Mainos

Pelitapakeskustelu

  • 620 947
  • 4 198
Onko joku joskus kuullut Juhani Tammisen suusta, ettei "se nyt ihan mennyt niinkuin sanoin"? Niinpä.
Tami kommentoi kuin tekisi horoskooppia tai ennustaisi teenlehdistä, eli kyllä siitä puheesta aina joku kohdilleen osuu.
Itse katselisin mieluusti studiossa vaikka Petteri Sihvosta, mikäli arroganssi jäisi kotinaulakkoon ja mukaan sattusikin vaihteeksi kohteliaisuus, pieni huumori ja jäätäväntarkka analysointi.

Jotta pääsen ketjun aiheeseen, niin totean lopuksi useamman Tuton pelin tällä kaudella nähneenä, niin Tamin koko pelin karvaus on toiminut aika ajoin ihan hyvin, mutta jokainen valmentaja osaa valmentaa ko. "pelitavan".

Ja mitä tulee esim. avauksiin, en ole juurikaan samanlaisia lähtöjä/hakuja samassa pelissä havainnut. Enemmän avaukset perustuvat improvisaatioon ja taitavien pelaajien pelinlukuun.
 
Jotta pääsen ketjun aiheeseen, niin totean lopuksi useamman Tuton pelin tällä kaudella nähneenä, niin Tamin koko pelin karvaus on toiminut aika ajoin ihan hyvin, mutta jokainen valmentaja osaa valmentaa ko. "pelitavan".

Mitä tarkoitat koko pelin karvauksella? Onko se sitä, että vastustajan kiekollisia pelaajia pyritään paineistamaan joka tilanteessa, vai sisältyykö termiin jotain muutakin?

Tamikeissistä samaa mieltä, kyllä on näistä lätkälähetyksistä pudonnut kaikki viihteellisyys sen jälkeen kun maikkarin antimidas päätti tehdä siitä viihdettä.
 
Mitä tarkoitat koko pelin karvauksella? Onko se sitä, että vastustajan kiekollisia pelaajia pyritään paineistamaan joka tilanteessa, vai sisältyykö termiin jotain muutakin?

Tamikeissistä samaa mieltä, kyllä on näistä lätkälähetyksistä pudonnut kaikki viihteellisyys sen jälkeen kun maikkarin antimidas päätti tehdä siitä viihdettä.

Tarkoitan sitä "pelitapaa", jonka joku on nimennyt 60-minuutin paineeksi.
Minusta se ei ole pelitapa, vaan tapa karvata hyökkäyspäässä ja tässä tapauksessa sitä yritetään tehdä aina, kun kiekko on vastustajan hallussa/puolustusalueella.
Selittäisipä joku minulle, mitä ihmeellistä siinä on? Maailman helpoin opetettava asia pelaajille, ellei nyt ihan pikkujunnuja oteta lukuun.

Ja näkemissäni otteluissa Tuton isot ongelmat ovat puolustuspelissä, koska siinä ei ole tolkun häivääkään. Oman miehet katoavat heti, kun vastustajan nippu on hyökkäysalueella.
Avauspeli onkin jo sitten oma lukunsa.
 

ufon_kaakao

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Sebastian Aho
Sillä, että lasketaan pelkästään hitaat ja nopeat lähdöt ei tee vielä mitään. Mukaan pitäisi vähintäänkin liittää tilasto siitä mitä niistä hitaista ja nopeista lähdöistä on seurannut (se tilastointiohjelma jota Sihvonen käytti analyysissään kevään MM-kisoissa oli hieno). Onko seurannut yli- vai alivoimaisia hyökkäyksiä, ja minkälaisiin tilanteisiin niiden kautta on päästy, mahdollisesti vielä millä lailla vastustaja on päässyt näistä kontraamaan.

Tapa, millä lähdetään hyökkäykseen on aina seuraus siitä mitä vastustaja kentällä tekee. Nopeat lähdöt luetaan kuitenkin poikkeuksetta negatiiviseksi asiaksi, miksi? Kun kerran ykkösajatus on lähteä nopeasti (kuten Sihvonenkin on todennut) miksi hidas lähtö nähdään hyvänä ja nopea vääränä? Voi olla, että "Sihvoset" ovat tilastoineet tuhansia sm-liigaotteluita ja tehneet havainnon, että joukkueet, jotka suosivat keskimäärin toisia joukkueita enemmän hitaita lähtöjä pärjäävät paremmin. Onko näin? Ja jos on niin onko siinä huomioitu pelaajamateriaali ynnä muut lukemattomat muuttujat, ettei vedetä mitään muna-kana analyysiä? Vaikka tällainen tulokseen oltaisiin päädytty, eihän se päde millään yhden erän otannalla. Kuitenkin täällä kuulee radikaaleja analyysejä yhden! ainoan erän lähtöjen perusteella. "Koska Suomella oli toisessa erässä neljä hidasta lähtöä enemmän kuin ensimmäisessä, Kanada jäi alakynteen". Seriously?

