Pelitapakeskustelu

[siffa]

Täällä taas sotketaan tilastointeja, kun ei olla asioista yhtään perillä. Pakko kerrata: HVP-tilastointi on eri asia kuin NpN-tilastointi. Olen tehnyt näitä molempia erikseen sekä NpNHVP-tilastointia yhdessä. Minulla alkaa olla rutiini jo sitä luokkaa, että tilastointini on varsin luotettavaa, vaikka se syntyy kerta katsomalla.

P.Sihvoselta hyvää analyysia siitä, miksi pN lähdöt ovat vähentyneet ja vastaavasti N-lähdöt ovat lisääntyneet. Tuossa analyysissähän ei taidettu kirjoittaa mitään HVP-lähdöistä?

 

[Askaisten Visa]

Minakaan en missaan nimessa ylenkatso kenenkaan tekemisia jaakiekon parissa. Oman hannan nostaminen vain toisinaan saapi hieman varpailleen.

Sen verran haluan kuitenkin (taas) kommentoida "analyyseja" ja "tilastoja", joita taalla perin ansiokkaiksi ylistetaan.
Minusta tukkimiehen kirjanpito (semminkin, kun toisinaan lasketaan puolikkaatkin tukit) on varsin kaukana tilastosta ja analyyseista.
Se on yhteenlaskua silmamaaraisesti ja joidenkin yhteenlaskujen vertailua.
Mutta kutsukoon kaikki niita miksi haluavat, se ei ole minulta pois, mutta se ei tietenkaan esta minua niita kommentoimasta.

 

[J.Grönvall]

Kuten siffa on täällä hyvin kertonut, HVP-tilastoinnin voi tehdä yksinkertaisesti suoraan telkkarilähetyksestä ruutupaperille ilman kovinkaan isoa eforttia. Henkilöltä joka kutsuu itseään jopa johtavaksi analyytikoksi odottaisin kuitenkin huomattavasti enemmän ja nimenomaan kattavampaa tilastollista dataa analyysien tueksi. Nykyaikana näitä tilastointityökaluja on kuitenkin jo todella hyviäkin tarjolla.

Viime MM-kisoissa alkoi olla tilastodataa esillä aika paljon mutta paskaahan se oli ja mainontaa vain. Kun ei kelpaa niin ei kelpaa :)

Onhan sekin tavallaan hauskaa, että mm. sinä oletat näiden analyysien syntyvän mainitulla tavalla. Ja vielä hauskempaa on se jos se on totta ja muu toimittajakunta edelleen rämpii perässä.

 

[siffa]

Kyse on viisikoiden puolustuspelinopeuden kehittymisestä. Sen taustalla taas on kaksi asiaa, jotka kytkeytyvät ja kietoutuvat toisiinsa kiinteästi: puolustavilla viisikoilla on nykyään kenttätasapainoa - eli siellä painottomalla puolella odottaa jo valmiiksi pari puolustavaa pelaajaa, minne ennen peli levitettiin pakki-pakki -syötöllä menestyksekkäästi - ja tuo kenttätasapaino syntyy usein luonnollisesti, koska puolustava viisikko on itse edellisessä hyökkäyksessään hyökännyt kenttätasapainoisesti. Eli sekä hyökkäämisen että siitä seuraavan puolustamisen kenttätasapainot ovat johtaneet siihen, että puolinopea hyökkääminen on vähentynyt.

Puolinopea korvaatuu nykyään usein hidastamisella. Eli yhä näkee, että pelataan pakki-pakki, mutta syötön saanut pakki toteaa, että syöttölinjat ovat tukossa ylöspäin, joten hän pudottaa vielä kerran alaviistoon pakki-pakki -syötön.

Pakki-pakin (puolinopea) jälkeen ainakin keskusta (sentteri) on usein kiinni ja samoin painottomasta painolliseksi muuttuva laitahyökkääjä. Ainoana jonkin verran toimivana puolinopeana näkeekin nykyään sitä, että pelataan pakki-pakki ja siitä ristipisto lievästi etuviistoon yli kentän sinne alkuperäiselle painolliselle puolelle laitahyökkääjälle. (Tosin kaikki ristopistot ovat teoreettisessa keskustelussa sillä ja rajalla tulkitaanko ne tilavoittoteoiksi eli pystysuunnan toiminnaksi vai tilantekoteoiksi eli kiekkokontrollitoiminnaksi. Ristopistopalautuksista - laituri esim. palauttaa painottomalle pakille keskialueelta omalle alueelle - on selvä yksimielisyys, ne ovat tilantekotekoja.)

Ja selvyyden vuoksi: kuvaan tässä ylisummaan lähinnä sellaisia puolinopeita lähtöjä, jotka lähtevät omalta alueelta p-pisteen yläkaaren tienoilta. Mutta aivan samalla tavalla puolinopeat ovat vähentyneet dramaattisesti oman maalin takaa paineen alta lähdettäessä.

Johtava

Ainoastaan J.Grönvall täällä ymmärtää tämän analyysin sanoman. Että päästään analysoimaan nopeiden ja puolinopeiden omalta puolustusalueelta lähteneiden hyökkäysten määrän suhdetta, on jonkun tilastoitava peleistä nopeat ja puolinopeat hyökkäyksiinlähdöt. Yo. analyysia en ole nähnyt suomalaisessa mediassa vielä missään, mutta täällä väitetään, että vuodesta toiseen kirjoitetaan samoja analyysejä. Tässä tapauksessa tilastointimenetelmäksi riittää tukkimiehen kirjanpito, mikä on helppo tehdä, jos nopeasta pelistä pystyy näkemään nopeat ja puolinopeat lähdöt. Tilastointi on helppoa tehdä, mutta analyysin teko tilaston perusteella vaatii ammattiosaamista.

Täällä kirjoitetaan, että on olemassa tekniikkaa tilastoinnin apuna. Itse en tunne kuin Tommi Kerttulan TotalScoutingin ja Erkka Westerlundin pelianalyysin. Mitä ovat ne monet uuteen tekniikkaan perustuvat jääkiekon tilastomenetelmät, ensiksi Suomessa, toiseksi maailmalla?

 

[Tarinankertoja]

on jonkun tilastoitava peleistä nopeat ja puolinopeat hyökkäyksiinlähdöt.

.. niin.. ”jonkun”, eli ihmisen joka katsoo pelin…

eipä sitä vastakaikua konenäkösovellukselle ja automaattiselle tilastoinnille oikein löydy edelleenkään, kun vastauksissa puhutaan jotain yleisölle tarkoitettujen tilastoiden paikkansapitävyyden parantamisesta..
huoh..

 

[Wäinö#16]

Viime MM-kisoissa alkoi olla tilastodataa esillä aika paljon mutta paskaahan se oli ja mainontaa vain. Kun ei kelpaa niin ei kelpaa :)

Onhan sekin tavallaan hauskaa, että mm. sinä oletat näiden analyysien syntyvän mainitulla tavalla. Ja vielä hauskempaa on se jos se on totta ja muu toimittajakunta edelleen rämpii perässä.

Viime MM-kisoihin liittyvä tilastodata olikin erinomaista, siitä ei kahta sanaa. Tuon tason datasta pystyy jo huomattavasti paremmin pohtimaan peliä kokonaisuutena.

Täällä kirjoitetaan, että on olemassa tekniikkaa tilastoinnin apuna. Itse en tunne kuin Tommi Kerttulan TotalScoutingin ja Erkka Westerlundin pelianalyysin. Mitä ovat ne monet uuteen tekniikkaan perustuvat jääkiekon tilastomenetelmät, ensiksi Suomessa, toiseksi maailmalla?

Ainakin Suomessa on salibandyyn, jääkiekkoon ja jalkapalloon kehitetty valmentajien ja seurojen kanssa yhteistyössä MyCoazh-tilastointiohjelmaa (http://www.mycoazh.fi), jolla pystyy analysoimaan varsin kattavasti pelaajakohtaista suoritumista otteluissa. Datan kerääminen on siinäkin manuaalista.

 

[Aleksandros]

Ainoastaan J.Grönvall täällä ymmärtää tämän analyysin sanoman.

Aikamoista aliarviointia sinulta. Itse ainakin ymmärrän erinomaisesti, mikä on Sihvosen sanoma, onhan sitä nyt repeatilla aika monta vuotta putkeen saanut opiskella. Eihän tuossa nyt kyseessä ole kovinkaan monimutkainen asia.

Se on kyllä totta, että medioissa ei tätä puolta ymmärretä, mutta eipä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä pelkän Tammisen (ja muutaman palstaveljen) höpinän takia.

Tämän palstan keskusteluita ei oikein jaksa eikä niihin jaksa osallistua määränsä enempää, koska täällä kinastellaan pelkästään siitä, että onko HVP-tilastoinnilla mitään arvoa.

 

[J.Grönvall]

Tämän palstan keskusteluita ei oikein jaksa eikä niihin jaksa osallistua määränsä enempää, koska täällä kinastellaan pelkästään siitä, että onko HVP-tilastoinnilla mitään arvoa.

Sinäpä sen sanoit, olisi kovin paljon juteltavaa pelistä mutta ei päästä millään tämän yhden asian yli.

 

[siffa]

Aikamoista aliarviointia sinulta. Itse ainakin ymmärrän erinomaisesti, mikä on Sihvosen sanoma, onhan sitä nyt repeatilla aika monta vuotta putkeen saanut opiskella. Eihän tuossa nyt kyseessä ole kovinkaan monimutkainen asia.

Se on kyllä totta, että medioissa ei tätä puolta ymmärretä, mutta eipä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä pelkän Tammisen (ja muutaman palstaveljen) höpinän takia.

Tämän palstan keskusteluita ei oikein jaksa eikä niihin jaksa osallistua määränsä enempää, koska täällä kinastellaan pelkästään siitä, että onko HVP-tilastoinnilla mitään arvoa.

Nyt oli kyse P.Sihvosen viimeisimmästä viestistä, joka on tänään tähän ketjuun kirjoitettu. Vastaavaa analysyysia nopeiden ja puolinopeiden hyökkäysten suhteesta en ole missään nähnyt aiemmin kirjoitettavan. Piti itsenikin oikein tarkkaan tutkia, mikä oli viestin sanoma. Siinä ei ollut kyse ollenkaan HVP-tilastoinnista vaan NpN-tilastoinnin tuloksena tehdystä analyysistä. J.Grönvall on ainakin toistaiseksi ainoana todistanut ymmärtäneensä ko. viestin sanoman. Siinä on minusta kyse aivan uuden asian analyysista, mutta täällä sotkettiin se taas HVP-tilastointiin.

Tarinankertojalle: nopeiden ja puolinopeiden omalta puolustusalueelta lähteneiden hyökkäysten tilastointi sujuu järkevimmin tukkimiehen kirjanpidolla. Kyse on joukkue/erä noin 20:stä nopeasta ja noin 5:stä puolinopeasta hyökkäyksestä. Se on sitten aivan eri asia kehittää usein esiin tuomiasi pitkälle automatisoituja pelin koko virtauksen tilastointijärjestelmiä.

 

[Nwoke]

Sihvonen ja Seppänen pohtii uusimmassa videossaan Suomen ylivoimapeliä, jossa kritiikkiä saa Suomen ykkösylivoiman maalintakaa pelaaminen. Kirjoittelin aiheesti jo aiemminkin ja juuri tätä päädyn kautta ja maalintakaa pelaamista olen ylivoimiin enemmän kaivannut.

En nyt aivan varma ole onko tämän kaltainen turnaus oikea paikka pelata tuollaista ylivoimaa, mutta mikäli ylivoimaprosentteja halutaan isoissa pelimäärissä nostaa, niin jotain uutta ylivoimien on kehitettävä. Tapparan tämän kauden ylivoimassa pelattiin hieman eri kuviolla, mutta myös aika vahvasti päädyn kautta, joka kyllä vaikeutti alivoiman pelaamista entisestään. Varsinaista maalintakana kiekottelua ei juuri harrastettu. Kontiolan johtamassa ylivoimassa näen myös paljon hyviä asioita ja joka voisi vielä paremmin harjoitelluilla paikan vaihdoilla sekä studionkin kaipaamalla paremmalla irtokiekkopelaamisella olla vieläkin vaarallisempaa.

Nykypäivänä ei pelkällä pelintekijän ja pakkien kiekottelulla pystytä edes sitä vetopaikkaa rakentamaan, koska laukauksia osataan ja halutaan blokata niin paljon. Neliön on hyvin helppo tätä pyörittelyä vastaan pelata, koska kiekon ja oman äijän seuraaminen on helppoa.

