(1+0+0)+(1+0+0)+(5+7+6)+(1+2+1)+(1+3+3)+0+1+6+0+(8+6+19)+(2+3+5)+(0+0+2)+(5+13+6)+(3+4+0)-1*5/16=(0+0+1).

Jos on jotain epäselvää, kaikkiin kysymyksiin oikea vastaus on "ks. edelliset viestini".
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Hyvää hyvyyttäni haluan varmistaa, että kaikki varmasti ymmärtävät tilastointini, joten laitan tilastot tähän siffa-tyyliinkin esille.

Käsittelyssä oli siis OvO(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+OvHO(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+HOvHO(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+HOvO(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+R(Y+MP+A+Kp+SM+PH )+(HAA+KAA)(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+PA(Y+MP+A+Kp+SM+PH)+JS+JUSA+PAR/KL/NK

Ja luvut olivat alkusarjan pelissä (16+10+22)+(2+2+6)+(4+2+12)+(2+0+3)+1+13+15+
1+(0+0+1)+(1+0+1)+(1+0+0)+0+1+(13+13+6)+(3+4+4)+(11+10+0)+(1+3+0)+3+7+9+(3+4+3)+(1+2+1)+(0+2+0)+2+6+1+(7+5+13)+(2+0+7)+(0+0+1)+(3+3+5)+13+1+(0+0+0) sekä pronssipelissä (18+19+19)+(8+5+5)+(6+10+12)+(2+4+4)+0+1+18+(0+1+0)+(0+2+1)+(0+0+1)+(0+0+1)+0+2+(10+12+14)+(4+8+1)+(6+4+11)+(1+3+0)+0+8+1+0+(1+0+0)+(1+0+0)+(5+7+6)+(1+2+1)+(1+3+3)+0+1+6+0+(8+6+19)+(2+3+5)+(0+0+2)+(5+13+6)+(3+4+0)-1*5/16=(0+0+1).

Jos on jotain epäselvää, kaikkiin kysymyksiin oikea vastaus on "ks. edelliset viestini".

No nyt!
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Niinkuin Cobol sanoi, täytyy kuitenkin muistaa, että NHL-kaukalo on erikokoinen kuin eurooppalainen, joten hirveästi ei ole tilaa kaistoilla. Tila käytetään hyväksi siellä missä sitä on ja viisikkoa venytetään pituussunnassa.

Toki kaukalo joihinkin asioihin vaikuttaa mutta ei se ole syy Pensin valittuun pelitapaan. Chicago, LA ja Boston kaikki pelaavat pääsääntöisesti paljon lyhyemmillä etäisyyksillä ja kuten täällä olen aiemmin kirjoittanut LA voitti viime vuonna Cupin pelaamalla paljon alhaalta lähteviä lyhyiden etäisyyksien hyökkäyksiä. Toki nämäkin välillä pelaavat pitkiä syöttöjä (verrattuna siihen että esim. Jalosen pelikirjassa ei käytännössä ole ollenkaan pitkiä syöttöjä), mutta silti huomattavasti vähemmässä määrin kuin Pens.

Nelonen Pro ei viime yön peliä näyttänyt joten en sitä nähnyt enkä varmaan mistään ala kaivamaan ja katsomaan koko peliä, mutta Pensille maalien muodossa ainakin tuli turpaan niin että tukka lähti. No täytyy katsoa ainakin maalit jos jotain selviäisi miten on pelattu.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Hieman nyt kyllä ihmetyttää. Kaikki täällä ovat omien sanojensa mukaan kyllästyneitä pelkistä hyökkäyksiinlähdöistä puhumisiin, ja taas kerran kun laitan ison paketin jotain muutakin tänne tarjolle, niin keskustelu loppuu. Ei ollut eka kerta.

Onko nuo tilastot nyt kumminkin liian vaikeita ymmärtää tai käyttökelvottomia? Vai onko aineisto liian suuri, ei jaksa perehtyä? Vai ketään ei kiinnosta muutama viikko sitten pelatut ottelut? Vai joko minä muka kaiken oleellisen ehdin sanoa tyhjentävästi?
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Hieman nyt kyllä ihmetyttää. Kaikki täällä ovat omien sanojensa mukaan kyllästyneitä pelkistä hyökkäyksiinlähdöistä puhumisiin, ja taas kerran kun laitan ison paketin jotain muutakin tänne tarjolle, niin keskustelu loppuu. Ei ollut eka kerta.

Onko nuo tilastot nyt kumminkin liian vaikeita ymmärtää tai käyttökelvottomia? Vai onko aineisto liian suuri, ei jaksa perehtyä? Vai ketään ei kiinnosta muutama viikko sitten pelatut ottelut? Vai joko minä muka kaiken oleellisen ehdin sanoa tyhjentävästi?