Niin, miksi Sihvosesta sitten saa sellaisen kuva, että hidas lähtö on aina paras? Mä vastaan itse. Joko: A) Koska Sihvonen provoaa agendaansa B) Koska Sihvonen on retardi. Pieni provo on hyvä tapa saada aikaan keskustelua ja herättää huomiota, mutta pidemmän päälle hedelmällistä keskustelua on aika vitun vaikeaa käydä jos toinen osapuoli vaan jatkaa provoamista. Voisiko Sihvonen joskus kirjoittaa analyysin toisesta näkökulmasta, eli siitä kuinka on pystytty toteuttamaan tätä pelikirjan ykkösprioriteettia eli nopeaa lähtöä, tilanvoittamista. Mitä siinä olisi voitu tehdä paremmin ja miksi jouduttiin lähtemään hitaasti. Hitaasti lähteminenhän on Jalosen pelikirjassa vaihtoehto sen jälkeen kun nopeasti ei päästä lähtemään. Eikö "johtavan analyytikon" pitäisi pystyä, kun keskiverto analyytikkokin siihen kykenee, tarkastelemaan asioita monelta kantilta? Mä en ole ainakaan juurikaan nähnyt muuta kuin yhtä ja samaa kiekkokontrollilasien läpi tehtyä analyysiä. Ja btw. jääkiekko-ottelun lopputuloksessa pelikirja ei ole vallitsevassa asemassa, se on yksi osa-alue muiden joukossa. Miksi Sihvonen "johtavana analyytikkona" ei juurikaan ikinä tunnu huomioivan tätä valtaosaa jääkiekko-ottelussa merkitystä tekevistä asioista? Olisi kiva edes joskus kuulla kokonaisvaltaista analyysiä "johtavalta analyytikolta".

Sihvosella ja Tammisella on molemmilla iso suu. Herrojen ero on vaan se, että toisella on jonkun verran varaa puhuakin isolla suulla kun sattuu olemaan vähän meriittejä sanojen tueksi.

Cobolilta mun mielestä järjen puhetta tässä ketjussa.
 
Viimeksi muokattu:

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Tapa, millä lähdetään hyökkäykseen on aina seuraus siitä mitä vastustaja kentällä tekee. Nopeat lähdöt luetaan kuitenkin poikkeuksetta negatiiviseksi asiaksi, miksi?

Kumpi on parempi, mennä aina samalla vauhdilla vastustajasta riippumatta, vai katsella sopivaa hetkeä? Sitä minäkin. Ei kyse ole nopeudesta tai hitaudesta vaan siitä, että saadaan iskettyä oikealla hetkellä, kun vastustaja on sopivasti housut nilkassa.
 

ufon_kaakao

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Sebastian Aho
Kumpi on parempi, mennä aina samalla vauhdilla vastustajasta riippumatta, vai katsella sopivaa hetkeä? Sitä minäkin.

Tilannekohtaista. Totta kai peliä pitää osata rytmittää. Kysymys kuuluu eikö Sihvosen mielestä ikinä lähdetä liian hitaasti ja jätetä käyttämättä nopeaa iskun paikkaa? Sitä minäkin. Miksi kaveri ei sitten johtavana analyytikkona ikinä puutu noihin tilanteisiin? Siksi koska sillä on joku ihmeellinen trolli päällä.

Ymmärrän, että Sihvonen on havainnut epäkohdan jääkiekossa, eli sen että hyökätään liikaa alivoimaisia hyökkäyksiä ja kiekon pitäminen ja rivejen kokoaminen on joissain tilanteissa perusteltua. Mutta eikö miehellä ole mitään muuta annettavaa jääkiekon analysointiin?
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Ymmärrän, että Sihvonen on havainnut epäkohdan jääkiekossa, eli sen että hyökätään liikaa alivoimaisia hyökkäyksiä ja kiekon pitäminen ja rivejen kokoaminen on joissain tilanteissa perusteltua. Mutta eikö miehellä ole mitään muuta annettavaa jääkiekon analysointiin?

Tässä on vinha perä. Kyllähän Sihvonen puhuu paljosta muustakin, mutta tämä asia on saanut aika ylikorostuneen merkityksen kun käsiteltäviä teemoja olisi vaikka kuinka.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Silloin käytetään sekä kiekkokontrollia että pystysuuntaa mutta siten, että pystysuuntaa käytetään ainoastaan silloin kun siihen on hyvä paikka.

