Veeti on ihan käsittämätön hahmo, ei jotenkin istu mihinkään ” oikean jääkiekkoilijan” muottiin. Se touhu näyttää välillä, ja melko useinkin, siltä ettei vaan kiinnosta. Asiahan ei välttämättä ole näin, se vaan näyttää siltä jotain ihmeen syystä. Tänäänkin oliko kolmannessa erässä Veeti vaan neppaili kiekolla omassa päässä b-pisteen kaarella Tepsin ukon häärätessä vieressä. Menettikin kiekon pieneksi hetkeksi, nappasi takaisin ja siirsi kiekon eteen päin hyökkäyssuuntaan. Ihan kuin olisi tiennyt, että jos nyt menetän kiekon, niin saan sen kuitenkin heti takaisin, ni ei tarvitse hirveesti yrittää suojata. Ja näin myös tapahtui.
Siitä pelityylistä ei välity tarpeeksi sellainen SaiPamainen hampaat irveessä kiekon perässä polkeminen, joka usein päättyy siihen ettei ehdi. Veeti kun yleensä ehtii, vaivatttoman näköisesti.
Tämä ei ole mikään oodi Veeti Vainiolle, vaan omia näkemyksiäni sisältäen myös kritiikkiä. Olen tietoisesti koettanut haastaa itseäni katsomaan näitä tilanteita eri tavalla. Summa summarum, mielestäni osa niistä tilanteista, joista todetaan ensimmäiseksi, että Vainio oli löysä, ei mene niin. Osa siitä touhusta on löysän näköistä, koska esimerkiksi se luistelu on erittäin vaivatonta ja kiekon ylös tuominen häiritsevän itsevarman oloista.