Pelitapakeskustelu

[TosiFani]

MM-U-studio: Mitä yhteistä on Leijonilla ja SM-liigan sensaatiolla? - YouTube

Yllä on linkki Urheilulehden U-studioon, jossa Ässien päävalmentaja Karri Kivi kertoo poikkeuksellisen perusteellisesti Ässien kultakauden etenemisestä. Itseäni kiinnostivat eniten Ässien eri pelitavat ja miten niitä kauden edetessä muutettiin...

Valitettavasti tuossa pätkässä ei avata yhtään Ässien pelitapaa, ainoastan Kiven johtamistapaa. Se käy ilmi, että Ässillä oli yhdeksän tapaa reagoida tilanteisiin.

 

[siffa]

En kysynyt vaan se tuli esiin normaalin keskustelun yhteydessä, kuten sen täällä jo aikaisemmin olen sanonut. Väsymys pakotti energian säästämiseen, pelin kääntäminen vähentyi, yksinkertaista rakas Watson.

Oliko keskustelussa mukana Ässien valmennusjohtoa? Tämä kiinnostaa sen takia, että väittämäsi on helpompi tarkistaa, jos tällä kerralla nimeät tarkemmin, mistä tietosi, jota olet täällä levittänyt, ovat peräisin.

 

[TosiFani]

Oliko keskustelussa mukana Ässien valmennusjohtoa? Tämä kiinnostaa sen takia, että väittämäsi on helpompi tarkistaa, jos tällä kerralla nimeät tarkemmin, mistä tietosi, jota olet täällä levittänyt, ovat peräisin.

Ei ollut keskustelussa mukana valmennusjohtoa.

Miksi on vaikeaa myöntää sellaista selkeää tosiasiaa, että energian vähentyminen pakottaa passiivisempaan pelitapaan? Ja sitä tosiasiaa, että tiukkojen jääkiekko-otteluiden pelaaminen joka toinen päivä aiheuttaa energiavarastoiden tyhjentymistä?

 

[erku]

Miksi on vaikeaa myöntää sellaista selkeää tosiasiaa, että energian vähentyminen pakottaa passiivisempaan pelitapaan? Ja sitä tosiasiaa, että tiukkojen jääkiekko-otteluiden pelaaminen joka toinen päivä aiheuttaa energiavarastoiden tyhjentymistä?

Energiatasojen laskeminen varmasti pakottaa passiivisempaan pelitapaan, mutta eikös se normaalisti näy enemmän paineistamisen ja ohjauspelaamisen välisessä suhteessa kuin nopean pelaamisen ja kiekkokontrollin välisessä suhteessa? Esimerkiksi viivelähdöt eivät ole fyysisesti mitenkään helppoja, kun hyökkääjien pitää käydä varsin alhaalla ottamassa vauhtia samaan aikaan, kun vastustaja voi huilailla keskialueella ohjauspelimuodossa. Eli minään energiansäästämisjääkiekkona (ainakaan suhteessa vastustajaan) ei mielestäni voida kiekkokontrollin lisäämistä pitää.

 

[TosiFani]

...Esimerkiksi viivelähdöt eivät ole fyysisesti mitenkään helppoja, kun hyökkääjien pitää käydä varsin alhaalla ottamassa vauhtia samaan aikaan, kun vastustaja voi huilailla keskialueella ohjauspelimuodossa. Eli minään energiansäästämisjääkiekkona (ainakaan suhteessa vastustajaan) ei mielestäni voida kiekkokontrollin lisäämistä pitää.

Hetkinen... Väität siis, että hyökkääjille on fyysisesti raskasta hakea avaus alhaalta? Tämä on täyttä puppua.

Kun peliä käännetään, käytetään vastustajan puolustuksen epäjärjestystä hyväkseen. Tällöin luistelu on maksimaallista, jotta päästään maalipaikoille tai karvaustilanteeseen ennen kuin vastustaja ehtii organisoitumaan.

Kun taas haetaan viivelähtö, pelaajat liukuvat tai kelkottelevat alas ja lähtevät kiihdyttämään sieltä ylöspäin. Ja keskialueella tehdään ratkaisu, viedäänkö kiekko alueelle, heitetäänkö se maalin lähelle ja karvataan vai luovutaanko kiekosta ja ryhmittäydytään puolustukseen.

Nyt viimeisissä finaaleissa Ässät ja Tappara lisäsi tämän viimeisen vaihtoehdon käyttöä, kiekko palautettin, lähdettiin viivelähdöllä ja pääosin luovuttiin kiekosta. Säästettiin energiaa, kytättiin virheitä, pelattiin varman päälle.

Mikäli Ässillä olisi ollut tuoreemmat jalat, sen pelitapaan olisi kuulunut enemmän kääntöjä keskialueella ja enemmän karvaukseen johtavia viivelähtöjä. Väite, että väsymyksellä ei ollut merkitystä joukkueiden valitsemiin pelitapoihin on yksikertaisesti väärä.

 

[erku]

Hetkinen... Väität siis, että hyökkääjille on fyysisesti raskasta hakea avaus alhaalta? Tämä on täyttä puppua.