Kyllä näin, mutta myös pitää ottaa huomioon että hitaan hyökkäämisen lopputavoita saattaa juurikin olla että päästään hyökkäämään nopeasti hyvästä asemasta. Nopean hyökkäyksen mahdollisuus alustetaan sillä että hyökätään kenttätasapainoisia hyökkäyksiä lyhyillä etäisyyksillä (joiden toteutteminen käytännössä vaatii hitaita hyökkäyksiä koska nopeista ei kovin suurella prosentilla tälläisiä synny). Hyökätään siis hitaasti hyvällä kenttätasapainolla jolloin kun vastustaja saa kiekon niin päästään mahdollisesti nopeasti riistoon joka mahdollisesti antaa hyvän mahdollisuuden nopeaa hyökkäykseen tai pakotetaan vastustaja purkuihin joista myös mahdollisesti avautuu nopean hyökkäyksen paikka.

Yksittäisten hyökkäysten arviointi esimerkiksi sen suhteen mitä siitä on suoraan seurannut on aivan turhaa homma, pitää arvioida kokonaisuutta, eli minkälaista pelin virtausta pystytään milläkin pelaamisella tuottamaan ja mikä kokonaisvaikutus.

Niin, miksi Sihvosesta sitten saa sellaisen kuva, että hidas lähtö on aina paras? Mä vastaan itse. Joko: A) Koska Sihvonen provoaa agendaansa

Mistä olet keksinyt että Sihvosen mielestä hidas lähtö on aina paras, minä ainakin muistan joitain yhteyksiä missä hän on nimenomaan todennut että myös nopeasti kannattaa hyökätä.

Tai sanotaan vaikka että Sihvonen on sitä mieltä että aina kannattaa hyökätä hitaasti niin miksi tämä olisi joku provo? En tiedä missä ajatusmaailmassa saadaan tälläisestä mielipiteestä leivottua provosointi? Provosoivatko Tamminen, Koivu ja kumppanit jos tv-studiossa ilmoittavat että pitäisi hyökätä enemmän nopeasti? Vai onko tässä sellaista ajattelua taustalla että jos valtavirta ajatteluna on nopea hyökkääminen niin jos joku on erimieltä niin automaattisesti provoilee?
 
Viimeksi muokattu:

ufon_kaakao

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Sebastian Aho
minä ainakin muistan joitain yhteyksiä missä hän on nimenomaan todennut että myös nopeasti kannattaa hyökätä.

Onneksi olkoon. Muistatko kuinka monta kertaa hän on kritisoinut liian hidasta peliä, ja toivoisi että pelattaisiin nopeammin pystysuuntaan? Entä toisinpäin?

Tai sanotaan vaikka että Sihvonen on sitä mieltä että aina kannattaa hyökätä hitaasti niin miksi tämä olisi joku provo? En tiedä missä ajatusmaailmassa saadaan tälläisestä mielipiteestä leivottua provosointi?

Se on siksi provo, että tyhmäkin ymmärtää, ettei kannata palauttaa kiekkoa alaspäin jos kenttä on auki. Toinen vaihtoehto on, niinkuin todettu, että Sihvonen on idiootti.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Mistä olet keksinyt että Sihvosen mielestä hidas lähtö on aina paras, minä ainakin muistan joitain yhteyksiä missä hän on nimenomaan todennut että myös nopeasti kannattaa hyökätä.

Ja tässä asiassa, oikeastaan Sihvoseen liittymättä, viive se on puolen sekunnin viivekin. Olennaista on välttää juurikin alivoimaisuus ja väkisin puskeminen. Lanneliike ja valesyöttökin on omalla tavallaan jo viivelähtö, siis hidas lähtö, jos vastustajan karvaaja kurvaa sen ansiosta ohi.

Dan Spang!
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mistä olet keksinyt että Sihvosen mielestä hidas lähtö on aina paras, minä ainakin muistan joitain yhteyksiä missä hän on nimenomaan todennut että myös nopeasti kannattaa hyökätä.