Jos nimimerkkisi olisi Keltainen siffa tai Sihvonen Jaffa, niin keskustelu kävisi kuumana.

Mielenkiintoisia tilastoja, joissa minua hämää tuo "joista huonoja" mikä on vähän turhan subjektiivinen näkemys, kun tilastoinnista on kyse. Toki selitit mitä sillä tarkoitat ja voitaneen hyväksyä se sinun sapluunaasi kuuluvaksi.

Minua itseäni jäi vähän mietyttämään, että miten tuo tilastointisi osoittaa ottelun ratkenneen lopulta klassisiin asioihin, kuten maalinteko jne. Tilasto uhkaa jäädä vähän kuriositeetiksi ja ehkä mm. keskialueen riistoihin olisi hyvä lisätä johtuivatko ne jommankumman joukkueen pelitavasta tai taktiikasta.

Otin piruuttani kevään MM-kisojen kummatkin USA-kohtaamiset mikroskoopin alle ja päätin selvittää, miksi Jalosen pelitavalla on niin vaikeaa voittaa pohjois-amerikkalaisia joukkueita.

Voinee siis sanoa, että USA:lle hävittiin maalinteon tehokkuudessa ja erikoistilanteissa, vaikka pelejä suurimman osan ajasta näennäisesti hallittiinkin ja maalintekopaikkoja oli riittävästi. Eli sinällään ei hävitty pelitavan takia, suoritustaso vain ei riittänyt.

Eli siis, pystytkö osoittamaan tilastoinnista jotain mihin erityisesti kannattaisi kiinnittää huomiota, jos oletus on, että ottelua ei ole nähnyt?
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
N+PN+H+V(A)+P+SH-m/kp+SV-m/kp+SV-sta+PK-m/kp

Jos nimimerkkisi olisi Keltainen siffa tai Sihvonen Jaffa, niin keskustelu kävisi kuumana.

Mielenkiintoisia tilastoja, joissa minua hämää tuo "joista huonoja" mikä on vähän turhan subjektiivinen näkemys, kun tilastoinnista on kyse. Toki selitit mitä sillä tarkoitat ja voitaneen hyväksyä se sinun sapluunaasi kuuluvaksi.

Olen samaa mieltä. Täällä ei voi mitenkään käydä keskusteluja tilastoista, jotka sisältävät tulkintaa. Jos tilasto sisältää yhtään tulkintaa, silloin keskustelijoiden on täytynyt nähdä kimpassa sama peli ja kalibroida näkemykset yhteneväisiksi.

Esimerkiksi sitä ei kannata subjektiivisesti tänne tilastoida - jos keskustelua haluaa -, että onko jokin hyökkäys ylivoimainen, tasavoimainen vai alivoimainen. On niin monia eri tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon, kun tuollaista tilastoi. Esimerkiksi pitää päättää, katsotaanko tilanne hieman ennen vastustajan siniviivaa, siniviivalla vai hieman siniviivan jälkeen. Ja on sovittava, millainen takakarva katsotaan sellaiseksi, että sen katsotaan vaikkapa siniviivan jälkeen ajaneen ylivoimahyökkäyksen kiinni tasavoimaiseksi hyökkäykseksi.

Arvelen, että osin sen tähden siffan H+V+P on herättänyt täällä eniten keskustelua, että se ei käytännössä sisällä olenkaan tulkintaa.

Samaan luokkaan on nousemassa siffan N+PN+H+V(A)+P+SH-m/kp+SV-m/kp+PK-m/kp -sapluuna. Ainoa hieman tulkinnallinen kohta on SV-m/kp (sisäänvienti ja siitä joko menetys tai kulmapeli). Olisi sovittava, kuinka pitkään kiekkoa on kontrolloitava, että se tulkitaan kulmapeliksi. Olisi lisäksi sovittava, täytyykö kulmapeliksi tulkittavassa tilanteessa olla vähintään yksi syöttö vai riittääkö, että yksi pelaaja pitää joitakin sekunteja kiekkoa? Itse ehdottaisin, että yksi syöttö omille p-pisteen ylätason alapuolella voidaan tulkita kulmapeliksi.

Ja jotta tämä keskustelu syvenisi, keskialueen ylittämisen osalta tarkasteluun kannattanee ottaa kaksi eri tapaa ylittää keskialue: mennäänkö hyökkääjien osalta rintamana - jolloin kiekko tuodaan sisään laidasta ja keskimmäinen pelaaja menee maalille ja kolmas jää takamieheksi painottomalle puolelle tai keskelle; vai tapahtuuko leikkaus eli laidasta tullaan keskelle kiekon kanssa ennen siniviivaa ja keskimies leikkaa laitaan ja ottaa jättökiekon ja vie kiekon sisään ja maalille polkeekin painottoman puolen hyökkääjä ja takamieheksi keskellä jää alun perin kiekollinen pelin puolen laita? Erityisen mielenkiintoista on tilastoida, että missä määrin nuo kaksi eri tapaa ylittää keskialue ja vastustajan siniviiva tuottavat kumpikin SH-m/kp+SV-m/kp+PK-m/kp?