Peli on aina suhteessa vastustajaan. Totta kai viivelähtöjen toteuttaminen on fyysisesti helpompaa kuin nopeat käännöt, mutta vielä enemmän se on sitä vastustajalle. Kun Ässät hakee omaa viivelähtöään, on Tapparalla fyysisesti vielä helpompaa kuin Ässillä. Jos pelataan nopeasti, joutuu molemmat reagoimaan siihen siten, että fyysistä kuormaa syntyy. Tässä mielessä en osaa nähdä, että kuormituksen lisääntyessä kuitenkin melko tasan joukkueiden välillä, olisi järkevää muuttaa omaa kiekollista pelaamista sen väsymyksen takia kovinkaan merkittävästi. Suuremman hyödyn saa kiekottomassa pelaamisessa siten, että paineistamisen sijaan lisää trap-pelaamista.

 

[siffa]

Valitettavasti tuossa pätkässä ei avata yhtään Ässien pelitapaa, ainoastan Kiven johtamistapaa. Se käy ilmi, että Ässillä oli yhdeksän tapaa reagoida tilanteisiin.

Katsopa uudelleen U-studion keskustelu. Pelitapaosuus alkaa noin. 4.00 ja sitä jatkuu 9.00 saakka. Sen jälkeen Kivi kertoo, mikä oli Ville Uusitalon rooli joukkueessa. Jatketaan sitten lisää, kun olet katsonut ajatuksen kanssa tuon keskusteluosuuden. Vinkiksi jo nyt sinulle ja kaikille muillekin, jotka olette kritisoineet HVP-tilastointiani, Kivi korastaa omalta puolustusalueelta lähteneiden hyökkäysten merkitystä koko kauden ajan jokaisessa harjoituksessa. Peleihin Kivi sitten valitsi aina tarkoin joukkueen oman puolustusalueen avauspelaamisen.

 

[TosiFani]

... Tässä mielessä en osaa nähdä, että kuormituksen lisääntyessä kuitenkin melko tasan joukkueiden välillä, olisi järkevää muuttaa omaa kiekollista pelaamista sen väsymyksen takia kovinkaan merkittävästi. Suuremman hyödyn saa kiekottomassa pelaamisessa siten, että paineistamisen sijaan lisää trap-pelaamista.

Eli kun omat pelaajat ovat väsyneitä, on järkevää jatkaa paineistamista, koska vastustajakin väsyy? En oikein saa ajatuksestasi kiinni.

Kun pelataan fysiikan äärirajoilla, on pakko säästää energiaa tai liike loppuu kokonaan. Esimerkiksi Niemi oli viimeisissä peleissä todella poikki, jalka ei liikkunut enää ja mikäli Ässät olisi jatkanut aktiivista peliä, hänen luistelunsa olisi loppunut kokonaan.

Olisi ollut Kiveltä täyttä hölmöyttä jatkaa aktiivisempaa pelitapaa, koska Ässillä kuormitus jakautui selkeästi pienemmälle porukalle kuin Tapparalla.

 

[TosiFani]

Katsopa uudelleen U-studion keskustelu. Pelitapaosuus alkaa noin. 4.00 ja sitä jatkuu 9.00 saakka. Sen jälkeen Kivi kertoo, mikä oli Ville Uusitalon rooli joukkueessa. Jatketaan sitten lisää, kun olet katsonut ajatuksen kanssa tuon keskusteluosuuden. Vinkiksi jo nyt sinulle ja kaikille muillekin, jotka olette kritisoineet HVP-tilastointiani, Kivi korastaa omalta puolustusalueelta lähteneiden hyökkäysten merkitystä koko kauden ajan jokaisessa harjoituksessa. Peleihin Kivi sitten valitsi aina tarkoin joukkueen oman puolustusalueen avauspelaamisen.

Niin, tuossa pätkässä kerrottiin Kiven tavasta johtaa Ässiä. Hän kertoi ketkä olivat hänen tärkeimpiä pelaajia, kertoi mitkä olivat hänen neljä tuolinjalkaa, näytti koodikielellä joukkueen tilanteisiin reagointi vaihtoehdot, mutta kertaakaan hän ei puuttunut sanallakaan pelitapaan.

Jokainen jääkiekkojoukkue harjoittelee avauksia, tämä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. Sinun hvp-tilastoinnilla ei ole niin suurta merkitystä pelien ratkaisuihin, kuin sinä haluat esittää.

 

[siffa]

Niin, tuossa pätkässä kerrottiin Kiven tavasta johtaa Ässiä. Hän kertoi ketkä olivat hänen tärkeimpiä pelaajia, kertoi mitkä olivat hänen neljä tuolinjalkaa, näytti koodikielellä joukkueen tilanteisiin reagointi vaihtoehdot, mutta kertaakaan hän ei puuttunut sanallakaan pelitapaan.