Näihin vääriin väittämiin törmää jatkuvasti, kun ei olla yhtään perillä siitä, mitä on tästäkin asiasta kirjoitettu. Kaikki joukkueet hyökkäävät pääsääntöisesti omalta puolustusalueelta nopeasti ja puolinopeasti (pakki-pakki). Meidän Pelin ykköskategoria on hyökätä omalta puolustusalueelta nopeasti ja puolinopeasti aina, kun se on järkevin tapa lähteä hyökkäyksiin. Tätä esim. Petteri Sihvonen on korostanut. Peliä rytmitetään Meidän Pelissä omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin lähdöissä HVP-hyökkäyksillä, jotka ovat aina määrältään pienempiä kuin nopeat ja puolinopeat hyökkäykset. Tästä olen kirjoittanut täällä jatkuvasti, kun säännöllisesti esitetään vääriä väitteitä siitä, milloin on viisasta lähteä nopeasti/puolinopeasti tai HVP-hyökkäyksillä. HVP-tilastointiahan ei tee käsittääkseni Suomessa Petteri Sihvosen oppien mukaisesti kukaan muu kuin minä. Olen joskus laskenut HVP-määrien lisäksi myös nopeat ja puolinopeat hyökkäyksiinlähdöt omalta puolustusalueelta, mutta se on liian raskas tilastoitava yhden katselukerran osalta. Silloin tällöin täällä toivotaan jotain muitakin tilastointeja peleistä. Olen pyytänyt näitä tilastointeja, mutta harvassa näyttävät olevan siihen kykenevät JA:n nimimerkit. Fordél ja J.Grönvall ovat tilastointeja tehneet, mutta osa on kunnostautunut lähinnä vain viisastelemalla ja arvostelemalla tehtyjä tilastointeja.

Tamin 60 minuutin painepelin olennainen seikka on omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin lähdöt. Siinä hyökkäyksiin lähdetään pääsääntöisesti nopeasti, mutta puolinopea pakki-pakki hyökkäys on sallittu, mikäli nopeaan hyökkäykseen ei ole tilaisuutta. Olennainen seikka 60 minuutin painepelissä on, että hyökkäyskolmikko on rintamana ja se on leveänä omilla kaistoillaan. Ratkaisevaa on ensimmäinen, nopea syöttö keskelle sentterille tai laitaan laiturille. Keskialueella ensimmäisen syötön vastaanottanut pelaaja antaa välittömästi poikittaissyötön, joka repii vastustajan karvauksen hajalle, tai lyö päätykiekon. Syötön saanut laituri etenee laidaltaan kohti maalia ja toimittaa kiekon maalille, johon kaksi muuta hyökkääjää etenevät vauhdilla. Mikäli on lyöty päätykiekko, niin koko kaistoillaan nopeasti etenevä kolmikko karvaa sinne sovitulla tavalla. Pakit pitävät viisikon tiiviinä ja tukevat hyökkäyksiä. Peli on erittäin intensiivistä ja vaatii pelaajilta reagointikykyä, taitoa ja kestävyyttä. Pelitavan valmentaminen vie paljon aikaa. Tästä on erinomaisena esimerkkinä Vaasan Sportin yritys nousta Tamin johdolla SM-liigaan kaudella 2008-2009. Tuo kausi on yksi mieleenpainuvimpia, mitä olen nähnyt. Pelitavan opettelu vei lähes koko kauden. Sport oli vaikeuksissa esim. Kotkan Titaanien kanssa ja vain harvat itseni lisäksi täällä Jatkoajassa uskoivat siihen, että peli valmistuu kevääseen mennessä. Sport joutui tiukoille Kajaanin Hokin kanssa välierissä ja voitti vaivoin sen otteluvoitoin 3-2. Mestiksen loppuotteluissa Jokipojat kaatui tiukkojen pelien jälkeen 3-1 otteluvoitoin. Parhaimmillaan Tamin 60 minuutin painepeli oli SM-liigakarsinnoissa Ässiä vastaan. Silloin SM-liigan runkosarjassa 3. viimeiseksi tullut Ässät oli hilkulla tippua SM-liigasta. Painepeli toimi ja pelaajat noudattivat sitä tunnollisesti, mutta SM-liiga jäi haaveeksi. Kevään 2009 jälkeen Mestiksen mestarit ovat olleet vailla mahdollisuuksia SM-liigan karsintapeleissä runkosarjassa viimeiseksi jääneiden Ilveksen ja Pelicansin kanssa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
... HVP-tilastointini osoittaa, että tässä lausunnossaan Tami ei ollut riittävän tarkka, koska pelin tasoitus tehtiin ja pelin hallinta otettiin haltuun 3. erässä Meidän Pelin HVP-määrillä.

Tämä keskustelu tässä ketjussa on kyllä mennyt ihan absurdiksi, huhhuh.

Itse katoin peliä ja tasoitusmaali tehtiin Konnan ja Jessen kaivettua satamuna aloitusvoiton Laineelle, jolta lähti unelmaveto.

Venäjälle taas kävi pelin (ja peliotteen siirtymisellä selkeästi Suomen hyväksi) kanssa wanhanaikaiset: johtoa alettiin suojelemaan liian aikaisin, passivoiduttiin ja hups, kaveri iskee -> Maailman vanhin juttu lätkässä ja muissa pallopeleissä. Paljon vanhempi kuin HVP- tilastointi.
 

