Pelikirjakeskustelu

[2302]

Pallopelit

Valmennuksen epäjumalanpalvonta ja kaikenmaailman pelikirjat ovat nousseet Sihvosen kirjoituksessa naurattaviin mittasuhteisiin. Talvisodan henki ``tappamisen meininki`` on huomattavasti isommassa merkityksessä kuin se kuka karvaa ja missä

 

[siffa]

Talvisodan henki ``tappamisen meininki`` on huomattavasti isommassa merkityksessä kuin se kuka karvaa ja missä

Tiistaina voit seurata, miten Kärpät karvaa ja miten Jokerit. Hyökkäyspään kulmapelillä on myös oma rakenteensa molemmilla joukkueilla. Kannattaa kiinnittää huomiota, miten kulmapelissä pelaajat sijoittuvat. Kaikki on kirjattu pelikirjaan ja harjoituksia on syksystä lähtien hiottu. Niinkuin K Jalonen sanoi niin pelisysteemit eivät ole enää tässä vaiheessa joukkueen valmistamisessa etusijalla, koska ne on jo pitkän kauden aikana harjoiteltu valmiiksi. Nyt viritellään koneistoja henkisesti ja fyysisesti, että saadaan se kunkin pelitilanteen vaatima suoritusteho optimaaliseksi. Mikäli pelitilanteiden vaatima suoritusteho ei ole pelaajilla kohdallaan niin hyvätkään pelisysteemit eivät tuo toivottua tulosta.

Hieno juttu, kun tänne on alkanut ilmestyä muitakin kirjoittajia, joilla on omakohtaista todistusaineistoa jääkiekossa käytetyistä pelikirjoista.

 

[dodi]

Pelikirja on mielestäni siinä mielessä hyvin kummallakin hallussa, että kumpikin valmentaja osaa käyttää omien joukkueiden vahvuuksia hyvin.

Tässä täytyy myös muistaa valmentajan rooli joukkuetta kasattaesssa. Kyllä lähtökohtaisesti valmentajalla on ennen kautta jonkinlainen käsitys tulevan kauden "pelikirjasta" ja tarkoituksena on hankkia pelaajia, jotka pystyvät pelaamaan tavoitteiden mukaan. Kesken kauden tai juuri kauden kynnyksellä joukkueeseen tulleilla valmentajilla on siinä mielessä eri tilanne, että he joutuvat tekemään enemmän kompromisseja pelaajamateriaalista riippuen.

Luulen, että Sheddenillä on ollut suuri vaikutus tämän kauden Jokerimiehityksen kasaamisessa ja hän on pyrkinyt yhdessä Virmasen kanssa hankkimaan pelaajia, jotka pystyvät parhaiten toteteuttamaan Sheddenin valmentamaa jääkiekkoa. Tämän kauden Jokerit onkin kasattu enemmän vääntämiseen ja painimiseen pystyvillä pelaajilla, ei niinkään taitopelaajilla. Ehkä Shedden on valmennusuransa aikana huomannut pärjäävänsä juuri tälläisilla "tahto-/vääntöjoukkueilla" ja myös joukkue on kasattu sitä tukemaan. Nykyinen joukkue ei ole millään tapaa perinteinen Jokerijoukkue, joten uskon Sheddenillä olleen suuri vaikutus joukkueen rakenteeseen. On vaikea sanoa miten esimerkiksi Kärppien kaltainen "taitojoukkue" pelaisi Sheddenin alaisuudessa, mutta mikäli pelitapa olisi tämän kauden Jokerileirin kaltainen, niin silloin voisi sanoa materiaalin potentiaalista menevän paljon hukkaan. Ehkä ensi vuonna saamme EHT-turnauksilla viitteitä Sheddenin kyvystä mukautua joukkueen mukaan.

 

[hoope]

Organisaation vaikutus pelikirjaan

Minun mielestäni on nähtävissä Sheddenistä ja Jalosesta se, että molemmat ovat ammattimiehiä. Toinen on projektivalmentaja, ja toinen on vahvasti omaan oivaltamiseen ja sen toisille opettamiseen nojaava valmentaja (ns. pelikirja valmentaja).

Kun ajatellaan Sheddenin valmentajahistoriaa ja hjalliksen Jokeriodotuksia, niin on selvää, että valmentajan on saatava hyvää aikaan nopeasti. Tämä onnistuu ainoastaan pitämällä asiat yksinkertaisina opettelematta monimutkaisia ja paljon toistoja vaativia hyökkäysvariaatioita. Keskitytään tekemään ne asiat parhaiten, jotka saadaan järkevässä ajassa harjoiteltua. Tämän mukaan valitaan pelaajat tukemaan yksinkertaista, käytän sanaa estävää, pelitapaa (keskikaista tukkoon, maalin edustojen hallinta, isot riskit äijät toteuttamaan kaksinkamppailuja, yksinkertaiset hyökkäykset jne). Toisen (tarviiko mainita Jalonen) tekeminen perustuu pitkään paperiin. Voidaan opettaa rauhassa pelaajille kulmapelin lainalaisuuksia, rintamahyökkäyksiä ja muita modernin jääkiekon peruspilareita. Tällöin pelaajien ominaisuuksista tärkeimmät ovat nöyryys opetella, muistaa ja toteuttaa ennalta sovittuja taktiikoita, mutta ennenkaikkea pitkäjänteisyys ja sitoutuminen pitkään kehitysprosessiin.

Eli Sheddenin lyhyt pelikirja on seurausta Jokeriorganisaation toiminnasta, ja Kärppien monivivahteinen opus on mahdollista ainoastaan pitkäjänteisen seurajohdon siunauksella. (Pakko antaa pointsit Sihvoselle; eka Jalosen mestaruus Kärpissä tuli pitkälti Heikkilän opeilla.)

En nyt kuitenkaan väitä, että Jalosella olisi ollut nykykärppälauman näköinen pelikirja takataskussaan tullessaan Ouluun ensimmäiseen joukkuetapaamiseen tai ettei Sheddenin kirja ole karttunut uusista sivuista Jokereihin tulon jälkeen, mutta mielestäni nuo ovat selvästi johdettavia piirteitä organisaation vaikutuksesta pelikirjaan joukkueiden peliesityksissä.

Joku kertoi täällä JA:n palstalla, että Shedden peluuttaa epäjokerit tyylistä kiekkoa. Minä väitän, että muun näköinen pelikirja ei Jokereissa voi edes toimia niin kauan kuin valmentaja ja pelaajisto vaihtuu sitä tahtia, kuin nyt Jokereissa on tapana.

 

[OikeaLaita]

Ero Kärppien ja Jokereiden pelissä näkyy mm. siinä, että Jokerit teki maalinsa vastustajan yksittäisen virheen seurauksena, kun taas Kärpät pelikirjan mukaisen hyökkäyksen seurauksena.

Toinen selkeästi näkyvä ero on pelin kääntämisessä ja siinä Kärpät on huomattavasti parempi molempiin suuntiin eli Kärpät on kiekon menetyksen jälkeen nopeammin ryhmittynyt puolustamiseen ja taas kiekonriiston jälkeen nopeammin menossa jo hyökkäämään. Tämäkin löytyy sieltä pelikirjasta.

Pelaajamateriaali ei ole syy siihen, miten ja millä pelikirjalla Jokerit pelaa eikä aikakaan tai sen puute ole syynä tähän. Kyllä kaikki lähtee valmentajasta ja hänen halustaan ja kyvyistään.

Hyvällä materiaalilla ja kovalla taistelulla pärjätään vielä sm-liigassa, mutta mitä kovempi taso, sitä tärkeämmäksi pelikirja nousee. Tässä suhteessa tuo Sheddenin ymmärtämättömyys huolestuttaa maajoukkuetta ajatellen. MM-kisoja ajatellen ei Suomella ole hääppöisiä menestysmahdollisuuksia Sheddenin pelikirjalla, koska vastassa on materiaaliltaan parempia joukkueita joilla on vielä sen lisäksi parempi pelikirjakin. Eikä taistelutahtokaan ole varmasti sen huonompi kuin Suomellakaan.

Täytyy muistaa, että suuri osa esim. NHL-joukkueista pelaa modernilla pelikirjalla, joten sieltä tulevat pelaajatkin osaavat sen perusteet ja maajoukkuetason pelaajat kyllä omaksuvat nopeasti moderninkin pelikirjan.

Lopuksi veikkaus; Kärpät vie mestaruuden 4-0 tai 4-1 ja suomi (mikäli pelataan Sheddenin pelikirjalla) pelaa mm-kisoissa sijoista 5-8.

Edit. SM-liigassa pelataan loppuottelut paras 5:stä eli veikkaus siis 3-0 tai 3-1.

 

[huihai]

Ero Kärppien ja Jokereiden pelissä näkyy mm. siinä, että Jokerit teki maalinsa vastustajan yksittäisen virheen seurauksena, kun taas Kärpät pelikirjan mukaisen hyökkäyksen seurauksena.

Lopuksi veikkaus; Kärpät vie mestaruuden 4-0 tai 4-1 ja suomi (mikäli pelataan Sheddenin pelikirjalla) pelaa mm-kisoissa sijoista 5-8.

Jaa, keiden yksittäisten pelaajien virheistä Jokereiden maalit syntyivät?
Entä Pesosen maali? Eiköhän siinä ollut juuri yksittäisen Jokereiden pelaajan virhe keskialueella. Oletko varma, etteivät Jokerien maalit tuleet Jokerien pelikirjan mukaisista hyökkäyksistä? Tunnetko Jokerien pelikirjan? Ei sitä ainakaan Petteri Sihvonen tunne. :o)

Taidat olla yhtä pihalla kuin tietosi finaalien ottelumäärästä: paras viidestä eli kolme voittoa tarvitaan.

 

[Ole Fart]

Täytyy muistaa, että suuri osa esim. NHL-joukkueista pelaa modernilla pelikirjalla, joten sieltä tulevat pelaajatkin osaavat sen perusteet ja maajoukkuetason pelaajat kyllä omaksuvat nopeasti moderninkin pelikirjan.

Lopuksi veikkaus; Kärpät vie mestaruuden 4-0 tai 4-1 ja suomi (mikäli pelataan Sheddenin pelikirjalla) pelaa mm-kisoissa sijoista 5-8.

Ei pysty käsittämään. Esimerkiksi tänä vuonna mestaruus ratkotaan huhtikuun puolivälissä ja MM-kisat alkavat 27.4. Iso osa pelaajista tulee MM-joukkueeseen viikkoa-paria ennen kisojen alkua, eikä välttämättä ole pelannut yhtään ottelua maajoukkueessa kaudella. Tämä aikako sitten pitäisi käyttää istumalla ja lukemalla valmentajan pelikirjaa, jolla sitten kaadetaan kovemmat joukkueet?

Minusta tärkeämpää valmentajalle on saada pelaajat motivoitua, luotua oikea yhteishenki, arvioitua pelaajien senhetkinen kunto ja rakentaa toimivat kokoonpanot, tunnistaa koko joukkueella toimiva pelitapa sekä peluuttaa joukkuetta oikein pelien aikana. Täysissä järjissään oleva valmentaja tuskin edes yrittää ajaa sisään mitään omaa uutta pelikirjaansa.

Ja kuten jo yllä todettiin, veikkauksesi oli pielessä ainakin ottelumäärän ja alkukirjaimien osalta.