Siinä neljässä tuolinjalassa yksi oli pelitapa. Pelitavasta hän sitten niistä ko. kohdassa puhui. Kivi muutti Ässien pelitapaa kauden aikana, mikä oli todettavissa HVP-tilastoinnin avulla. Ässät pelasi kauden aikana HVP-lähtöjä, sitten Kivi muutti puhtaaksi nopeaksi, pystysuunnan jääkiekon pelitavaksi. Tänä aikana Kivi kielsi HVP-lähdöt, mutta harjoituksissa niitä kuitenkin harjoiteltiin jatkuvasti. Tammikuusta alkaen Kivi muutti omien sanojensa mukaan Ässien pelitapaa taas niin, että HVP-kiekkokontrollilähdöt otettiin rytmittämään hyökkäyksiin lähtöjä. Finaalit olenkin sitten esitellyt tilastointini avulla täällä. Kivi peluutti niissä hyvin HVP-hyökkäyksillä rytmitettyjä hyökkäyksiä ja siitä hyvänä esimerkkinä oli viimeinen Porin finaaliottelu.

Jokainen jääkiekkojoukkue harjoittelee avauksia, tämä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. Sinun hvp-tilastoinnilla ei ole niin suurta merkitystä pelien ratkaisuihin, kuin sinä haluat esittää.

Kivi esitteli fläppitaulun avulla 9 eri omalta puolustusalueelta lähtevää hyökkäystä, jotka kaikki toinen puolustaja käynnistää. Ne ovat Ässien eri pelitapojen peruskiviä, joiden mukaan hyökkäykset käynnistetään omalta puolustusalueelta. Minähän tutkin ja esittelen kunkin joukkueen päävalmentajan pelitapaa HVP-tilastoinnin avulla koskien omalta alueelta lähteneitä hyökkäyksiä. Otteluiden lopputulokset ovat sitten mitä ovat.

Katsoin juuri Venäjän ja Latvian välisen MM-kisaottelun 1. erän. Venäjän HVP-luvut olivat siinä 2+11+12=25. Mikähän siinä on, kun Mertaranta ei moittinut Venäjää kertaakaan liian hitaista hyökkäyksiin lähdöistä (11 viivelähtöä/erä), mutta Suomen lähtiessä viiveellä, ovat ne Antsan mukaan aivan liian hitaita lähtöjä ja Suomen pitäisi hänen mukaansa pelata nopeammin ylöspäin?

 

[TosiFani]

Siinä neljässä tuolinjalassa yksi oli pelitapa. Pelitavasta hän sitten niistä ko. kohdassa puhui. Kivi muutti Ässien pelitapaa kauden aikana, mikä oli todettavissa HVP-tilastoinnin avulla. Ässät pelasi kauden aikana HVP-lähtöjä, sitten Kivi muutti puhtaaksi nopeaksi, pystysuunnan jääkiekon pelitavaksi. Tänä aikana Kivi kielsi HVP-lähdöt, mutta harjoituksissa niitä kuitenkin harjoiteltiin jatkuvasti. Tammikuusta alkaen Kivi muutti omien sanojensa mukaan Ässien pelitapaa taas niin, että HVP-kiekkokontrollilähdöt otettiin rytmittämään hyökkäyksiin lähtöjä. Finaalit olenkin sitten esitellyt tilastointini avulla täällä. Kivi peluutti niissä hyvin HVP-hyökkäyksillä rytmitettyjä hyökkäyksiä ja siitä hyvänä esimerkkinä oli viimeinen Porin finaaliottelu.



Kivi esitteli fläppitaulun avulla 9 eri omalta puolustusalueelta lähtevää hyökkäystä, jotka kaikki toinen puolustaja käynnistää. Ne ovat Ässien eri pelitapojen peruskiviä, joiden mukaan hyökkäykset käynnistetään omalta puolustusalueelta...

Minusta ensinkin määritelmä, Ässät pelasi kauden aikana HVP-lähtöjä, on täysin hölmö, koska jokainen joukkue pelaa peleissä hvp-lähtöjä. Toiseksi, miten voit väittää, että tuossa fläppitaulussa oli vain puolustusalueelta lähteviä hyökkäyksiä? Eihän Kivi avannut mitenkään tuota koodia. Minusta siinä voi olla vaikka keskialueelta tapahtuva kääntö yhtenä pelaajan reagointitapana. Tuossa klipissä, ei avattu noita koodeja mitenkään.

Hyvä klippi, avaa paljon Kiven ajatusmallia johtamiseen. Tämä ja muutamat muut Kiven haastattelut ovat luoneet kuvan valmentajasta, jolle pelaajien henkinen olotila ja joukkueen ilmapiiri on tärkeitä. Pohjalla on pelitapa, jota harjoitellaan, mutta sitä muokataan joukkueen henkisen tilan mukaisesti. Hän on mm. sanonut, että yhdessä finaalissa pelattin ensimmäiset kymmenen minuuttia pystysuunnan kiekkoa, jotta keltaiset pelaajat heräisivät. Eli hän käytti pelitapaa joukkueen henkisen tilan muokkaamiseen.