Nwoke

Jäsen
Suosikkijoukkue
SAINTS salibandy, Spiral-liiga, Tampere
Oliko muuten, Sihvosen kovasti kehuman, Pekka Virran aikaisen KalPan aina ensisijaisesti tarkoitus hyökätä nopeasti? Mielestäni se koitui juuri kuopiolaisten kohtaloksi, että pelitapaa vastaan oli sitten tosipaikan tullen liian helppo pelata, koska siinä pelattiin jo liikaa alaspäin ja kiekkoa pyrittiin ylikontrolloimaan ennen punaviivaa. Kiekon pitämisestä koituva hyöty ei ollut siis tarpeeksi suuri kuin mitå menetyksistä aiheutuneet maalipaikat olisivat vaatineet. No, ehkä johtavakin on kehittynyt niistä ajoista, vaikka moni sohvavalmentajakin pystyi asian jo silloin tiedostamaan.
 
Joku nimimerkki täällä ilmeisesti luulee, että kaikki tarvitsevat otteluseurantaan tai mielipiteen muokkaamiseen tilastoja tai lainauksia jonkun toisen kirjoituksista. Pyytäähän saa aina, jopa vaatia, mutta silloin pitäisi myös itse vastata mukavuusalueen ulkopuolelta räpsähtäviin kysymyksiin.

Ja lähes kaikki Tuton kotimatsit tänä vuonna nähneenä, voin nimimerkille siffa todeta, että ko. joukkueen hyökkäyksiin lähdöt ovat olleet 95% improvisoituja. Mitään jatkumoa niissä ei ole, ellei sitten väen vänkään niin halua nähdä. Maalivahti Tommi Virtasen tilastoista voi karrikoiden nähdä, että paljon on ollut omissa hommia.

Ja vieläkään ko. pelitavassa (jota nimim. siffa nimittää Tamin 60 minuutin paineeksi), ei ole mitään uutta tai ihmeellistä. Tämä samainen pelitapa oli ensimmäinen, joka minulle joskus opetettiin. Vuonna 1981. Silloin sitä kutsuttiin taktiikaksi.

Seuraavalla vuosikymmenellä (pienin variaatioin) koitin opettaa sen C-SM sarjan joukkueelle. Pelaajisto oppi sen (tilastojeni mukaan!) 20:ssa jääharjoituksessa, tuloksena SM-mitali. Ei kuitenkaan pronssi. Mielestäni se on helpoin opetettava pelitapa. Sopii myös pelaajille, joilla ei pelisilmä ole nostettu ykköskorista. Ja se ei myöskään vaadi valmentajalta juuri mitään, paitsi vaatimustason ylläpitoa.

Ja mitään Sportilta pois ottamatta keväästä 2009, niin Ässät pelasivat paniikkitilanteessa (Toki pääosin erittäin huonoa jääkiekkoa kaikilla mittareilla mitattuna), jossa kymmenien ihmisten työpaikat olivat uhattuna. Tiedän kokemusesta, ettei em. tilanne ole hirmuisen rento. Lopputulos kuitenkin näytti, että molemmat joukkueet pelaavat yhä omalla tasollaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tämä keskustelu tässä ketjussa on kyllä mennyt ihan absurdiksi, huhhuh.
Itse katoin peliä ja tasoitusmaali tehtiin Konnan ja Jessen kaivettua satamuna aloitusvoiton Laineelle, jolta lähti unelmaveto.
Venäjälle taas kävi pelin (ja peliotteen siirtymisellä selkeästi Suomen hyväksi) kanssa wanhanaikaiset: johtoa alettiin suojelemaan liian aikaisin, passivoiduttiin ja hups, kaveri iskee -> Maailman vanhin juttu lätkässä ja muissa pallopeleissä. Paljon vanhempi kuin HVP- tilastointi.

Mitä mieltä olet Suomen pelin arkkitehtien (Jukka Jalonen ja A-P Selin) lausunnoista pelin jälkeen? HVP-tilastointini tukee näiden ammattimiesten puheita tasan tarkkaan. Ensimmäinen erä oli Suomelta hyvää pelikirjapelaamista. Toisessa erässä pelikirja suli ja kolmanteen erään palattiin taas Meidän Peliin. Venäjä pelasi koko ottelun samaa Biljaletdinovin ajan trap-peliä, millä Venäjä on noussut takaisin maailman kärkimaiden joukkoon, kun Bykovin ote pelikirjapelaamisesta alkoi herpaantua. Suomelta oli erinomainen voitto vaikeasta Venäjästä, joka pelaa tunnollisesti Biljaletdinovin luoman pelikirjan mukaisesti.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mitä mieltä olet Suomen pelin arkkitehtien (Jukka Jalonen ja A-P Selin) lausunnoista pelin jälkeen?...

