Tiedät varmasti, että jokaisella voimalla on vastavoima. Jotkut on kommunisteja, toiset kapitalisteja ja osa anarkisteja. Ei tule olemaan sellaista aikaa, että kaikki yhdestä suusta ylistävät "Meidän peliä". En minäkään hitaista lähdöistä kauheasti välitä, mutta syyt ovat eri kuin näillä asiantuntijoilla.
Niin ei siitä olekaan kyse, että jotain asiaa pitäisi ylistää. Kyse on siitä, että asiantuntija osaa analysoida kulloistakin pelikirjaa ja ottaa kantaa ongelmiin siinä kontekstissa. Ei niin, että ruvetaan selittämään oman pelikirjan kautta mitä pitäisi tehdä. Ei silloin ole asiantuntija, eikä silloin mitään liksaakaan siitä pitäisi maksaa. Minä voisin mennä löpisemään ne samat asiat studioon.
Fordél kirjoitti:
Ihan samalla tavalla kun esimerkiksi Pekka Virta nostaa esiin pelistä positiivisina niitä asioita, joissa ilmenee hänen pelitapaansa liittyviä juttuja.
Pekka Virta osaa kertoa sen mitä kentällä tapahtuu ja mitä se tuottaa tai jättää tuottamatta. Ei mainosta mitään, niin kuin muutamat muut.
TosiFani kirjoitti:
Studion tehtävä on tehdä televisio-ohjelmaa yleisölle, ei muuta. Suurinosa otteluiden katsojista ymmärtää viivelähdöistä yhtä vähän kuin minä baletista. Heille Tammisen värikkäät vaatteet ja hänen kertomat prinsiipit ovat sitä viihdettä, jota he kaipaavat. Jokunen katsoja on kiinnostunut pelitavan analyysistä, viivelähdöistä ja palautuksista. On turha sanoa, että studiolla on joku tehtävä, ei sellaista ole, kyse on viihdeohjelmasta.
Olen täysin eri mieltä ja ihmettelen miksi pitää sitten olla armeija asiantuntijoita jos heidän tehtävänsä on lätistä paskaa ja pitää koreita vaatteita. No, itse tekisin toisin ja olen sitä mieltä, että se nostaisi lähetysten tasoa, mutta taidan olla sitten liian radikaali.
Ja kyllä sitä pelikirjakeskustelua käydään mediassa juuri näiden studioiden kautta, selvimpinä esimerkkeinä juuri Kari Jalonen ja Juhani Tamminen. Sehän on ihan hyvä paikka esittää myös ammatillista kritiikkiä tai sitten vain puukottaa Leijonien päävalmentajaa selkään minkä kerkiää. Oletus kuitenkin on se, että ne kenen halutaan kuulevan myös katsovat niitä lähetyksiä. Eivät siis pelkästään karjalalippiskannattajat.
Cockersson kirjoitti:
Eli onkohan se asia nyt kuitenkaan niin, ettei tuohon "Meidän Peliin" voisi tuoda suoraviivaisuuttakin? Vai eikö Marjamäenkään meriitit vielä riitä? Eikä sitä menestystäkään nykyään näytä tulevan, joten olisiko aika kokeilla jotain muuta välillä?
Kuten siffa jo ehti vastaamaan, niin ensisijainen vaihtoehto on aina nopea kääntö, koska se on paras tapa saada maalipaikka. Sitä vain ei tehdä aina. Mitä tulee hitaiden ja viivelähtöjen korostamiseen, niin Marjamäki on ihan oikeassa ainakin siinä, että valmentajat eivät osaa vielä Meidän peliä tai muita kiekkokontrollivariaatioita tarpeeksi hyvin. Tulee viemään vielä vuosia ennen kuin näin tapahtuu.
Eli ensin mennään liikaa yhteen suuntaan, seuraavaksi todennäköisesti taas toiseen jne. Meidän pelikin on vain yksi pelifilosofia muiden joukossa, sen rooli on tärkeä siksi, että se on otettu suomalaisen jääkiekon peli-identiteetiksi.
Harjoitteluvaiheen jälkeen varmasti mennään siihen, että pelin kutsumat erilaiset rytmit ovat jo ihan arkipäivää jokaisella joukkueella ja valmentajalla, eikä niistä saada tällaista tappelua aikaan. Sitten tulee taas jotain uutta tilalle ja keskittyminen siirtyy siihen.
SM-Liigassa trendi näkyy ihan selvästi, ensin tuli Jukka Jalosen HPK, sitten Pekka Virran KalPa ja nyt käytännössä jokainen joukkue pystyy pelaamaan ja pelaakin tarvittaessa myös hitaampia lähtöjä. Vaikka aina muistutetaan, että kyseessä on vanha asia, niin tämä on ihan selvä muutos suomalaisessa jääkiekossa 2000-luvun puolella ja vielä lähempänä ensimmäisen vuosikymmenen loppua.
Itse olen seurannut tarkimmin ehkä Jukka Rautakorven uraa, sattuneesta syystä, ja hän on oikeastaan hyvä esimerkki siitä muodonmuutoksesta. 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun lähes destruktiivisesta jääkiekosta on siirrytty koko ajan enemmän peliä rakentavaan, ns. positiiviseen ajatteluun. Rautakorpi on myös jatkuvasti menestynyt kohtuullisen hyvin, joten hän on pystynyt muovaamaan ajatteluaan ja omaksunut uusia asioita. Hannu Aravirta on toinen huippuesimerkki tästä ja nyt tällä hetkellä nousevat nuoren polven huippukoutsit ovat jo vahvasti tietoisia Meidän pelistä ja yleensä kiekkokontrollista.
Peli muuttuu ja mukana olevien tekijöidenkin pitää pystyä muuttumaan.
PS. Jos loppuun koittaisi arvailla mihin seuraavaksi keskitytään, niin uskoisin hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisen olevan vuorossa seuraavana. Puolustaa suomalaiset osaavat ja jollain aikavälillä hyökkäämisen ensimmäinen vaihe eli oman pään kiekollinen peli saadaan myös kuosiin, joten on luonnollista siirtyä eteenpäin. Keskialueen pelaaminen, trapien aukominen ja siitä jatkaen hyökkäysalueen työskentely ja suomalaisten vahvuuksien tunnistaminen myös siellä.