 

[siffa]

Minusta ensinkin määritelmä, Ässät pelasi kauden aikana HVP-lähtöjä, on täysin hölmö, koska jokainen joukkue pelaa peleissä hvp-lähtöjä. Toiseksi, miten voit väittää, että tuossa fläppitaulussa oli vain puolustusalueelta lähteviä hyökkäyksiä? Eihän Kivi avannut mitenkään tuota koodia. Minusta siinä voi olla vaikka keskialueelta tapahtuva kääntö yhtenä pelaajan reagointitapana. Tuossa klipissä, ei avattu noita koodeja mitenkään.

Kaikki U-studiossa Kiven esittämää 9 höykkäystapaa ovat harjoituksissa harjoiteltavia omalta puolustusalueelta lähteviä hyökkäyksiä, jotka aina puolustaja (D) avaa. Viisi ylintä ovat nopeita ja puolinopeita hyökkäyksiinlähtöjä. Neljä alinta kiekkokontrollilla lähteviä hyökkäyksiä. Kivi esittelee U-studiossa vain osan hyökkäyspelikirjastaan eli omalta puolustusalueelta lähtevät hyökkäykset. Se oli mielenkiintoista, että vaikka Kivi vaati sanomansa mukaan pelaamaan välillä pelkkää pystysuunnan jääkiekkoa, niin viikottaisissa harjoituksissa käytiin läpi myös HVP-lähtöjä. Viisikkopuolustamisesta Kivi kertoo noin 16.00-16.50 min. Myös U20 valmennuksen suhde Meidän Peliin tulee lyhyesti käsiteltyä kohdassa 18.30-19.30. Kivi kertoo myös, että hän tutkii MM-kisoista ja NHL-peleistä mahdollisia pelitapamuutoksia U20 maajoukkueen pelikirjaansa varten. Eli kyllä se Kivi pelitapa-asioita U-studiossa käsitteli, vaikka muuta väititkin. Ei aina tarvitse mainita sanaa pelitapa, vaan asiayhteydestä voi helposti päätellä, että kyseessä oleva asia kuuluu pelitapa-asioihin.

 

[TosiFani]

Kaikki U-studiossa Kiven esittämää 9 höykkäystapaa ovat harjoituksissa harjoiteltavia omalta puolustusalueelta lähteviä hyökkäyksiä, jotka aina puolustaja (D) avaa. Viisi ylintä ovat nopeita ja puolinopeita hyökkäyksiinlähtöjä. Neljä alinta kiekkokontrollilla lähteviä hyökkäyksiä...

Mistä sinä tämän voit tietää? Minusta ylin kuvaa pelinkääntämistä, jossa ei pakilla roolia lainkaan.

Kivi ei edelleenkään avannut yhtään Ässien tai maajoukkueen pelitapaa, ei yhden yhtä avauskuviota selvitetty. Hän kertoi omista toimintatavoista ja Ässien kauden kulusta.

Ja edelleen, totta kai joukkueet harjoittelevat läpi kauden avauksia, jotka kuuluvat heidän pelitapaansa. Ei kai tässä ole mitään ihmeellistä?

 

[siffa]

Ja edelleen, totta kai joukkueet harjoittelevat läpi kauden avauksia, jotka kuuluvat heidän pelitapaansa. Ei kai tässä ole mitään ihmeellistä?

Juuri näin. Itse sen kirjoitat, että harjoittelevat avauksia, jotka kuuluvat joukkueen pelitapaan. Kivikin esitteli Ässien 9 avaustapaa, jotka kuuluvat Ässien pelitapaan. Näitä avauksia Ässissä oli harjoiteltu Kiven aikana kahden vuoden ajan.

 

[Keltainen Jaffa]

Suomi-Slovakia

Nyt kun olen pitkältä ajalta seurannut ja tilastoinut FIN-RUS-pelejä ja on jonkinnäköinen mielikuva Jalosen pelitavasta ja sen kehityskulusta, niin hetken aikaa näytti todella taantuneelta pelitavallisesti. Näköjään kun alkaa MM-kisoissa pelin aikana olla tiukat paikat ja vastustaja on selvästi parempi, niin kuin nyt ekassa erässä, niin mm. Suomen avausnopeus romahtaa. Jatkuvaa siirtelyä omassa päässä jota voisi kuvitella suunnitelluksi viivelähdöksi, mutta paskanmarjat, joko viisikon sijoittuminen ei toimi tai pakki ei vain uskalla avata. Kaiken huipuksi ekassa erässä slovareiden viivelähdöt annettiin rynniä omalle alueelle asti ja karvaaminen oli passiivista. Eli siis leijonien luontainen reaktio stressitilanteessa on passivoituminen.

Nyt ei kannata käsittää väärin, se ei ole välttämättä mikään paha asia; mm. väkivahvalle Venäjälle on Jalosen aikana monta kertaa laitettu kampoihin rauhoittamalla, suorastaan jäädyttämällä pelitempoa. Onhan se periaatteessa loistavaa, että Jalosen leijonien selkäydinreagoiminen tiukkoihin tilanteisiin tuottaa/on tuottanut tulosta, mutta minua Slovakian rynnimisen pysäyttäminen ajallisesti hitaalla, kauan kestävällä viivelähdöllä ei miellytä, ja tuskin Jalostakaan.