Mä en ole itse kuullut heidän haukkuvan toista erää (uskon toki sinua tässä asiassa), mutta pelitavasta riippumatta: toisessa erässä Suomella oli paljon 1.erää parempia paikkoja tehdä maali. Tästä lienet yhtä mieltä?

Lätkä ei ole avaruustiedettä ja yhden maalin tekemiseen suoraan aloitusympyrästä ei varsinaisesti tarvita kuin hyvä laukaus ja ripaus tuuria.

Olet väärillä jäljillä, jos tulkitsit viestini siten, ettei pelisuunnitelman olemassaolo ja sen noudattaminen mielestäni olisi tärkää, totta kai on.

Aiemmassa viestissäsi kuitenkin annoit ymmärtää Suomen tekemän yhden (!!) maalin ja Venäjän tappion johtuneen HVP-lähtöjen ansiosta.

Itse väittäisin, että osin pelillisistä asioista huolimatta Suomi voitti, eritoten viimeistely oli ala-arvoisella tasolla. Voiton taas turvasi Rinne vl-kisassa. Mies oli kuin itse varmuus.
 

Fordél

Jäsen
Ensimmäinen erä oli Suomelta hyvää pelikirjapelaamista. Toisessa erässä pelikirja suli ja kolmanteen erään palattiin taas Meidän Peliin.

Omituinen ilmaisu, että ensimmäinen erä oli "hyvää pelikirjapelaamista". Eiköhän ne koittanut joka erässä pelaamaan Jalosen pelitavan mukaisesti, mutta se onnistui parhaiten sun analyysin mukaan ensimmäisessä ja kolmannessa erässä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Omituinen ilmaisu, että ensimmäinen erä oli "hyvää pelikirjapelaamista". Eiköhän ne koittanut joka erässä pelaamaan Jalosen pelitavan mukaisesti, mutta se onnistui parhaiten sun analyysin mukaan ensimmäisessä ja kolmannessa erässä.

Suomi luopui 2. erässä Meidän Pelin hyökkäyksiinlähtöjen rytmittämisestä riittävästi HVP-lähdöillä ja meni juuri siihen peliin mukaan, mikä on pahinta Venäjää vastaan, eli nopeaan pystysuunnan jääkiekkoon. Suomen pitää pitää kiekkoa mahdollisimman paljon Venäjää vastaan, kuten tapahtui varsinkin 1. erässä, mikä oli Suomelta hyvää Meidän Pelin pelikirjapelaamista. Siinä olet tietysti oikeassa, että Jalosen pelikirjapelaamista oli myös Suomen 2. erä, mutta poikkesi Meidän Pelistä eli pelattiin enemmän nopeilla ja puolinopeilla hyökkäyksiinlähdöillä. Maajoukkueen valmentajat saivat hyvää kokemusta kevättä ajatellen siitä, miten maailmanmestaria vastaan kannattaa pelata.
 

Fordél

Jäsen
Suomi luopui 2. erässä Meidän Pelin hyökkäyksiinlähtöjen rytmittämisestä riittävästi HVP-lähdöillä ja meni juuri siihen peliin mukaan, mikä on pahinta Venäjää vastaan, eli nopeaan pystysuunnan jääkiekkoon. Suomen pitää pitää kiekkoa mahdollisimman paljon Venäjää vastaan, kuten tapahtui varsinkin 1. erässä, mikä oli Suomelta hyvää Meidän Pelin pelikirjapelaamista. Siinä olet tietysti oikeassa, että Jalosen pelikirjapelaamista oli myös Suomen 2. erä, mutta poikkesi Meidän Pelistä eli pelattiin enemmän nopeilla ja puolinopeilla hyökkäyksiinlähdöillä. Maajoukkueen valmentajat saivat hyvää kokemusta kevättä ajatellen siitä, miten maailmanmestaria vastaan kannattaa pelata.

Ymmärrän kyllä mitä ajat takaa, mutta tosiaan myös se toinen erä pelattiin Jalosen pelitavalla. Nimimerkki siffa sai siis hyvää kokemusta jatkoa ajattelen siitä, että kannattaa käyttää toisenlaista ilmaisua.

Tulevaisuuden kannalta on olennaista kysyä miksi näin tapahtui? Reagoitiinko väärin Venäjän peliin? Muuttiko Venäjä olennaisesti peliään (ilmeisesti ei)? Tekikö Jalonen muutoksen toiseen erään? Pettikö pelikuri vai mitä?
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Se on siksi provo, että tyhmäkin ymmärtää, ettei kannata palauttaa kiekkoa alaspäin jos kenttä on auki. Toinen vaihtoehto on, niinkuin todettu, että Sihvonen on idiootti.

Faktahan on että ei Sihvonen tätä mieltä ole, mutta ilmeisesti haluat tulkita että on sitä mieltä.

Edelleen en kyllä ymmärrä miksi se provoamista olisi vaikka voisikin olettaa että tyhmäkin ymmärtää että niin ei kannata tehdä. Ketä ja mitä tahoa provosoidaan?

Provosoiko Tamminen jos vaatii nopeampaa peliä? Tähän kai joku voisi todeta että tyhmäkin ymmärtää että aina ei kannata pelata nopeasti? Tai entäs Timo Peltomaa joka on sanonut että ei saa syöttää taakse? Onko kyseessä provosoija vai idiootti.

Ilmeisesti et näe mahdollisuutta siihen että jonkun pelikäsitys saattaa olla tietynlainen ja puhuu sitä asiaa vaikka ei yritäkään provosoida tai ole idiootti.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tarkoitan sitä "pelitapaa", jonka joku on nimennyt 60-minuutin paineeksi.
Minusta se ei ole pelitapa, vaan tapa karvata hyökkäyspäässä ja tässä tapauksessa sitä yritetään tehdä aina, kun kiekko on vastustajan hallussa/puolustusalueella.
Selittäisipä joku minulle, mitä ihmeellistä siinä on? Maailman helpoin opetettava asia pelaajille, ellei nyt ihan pikkujunnuja oteta lukuun.

Tämän viestin takia kirjoitin oman näkemykseni, lyhyesti, siitä, mitä on Tamin 60 minuutin painepeli. Niinkuin kirjoitin, 60 minuutin paine lähtee omalta puolustusalueelta hyökkäyksiinlähdöillä. Päätykarvaus on seuraus painepelistä. Viisikko tulee kolmelta kaistalta tiiviinä keskialueen yli kiihtyvällä vauhdilla hyökkäyspäätyyn. Tamin painepeli poikkesi olennaisesti 1990-luvun pelitavasta, jossa hyökkääjät "ylijuoksivat" poikittaissuunnassa keskikentällä tehden itsensä syötettäviksi. Tamin painepelissä laiturit ja sentteri tulevat alas omilla kaistoillaan omalle puolustusalueelle syötettäviksi ja etenevät nopean ensimmäisen syötön jälkeen omilla kaistoillaan rintamana hyökkäysalueelle. Lyhytsyöttöpeli kuuluu olennaisena elementtinä Tamin painepeliin. Näin tv:stä yhden TuTon ottelun ja nämä elementit näkyivät TuTon pelissä. Tamin painepelin valmentamisessa menee oma aikansa, ennenkuin se alkaa toimia. Sen takia esim. Vaasan Sportin peli oli sekamelskaa kevätkaudelle saakka. Se oli kuosissaan vasta Ässiä vastaan. Oli hieno nähdä, miten syksyllä ylijuoksuja automaattisesti tehneet Sport-pelaajat pysyivät Ässät-sarjassa kaistoillaan ja raatoivat hurjasti pelitilanteen mukaan alas- ja ylöspäin. Saa nähdä, miten TuTo pelaa keväällä, mutta, kun Tamin jokaiseen jääharjoitukseen kuuluu tämän painepelin harjoittelu, niin uskon, että tulos on nähtävissä myös TuTon osalta keväällä. Näkemässäni tv-pelissä TuTo pelasi myös viivelähtöjä, mistä aiemmin täällä jo kirjoitinkin. Se oli uutta näkemiini lukuisiin Sportin peleihin verrattuna.

Jos haluaa tutustua Tamin 60 minuutin painepeliin, niin kannattaa käydä katsomassa TuTon harjoituksia. Peleissä se on vielä keskeneräistä, jolloin saattaa tulla väärä käsitys siitä, että hyökkäyksiinlähdöt ovat 95% improvisointia.
 
...Jos haluaa tutustua Tamin 60 minuutin painepeliin, niin kannattaa käydä katsomassa TuTon harjoituksia. Peleissä se on vielä keskeneräistä, jolloin saattaa tulla väärä käsitys siitä, että hyökkäyksiinlähdöt ovat 95% improvisointia.

Koska minulle ei tarvitse selittää, vääntää rautalangasta, kertoa jo moneen kertaan kerrottua tai jankata jääkiekkopelin hienouksia, niin vastaan vain lainaamaani kohtaan.

Olen katsonut ja tutustunut. Tälläkin kaudella useasti, historiassa vielä enemmän. Jos nyt lähdetään vaikka siitä, että vastuuvalmentaja on paikalla, eikä apuvalmentajan johdolla vedetä kahta täysin pelitavan ulkopuolisia kiertoja, niin mikään ei ole muuttunut. Juhani Tammisen vetämissä treeneissä ei ole mitään ihmeellistä, uutta tai innovatiivista. Apukoutsin treeneistä puhumattakaan.