Oma lukunsa on sitten tietysti se, että kaksi eri tapaa ylittää keskialue ovat pitkälti kiinni siitä, lähdetäänkö N vai PN vai H vai V vai P. Useinhan etenkin N (nopea) joka pelataan laitaan jättää sentterin rintamahyökkäyksen kyydistä ja syntyy korkeintaan tasavoimainen hyökkäys. Tätä tilannetta on nähdäkseni pelin evoluutiossa nykyään lähdetty sitten tekemään pelikelpoiseksi hyökkäykseksi tuolla mainitulla leikkaamiselle ennen vastustajan siniviivaa siten, että laituri liu'ulla keskustaan ottaa sentterinsä mukaan hyökkäykseen.

Sekin on vielä lisättävä, että ollaksemme tarkkoja ja täsmällisiä, siffan N+PN+H+V(A)+P+SH-m/kp+SV-m/kp+PK-m/kp ei ole ihan riittävä. Siihen pitää lisätä SV-sta. Eli sisäänvienti ja syöttö toiseen aaltoon.

Eli ollaan aika likellä totuutta, jos sapluuna menee: N+PN+H+V(A)+P+SH-m/kp+SV-m/kp+SV-sta+PK-m/kp eli nopea + puolinopea + hidastus + viive (ansa) + palautus + suorahyökkäys ja siitä menetys tai kulmapeli + sisäänvienti ja siitä menetys tai kulmapeli + sisäänvienti ja siitä syöttö toiseen aaltoon + päätykiekko ja siitä menetys tai kulmapeli.

Johtava
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Minua itseäni jäi vähän mietyttämään, että miten tuo tilastointisi osoittaa ottelun ratkenneen lopulta klassisiin asioihin, kuten maalinteko jne. Tilasto uhkaa jäädä vähän kuriositeetiksi ja ehkä mm. keskialueen riistoihin olisi hyvä lisätä johtuivatko ne jommankumman joukkueen pelitavasta tai taktiikasta.

Aiemmin kun tutkin FIN-RUS pelejä, totesin, että Suomi oli parissa viime pelissä alkanut selvästi saamaan enemmän riistoja rohkeamman, ylempänä olevan karvauksen myötä. Nyt kun USA-pelejä tutkin vain kaksi, en huomannut mitään erikoista syytä riistojen määrille näissä peleissä. Ihan peruskarvausta leijonilta, ja se tuotti perusmäärät riistoja tällä tasolla.

Eli siis, pystytkö osoittamaan tilastoinnista jotain mihin erityisesti kannattaisi kiinnittää huomiota, jos oletus on, että ottelua ei ole nähnyt?

No kun näitä tilastoja peilaa edellisiin, niin järkeviä laukaisuyrityksiä (=maalintekopaikkoja) oli aika isot määrät, mutta pitkiä hyökkäyksiä ja tehtyjä maaleja vähän. Tein ekaa kertaa tilastoja siitä, pyritäänkö kulmaan vai maalille, niin ei ole kokemuksen tuomaa hauista, mutta sanoisin silti, että maalille menoja oli viime vuosiin verrattuna aika paljon. Nämä ovat kaikki suoraviivaisen hyökkäyspelaamisen ja maalinteko-ongelmien merkkejä. YV:stä ja AV:sta ei tietenkään voi 5vs5 -tilastojani katsomalla sanoa mitään, ja erikoistilannepelaamisen surkeuden totesin ihan puhtaasti katsomalla peliä. Myös hyök.pään aloitukset luen periaatteessa erikoistilannepelaamiseksi, ja niiden tilastot osoittavat aika huonoa myös.

Niin ja nämä "joista huonoja" tilastot kertovat aika hyvin sen, millainen erä pelattiin ja miten ottelu eteni. Jos esim. ekassa erässä oli paljon mokia, ja tokassa ei, niin se kertonee joukkueen heräämisestä tai vastustajan väsähtämisestä.

Ehkä se tärkein huomio on kuitenkin se, että tilastoissa merkintöjä on paljon, tai siis lähes kaikki numerot ovat nollaa suurempia. Se tarkoittaa, että kiekko on ollut paljon Suomen hallussa, ja sen takia pelissä ei ole ollut mitään hätää, jolloin kiekkokontrolliin luottavan pelitavan ongelmat ovat ikään kuin poissuljettu vaihtoehto.