Heti kuin kiekkoa pelataankin päädyn kautta, vaikeutuu maalivahdin ja näiden blokkareiden pelaaminen, koska kiekkoa ja laukasijaa ei pystytä seuraamaan yhtäaikaisesti, oli se laukaisija sitten pakki viivassa tai neliön keskellä oleva "pesonen".

Tapparan harrastamassa ylivoimassa oli vielä oikeastaan neljäntenä syöttösuuntana poikittaissyöttö, joita viljeltiin aika kiitettävästi aina finaalisarjassakin. Myös päätykaveri oli suoraviivaista maalintekoa ajatellen Suomen ylivoimaa vaarallisempi, sillä tilaa saadessaan se ajoi ahnaasti maalinkulmalle.

Saa nähdä näyttääkö turnaus kuinka huippumaat tuohon ylivoimaan reagoivat ja kuinka sitä vastaan pelataan. Toivottavasti ei Seppäsen höpinöitä ainakaan liikaa Leijonien valmennuskopissa kuunnella(ei liene pelkoa), jotta tätä nähtäisiin vielä lopputurnauksessakin - oli lopputulos sitten mikä tahansa. Ketä nyt mitalit kiinnostavat, jos pelillä ja pelaajilla on tarjota jotain uutta nähtävää pelillisesti.

 

[TosiFani]

Nyt oli kyse P.Sihvosen viimeisimmästä viestistä, joka on tänään tähän ketjuun kirjoitettu. Vastaavaa analysyysia nopeiden ja puolinopeiden hyökkäysten suhteesta en ole missään nähnyt aiemmin kirjoitettavan. Piti itsenikin oikein tarkkaan tutkia, mikä oli viestin sanoma...

Voi olla, että numeraalista analyysia ei mediassa ole ollut, mutta usein se korvataan sanaparilla tarkkaa pelaamista. Jääkiekon evoluutio on menossa entistä tarkempaan ja virheitä välttelevään suuntaan, ei oteta riskejä. Hyvä esimerkki tästä oli SM-liigan viimeiset finaalit, joissa joukkueet pelasivat peli peliltä tarkempaa peliä, välttelivät virheitä. Hyvin luultavasti perinteinen pystysuunnan jääkiekko tulee häviämään Suomesta, koska suomalaiset kärkipelaajat lähtevät entistä useammin pois Suomesta ja näin ollen sarjojen taitotaso heikkenee. Puolustetaan ja hyökätään joukkueena, ei yksittäisien virtuoosien avulla.

P. Sihvoselle sen verran, että ainakin Ässien pelaamisessa pitäisin ristipistoa vasempaan laitaan tilantekotekona (heh...), sillä muu kentällinen tuki tätä syöttöä. MM-kisoissa Savinainen on tuonut vastaavalla liikkeellä monesti kentällisensä pelin hyökkäysalueelle.

Ja sen verran vielä tämän keskustelun ilmapiirin, syitä löytyy sysissä ja sepissä , ehkä jokainen voi katsella peliin. Itselle ei vain saman asian jankkaaminen tarkoita keskustelua, se on... saman asian jankkamista, mainostamisesta puhumattakaan.

 

[TosiFani]

Sihvonen ja Seppänen pohtii uusimmassa videossaan Suomen ylivoimapeliä, jossa kritiikkiä saa Suomen ykkösylivoiman maalintakaa pelaaminen...

Tätä en ymmärrä, sillä mielestäni maalivahdin liikuttaminen toistuvasti tolpalta toiselle maalintakana on erittäin järkevää. Maalintaussyötöllä saadaan aikaan selvästi suurin ja kiireisin liike aikaan maalivahdin kohdalla. Tämä tuo happoa pohkeisiin ja lisää selkeästi virhemahdollisuuksia.

 

[Askaisten Visa]

Tätä en ymmärrä, sillä mielestäni maalivahdin liikuttaminen toistuvasti tolpalta toiselle maalintakana on erittäin järkevää. Maalintaussyötöllä saadaan aikaan selvästi suurin ja kiireisin liike aikaan maalivahdin kohdalla. Tämä tuo happoa pohkeisiin ja lisää selkeästi virhemahdollisuuksia.

Olen tismalleen samaa mielta ja esim. 5-3 YV:n pelaaminen maalin takaa (nopeilla puolenvaihdoilla) on maalivahdille melkein raskainta mitä voi YV:ssa (ja melkein itse pelissakin) tehda. Mita kauemmin, sita hankalampaa.
Toki siina on aina pieni riskinsa, mutta periaatteessa siella on pelissa kuitenkin tasakentat 3-3.
Mutta jos Seppanen ja Sihvonen ovat toista mielta, niin eihan se voi olla totta, eli tyhmaahan se sitten on.

 

[Tarinankertoja]

Datan kerääminen on siinäkin manuaalista.

Ohjelmistoja on tosi paljon joissa ihminen naputtelee dataa sisään…

Tv tuotantoja varten on myös konenäkösovelluksia, ja näistä on sitten ihan valmennussovelluksia esim Baseballille... Kanadassa on lätkädataprojekti käynnissä. Edes se ei liikuta suomalaista kiekkopäättäjää, ei taida olla teknisen koulutuksen saaneita ihmisiä (eivät ymmärrä mahdollisuuksia) tai vastustavat periaatteesta.

 

[J.Grönvall]

Sihvonen ja Seppänen pohtii uusimmassa videossaan Suomen ylivoimapeliä, jossa kritiikkiä saa Suomen ykkösylivoiman maalintakaa pelaaminen. Kirjoittelin aiheesti jo aiemminkin ja juuri tätä päädyn kautta ja maalintakaa pelaamista olen ylivoimiin enemmän kaivannut.

Näkemättä nyt tuota videota, niin itse mietin mahdollisia riskejä siinä, että noin pelattaessa peli helposti puuroutuu liian pieneksi ja tavallaan tuollaista vastaan on helppokin puolustaa, jos kiekollinen joukkue ei pysty ihan mielettömän hyvin kiekkoa liikuttamaan.

Toinen asia on siinä, että myydään vapaaehtoisesti kaksi pelaajaa pelin ulkopuolelle jolloin alivoimahyökkäysten riski kasvaa heti melkoisesti, koska tässä tapauksessa ei ole kenttätasapainoa ja huono syöttö maalin takaa keskikaistaan voi tarkoittaa pahimmassa tapauksessa maalia omiin.

Latviaa vastaan Suomi oli muuttanut ylivoimaansa ihan selvästi, eikä tätä em. kuviota taidettu nähdä kertaakaan. Syitä on mahdoton sanoa mutta taktinen muutos kuitenkin oli tapahtunut.

Eilen näkyi myös Suomen pelitavan rakenteelliset ongelmat hyökkäyksessä, kun yksilöt eivät olleet parhaalla tasollaan. Suomi ei voita kaksinkamppailuita eikä saa riittävää tukea kiekolliselle, ja näin ollen hyökkäykset jäävät lyhyiksi. Tuo on ollut periaatteessa alusta asti ongelmana ja puoliksi johtunee myös ihan rosterista.

Tulee kuitenkin mielenkiintoinen puolivälierä. Slovakia loi viimeksi liukuhihnalta ykkössektorin paikkoja ja Antti Raanta piti Suomen pelissä mukana. Sen jälkeen on pelattu jo sellainen määrä jääkiekkoa, että pelitavallisesti ei voi olla enää pahasti vaiheessa.

 

[Nwoke]

Ottelun alussa Kontiolan kenttä yritti pari kertaa pyörittää maalin takana, mutta yritys kariutui oikeastaan heti syöttövirheeseen, joka saattoi olla seurausta huonosta jäästä. Alun yritysten jälkeen kuviosta luovuttiin kokonaan, saa nähdä oliko mahdollinen huono jää syy siihen vai tuskastuminen, aika näyttää. Huono jää siis vaan omaa mutuilua, koska niin paljon tuli erikoisia syöttöharhoja ja menetyksiä muissakin tilanteissa.

 

[Nwoke]

Latvialla oli mielestäni hieman erilainen puolustusmuodostelma Suomen viivelähtöjä vastaan kuin yleensä nähdään. Muodostelma toimi mielestäni varsin hyvin ja TV-kuvan perusteella myös Jalonen taisi hieman tuskastua siihen, mutta oli toki jo samalla selittämässä muulle valmennusjohdolle kuinka sitä vastaan pitäisi pelata, jos siitä nyt vaihtopenkillä edes keskusteltiin.

Telkusta hieman vaikea tuota kuvioo aivan tarkkaan nähdä, mutta ymmärtääkseni Suomen lähtiessä hitaasti Latvia muodosti näennäisesti aggressiivisen 1-3-1 tyylisen karvauksen, jossa kärkikarvaaja kuitenkin tiputti lopulta tiiviiseen neljän miehen linjaan(1-4) ja joka passivoitui siis hyvin nopeasti tiputtaen lopulta oman punasen alle todella tiiviiksi linjaksi. Suomelle ei tuntunut jäävän vaihtoehdoksi kuin päätykiekon lyöminen punaviivalta, johon Latvian alin ukko oli hyvin varautunut ja ehti selkeästi ennen suomipelaajia. Päätykiekko tuossa varmaan ainoa ratkaisu onkin, sillä sinisen ja punasen väli on todella kapea ja siihen on aika mahdotonta hakea enää syöttölinjoja. Kiekolliselta pelaajaltakin voisi odottaa haastoa ja kiekon alueelle vientiä, mutta aika tiiviiksi Latvia sai sillä neljän miehellä linjalla sen keskialueen. Ehkä ratkaisu löytyy päätykiekosta, joka lyötiin hiukan väärään paikkaan tai vääränlaisena ja helpotti siten liikaa hyvin sijoittuneen Latvia-pakin kiekon hakemista.

Voi olla että vastavia trappeja on nähty useinkin, mutta omaan silmään kuvio oli uusi ja oli sitä ilmeisesti Suomellekin.

Edittiä vielä sen verran, että tuolla Latvian kärkipelaajalla oli karvauksen alkuvaiheessa jonkinlainen pelin ohjaamisen idea, mutta kun en peliä nauhoittanut, en siitä sen enempää arvaile.

 

[J.Grönvall]

Telkusta hieman vaikea tuota kuvioo aivan tarkkaan nähdä, mutta ymmärtääkseni Suomen lähtiessä hitaasti Latvia muodosti näennäisesti aggressiivisen 1-3-1 tyylisen karvauksen, jossa kärkikarvaaja kuitenkin tiputti lopulta tiiviiseen neljän miehen linjaan(1-4) ja joka passivoitui siis hyvin nopeasti tiputtaen lopulta oman punasen alle todella tiiviiksi linjaksi. Suomelle ei tuntunut jäävän vaihtoehdoksi kuin päätykiekon lyöminen punaviivalta, johon Latvian alin ukko oli hyvin varautunut ja ehti selkeästi ennen suomipelaajia. Päätykiekko tuossa varmaan ainoa ratkaisu onkin, sillä sinisen ja punasen väli on todella kapea ja siihen on aika mahdotonta hakea enää syöttölinjoja. Kiekolliselta pelaajaltakin voisi odottaa haastoa ja kiekon alueelle vientiä, mutta aika tiiviiksi Latvia sai sillä neljän miehellä linjalla sen keskialueen. Ehkä ratkaisu löytyy päätykiekosta, joka lyötiin hiukan väärään paikkaan tai vääränlaisena ja helpotti siten liikaa hyvin sijoittuneen Latvia-pakin kiekon hakemista.

Voi olla että vastavia trappeja on nähty useinkin, mutta omaan silmään kuvio oli uusi ja oli sitä ilmeisesti Suomellekin.

Edittiä vielä sen verran, että tuolla Latvian kärkipelaajalla oli karvauksen alkuvaiheessa jonkinlainen pelin ohjaamisen idea, mutta kun en peliä nauhoittanut, en siitä sen enempää arvaile.

Saman huomasin minäkin mutta paha sanoa oliko se mikään uusi keksintö. Mielestäni ainakin Saksa pelasi lähelle samalla tavalla ja muistaakseni Kari Jalonen sitä silloin kritisoikin, kun Suomi ei pelannut päädyn kautta.

Nythän taas pelattiin päädyn kautta tarvittaessa (kehitystä tapahtuu!) mutta huonot ajoitukset ja heikkous kamppailupelissä vesittivät paljon hyökkäyksiä.

Latvian ohjauspelissä muistaakseni, etenkin alivoimalla, otettiin Suomen sentteri pois siinä sinisen alla ja jatkossa Kontiola ja Granlund hakivat jopa oman maalin takaa kiekkoa.

Joka tapauksessa pelinopeus oli liian alhainen Suomella tuon trapin purkamiseen.

 

[kahden suunnan sentteri]

Ohjelmistoja on tosi paljon joissa ihminen naputtelee dataa sisään…

Tv tuotantoja varten on myös konenäkösovelluksia, ja näistä on sitten ihan valmennussovelluksia esim Baseballille... Kanadassa on lätkädataprojekti käynnissä. Edes se ei liikuta suomalaista kiekkopäättäjää, ei taida olla teknisen koulutuksen saaneita ihmisiä (eivät ymmärrä mahdollisuuksia) tai vastustavat periaatteesta.

Äläs nyt, olihan tuota ohjelmaa, jonka nimestä ei jäänyt mieleen muuta kuin joku surkuhupaisa z-kirjaimen käyttö, ja logo oli kopioitu kotimaiselta internetoperaattori Nebulalta, kehittämässä usean lajin maajoukkuevalmentajat, ja se kertoo 85-prosenttisest(!!) mikä meni pieleen kun vaan syötät parit numerot sisään... Toimintaperiaatteesta ei sitten kerrottukaan sen enempää, todennäköisesti syystä että se on niin paska ettei kestä päivänvaloa. Eiköhän noihinkin mainospuheisiin silti jokunen hölmö lankea.

Joka tapauksessa pelinopeus oli liian alhainen Suomella tuon trapin purkamiseen.

Jep, päätykiekko on oikea lääke, mutta ei se toimi jos niiden perään lähdetään punaviivalta lähes seisovin jaloin.

 

[Aleksandros]

Nyt oli kyse P.Sihvosen viimeisimmästä viestistä, joka on tänään tähän ketjuun kirjoitettu. Vastaavaa analysyysia nopeiden ja puolinopeiden hyökkäysten suhteesta en ole missään nähnyt aiemmin kirjoitettavan. Piti itsenikin oikein tarkkaan tutkia, mikä oli viestin sanoma. Siinä ei ollut kyse ollenkaan HVP-tilastoinnista vaan NpN-tilastoinnin tuloksena tehdystä analyysistä. J.Grönvall on ainakin toistaiseksi ainoana todistanut ymmärtäneensä ko. viestin sanoman. Siinä on minusta kyse aivan uuden asian analyysista, mutta täällä sotkettiin se taas HVP-tilastointiin.

Ymmärsin kyllä, mistä viestistä oli kyse. Ymmärsin myös, että kyse oli ennen kaikkea puolinopeiden lähtöjen katoamisesta jääkiekosta. Vuosi sitten MM-kisoissa Sihvonen toi Yrjänheikin kanssa jo selkeästi esille sen, että puolinopeat lähdöt vähenevät, koska ne eivät vain enää toimi.

Uskon, että on mukavaa istua norsunluutornissa ja katsella muita alaspäin, mutta ei täällä palstalla ole pelkästään aivottomia jääkiekkofanaatikkoja. Uskon, että monelle Sihvosen esittämät asiat eivät ole kovinkaan vaikeita ymmärtää. Ainakin itse ymmärrän Sihvosen jutut, jotka hän on kirjoittanut/puhunut, erittäin hyvin, vaikken mitään valmentajatutkintoa omistakaan.

On silti niin, että täällä tasokkaan pelitapakeskustelun käyminen on mahdotonta aiemmin mainituista syistä johtuen. Luulen, että siksi tämäkin ketju on varsin hiljainen.

Edit. Ei ole siis tarkoitus vähätellä Sihvosen sanomaa tai väittää, että kaikki, mitä hän sanoo, on itsestään selvää. Mutta on väärin vetää seuraavanlainen johtopäätös: "Aleksandros ei ole kirjoittanut tuota analyysia aiemmin, joten hän ei kykene ymmärtämään toisen kirjoittamaa analyysia samasta asiasta".

 

[Jyrla]

MM-kisojen ensimmäinen puolivälierä Venäjä-Usa alkamassa. Mielenkiinnolla seuraan miten Usa haluaa pelata Venäjää vastaan. Alkusarjan ottelussa Usa karvasi melko syvältä, mutta Venäjä pääsi kohtuullisesti alta pois. Usan kannattaisi luultavasti käyttää kiekkokontrollia Venäjää vastaa, kuten Suomi teki. Jos Venäläiset turhautuvat ja karvaavat kuten Suomea vastaan, on Usalla paljon paremmat mahdollisuudet. Jos taas pelataan vauhdilla päädystä päätyyn, niin Venäjä vie.

Jenkeillä maalissa OHL-vahti Gibson, ja alkusarjassa sekoillut Tampa Bayn NHL-vahti Bishop vihdoin viltissä.

Toivon mielenkiintoista ottelua, ja veikkaan Venäjää jatkoon.

 

[Korkin Torpedo]

Tätä en ymmärrä, sillä mielestäni maalivahdin liikuttaminen toistuvasti tolpalta toiselle maalintakana on erittäin järkevää. Maalintaussyötöllä saadaan aikaan selvästi suurin ja kiireisin liike aikaan maalivahdin kohdalla. Tämä tuo happoa pohkeisiin ja lisää selkeästi virhemahdollisuuksia.

Tämä maalin takna pelaaminen toimisi aika hyvin, jos maalilla olisi pelaaja, joka osaisi liikkua vapaaksi ja syötän saatuaan osaisi ampua tarkasti. Pesoselta tämä vaan ei näisä kisoissa ole onnistunut.

Toinen plussa tässä systeemissä on se, että pakit jäävät todella vapaaksi. Viivassa jos olisi hyvin laukovia pakkeja, verkko heiluisi usein. Lepistö ja Hietänen ovat saaneet todella paljon laadukkaita paikkoja ampua, mutta eihän Suomessa ole pitkään aikaan ole junnuja opetettu ampumaan.

 

[Jack of Spades]

Lepistö ja Hietänen ovat saaneet todella paljon laadukkaita paikkoja ampua, mutta eihän Suomessa ole pitkään aikaan ole junnuja opetettu ampumaan.

Eipä ole ei laukomaan opetettu poikia.. hyökkääjistäkin pääsääntöisesti kasvatettu Jere Lehtisen ajoista lähtien tasaisen varmoja vähän kaikkialla pörrääviä perus-suorittajia tyyliin Hagman, Filppula, Korpikoski, Komarov, Pihlström, Bergenheim, Osala, Joensuu, Savinainen, etc.. Onneksi uudessa sukupolvessa on muutamia lahjakkuuksia tulevaisuuden Selänteiksi, Kuten Pulkkinen, Armia, Teräväinen ja pari taitavaa sentteritalenttia tyyliin Lehterä, Barkov. Myös uudet Numpan kaltaiset hyökkäävät pakit ovat kortilla, suurimpana lupauksena Vatanen.

 

[Korkin Torpedo]

Voisiko joku pelikirjaviisas kertoa, että miten Sveitsi voi pelata täysin puhdasta pystysuunnan kiekkoa niin, että oikeastaan koskaan omastä päästä ei roiskita kiekkoa pois, vaan aina löytyy oma hyökkääjä jolle syöttää ja oikeastaan koskaan ei tule näistä hyökkäyksistä alivoimasta hyökkäystä? Ei roiskita rännejä punaiselta vaan tullaan vauhdilla rintamana ylös?
Ei riitä minun ymmärrys.

 

[Wäinö#16]

Sveitsi on kyllä erittäin piristävä joukkue ja kuten yllä mainittiinkin, myös pelitavaltaan mielenkiintoinen. Välierän perusteella tuntuu, että perusta on huippuhyvässä luistelussa ja erittäin korkeassa pelinopeudessa. Jotain samaa pelissä on myös millä esim. Sheddenin joukkueet ovat aina pyrkineet pelaamaan. Laiturit pelaavat suht korkealla, jonne saadaan hyvällä prosentilla peliä avattua suoraan ylöspäin ja sitten takaa noustaan nopeasti tukemaan hyökkäyksiä, jottei pelaajien välit jää kuitenkaan liian pitkiksi. Avain on kuitenkin tuossa tekemisen laadussa ja huikeassa temmossa. Sveitsi ottaa erittäin tehokkaasti tilan pois isossakin kaukalossa.

Sveitsiltä joka tapauksessa huikea temppu ja se on tekemisellään osoittanut ainakin joissain asiantuntijapiireissä eläneen myytin siitä vääräksi, etteikö tuon tyylisellä pelillä voisi pärjätä rajallisellakin pelaajamateriaalilla.