Olen siinä uskossa, että Jalonen on jo pari vuotta erityisesti yrittänyt nopeuttaa pelitapaansa ja se on tuottanut tulosta nyt lähiaikoina. Nopeudella tarkoitan sekä viivelähtöjen ja rintamahyökkäysten organisoimisen nopeutta että ihan simppelisti nopeiden lähtöjen ja pelinkääntämisien määrää. Nyt kun pelin aikana haastatteluissa kaikki pelaajat ovat puhuneet, että pitäisi olla aktiivisempi ja nopeampi, ja sitä nopeutta ja suurempaa karvaamisen määrää on hiottu pelitapaan kauan aikaa, niin MM2011 -tyylinen hitaanpuoleinen peli ei vain tunnu hyvältä, vaikka on joskus tuonutkin kannun kotiin ja nytkin oli osaltaan auttamassa Slovakian kaadossa.

Se, mikä tuntui hyvältä, oli, että 2. ja 3. erässä Suomi paransi huomattavasti pelinopeutta ja erityisesti karvaamista, ja tällainen pelinsisäinen parantaminen tapahtui jo ensimmäisessä ns. tiukassa paikassa tätä turnausta. Se lupaa tosi hyvää tulevaisuutta ajatellen.

Mitä siis koitan sanoa, niin tässä turnauksessa, kun Suomen joukkue kiekottelee ja syöttelee omassa päässä vähän turhan innokkaan näköisesti, se on joka kerta moka ja nyt erityisen paha sellainen, eikä hitto todellakaan mitään suunnitelmallista kiekkokontrolli-Meidän Peliä. Poislukien tietenkin ne kerrat, kun haetaan koko kentän vaihto, jolloin on ihan hyvä pitää kiekko omalla alueella vähän normaalia kauemmin.

Hitaan lähdön voi siis suorittaa nopeasti (2. ja 3. erä), ja myös liian hitaasti (1. erä).

Avautumiseni on omistettu niille, jotka eivät pidä hitaista lähdöistä ja kuvittelevat, että Meidän Peli=hidas tempo.

 

[siffa]

Jukka Jalosen aikakausi Suomen maajoukkueen päävalmentajana on päättymässä. Jukka Jalosen ja Timo Lehkosen kehittämä Meidän Peli aiheuttaa edelleen ristiriitaisia tulkintoja esim. MTV3:n koko MM-kisa-tuotantotiimissä. Meidän Pelin oman puolustusalueen hyökkäyspelaaminen on aiheuttanut ja näyttää aiheuttavan Jukka Jalosen maajoukkueen päävalmentajakauden loppuun saakka ristiriitaisia ja jopa kiihkeitä kannanottoja. MTV3:n tuotantotiimistä vain Hannu Aravirta on sisäistänyt Jukka Jalosen oman alueen avaussapluunan (Karri Kiven käyttämä termi Ässien oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähdöistä) sisällön. On suuri ammattivirhe vaatia Suomen puolustajilta nopeampia avauksia silloin, kun oikea reagointi on avata viiveellä, hitaasti (pakki-pakki-pakki..) tai palauttaa kiekko taaksepäin. Olisi luullut, että tämä Jalosen oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähtöjen avaussapluunan tunteminen olisi tullut tutuksi muillekin kuin Aravirralle.

Katsoin eilen tarkoituksellisesti Suomi-Slovakia ottelun MTV3:lta, otteluselostajan Mika Saukkonen. Saukkonen näki 1. erässä Suomelta "kuuluisan viivelähdön", kun syyskaudella viivelähtö oli Saukkosen ( kuten myös Mertarannan ja J-P Jalon mielestä) tulkinnan mukaan aina ongelma avauspelaamisessa. Toisessa erässä Saukkonen huomasi myös Suomelta viivelähdön, mutta totesi väärin, että Jukka Jalonen olisi nopeuttanut Suomen peliä ja Suomi olisi vähentänyt viivelähtöjään. Saukkosella olisi ollut tilaisuus nousta Meidän Pelin viivelähtöpelaamisen asiantuntijaksi juuri 2. erän aikana. En heti muista, että Jukka Jalosenkaan Suomi olisi koskaan pelannut 2. erässä 8 viivelähtöä, niinkuin Suomi eilen niitä pelasi 2. erässä. Toisessa erässä yleensä hitaiden lähtöjen määrä laskee pitkien vaihtomatkojen vuoksi. Suomelta eilinen 2. erä oli 5vs5 pelissä oman puolustusalueen avauspelaamisen suhteen hyvin tasapainossa: 19 nopeaa avausta, 5 puolinopeaa avausta, 3 hidastamista, 8 viivettä ja palautuksia 9. Tuolla avauspelaamisella ja lisääntyneellä luistelu-, kamppailu- sekä taklauspelillä Suomi tuli 2. erässä peliin mukaan.