Olen samaa mieltä. Täällä ei voi mitenkään käydä keskusteluja tilastoista, jotka sisältävät tulkintaa. Jos tilasto sisältää yhtään tulkintaa, silloin keskustelijoiden on täytynyt nähdä kimpassa sama peli ja kalibroida näkemykset yhteneväisiksi...

Minä pohjimmiltani ajattelisin niin, että nuo minun sanalliset analyysini ja johtopäätelmäni ovat kuitenkin se tärkein asia, joita osittain tulkinnanvaraiset tilastoni ovat vain tukemassa. Nämä analyysithän perustuvat muihinkin asioihin kuin niihin tilastoimiini juttuihin.

Tehän ajattelette ilmeisesti niin, että N+PN+H+V(A)+P+SH-m/kp+SV-m/kp+PK-m/kp tai mikä tahansa HVP on se tärkein juttu ja vedätte siitä välillä liian pitkälle meneviä tulkintoja.

Kumpi on vähemmän väärä tapa on sitten makuasia.

Esimerkiksi pitää päättää, katsotaanko tilanne hieman ennen vastustajan siniviivaa, siniviivalla vai hieman siniviivan jälkeen. Ja on sovittava, millainen takakarva katsotaan sellaiseksi, että sen katsotaan vaikkapa siniviivan jälkeen ajaneen ylivoimahyökkäyksen kiinni tasavoimaiseksi hyökkäykseksi.

Ennen siniviivaa ehdottomasti. Esim. jos Suomi on selvästi lähdössä viisikkona omalta alueeltaan hyökkäykseen, mutta vastustajan kärkikarvaaja katkoo jo sen ensimmäisen avaussyötön ja vastahyökkää, niin se on epäonnistunut organisoitu hyökkäys organisoitua puolustusta vastaan. Jos paperiin merkkaa vain vastustajan siniviivalle asti tulevat hyökkäyksiinlähdöt, niin eihän se kerro kuin osan hyökkäyksiinlähdöistä.

Nämä yli- ja alivoimaisuuden määrittelyt ovat vaikeita asioita, enkä koita esittääkään, että tilastoni olisivat 100% oikeita, mutta ihan tarpeeksi sinne päin ne ovat, että asioista voi keskustella keskustelupalstalla amatööripohjalta.
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Niin ja nämä "joista huonoja" tilastot kertovat aika hyvin sen, millainen erä pelattiin ja miten ottelu eteni. Jos esim. ekassa erässä oli paljon mokia, ja tokassa ei, niin se kertonee joukkueen heräämisestä tai vastustajan väsähtämisestä.

Ihan kai näin vaatimatonta johtopäätöstä ei kai kannata esittää minkään tilastojen perusteella.

Tehän ajattelette ilmeisesti niin, että N+PN+H+V(A)+P+SH-m/kp+SV-m/kp+PK-m/kp tai mikä tahansa HVP on se tärkein juttu ja vedätte siitä välillä liian pitkälle meneviä tulkintoja.

Kumpi on vähemmän väärä tapa on sitten makuasia.

No sen verran tohtii sanoa, että täällä Jatkoajassa nähdyistä analysointitavoista N+PN+H+V(A)+P+SH-m/kp+SV-m/kp+PK-m/kp on kuitenkin toistaiseksi ainoa, jonka Leijonien pelaamisesta kehtaisi toimittaa Jukka Jaloselle - ja se vielä toimitetaankin, ei siinä mitään.

Ennen siniviivaa ehdottomasti. Esim. jos Suomi on selvästi lähdössä viisikkona omalta alueeltaan hyökkäykseen, mutta vastustajan kärkikarvaaja katkoo jo sen ensimmäisen avaussyötön ja vastahyökkää, niin se on epäonnistunut organisoitu hyökkäys organisoitua puolustusta vastaan. Jos paperiin merkkaa vain vastustajan siniviivalle asti tulevat hyökkäyksiinlähdöt, niin eihän se kerro kuin osan hyökkäyksiinlähdöistä.