 

["Jalkakynä"]

Jaa, keiden yksittäisten pelaajien virheistä Jokereiden maalit syntyivät?
Entä Pesosen maali? Eiköhän siinä ollut juuri yksittäisen Jokereiden pelaajan virhe keskialueella. Oletko varma, etteivät Jokerien maalit tuleet Jokerien pelikirjan mukaisista hyökkäyksistä? Tunnetko Jokerien pelikirjan? Ei sitä ainakaan Petteri Sihvonen tunne. :o)

Taidat olla yhtä pihalla kuin tietosi finaalien ottelumäärästä: paras viidestä eli kolme voittoa tarvitaan.

Kysymys ei ole yksittäisestä ottelusta vaan prosentuaalisesta todennäköisyydestä. Suurin osa Kärppien tasakentällisin tehdyistä maaleista on rakennettuja tilanteita, esim. 1-0 maali finaaleissa.

Jos mietitään Sheddeniä maajoukkue valmentajana, on mielenkiintoista nähdä miten Shedden pystyy reagoimaan vastustajan pelaamiseen. Jokerit-HPK sarjassa ensimmäisessä ottelussa Jalosen varioima lyhytsyöttöpeli oli karmeaa myrkkyä Jokereille. MM-kisoissa ei ole aikaa odottaa sitä toista taistelua, jossa puuttua epäkohtiin. Arvokisoissa vaaditaan, että jokaiseen otteluun ollaan valmiita ja tiedetään miten pelataan.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Hyvällä materiaalilla ja kovalla taistelulla pärjätään vielä sm-liigassa, mutta mitä kovempi taso, sitä tärkeämmäksi pelikirja nousee. Tässä suhteessa tuo Sheddenin ymmärtämättömyys huolestuttaa maajoukkuetta ajatellen. MM-kisoja ajatellen ei Suomella ole hääppöisiä menestysmahdollisuuksia Sheddenin pelikirjalla, koska vastassa on materiaaliltaan parempia joukkueita joilla on vielä sen lisäksi parempi pelikirjakin. Eikä taistelutahtokaan ole varmasti sen huonompi kuin Suomellakaan.

Itse taas ajattelen asiaa hieman positiivisemmin. Pitkässä runkosarjassahan ne erot tulisi näkyä eikä nopea tempoisessa turnauksessa. Joukkueelle voi olla aivan hyvä asia, että lähdetään yksinkertaiseta suunnitelmasta ja pidetään syke korkealla. Shedden voi onnistua aivan hyvin maajoukkueessa ja kasvuahan tapahtuu vuosittain. Kojokin on kasvanut valmentajana, varmasti kyllä kasvaa Sheddenkin.

EDIT: Niin siis JOS Shedden on niin huono valmentaja kuin puhutaan niin miksei se näy Jokerien kohdalla sijoituksessa?

 

[hoope]

Samaa mieltä

Itse taas ajattelen asiaa hieman positiivisemmin. Pitkässä runkosarjassahan ne erot tulisi näkyä eikä nopea tempoisessa turnauksessa. Joukkueelle voi olla aivan hyvä asia, että lähdetään yksinkertaiseta suunnitelmasta ja pidetään syke korkealla. Shedden voi onnistua aivan hyvin maajoukkueessa ja kasvuahan tapahtuu vuosittain. Kojokin on kasvanut valmentajana, varmasti kyllä kasvaa Sheddenkin.

Valmentajatkin menestyvät lahjakkuutensa kautta. Heikkoudet määrittää sarjatason. Jos verrataan Sheddeniä ja Jalosia (Kari ja Jukka, jotka ovat mielestäni valmentajina hyvin samankaltaisia ulospäin vaikka Jukka onkin räväkämpi peleissä), niin mielestäni turnauksessa tulee olla projektiluontoinen valmentaja... kuten Lindström. Pitkissä sarjoissa teoreetikkoverta on kuitenkin juostava valmentajan suonistossa. Kun lähdetään tunnelatauksen kautta pelaamaan, niin silloin hyviä tuloksia saadaan mielestäni alussa, mutta pitkässä juoksussa tunteen palo hiipuu. Ei voida päivästä toiseen tehdä tulosta pelkästään pelaajaa tunteisiin vetoavilla puheilla - motivoimalla. Kun lähdetään pelikirjapohjaisesti pelaamaan, niin tuloksen luulisi paranevan vastaavasti mitä tutumpi ja omaksi koetumpi pelikirja on pelaajille.
Edellisten kombinaatiojohtaminen vaatii valmentajalta lahjakkuutta kumpaankin, joka on mielestäni poikkeuksellista Aravirrassa. Samasta syystä mielestäni Westerlund ja Summanen olivat toisiaan tukeva ja tätä kautta ideaali valmentajakaksikko. Kavereiden kontrasti oli kuitenkin liian kova tunnetuin seurauksin. Ehkä tällainen vähemmän kontrastia sisältävä Shedden-Jalonen kaksikko toimii yhtä hyvin tai paremmin polttamatta pelaajia loppuun.

 

[OikeaLaita]

Jaa, keiden yksittäisten pelaajien virheistä Jokereiden maalit syntyivät?
Entä Pesosen maali? Eiköhän siinä ollut juuri yksittäisen Jokereiden pelaajan virhe keskialueella.
Oletko varma, etteivät Jokerien maalit tuleet Jokerien pelikirjan mukaisista hyökkäyksistä?
Tunnetko Jokerien pelikirjan? Ei sitä ainakaan Petteri Sihvonen tunne. :o)

Esim. Kukin maali, onkohan pelikirjasta? Nähdäkseni muut menevät vaihtoon ja ainoastaan yksi meni kiekon perässä päätyyn ja sai syötettyä kentälle tulevalle Kukille. Kärppiä oli paikalla 5 kpl, mutta Kuki jäi merkkamatta. Pesosen maali oli myöskin virheen seurausta. Totta kai myös näitä maaleja tulee. Kärpät teki kuitenkin 2 maalia pelikirjan mukaisilla hyökkäyksillä.

Taidat olla yhtä pihalla kuin tietosi finaalien ottelumäärästä: paras viidestä eli kolme voittoa tarvitaan.

Auts. Meni ajatuksissa NHL ja SM-liiga sekaisin.