Mutta mikä minä olen asioista paremmin tietävälle vastaan väittämään, kunhan naputtelen. Totuus tulee toisaalta.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Koska minulle ei tarvitse selittää, vääntää rautalangasta, kertoa jo moneen kertaan kerrottua tai jankata jääkiekkopelin hienouksia, niin vastaan vain lainaamaani kohtaan.
Olen katsonut ja tutustunut. Tälläkin kaudella useasti, historiassa vielä enemmän. Jos nyt lähdetään vaikka siitä, että vastuuvalmentaja on paikalla, eikä apuvalmentajan johdolla vedetä kahta täysin pelitavan ulkopuolisia kiertoja, niin mikään ei ole muuttunut. Juhani Tammisen vetämissä treeneissä ei ole mitään ihmeellistä, uutta tai innovatiivista. Apukoutsin treeneistä puhumattakaan.
Mutta mikä minä olen asioista paremmin tietävälle vastaan väittämään, kunhan naputtelen. Totuus tulee toisaalta.

Kun kerroit siinä ensimmäisessä viestissäsi, mitä lainasin, erittäin puutteellisesti Tamin 60 minuutin painepelistä, niin minä kirjoitin sitten oman näkemykseni siihen. Varsinaiseen asiaan et nyt sitten ota enää ollenkaan kantaa, vaan kirjoitat asian sivusta. Sillä ei ole mitään väliä, kuka niitä TuTon treenejä vetää, vaan sillä, miten tuota 60 minuutin painepelia harjoitellaan. Niin se oli Vaasassakin, että Kent Westerback veti joskus koko treenit ja Tamin kanssa puoleksi silloin, kun Tami oli paikalla. Eli, kun et tuntenut sitä, mitä Tamin 60 minuutin painepeli on, niin käy katsomassa, miten sitä harjoitellaan TuTon harjoituksissa. Sitä tarkoitin.
 

ufon_kaakao

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Sebastian Aho
En tiedä mitä sä steepler vänkäät siellä ja tartut yksittäisiin sanoihin, siitä ei synny kovin hedelmällistä keskustelua. Minun pointtini oli antaa kritiikkiä Sihvoselle hänen yksipuolisesta analyysistään. Sihvonen operoi kiekkokontrollilaseilla, eikä hän juuri näe missään muussa jääkiekon osa-alueessa kehittämistä kuin hyökkäyksiinlähdöissä, ja niissäkin vain silloin kun lähdetään liikaa pystyyn. Jos Sihvosella onkin paljon muutakin kerrottavaa jääkiekosta niin kaverilla on vissiin hieman ongelmia itsensä ilmaisemisen kanssa.

Edelleen en kyllä ymmärrä miksi se provoamista olisi vaikka voisikin olettaa että tyhmäkin ymmärtää että niin ei kannata tehdä. Ketä ja mitä tahoa provosoidaan?

Se on hyvä kysymys, sitä minäkin ihmettelen miksi mies vaan trollaa ja jankuttaa yhtä asiaa. Pieni mielenhäiriö saattaa olla pohjalla ja ehkä annettavaa ei juuri muuhun keskusteluun ole? Sihvonen on kuin Jatkoajan keskustelupalstan nimimerkit HIFK ja TOJ, jotka laitettiin pihalle kun oli vähän levy hirttänyt kiinni.

Provosoiko Tamminen jos vaatii nopeampaa peliä? Tähän kai joku voisi todeta että tyhmäkin ymmärtää että aina ei kannata pelata nopeasti? Tai entäs Timo Peltomaa joka on sanonut että ei saa syöttää taakse? Onko kyseessä provosoija vai idiootti.

En minä ota kantaa Tammiseen ja Peltomaahan sen enempää. He eivät ole käsittääkseni väittäneetkään itseään Johtaviksi analyytikoiksi, enkä toisaalta ole huomannut heidän trollaavankaan samassa mittakaavassa kuin Sihvonen. Sihvosen ja Tammisen eroon otin jo kantaa aiemmin.

Sihvosen "yksi totuus" alkaa olla jo nähty. Ehkä "johtavan analyytikon" olisi aika siirtyä (värilasein analysoiduista) hyökkäykseenlähdöistä eteenpäin. Käsittääkseni jääkiekko on muutakin.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Jukka Jalosen mielestä pelissä ei ollut tunnetta ja siksi peli sen näköistä mitä oli. Pelitavassako vika, kun ei ollut tunnetta?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös