Helppoa ja halpaa vetää yhtäläisyysmerkit takavuosien SaiPaan tuosta eilisestä pelistä.
Tässä on kynnetty ilman minkäänlaista avauspeliä kolmatta kautta, mutta uuden valmennuksen alaisena se osa-alue toimi nyt jo neljännessä pelissä noin hyvin. En tiedä, katsoitko kovin tarkkaan tuota peliä, mutta minusta SaiPalla kyllä kesti ajatus mukana esimerkiksi monipuolisemmassa avauspelaamisessa, jossa ei enää kouristuksenomaisesti lähdetä hakkaamaan kiekkoa ylöspäin joka tilanteessa, vaan yritetään ja usein onnistutaankin tulemaan eri variaatioilla ja ennen kaikkea hyvällä vauhdilla omista ylös. Eihän se vielä realisoidu joka pelissä maali-iloitteluna, mutta pakkohan jostain on aloittaa, ja minusta on aloitettu todella hyvin. En myökään usko sen olevan sattumaa, että SaiPa tuntuu ottavan vähemmän täysin turhia jäähyjä.
Siellä nämä Lehterälle liian paskat ja kokemattomat pelaajat, kuten Loimaranta ja Mäntykivi uskovat vihdoin, etteivät olekaan liian paskoja ja kokemattomia, ja sieltä on melkein varmasti odotettavissa myös tulosta, kun oppivat vielä paremmin kääntämään tuon itseluottamuksen kiekon kanssa jotenkin peliä edistäviksi ratkaisuiksi. Sama koskee koko joukkuetta, kun kiekonhallintaan ei ole totuttu, eikä pitkiä hyökkäyksiä ole päästy pyörittämään säännöllisesti moneen vuoteen.
Ymmärtäisin kyynisen asenteesi paremmin, mikäli olisi vedetty ns. oikealla valmennuksella joku puolikas kausi, mutta nyt on vedetty neljä peliä vajaamiehisellä, ylityöllistetyllä hätäapuvalmennuksella. Tietenkään tuohon eiliseen tulokseen ei pidä olla tyytyväinen, mutta lähdettiinkö Hämäläisen kolmikolla tekemään tulosta, vai kenties ensisijaisesti estämään seuran kaatumista ja jopa rakentamaan tulevaa identiteettiä, mikäli mahdollista? Jokuhan voisi tulkita tuon kiekonhallintaan pyrkimisen tien tasoittamiseksi seuraavaa päävalmentajaa varten.