Olet ymmärtänyt nyt väärin. Ammattilaiset katsovat vastustajan siniviivalla tai hieman sen jälkeen SYNTYYKÖ jostain hyökkäyksestä tasavoimainen, alivoimainen vai ylivoimainen hyökkäys. - Jos taas kiekko menetetään viivelähdöstä vastustajalle jo oman siniviivan alla, kyse on pelin VIRTAUKSEN tarkastelusta, koska tuota menetystä ei voi kutsua "epäonnistuneeksi" organisoituneeksi hyökkäykseksi organisoitunutta puolustusta vastaan. Miksi ei voi? Sen tähden ei voi, koska vasta se SEURAAVA oma hyökkäys näyttää, onnistuttiinko vaiko ei. Jos vastustajan 1-4 trapin kärkikarvaaja riistää kiekon Leijonilta, joita on siinä vastustajan kärkikarvaajan ympärillä tiiviisti viisi kappaletta ja Leijonat ottaa kiekon heti alueellisella miesylivoimalla takaisin ja hyökkää sen jälkeen tasavoimaisen hyökkäyksen (vastustajan siniviivan kohdalla), on kyse on ollut onnistuneesta viivelähdöstä (pelin virtauksen kannalta). Tämän koko problematiikan kannalta on niin, ettei riistojen tilastoiminen ("hyvässä ja pahassa") onnistu tutkimalla sitä käsillä olevaa hyökkäystä, vaan on tarkasteltava omaa seuraavaa tai jopa sitä seuraavaa hyökkäystä.

Nämä yli- ja alivoimaisuuden määrittelyt ovat vaikeita asioita, enkä koita esittääkään, että tilastoni olisivat 100% oikeita, mutta ihan tarpeeksi sinne päin ne ovat, että asioista voi keskustella keskustelupalstalla amatööripohjalta.

Tämä koko keskustelu lähtikin siitä, kun ihmettelit, ettei tilastointejasi kommentoida täällä eivätkä ne synnytä keskustelua. Kyse on siitä, että on aivan mahdoton päästä kiinni siihen, mitä olet ja millä perusteilla tilastoinut. Käytät jääkiekolle hieman vierasta (tai sanotaan kohteliaasti) "uutta" terminologiaa ja tulkitset asioita niin, ettei niille asioille ole yhteistä tulkintakehikkoa.

Eli jos minä en pääse tilastoihisi kiinni hyvällä tahdollanikaan ammattilaispohjalta, niin en ihmettele, että moni amatööri ei saa langan päästä kiinni.

Johtava
 

msg

Jäsen
Ei paljon luulisi Jukka Jalosta enää maajoukkuetilastot nappaavan? Kannattaisi varmaan toimittaa nuo tilastot punakaartin johtaja Erkka 'Stalin' Westerlundille? Asioitteko suoraan keskenänne vai toimiiko Uimosen JSN välimiehenä?
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Pelitapa-asiaa pelitapaketjussa

Ei paljon luulisi Jukka Jalosta enää maajoukkuetilastot nappaavan? Kannattaisi varmaan toimittaa nuo tilastot punakaartin johtaja Erkka 'Stalin' Westerlundille? Asioitteko suoraan keskenänne vai toimiiko Uimosen JSN välimiehenä?

Hyvällä kesälomamielellä yritän tuostakin "pelitapaviestistä" löytää sen, mikä siinä on pelitapaa, pelitapaketjussa kun ollaan. Etsimäni löytyy, kun hieman pinnistän. Vastaan: Parhaat ammattivalmentajamme ovat vielä jälkikäteenkin kiinnostuneita siitä, miten heidät joukkueensa pelasivat. He kun näet valmentavat vielä jatkossakin.

Johtava
 

msg

Jäsen
Toivottavasti olet puheväleissä Erkka 'Stalin' Westerlundin kanssa, että nämä sinun ja siffan analyysit auttavat Suomea myös seuraavissa olympialaisissa. Harmittavaa nimittäin olisi, jos Erkan kisat menisivät pelitavallisesti päin mäntyä vain siksi, että joku blogivalmentaja on lehtijutuillaan suututtanut nykyisen päävalmentajan. Uskon, että kun toimitat tilastot ja vilpittömän anteeksipyynnön, niin Erkka varmaan kiittää ja osaa sitten rytmittää oikein Sotshissa.
 

DEFENCE

Jäsen
Jos taas kiekko menetetään viivelähdöstä vastustajalle jo oman siniviivan alla, kyse on pelin VIRTAUKSEN tarkastelusta, koska tuota menetystä ei voi kutsua "epäonnistuneeksi" organisoituneeksi hyökkäykseksi organisoitunutta puolustusta vastaan. Miksi ei voi? Sen tähden ei voi, koska vasta se SEURAAVA oma hyökkäys näyttää, onnistuttiinko vaiko ei. Jos vastustajan 1-4 trapin kärkikarvaaja riistää kiekon Leijonilta, joita on siinä vastustajan kärkikarvaajan ympärillä tiiviisti viisi kappaletta ja Leijonat ottaa kiekon heti alueellisella miesylivoimalla takaisin ja hyökkää sen jälkeen tasavoimaisen hyökkäyksen (vastustajan siniviivan kohdalla), on kyse on ollut onnistuneesta viivelähdöstä (pelin virtauksen kannalta). Tämän koko problematiikan kannalta on niin, ettei riistojen tilastoiminen ("hyvässä ja pahassa") onnistu tutkimalla sitä käsillä olevaa hyökkäystä, vaan on tarkasteltava omaa seuraavaa tai jopa sitä seuraavaa hyökkäystä.