Ei pysty käsittämään. Esimerkiksi tänä vuonna mestaruus ratkotaan huhtikuun puolivälissä ja MM-kisat alkavat 27.4. Iso osa pelaajista tulee MM-joukkueeseen viikkoa-paria ennen kisojen alkua, eikä välttämättä ole pelannut yhtään ottelua maajoukkueessa kaudella. Tämä aikako sitten pitäisi käyttää istumalla ja lukemalla valmentajan pelikirjaa, jolla sitten kaadetaan kovemmat joukkueet?

Minäkään en käsitä miten sitten ylipäänsä MM-kisoissa tai etenkään olympialaisissa on nähty kuitenkin modernia kiekkoa? Miten esim. kultaa molemmissa kisoissa voittanut Ruotsi pelasi sillä pelikirjalla niin hyvin vaikka miehistö oli NHL:stä eli valmistumisaikaa ei juuri ollut? Kävikö ne salaa harjoittelemassa NHL-matsien välissä vai miten ne sen teki?

Jos näillä pelikirjoilla ei olisi merkitystä, voittaisi Kanada tai Venäjä joka ikinen kerta. Voittaisiko Suomi pohjois-amerikan joukkueet ylimiehittämällä maalien edustat?

Minusta tärkeämpää valmentajalle on saada pelaajat motivoitua, luotua oikea yhteishenki, arvioitua pelaajien senhetkinen kunto ja rakentaa toimivat kokoonpanot, tunnistaa koko joukkueella toimiva pelitapa sekä peluuttaa joukkuetta oikein pelien aikana. Täysissä järjissään oleva valmentaja tuskin edes yrittää ajaa sisään mitään omaa uutta pelikirjaansa.

Ei nykyaikainen pelikirja ole kenellekään MM/olympiakisoissa pelaavalle täysin vieras eli jokainen osaa perusteet ja valmentaja tuo siihen vain omat mausteensa.

Ja kuten jo yllä todettiin, veikkauksesi oli pielessä ainakin ottelumäärän ja alkukirjaimien osalta.

Argh. Viimeinen niitti sille, että minun täytyy olla aivan väärässä. Myönnän virheeni ja tunnustan keksineeni kaikki ihan omasta päästä.

 

[mjr]

Kiinnostava asia tämä pelikirja-keskustelu - taidanpa itse olla aika vanhanaikaisilla linjoilla, kun vähän allergiaa pukkaa termin jatkuvalle ylikorostukselle. Jos puhutaan vain taktiikasta niin lienee melkoinen perusta mille tahansa taktiikalle, että valmentaja saa joukkueensa pelaamaan sovitulla tavalla ja toteuttamaan pelisuunnitelman hyvällä, kurinalaisella taistelumielellä. Eli puhutaan niistä aivan perinteisistä johtajanominaisuuksista, joita on hyvin vaikea teoretisoida ja sillä teoretisoinnilla sitten päteä. Jokainen konstellaatio on ainutlaatuinen, jonka ymmärtäminen ja motivoiva johtaminen on varmasti pitkälle vaistomainen, henkilöllisyyteen iskostunut kyky, josta ei montaa kolumnia saa varmasti vierestä kirjoitetuksi. Toki voi sanoa, että huipputasolla kaikki ovat valmiiksi motivoituneita ja kurinalaisia, ettei tarvitse muuta kuin pelikirja käteen ja a vot, homma on siinä. Mutta jos näin sanoo niin ei taida ymmärtää ryhmädynamiikasta ja sen käsittelystä yhtään mitään. Jos pitäisi valita vaikka MM-kisoihin valmentaja jolla on erinomaiset ryhmäjohtajan ominaisuudet ja korkeintaan välttävä pelikirja tai valmentaja jolla on loisteliaan moderni pelikirja, mutta joka on tuhoisa henkilöjohtaja, niin ei siinä miettisi nanosekuntiakaan, kun edellisen palkkaisi hommaan. Onko joku oikeasti eri mieltä?

 

[hoope]

Kiinnostava asia tämä pelikirja-keskustelu - taidanpa itse olla aika vanhanaikaisilla linjoilla, kun vähän allergiaa pukkaa termin jatkuvalle ylikorostukselle. Jos puhutaan vain taktiikasta niin lienee melkoinen perusta mille tahansa taktiikalle, että valmentaja saa joukkueensa pelaamaan sovitulla tavalla ja toteuttamaan pelisuunnitelman hyvällä, kurinalaisella taistelumielellä. Eli puhutaan niistä aivan perinteisistä johtajanominaisuuksista, joita on hyvin vaikea teoretisoida ja sillä teoretisoinnilla sitten päteä. Jokainen konstellaatio on ainutlaatuinen, jonka ymmärtäminen ja motivoiva johtaminen on varmasti pitkälle vaistomainen, henkilöllisyyteen iskostunut kyky, josta ei montaa kolumnia saa varmasti vierestä kirjoitetuksi. Toki voi sanoa, että huipputasolla kaikki ovat valmiiksi motivoituneita ja kurinalaisia, ettei tarvitse muuta kuin pelikirja käteen ja a vot, homma on siinä. Mutta jos näin sanoo niin ei taida ymmärtää ryhmädynamiikasta ja sen käsittelystä yhtään mitään. Jos pitäisi valita vaikka MM-kisoihin valmentaja jolla on erinomaiset ryhmäjohtajan ominaisuudet ja korkeintaan välttävä pelikirja tai valmentaja jolla on loisteliaan moderni pelikirja, mutta joka on tuhoisa henkilöjohtaja, niin ei siinä miettisi nanosekuntiakaan, kun edellisen palkkaisi hommaan. Onko joku oikeasti eri mieltä?

Hyvin pitkälle samaa mieltä mikäli konstellaatio ei tarkoita jotain salaperäistä.... Voisitko kertoa mitä kyseinen termi tarkoittaa. Lisäksi on ehdottoman tärkeä muistaa, että pelikirjan sisäistämisen ja johtamisen lisäksi on elintärkeää, että pelaajien fysiikka riittää. Mutta tämähän onkin SM-liigassa käsittääkseni ollut suurin piirtein viimeiset kymmenen vuotta jo itsestäänselvyys.

 

[mjr]

Hyvin pitkälle samaa mieltä mikäli konstellaatio ei tarkoita jotain salaperäistä.... Voisitko kertoa mitä kyseinen termi tarkoittaa. Lisäksi on ehdottoman tärkeä muistaa, että pelikirjan sisäistämisen ja johtamisen lisäksi on elintärkeää, että pelaajien fysiikka riittää. Mutta tämähän onkin SM-liigassa käsittääkseni ollut suurin piirtein viimeiset kymmenen vuotta jo itsestäänselvyys.

Jaa, kai sitä voisi sanoa asioiden kokonaisuudeksi, minkä esim. jokin jääkiekkoseura ja joukkue muodostavat, joka kausi tilanne on ainutlaatuinen: henkilökemiat, ominaisuudet ja olosuhteet törmäävät eri tavoin yhteen. Tämän kokonaisuuden hahmottamisessa ja hallitsemisessa tarvitaan paljon muuta kuin vain pelitaktista oppineisuutta, toki se on olennainen osa valmentajan roolia, mutta ei varmasti kaikki kaikessa.

 

[OikeaLaita]

Jos pitäisi valita vaikka MM-kisoihin valmentaja jolla on erinomaiset ryhmäjohtajan ominaisuudet ja korkeintaan välttävä pelikirja tai valmentaja jolla on loisteliaan moderni pelikirja, mutta joka on tuhoisa henkilöjohtaja, niin ei siinä miettisi nanosekuntiakaan, kun edellisen palkkaisi hommaan. Onko joku oikeasti eri mieltä?

Koskaanhan ei olla tilanteessa, että olisi vain nuo kaksi vaihtoehtoa. Ei moderni pelikirja sulje pois hyvää johtamiskykyä.

Aika hyvän vertailupohjan saa tämän kevään loppuotteluparista tuosta mainitsemastasi vaihtoehdosta pois lukien Jalosen tuhoisuus henkilöjohtajana. Toisen joukkueen valmentaja on karismaattinen johtaja vailla kunnollista pelikirjaa ja toisen taas vähemmän karismaattinen, mutta modernin pelikirjan omaava. Väittäisin jopa, että tämän kauden paras sm-liigassa.

Pelikirja on sitä tärkeämpi, mitä korkeammalle tasolle mennään, mutta ei se sielläkään ole kaikki kaikessa. Esim. Kanada saattaa voittaa mestaruuden hiukan vanhemmallakin pelikirjalla, mutta Suomen on turha kuvitella edes pelaavansa mitaleista antamalla tässä asiassa muille eteen.

 

[mjr]

Koskaanhan ei olla tilanteessa, että olisi vain nuo kaksi vaihtoehtoa. Ei moderni pelikirja sulje pois hyvää johtamiskykyä.

Ei sulje pois, mutta ei myös automaattisesti sisällytä sellaista. Voisi olla radikaali ja sanoa, että kummatkin tarvitaan, ja ettei edellisestä ole juurikaan hyötyä ilman jälkimmäistä. Eli valmentajan ammatti vaatii hyvin monipuolista osaamista, josta muodollinen pelitaktinen näkemys on vain yksi osa, ja ehkä jopa yksi helpoimmin opittavista osista, itsehän ei tarvitse se innovaattori ja uusien ajatusten Tonava olla. Sanoisin kyllä että Suomen paras ase MM-kisoissa on yhtenäisyys ja kurinalaisuus, moderni taktiikka tuntuu olevan tällä tasolla valmentajan kuin valmentajan hallussa, reaaliset erothan ovat nykypäivänä sangen marginaalisia (paitsi mitä nyt tulee tähän Jokerien epäonnistuneeseen valmentajavalintaan - poikkeuksiahan aina löytyy) niin että esim. pelinaikainen reagointi ja lyhyeen kevätturnaukseen motivointi ovat nousseet usein ratkaisevaan asemaan.

 

[Lare]

Tuota finaaliketjua lukiessa tulee mieleen, että jääkiekosta pyritään nyt tekemään avaruusfysiikkaa.

Eiköhän se ole lopulta niin, että jääkiekko on yksinkertainen peli, jossa materiaalin taso, pelaajien itseluottamus, joukkuehenki ja tsemppi ratkaisevat pitkälti ottelun voittajan. Valmentajat toteavatkin usein, että pelaajat ne tekevät päätökset kentällä ja että valmentajan vaikutus on kuitenkin melko pieni, kun udellaan vaikkapa syytä toimivaan ylivoimapelin.

Toki merkittävää on myös se, että pelataan omien vahvuuksien mukaan, eli romuluisempi ja jähmeämpi joukkue nakkaa ennemmin kiekkoa maalille ja menee survomaan laattaa sitään, kuin koittaa tehdä piruetteja kiekon kanssa. Tämä ei kuitenkaan kovin korkealentoista teoriatietämystä vaadi.

Viime kaudella Kärpät kaatui Ässiä vastaan kahteen perättäiseen mestaruuteen sekä Bäcksin loukkaantumiseen, joiden myötä joukkueella ei ollut tahtoa eikä itseluottamusta. Tällöin pelaajat tekevät huonompia ratkaisuja ja epäonnistuvat niissä useammin, jolloin pelikirjateoreetikot osoittavat syyttävällä sormella pelikirjaa. Ajoittain Kärpät kuitenkin pelasi hengen päälle saadessaan oikein hyvää kiekkoa, jossa Ässät oli hätää kärsimässä. Tuskinpa tämä johtui siitä, että joukkue alkoi pelaamaan eri pelikirjan mukaan, vaan psyykkiset tekijät olivat avainasemassa.

Tällä kaudella on nälkää ja luottoa omaan osaamiseen, jolloin pelaajat uskaltavat ottaa sopivasti vastuuta ja tekevät luovempia ratkaisuja, joka näyttää sitten joidenkin silmissä pelikirjan riemuvoitolta. Toki myös joukkue on tasapainoisemmin rakennettu.

Pelikirjafanaatikoilla on vaarana sortua tulkintoihin tyyliin: "Michael Johnson on maailman nopein, koska hänen pelikirjaan kuuluu jalkojen liikuttaminen nopeammin kuin muilla". Tokihan muutkin niin tekisivät, mikäli kunto, tekniikka, itseluottamus ja tahto olisivat samalla tasolla.

Yliteorisointi näkyy myös siinä, että lopputuloksista tehdään liian kauaskantoisia johtopäätöksiä. Mikäli Tarkki ei olisi torjunut Variksen vetoa ottelun loppuhetkillä, olisi Jokerit saanut kovasti tsemppiä ja viedä koko matsin. Tällöin olisi hehkutettu Jokerien kärsivällistä peliä, jossa luotetaan omiin vahvuuksiin.

 

[J.Grönvall]

EDIT: Niin siis JOS Shedden on niin huono valmentaja kuin puhutaan niin miksei se näy Jokerien kohdalla sijoituksessa?

Eiköhän Jokereiden kohdalla päde sama asia kuin muillakin menestyvillä "huonolla" pelikirjalla pelaavilla joukkueilla. Eli materiaali. Mitä parempi materiaali on käytössä niin sen keskeneräisemmällä pelikirjalla voit menestyä. Yritän siis sanoa sitä että pelikirja ja sen tuominen itse jäälle tuo peliin tiettyä systemaattisuutta ja jatkuvuutta. Jokaisella valmentajalla on ajatus siitä mistä maalit tehdään ja miten sinne parhaiten päästään kiekon kanssa jne. Jos käytössä on erinomainen pelaajamateriaali niin voidaan antaa enemmän vastuuta itse pelaajille ja heidän improvisoinnilleen eri tilanteissa. Ei siis välttämättä ole ennalta sanottua että jos saat kiekon paikassa A, niin heitä se paikkaan B tai katso ensin paikkaan C.

Pelikirjan etu tulee vastaan tiukoissa otteluissa ja parhaita vastaan. Kuten esim. tämän vuoden finaalisarja on osoittanut, on Jokereiden pelaaminen jatkuvasti ikäänkuin sattumien summaa ja pelaajien henkilökohtaisten taitojen tulosta, ei systemaattista ja jatkuvasti tapahtuvaa kuten Kärpillä. Ja totta kai siinä on iso etu, kun kovassa paineessa selkä kentälle päin tiedät välittömästi mihin voit kiekon laittaa turvallisesti ennen kuin vastustaja on nostanut sinut seinälle.

Jos pelattaisiin ilman pelikirjoja, kävisi kuten joku täälläkin jo totesi, eli Kanada voittaisi varmaan joka vuosi. Kanadalaisilla on lisäksi se ääretön tietopankki lätkästä. Siellä tiedetään peli läpikotaisin ja jokainen pienikin perusasia on hallussa. Kanada pelaa aina omaa pelikirjaansa toteuttaen ja luottaa vanhojen periaatteiden toimivuuteen. Ole vahva maalin edessä, pidä katse kiekossa, voittava maalivahtipelaaminen jne. Miten olisi Suomi-pojan käynyt WC:ssä tai Torinossa jos pelikirja olisi ollut pihahöntsy-tasoa ? Väitän että tukkaan olisi tullut ja lujaa.

 

[Lare]

Jos pelattaisiin ilman pelikirjoja, kävisi kuten joku täälläkin jo totesi, eli Kanada voittaisi varmaan joka vuosi.

Edellä kirjoittelinkin jo aiheesta, mutta sattuma on mielestäni liian aliarvostettu. Kiekko sisään tai kiekko ulos ja tästä seuraa tiettyjä asioita, jotka alkavat kumuloitua. Valmentajan näkökulmasta sattumaan keskittyminen ei ole toki hedelmällistä, koska tulee keskittyä asioihin joihin voi vaikuttaa, mutta pelikirjalla koitetaan nyt selittää hieman liikaa mm. sattuman ja psyykkisten tekijöiden vaikutusta.

 

[J.Grönvall]

Edellä kirjoittelinkin jo aiheesta, mutta sattuma on mielestäni liian aliarvostettu. Kiekko sisään tai kiekko ulos ja tästä seuraa tiettyjä asioita, jotka alkavat kumuloitua. Valmentajan näkökulmasta sattumaan keskittyminen ei ole toki hedelmällistä, koska tulee keskittyä asioihin joihin voi vaikuttaa, mutta pelikirjalla koitetaan nyt selittää hieman liikaa mm. sattuman ja psyykkisten tekijöiden vaikutusta.

Eihän sattuman tai psyykkisten asioiden vaikutusta voi toki kieltää. Ja yksittäisen ottelun voi voittaa miten tahansa, oli pelikirjoja tai ei. Mutta pitkässä sarjassa ja myös MM-turnauksessa sattuman merkitys vähenee menestyksen tuojana. Samoin käy henkiselle vireydelle, sehän ei voi joka ottelussa olla paras mutta hyvät joukkueet voittavat huononakin päivänä. Yhden MM-finaalin voi hävitä onnettomalla tavalla, mutta kun joku maa alkaa vuodesta toiseen olla finaalissa tai mestarina niin kyse ei voi olla enää pelkästä sattumasta. Ja mielestäni unohdettu asia on, että ne "sattumat" ja "pomput" ovat mahdollisesti nekin ihan täysin sen pelikirjan ansiota, tai sitten pelikirja mahdollistaa sen että aina on oma pelaaja hakkaamassa sen pompun maaliin.

Esim. HPK:n ja Jokereiden sarjassa puhuttiin paljon miten pienestä kaikki oli kiinni, ja miten Jokereilla kävi tuuri että he voittivat kaksi ottelua jatkoajalla. Totta toinen puoli, mutta minä väitän että Kerho kaatui Jokereiden loistavaan puolustuspeliin joka taas lähtee sieltä pelikirjasta. Jos vastustaja pystyy eliminoimaan sinulta vahvan aseen ja vähentämään vaarallisten maalipaikkojen määrää, niin silloin myös prosentuaalinen mahdollisuus tehdä maaleja on pienempi, eikö ? Ja samalla vastustajan mahdollisuudet voittaa ottelu kasvavat.

Pelikirjat eivät toki ole mikään uskomaton jumalallinen voima jääkiekossa tai missään muussakaan pallolajissa, mutta kyllä ne silti tekevät voittavan joukkueen. Hyvä pelikirja+hyvä itseluottamus+hyvä fyysinen kunto+taitavat ja oikeanlaiset pelaajat=voittava joukkue.

 

[dana77]

Edellä kirjoittelinkin jo aiheesta, mutta sattuma on mielestäni liian aliarvostettu. Kiekko sisään tai kiekko ulos ja tästä seuraa tiettyjä asioita, jotka alkavat kumuloitua. Valmentajan näkökulmasta sattumaan keskittyminen ei ole toki hedelmällistä, koska tulee keskittyä asioihin joihin voi vaikuttaa, mutta pelikirjalla koitetaan nyt selittää hieman liikaa mm. sattuman ja psyykkisten tekijöiden vaikutusta.

Jep, olihan täällä jo Olympialaisten aikaan eräs tietäjä joka oli vakuuttuneesti sitä mieltä että Suomen pitäisi lähettää kisoihin loukkaantuneiden NHL-ammattilaisten sijasta yhteenhitsautunut ja terve kakkos- tai jopa kolmosdivisioona-pelaajista koostuva ryhmittävä. Vähän niinkuin Herb Brooks teki 1980.

Se vain haittaa tuota kiekko sisään / kiekko ulos koulukuntaa että sitä kiekkoa ei millään saada sinne tolppaan ellei ensin päästä punaviivan yli.

 

[Lare]

Eihän sattuman tai psyykkisten asioiden vaikutusta voi toki kieltää. Ja yksittäisen ottelun voi voittaa miten tahansa, oli pelikirjoja tai ei. Mutta pitkässä sarjassa ja myös MM-turnauksessa sattuman merkitys vähenee menestyksen tuojana.

Toisaalta yksi pomppu voi ratkaista ottelun, joka voi vaikuttaa itseluottamukseen, joukkuehenkeen jne. seuraavissakin otteluissa. Pelaajat pyrkivät nollaamaan ottelut, mutta ei ihminen siihen kuitenkaan täysin kykene.

Yhden MM-finaalin voi hävitä onnettomalla tavalla, mutta kun joku maa alkaa vuodesta toiseen olla finaalissa tai mestarina niin kyse ei voi olla enää pelkästä sattumasta.

Ei toki, enkä tarkoittanutkaan että sattuma selittäisi kaikkea, vaan että pelikirjalla pyritään mielestäni nykyisin selittämään liikaakin.

Ja mielestäni unohdettu asia on, että ne "sattumat" ja "pomput" ovat mahdollisesti nekin ihan täysin sen pelikirjan ansiota, tai sitten pelikirja mahdollistaa sen että aina on oma pelaaja hakkaamassa sen pompun maaliin.

Pelikirjalla on siihen vaikutuksensa, mutta toki siihen missä kukin milloinkin on, vaikuttaa hyvin paljon monet muutkin asiat, kuten itseluottamus, joukkuehenki (miten paljon haluaa pelata joukkueelle/omaan pussiin) tai motivaatiotaso. Esimerkiksi yksi pomppu suuntaan tai toiseen voi vaikuttaa kovastikin siihen, millä tasolla nämä asiat ovat seuraavassa pelissä, tai se millaisen tsemppauspuheen valmentaja pitää, jne.

Esim. HPK:n ja Jokereiden sarjassa puhuttiin paljon miten pienestä kaikki oli kiinni, ja miten Jokereilla kävi tuuri että he voittivat kaksi ottelua jatkoajalla. Totta toinen puoli, mutta minä väitän että Kerho kaatui Jokereiden loistavaan puolustuspeliin joka taas lähtee sieltä pelikirjasta.

Se puolustuspeli lähtee varmaankin pelikirjasta, itseluottamuksesta, motivaatiosta, pelaajien taitotasosta, jne. Jokerit saattoi voittaa ensimmäisen pelin tuurilla, joka näkyi seuraavassa pelissä siten, että HPK:n pelaajilla oli pienenpieni pelko persiissä edellisestä pelistä johtuen, joka ratkaisi toisenkin pelin. Vaihtoehtoisesti pelikirja saattoi olla Jokerien voiton takeena molemmissa jatkoaikavoitoissa. En tiedä kummin asia on, eikä asiaa osaa varmasti kukaan muukaan sanoa täydellä varmuudella.

Pelikirjat eivät toki ole mikään uskomaton jumalallinen voima jääkiekossa tai missään muussakaan pallolajissa, mutta kyllä ne silti tekevät voittavan joukkueen.

Melko rajusti todettu. Sheddenin pelikirjaa on täällä haukuttu, mutta ottaisin kyllä mieluummin Kärppiin Sheddenin pelikirjan ja Bäcksin maaliin kuin Jalosen pelikirjan ja Pietilä tolppien väliin haparoimaan.

Hyvä pelikirja+hyvä itseluottamus+hyvä fyysinen kunto+taitavat ja oikeanlaiset pelaajat=voittava joukkue.

Näin se varmasti on. Tarkoitukseni ei ole varsinaisesti käydä ristiretkeä pelikirjaa vastaan, vaan ainoastaan puolustaa muidenkin tekijöiden paikkaa lopputuloksessa.

 

[J.Grönvall]

Toisaalta yksi pomppu voi ratkaista ottelun, joka voi vaikuttaa itseluottamukseen, joukkuehenkeen jne. seuraavissakin otteluissa. Pelaajat pyrkivät nollaamaan ottelut, mutta ei ihminen siihen kuitenkaan täysin kykene.

Mutta ei loputtomiin. Mielestäni taas näitä asioita ei saa ylikorostaa.

Melko rajusti todettu. Sheddenin pelikirjaa on täällä haukuttu, mutta ottaisin kyllä mieluummin Kärppiin Sheddenin pelikirjan ja Bäcksin maaliin kuin Jalosen pelikirjan ja Pietilä tolppien väliin haparoimaan.

Niin, kaatuiko Kärpät sitten itseluottamuksen puutteeseen vai Toivolan ja Ässien tehokkaaseen pelitapaan ja Riksman nimiseen seinään ?

Minä taas otan paljon mielummin Uraman ja haparoivan Nikkilän kuin Sheddenin ja superpallojääkiekon. Totta kai pelaajat ovat ihmisiä ja valmentajat joutuvat vain toivomaan että pelaajat toteuttavat tehtävänsä. Mutta jääkiekko ei ole pelkkää henkistä sotaa ja perkele nyt mennään-ajattelua. Jos joku pelikirja takaa sen että oikein toteutettuna 60 % hyökkäyksistä päättyy laukaukseen, niin se tarkoittaa että kolme hyökkäystä viidestä tuo potentiaalisen maalipaikan. Jos taas ei ole olemassa muuta kuin "menkää ja pelatkaa"-pelikirja, niin tuskin menestystäkään on luvassa.

Ja katsot mitä tahansa finaalisarjaa viime vuosilta niin jokaikinen kerta on pelikirjalla ollut ratkaiseva osuus lopputulokseen. Varsinkaan finaaleissa henkisellä puolella ei voi olla niin valtavaa eroa että se ratkaisisi.

 

[Snaipperi #16]

Sheddenillä oli sopimus Jokereiden kanssa allekirjoitettu jo vuoden 2006 talvella, joten hänellä oli aikaa saada Jokerien resursseilla ketä haluaa. Joten hän on koonnut joukkueen millä uskoo menestyvänsä, Shedden ei paljoa hyödy mistään taitosenttereistä.

Ja tuohon Hirso-caseen, että mukava naureskella nyt partaansa kun alkukaudesta kaikki vittuili miten menetettiin Hirso Narreihin. Pena taisikin kyykyttää kaikkia loppupeleissä kun ei lähtenyt palkkakilppailuun mukaan. Rouva Hirsovitsi on ollut sellainen laiturisentteri kun ounasteltiinkiin ja mitä hän oli vuosia IFK:ssa ennen läpilyöntiään. Mukava naureskella kun Shedden ja Jokerit ei taaskaan pärjää valtavilla resursseillaan, ongelma onkin ettei Jokerien pelaajat pelaa sydämellään seuralleen kuten esimerkiksi Kärpät tai IFK. Jokereilla ei vain ole perinteitä, 90-luvulla kasattu täyteen rahaa ja ostojoukkueita ja nyt ei pysty palkoillakaan kilpailemaan enää. Jokerit on kuin Chelsea, vähän menestystä, joitain hopeita ja pronsseja ja sen jälkeen rikas omistaja ja joukkue rahalla kokoon. Koko Suomi vihaa teitä, ja ette voita tälläkään kaudella mitään. Ainiin Jokereiden kannattajat ovat näitä "pari kertaa vuodessa pelejä katsovia ihmisiä" jotka hienossa hallissa katselevat lastensa kanssa SM-liigaa. Näiden keskiverto tylsimysten lisäksi on nämä teini ultrasit j otka vaan rähjäävät kun eivät pärjää. Ihquu Teme since -92-

 

[hoope]

Tottakai sattumalla on merkitystä

Edellä kirjoittelinkin jo aiheesta, mutta sattuma on mielestäni liian aliarvostettu. Kiekko sisään tai kiekko ulos ja tästä seuraa tiettyjä asioita, jotka alkavat kumuloitua. Valmentajan näkökulmasta sattumaan keskittyminen ei ole toki hedelmällistä, koska tulee keskittyä asioihin joihin voi vaikuttaa, mutta pelikirjalla koitetaan nyt selittää hieman liikaa mm. sattuman ja psyykkisten tekijöiden vaikutusta.

Ite näkisin niin, että sattuma menee pitkässä juoksussa tasan, ja pelaajamateriaalin valintakaan ei ole aina itsestä kiinni. Mutta pelikirjasta voit tehdä juuri niin hyvän kuin haluat, eikä se maksa mitään. Tällöin todellinen pääoma on pelikirjoissa. Ja niin hienoa kun on kinastella siitä kumpi ampuu tarkemmin Jani vai Janne, niin se ei kehitä lajia. Jos taas analysoidaan pelikirjoja, niin ollaan lajia kehittävässä toiminnassa. Mielestäni pelikirjakeskustelu on täten hyvinkin aliarvioitua ollut vuosia. Hyvä että tänä päivänäkään ketään edes kiinnostaa pelikirjojen sisältö. Ite kyllä mieluusti lukisin graafisen analyysin esimerkiksi joukkueiden HPK, Blues, Pelicans ja Kärpät pelikirjjoista. Jos siinä olisi vertailtuna pelin avaus, keskialueen ylitys, hyökkäyksen päättäminen, karvauspeli, yv ja av (tottakai johto tasapeli ja tappio tilanteissa), niin maksaisin eepoksesta 20e. Jos vielä jokaisen joukkueen valmentaja kertoisi miten pelikirjaan on varattu roolipelaajille tilaa, niin 28 egeä ei ois mulle liikaa.... kunhan ois kovakantinen ja monivärinen :)