Eilistä Venäjän peliä Latviaa vastaan MTV3:n studiotiimi kehui eikä Mertarantakaan nähnyt ongelmia Venäjän oman puolustusalueen avauspelaamisessa. Heti 1. erässä Biljaletdinov peluutti KHL:stä tuttua HVP-peliä luvuin 2+11+12=25. On se kumma, kun Venäjä lähtee yhdessä erässä erittäin paljon viiveellä (11 kpl), niin se ei herätä MTV3:n tuotantotiimissä samanlaista arvostelua kuin Suomen viivepelaaminen. Nyt olisi viimeinen hetki muidenkin MTV3:n asiantuntijoiden, selostajat mukaan lukien, kuin Hannu Aravirran tutustua edes alustavasti Meidän Peliin. Suomen kaikki puolustajat ovat parantamassa ja reagoimassa oikein Meidän Pelin avauspelaamisessaan. Iiro Melart on tästä hyvä esimerkki, eilen hänen reagointinsa avauspelaamiseen oli usein oikeaa suhteessa Meidän Peliin.

 

[siffa]

Mistä sinä tämän voit tietää? Minusta ylin kuvaa pelinkääntämistä, jossa ei pakilla roolia lainkaan.

Korjataan nyt tämä vielä. Kivi esitteli avaussapluunansa, jossa on 9 puolustajan avaamaa hyökkäyksiinlähtöä omalta puolustusalueelta. Niinkuin Kivi kertoi, ylimmät ovat Ässien nopeita avauksia ja alimmat hitaita avauksia. Ylin on puolustajan nopea ylöspäin pelaaminen, toiseksi ylin on puolinopea pakki-pakki avaus. Avausten harjoittelu koko kauden jokaisessa harjoituksessa kertoo siitä, miten tärkeässä roolissa ne ovat pelin kululle. Sapluuna tulee pelaajille tutuksi kauden aikana. Sieltä sitten päävalmentaja valitsee kulloisenkin pelin tai pelitilanteen mukaan joukkueen pelaamat avaustavat. Minusta mielenkiintoista oli Kiven valinta esitellä avaussapluunansa U-studiossa, koska tuota joukkueiden avaussapluunaa tilastoin peleistä. Sain siitä itselleni varmuutta, että tilastoin peleistä oleellista tietoa, kun kertakatselemalla teen HVP- tai NpNHVP-tilastoinnin. N=nopea ja pN=puolinopea hyökkäyksiinlähtö omalta puolustusalueelta.

MM-kisoissa kaikki näkemäni joukkueet, Kanada ja USA mukaanlukien, lähtevät myös viiveellä hyökkäyksiin. Hyökkäysten rytmittäminen viiveellä kuuluu jokaisen näkemäni joukkueen pelitapaan niin Tukholman kuin Helsingin lohkoissa.

 

[Keltainen Jaffa]

...kun kertakatselemalla teen HVP- tai NpNHVP-tilastoinnin. N=nopea ja pN=puolinopea hyökkäyksiinlähtö omalta puolustusalueelta...

Pikku vinkkinä neuvon, että otappa vielä keskialueen riistot mukaan, kai nekin periaatteessa ovat hyökkäyksiinlähtöjä. Niitä tulee vähän yleensä, ja ne kyllä huomaa helposti, niin ei työn määrä kovin paljoa nouse. Parempi tilastoida 100% kaikki tarpeeksi sinne päin oleva kuin koittaa pärjätä vajavaisella materiaalilla. Lisäksi riistomäärät kertovat todella paljon jo pelkästään lukuina pelitavasta ja sen toteutuksesta.

 

[P.Sihvonen]

Vain nimimerkki siffa tekee ammattitason tilastointia

Pikku vinkkinä neuvon, että otappa vielä keskialueen riistot mukaan, kai nekin periaatteessa ovat hyökkäyksiinlähtöjä. Niitä tulee vähän yleensä, ja ne kyllä huomaa helposti, niin ei työn määrä kovin paljoa nouse. Parempi tilastoida 100% kaikki tarpeeksi sinne päin oleva kuin koittaa pärjätä vajavaisella materiaalilla. Lisäksi riistomäärät kertovat todella paljon jo pelkästään lukuina pelitavasta ja sen toteutuksesta.

Tuntuu käsittämättömältä, että nimimerkiltä siffa vaaditaan sitä tai tätä tilastointia; että nimimerkiltä siffa toivotaan lisää erilaista tilastointia; tai että nimimerkin siffa tilastointia jotenkin arvostellaan.

Ja kun samalla fakta on, että Jatkoajassa vain nimimerkki siffa tekee säällistä tilastointia, jolla on jotain arvoa ja käyttöä. Siffan tilastointi on ammattilaistason tilastointia, jota on viety eteenpäin aina Jukka Jaloselle asti.

Tässähän tätä on palstatilaa ja tilaa internetissä loputtomiin jokaiselle nimimerkille tehdä tilastointia. Sen sijaan, että arvostellaan tai neuvotaan siffaa, kannattaa alkaa itse tehdä mitat täyttävää tilastointia.