Johtava


Vaikkakin ymmärrän ajatuksen tässä taustalla, niin silti kait viivelähdönkin ensisijainen tarkoitus 0n vähintäänkin päästä hyökkäysalueelle?

Onko uusi hyökkäys seuraus edellisestä viivelähdöstä, hyvästä puolustamisesta menetyksen jälkeen vai jopa hyvästä takakarvasta ennen ensimmäistä viivelähtöä?
 
Viimeksi muokattu:

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Vaikkakin ymmärrän ajatuksen tässä taustalla, niin silti kait viivelähdönkin ensisijainen tarkoitus ole vähintäänkin päästä hyökkäysalueelle?

Onko uusi hyökkäys seuraus edellisestä viivelähdöstä, hyvästä puolustamisesta menetyksen jälkeen vai jopa hyvästä takakarvasta ennen ensimmäistä viivelähtöä?

Kyllä. Toki viivelähdön ensimmäinen on prioriteetti on hyökätä suorahyökkäys. Toki esimerkiksi johtoasemassa tavoite voi olla myös hyökätä sisäänvienti ja alkaa kulmapeli. Oikein pitävää trapia vastaan voidaan ajatella, että hyökätään ensisijaisesti päätykiekolla ja siihen sitten prässi.

Niin pitkällä yksikään koutsi ei ole, että tahallaan kiekko menetettäisiin viivelähdöstä. :) Tosin eri hyökkäysrytmien sisään koodattu puolustusvarmuus ja -turvallisuus (westerlundilaisia termejä) ovat eri tasoisia. Oikein hyökäytyissä viivelähdöissä ne ovat erittäin korkeaa luokkaa.

Mitä tuohon uuteen hyökkäykseen tulee, niin toki kaikki vaikuttaa kaikkeen. Voidaanhan kuvitella, että edellisen oman puolustuksen laatu - vaikkapa takakarvaus ja viivasta pelaaminen - on pakottanut vastustajan pelaamaan päätykiekon ja vetäytymään ohjauspeliin. Eli puolustustoiminta mahdollistaa viiveellä pelaamisen.

Viivelähdöstä erityisen pelin virtauksen kannalta tekee se, että se on ikään espanjalaisen futiksen "pausa", jossa omat rivit kerätään kasaan, peli jatkuu sen jälkeen melko staattisesta tilanteesta, joka mahdollistaa hyökkäyssuuntaan lyhytsyöttöpelin ja puolustussuuntaan mainitut varmuuden ja turvallisuuden.

Johtava
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Toivottavasti olet puheväleissä Erkka 'Stalin' Westerlundin kanssa, että nämä sinun ja siffan analyysit auttavat Suomea myös seuraavissa olympialaisissa. Harmittavaa nimittäin olisi, jos Erkan kisat menisivät pelitavallisesti päin mäntyä vain siksi, että joku blogivalmentaja on lehtijutuillaan suututtanut nykyisen päävalmentajan. Uskon, että kun toimitat tilastot ja vilpittömän anteeksipyynnön, niin Erkka varmaan kiittää ja osaa sitten rytmittää oikein Sotshissa.

Eikös Marjamäki hoitele tätä puolta ja Erkka katsoo vain, että homma sujuu?
 

ufon_kaakao

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Sebastian Aho
Jos saa esittää toiveita Sihvoselle niin löytyykö jotain muuta analyysiä tällä hetkellä käynnissä olevista NHL:n pudotuspeleistä kuin huomio siitä, että kiekkoa heitetään paljon päätyyn? Uskon, että NHL-joukkueiden pelitavat herättävät kiinnostusta suomalaisissa jääkiekon seuraajissa, minua ainakin laajempi analyysi kiinnostaisi. Siis jos Johtava analyytikko siihen pystyy. Joskus olisi myös Sihvoselta mukava lukea esimerkiksi sellainen puhtaaksi analysoitu jääkiekko-ottelu, jossa kaikki ottelun lopputulokseen vaikuttavat asiat huomioitaisiin asiaankuuluvilla painotuksilla.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Tämä koko keskustelu lähtikin siitä, kun ihmettelit, ettei tilastointejasi kommentoida täällä eivätkä ne synnytä keskustelua. Kyse on siitä, että on aivan mahdoton päästä kiinni siihen, mitä olet ja millä perusteilla tilastoinut. Käytät jääkiekolle hieman vierasta (tai sanotaan kohteliaasti) "uutta" terminologiaa ja tulkitset asioita niin, ettei niille asioille ole yhteistä tulkintakehikkoa.

Eli jos minä en pääse tilastoihisi kiinni hyvällä tahdollanikaan ammattilaispohjalta, niin en ihmettele, että moni amatööri ei saa langan päästä kiinni.

Jos et ymmärrä, kysy hyvä mies! Juuri tällaista dialogia minä olen kaivannut. Jos tilastoni ovat käyttökelvottomia, niin sanokaa se älkääkä antako tyhmän tuntitolkulla käyttää aikaansa asioihin joita muut eivät voi tulkita! Tällaista kehittävää kritiikkiä olen toivonut, mutta en ole saanut edes vittuilua, mikä on aika ihme.

Avaanpas hieman tarkemmin sitä, mitä tarkoitan "organisoitu hyökkäys vs. org. puolustus" hommalla, ja sitten mietitään, miksi sitä voisi kutsua hyvillä mielin.

Kun Suomen pelaaja saa kiekon omalla alueella, vastustajalla on vähintään 4 pelaajaa ottamassa vastaan hyökkäystä ja Suomi yrittää lähteä 4:llä tai useammalla miehellä hyökkäämään rintamana, on se organisoitu hyökkäys organisoitua puolustusta vastaan. Lasken yleensä eteenpäin aktiivisesti puskevien suomalaisten määrän ja vielä hyökkäystä estämässä olevien vastustajien määrän, kun kiekko on punaviivan ja vastustajan siniviivan välissä. Myöskin aina, kun Suomi pysäyttää pelin maalin taakse tai muuten vain pelaa useasti kiekotellen (pakkipakkihyökkääjäpakkipakkijnejne), on se automaattisesti yksi organisoitu hyökkäykseenlähtö, vaikka Suomi ei pääsisi edes punaviivalle asti.

"Organisoitu hyökkäys" on siis ikäänkuin yksittäinen yritys pelata ylöspäin joukkueena omalta alueelta, ikäänkuin luoda tilaa. Organisoitu puolustus on sitten taas se, että vastustajalla on korkeintaan 1 pelaaja ihan väärässä paikassa tai ihan liian hitaalla jalalla puolustamista ajatellen.

"1-3:n pelaajan hyökkäykset" tarkoittaa yleensä nopeaa pelinkääntöä ja hyökkäystä omasta päästä, jossa täydessä vauhdissa keskialueen ylittää 1-3 miestä, esim. pakkien jäädessä liian paljon jälkeen. Se voi tarkoittaa sitä, että lähdetään viisikkona mutta esim. pakit jäävät joko vastustajan toimesta tai vaihtoon mennäkseen jälkeen keskialueen kohdalla.

Huonosti organisoitu puolustus on sitä, että vähintään 2 vastustajaa jää Suomen hyökkääjistä pahasti jälkeen kiekon mennessä sini- ja punaviivan tienoilla.

Joskus olen miettinyt, että "org.hyök. vs. org.puol." on aika lähellä sitä, kun Suomi päättää omassa päädyssä "lähteä tekemään tilaa", ja "1-3 miehen hyökkäys vs. huonosti organisoitu puol." on lähellä sitä, kun Suomi päättää omassa päädyssä lähteä voittamaan tilaa, tai siis oikeammin käyttämään tyhjää tilaa. Se on sinne päin, mutta en nyt tiedä, kannattaako näitä siksi kutsua.

Sori typot ja jos oli sekava selitys. On jo myöhä.
 
Viimeksi muokattu:

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Sen noista Jaffan tilastoista saa mielestäni ensimmäisenä irti, että ihan varmasti perinteisimmän "laput silmillä" -pystysuunnan pelaajilla painotusta syntyisi toisella tavalla organisoituja/organisoimattomia puolustuksia vastaan kuin Meidän Pelillä.

Bruins-Penguinsissa Bruinsin pystysuunta taas reagoi hyvin kenttätapahtumiin, joissa Pens pelasi ainakin kaksi ensimmäistä peliä hyvin avonaista ja hyökkäävää kiekkoa. Siinä fiksussa tasapainossa pystysuunta synnytti paljon tilanteita organisoimatonta puolustusta vastaan.