Mitat täyttävä tilastointi on sitten sitä, että tekee tilastot 60-100 pelistä kaudessa. Lisäksi mitat täyttävä tilastointi on sitä, että kaikki jääkiekkoihmiset voivat olla suurin piirtein yhtä mieltä siitä, miten mikin tilastoitava asia ymmärretään.

Ihan sivumennen sanon, että oli huikeaa keskustella tuonnottain julkisesti ja yksityisesti mestarivalmentaja Karri Kiven kanssa työni merkeissä. Oikeastaan 90 prosenttia puhumastamme ammattiasiasta tuki tismalleen sitä tilastointityötä, jota siffa pyyteettömästi tekee.

Nyt on viimeinen suden hetki muiden nimimerkkien ryhdistäytyä tilastoinneissaan, jos mieli haastaa tämä maineikas siffa. Muussa tapauksessa voimme vain seurata katseella ja nauttia niistä työn helmistä, joita siffa vaivojaan säästämättä meille muille tuottaa.

Toistaiseksi jääkiekkojulkisuudessa ainoastaan Tommi Kerttulan Totalscouting-tietokoneohjelma on ylittänyt siffan tuottamat tulokset, mutta Totalscoutingissakaan ei olla yhtä täsmällisiä nopeiden (N) + puolinopeiden (PN) + hidastusten (H) + viiveiden (V) + ansojen (A) + palautusten (P) kanssa.

Siffan sapluunan käsillä olevan kauden helmi on se, miten hän aukotta osoitti sen suunnan, mihin KHL:n kärkijoukkueet ovat menossa hyökkäyspelaamisen rytmittämisen suhteen. Tällainen tieto on koko pelin evoluution kannalta korvaamatonta tietoa ihan kansainvälisen jääkiekkoilun katsannossa.

Johtava

 

[TosiFani]

Korjataan nyt tämä vielä. Kivi esitteli avaussapluunansa, jossa on 9 puolustajan avaamaa hyökkäyksiinlähtöä omalta puolustusalueelta. Niinkuin Kivi kertoi, ylimmät ovat Ässien nopeita avauksia ja alimmat hitaita avauksia. Ylin on puolustajan nopea ylöspäin pelaaminen, toiseksi ylin on puolinopea pakki-pakki avaus. Avausten harjoittelu koko kauden jokaisessa harjoituksessa kertoo siitä, miten tärkeässä roolissa ne ovat pelin kululle. Sapluuna tulee pelaajille tutuksi kauden aikana. Sieltä sitten päävalmentaja valitsee kulloisenkin pelin tai pelitilanteen mukaan joukkueen pelaamat avaustavat. Minusta mielenkiintoista oli Kiven valinta esitellä avaussapluunansa U-studiossa, koska tuota joukkueiden avaussapluunaa tilastoin peleistä...

Sinulla on ilmeisesti jotain sisäpiirin tietoa, koska Kivi ei tuossa videossa avannut mitenkään fläppitaulun koodistoa, esitteli vaan pelaajien reagointivaihtoehdot. Ja en ymmärrä miksi jankkaat koko kauden kestävästä avausten harjoittelusta, totta kai jokainen SM-liigajoukkue (ja muutkin joukkueet) harjoittelee läpi kauden joukkueen pelitapaa kuuluvia avauksia.

 

[J.Grönvall]

Sinulla on ilmeisesti jotain sisäpiirin tietoa, koska Kivi ei tuossa videossa avannut mitenkään fläppitaulun koodistoa, esitteli vaan pelaajien reagointivaihtoehdot. Ja en ymmärrä miksi jankkaat koko kauden kestävästä avausten harjoittelusta, totta kai jokainen SM-liigajoukkue (ja muutkin joukkueet) harjoittelee läpi kauden joukkueen pelitapaa kuuluvia avauksia.

Kivi puhuu selvällä suomenkielellä avaussapluunoista jotka on jaoteltu nopeisiin ja kontrollilähtöihin. Tällöin esim. "D" on aika helppo päätellä ja "D-D" myös hyvin looginen koodi.

Koko kauden kestävä harjoittelu on hyvä tuoda ilmi siksi, että se vain kertoo miten tärkeää automaation luomisen kannalta on osata pelata hyökkäyksiinlähdöt selkäytimestä. Pelin temmon kasvaessa asia korostuu, samoin käy jos pelataan hyvin taktista jääkiekkoa, kuten finaaleissa tehtiin.

Esimerkiksi kun Ville Uusitalo on jokaisessa harjoituksessa esimerkin näyttäjänä yhdessä mm. Aki Uusikartanon kanssa, niin hän tietenkin väistämättä on sisäistänyt Kiven pelifilosofian.

Olen melkein varma, että kun ottelutilanteessa Uusitalo saa kiekon niin hän käy alitajuisesti sekä välillä tietoisesti läpi tuota "avauspuuta". Aivan vastaavalla tavalla kuin jenkkifutiksen pelinrakentaja joutuu reagoimaan jos ns. ykkösvaihtoehto ei aukea.

Ja tietenkin kun puhutaan joukkuelajista niin viisikkotason synkronoitu liikkuminen on yhtä tärkeää, eli jokaisen on osattava heti reagoida oikein tällaisessa "poikkeustilanteessa" (poikkeustilanne tarkoittaa ettei välttämättä pystytä pelaamaan pelin kutsumaa lähtöä, syystä tai toisesta).

Täällä ei ostettu ajatustani siitä, että pelissä kaikki viime kädessä nivoutuu tähän avauspelaamiseen mutta mielestäni se on juuri se asia mikä luo automaatiota ja toistuvuutta peliin.

 

[TosiFani]

Kivi puhuu selvällä suomenkielellä avaussapluunoista jotka on jaoteltu nopeisiin ja kontrollilähtöihin. Tällöin esim. "D" on aika helppo päätellä ja "D-D" myös hyvin looginen koodi.

Koko kauden kestävä harjoittelu on hyvä tuoda ilmi siksi, että se vain kertoo miten tärkeää automaation luomisen kannalta on osata pelata hyökkäyksiinlähdöt selkäytimestä. Pelin temmon kasvaessa asia korostuu, samoin käy jos pelataan hyvin taktista jääkiekkoa, kuten finaaleissa tehtiin.

Esimerkiksi kun Ville Uusitalo on jokaisessa harjoituksessa esimerkin näyttäjänä yhdessä mm. Aki Uusikartanon kanssa, niin hän tietenkin väistämättä on sisäistänyt Kiven pelifilosofian...

Päätellä voidaan mitä tahansa, edelleenkään Kivi ei avannut mitenkään tuota koodia.

Ihmettelen tätä harjoittelun korostamista, koska minusta tämä on täysin päivänselvää toimintaa. Jokainen jääkiekkojoukkue harjoittelee omaa pelitapaansa läpi koko kauden, pyrkimyksenä luoda automaatiointa.

Ville Uusitalo oli Ässien pakeista eniten pihalla syksyllä näiden avausten kanssa. Ässät muutti peliään kiekollisemmaksi ja otti käyttöön edellistä kautta enemmän variaatioita. Udelle ei ollut vielä syksyllä muodostunut tätä automaatiota vaan hän oli hyvin epävarma avauksissaan. Ässien peli hidastui liikaa ja tuli aivan liikaa palautuksia.

 

[J.Grönvall]

Päätellä voidaan mitä tahansa, edelleenkään Kivi ei avannut mitenkään tuota koodia.

Älä nyt viitsi heittäytyä tyhmäksi.

 

[Askaisten Visa]

Päätellä voidaan mitä tahansa, edelleenkään Kivi ei avannut mitenkään tuota koodia.

Ihmettelen tätä harjoittelun korostamista, koska minusta tämä on täysin päivänselvää toimintaa. Jokainen jääkiekkojoukkue harjoittelee omaa pelitapaansa läpi koko kauden, pyrkimyksenä luoda automaatiointa.

Ville Uusitalo oli Ässien pakeista eniten pihalla syksyllä näiden avausten kanssa. Ässät muutti peliään kiekollisemmaksi ja otti käyttöön edellistä kautta enemmän variaatioita. Udelle ei ollut vielä syksyllä muodostunut tätä automaatiota vaan hän oli hyvin epävarma avauksissaan. Ässien peli hidastui liikaa ja tuli aivan liikaa palautuksia.

En puutu TosiFani ja siffan juupaseipäskukaymmärsipuheenjamiten-debattiin, vaan totean itse huomanneeni verrattuani Äsien avauspeliä alkusyksystä vuodenvaihteeseen, että laiturit (ja lähes aina myös sentteri) hakivat kiekkoa selkeästi alempaa (4-5 metriä), mitä lähemmäksi uusi vuosi tuli.
Ja sillä mentiin päätyyn saakka.
Siis tarkoitan, että lähtöjen vetäminen lähemmäs omaa maalia oli hyvänä KIVIjalkana, koska se loistava lähtö ei kuitenkaan takaa maalia.
Viimeinen sivulause on toki vain oma henkilökohtainen mielipiteeni. Taas.

 

[TosiFani]

Älä nyt viitsi heittäytyä tyhmäksi.

Siffa väänsi väkisin tuosta klipistä pelitapakeskustelun, tähän puutuin.

Tuossa klipissä Kivi kertoi omasta johtamistavastaan ja Ässien viime kauden taipaleesta. En ymmärrä, miksi siffan täytyy väkisin vääntää tuostakin sellaista mitä se ei ollut. Jokainen pelitavoista perillä oleva voi päätellä jotain Kiven koodeista, mutta edelleenkään noita avauksia ei avattu mitenkään. Ei kerrottu miten Kiven hitaassa lähdössä laiturit hakevat tai mitä tekee sentteri.

Sen sijaan Kivi kertoi miten hän vuoden vaihteessa supisti avausvalikoimaa ja jopa kielsi jotkut avaukset. Tämä kertoo Kiven tavasta johtaa Ässien peliä, ei Ässien pelitapaa.

Ja jankkaaminen pelitavan harjoittelusta on itsestään selvyyksien toistoa, totta kai joukkueet harjoittelevat avauksia.