Tuota riisto-osuutta miettisin, miten se pitää hioa. Riisto syntyy usein hiotun puolustamisen ansiosta/päätteeksi, ja se miten kiekko siitä pelataan eteenpäin voi olla hyvinkin harjoiteltu/ajateltu kuvio. Eli lähdetäänkö jalalla nostamaan, vai kierrätetäänkö.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Erinomaiset tilastot Jaffalta ja ainakin itse saan niistä huomattavasti enemmän irti ajattellen ottelua kokonaisuutena verrattuna siffan HVP+aakkoset hässäkkään. Ensinnäkin on erinomaista, että olet tilastoinut maalipaikat, sillä niihin pureutumalla saa käsityksen pelitavan toimivuudesta kyseissä ottelussa. Se mikä tietysti puuttuu on vastaavat tilastot USA:lta, jotta pystyisi näiden suhdetta paremmin tutkimaan. Sen mitä itse muistan kyseisistä otteluista, niin vaikka ehkä USA määrällisesti pääsi vähemmän paikoille, niin ne mitä tuli olivat aivan ykkössektorin paikkoja ja vastaaviin Suomi ei oikein edes päässyt. Maalipaikkojen analysoinnissa pitäisi paikat jakaa sitten vielä useampaan kategoriaan, tuhannen taalan paikat, potentiaaliset maalipaikat jne.

Se mikä myös vaikuttaa aina pelitapoihin on ottelun tilanne. Esim. pronssiottelussahan USA pääsi kolmanteen erään 2-0 -johdossa ja selkeästi passivoitui vain puolustamaan ja toivomaan, että johto pitää. Ja eihän se pitänyt. Tällainen pelin psykologia vaikuttaa monissa otteluissa todella paljon, vaikka pelitapa olisi periaatteessa mikä vain. Jääkiekko-ottelussa on hirveän paljon erilaisia muuttujia ja sieltä voi sitten kuka vain "keksiä" jonkin asian jota painottaa. Esim. Sheddenin joukkueet ovat monesti olleet vahvoja psykologisesti tärkeillä hetkillä otteluissa eli esim. kolmansien erien loppupuolella, vaikka pelitapavariaatiot muuten ovatkin rajallisia. Pelitapauskovaiset puolestaan näkevät helposti otteluiden ratkaisun jossain pelitavallisessa nyanssissa.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
...Se mikä tietysti puuttuu on vastaavat tilastot USA:lta, jotta pystyisi näiden suhdetta paremmin tutkimaan.

Se on minunkin mielestäni harmittavaa, mutta kun en jaksa samaa ottelua katsoa kolmea kertaa. Ekalla kerralla nautin ottelusta perinteisesti, toisella teen tilastot Suomen osalta. Jos on kiinnostunut vain leijonien pelin evoluutiosta, ei kiinnosta ilmaiseksi enää tilastoida muita joukkueita.

...Sen mitä itse muistan kyseisistä otteluista, niin vaikka ehkä USA määrällisesti pääsi vähemmän paikoille, niin ne mitä tuli olivat aivan ykkössektorin paikkoja ja vastaaviin Suomi ei oikein edes päässyt. Maalipaikkojen analysoinnissa pitäisi paikat jakaa sitten vielä useampaan kategoriaan, tuhannen taalan paikat, potentiaaliset maalipaikat jne...

Ihan oikeita huomioita. Aiemmin olen myös merkannut huippumaalipaikat erikseen, nyt ei jostakin syystä huvittanut. Selvennykseksi vielä, niin minun tilastojeni "maalipaikka" = paikka tehdä maali, riippumatta siitä, onnistuuko laukaus.

Tuota riisto-osuutta miettisin, miten se pitää hioa. Riisto syntyy usein hiotun puolustamisen ansiosta/päätteeksi, ja se miten kiekko siitä pelataan eteenpäin voi olla hyvinkin harjoiteltu/ajateltu kuvio. Eli lähdetäänkö jalalla nostamaan, vai kierrätetäänkö.

Nyt ei säteile, mitä tarkkaan ottaen yrität sanoa. Riistolla minä tarkoitan yleensä tilannetta, jossa keskialueella Suomi nappaa kiekon vastustajalta ja lähtee vastahyökkäämään, yleensä siis puskemaan suoraan kohti maalia. Silloin harvoin kun kiekko heitetään omalle alueelle pakeille turvaan, siitä syntyy organisoitu hyökkäys.
 
Viimeksi muokattu:

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Nyt ei säteile, mitä tarkkaan ottaen yrität sanoa. Riistolla minä tarkoitan yleensä tilannetta, jossa keskialueella Suomi nappaa kiekon vastustajalta ja lähtee vastahyökkäämään, yleensä siis puskemaan suoraan kohti maalia. Silloin harvoin kun kiekko heitetään omalle alueelle pakeille turvaan, siitä syntyy organisoitu hyökkäys.

Joo, lähinnä kattos ääneen mietin sitä, että keskialueen riistosta syntyvä vastahyökkäys voidaan sekin pelata "puskevammin" vastustajan lukumäärään katsomatta tai sitten enemmän "kierrättäen", eli tekemällä vaikka kiekkokontrollitekona tilaa kaistaa vaihtamalla tms, vähän kuin siis lennosta siihen organisoituun hyökkäykseen kääntäen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös