Peking 2022 – maastohiihto

[Hagi]

Sellainen tuli mieleen, että Mäellä on keltainen kortti alla sprintin finaalista. Parisprintissä on usein kontaktia, joten pieni riskitekijä tuo.

 

[Raid76]

Itse näen nuo parisprintitkin melkoisen pyöreinä. Keli ja maasto asettavat niihinkin ison muuttujan. Tietysti aina asettavat, mutta jotenkin tuntuu, että keli voi olla edelleen hankala vaikkei juuri lisää sataisikaan.

 

[Hagi]

Lyödään nyt hyvissä ajoin ennuste kuninkuusmatkoille. Ennakkoon miesten kisa on selvästi tasaisempi ja mitaliehdokkaita on enemmän. Naisissa Johaug ja Diggins ovat ennakkoon selvästi muiden yläpuolella. Fridan laskin ulos, koska nuorukainen ei ole kauden tärkeimmällä hetkellä ollut kunnossa.

Miesten 50 km
1. Bolsu
2-6 Krueger, Holund, Kläbo, Spitsov, Ustjugov

Haastajat: Burman, Parisse, Maltsev, Niskanen, Poromaa, Manificat.

Naiset 30 km
1. Johaug
2. Diggins
3-5. Ebba, Stadlober, Claudel

Haastajat: Krista, Kepa, Nepryaeva, Brennan.

 

[L. Paraske]

Tähän sama. Pärmäkoskella on läjäpäin mitaleita, ja on hieno urheilija, yksi suosikeistani, mutta se viimeinen tappamisen halu mikä esim. Aino-Kaisa Saarisella oli puuttuu. Toivon todella paljon että parisprintissä kaikki ne hopeat ja pronssit vihdoinkin kirkastuisi! Jospa näissä viimeisissä olympialaisissa nyt löytyisi se viimeinen rutistus.

Tähän vähän eriävä mielipide. Kyllähän Pärmäkoskikin on esittänyt muutaman kerran arvokisoissa ihan todellista venymistä yksittäisissä kisoissa, esim. viime mm-viestin ankkuriosuudella Digginsiä vastaan, jolloin ei todellakaan ollut muuten parhaassa vireessään. Tai Pyoengchangin kympillä, jolloin omien sanojensa mukaan painoi verenmaku suussa väkisin liukunsa säilyttäen loppunousut, joissa oli muutama päivä aiemmin skiathlonissa joutunut antamaan periksi.

Erottavana tekijänä Saariseen tosiaan on, ettei Kristalla ole ainuttakaan arvokisakultaa. Silloin kun Krista on ollut mitaleilla tai lähellä mitaleita, niin siellä on aina ollut ne lajin ylivoimaiset valtiaat edellä. Aikku puolestaan oli siinä henkilökohtaiseen mestaruuteen päättyneessä kisassaan jo ennalta suurin suosikki. Siihen aikaan, tai juuri sinä vuonna, kärjessä ei ollut Björgenin tai Johaugin kaltaisia monstereita, jollaisia on aina ollut Kristan tiellä. Tai siis olivathan nuo molemmat siinä Liberecin kisassakin, mutta Björgen oli vielä siihen aikaan hukassa astmalääkkeitensä kanssa ja Johaug vasta matkalla suuruuteensa. Sama pätee osin myös Kowalczykiin, vaikka olikin jo silloin lajin valtiaita. Kuitunen puolestaan oli jo parhaat vuotensa nähnyt Liberecin vuotena. Loput Saarisen kullat ovat tulleet osana loistavia joukkueita, jossa tosin erityisesti Liberecin viestissä oli ratkaisevassa asemassa. Seuraavana vuonna Vancouverissa Saarinen olikin samassa tilanteessa kuin Pärmäkoski parhaimmillaan, eli enää ei ollutkaan jakoja lääkityksensä kuntoon saanutta Björgeniä ja lopulliseen loistoonsa noussutta Kowalczykia vastaan.

 

[Hagi]

Erottavana tekijänä Saariseen tosiaan on, ettei Kristalla ole ainuttakaan arvokisakultaa. Silloin kun Krista on ollut mitaleilla tai lähellä mitaleita, niin siellä on aina ollut ne lajin ylivoimaiset valtiaat edellä. Aikku puolestaan oli siinä henkilökohtaiseen mestaruuteen päättyneessä kisassaan jo ennalta suurin suosikki. Siihen aikaan, tai juuri sinä vuonna, kärjessä ei ollut Björgenin tai Johaugin kaltaisia monstereita, jotka ovat aina olleet Kristan tiellä. Tai siis olivathan nuo molemmat siinä Liberecin kisassakin, mutta Björgen oli vielä siihen aikaan hukassa astmalääkkeitensä kanssa ja Johaug vasta matkalla suuruuteensa. Sama pätee osin myös Kowalczykiin, vaikka olikin jo silloin lajin valtiaita. Kuitunen puolestaan oli jo parhaat vuotensa nähnyt Liberecin vuotena. Loput Saarisen kullat ovat tulleet osana loistavia joukkueita, jossa tosin erityisesti Liberecin viestissä oli ratkaisevassa asemassa. Seuraavana vuonna Vancouverissa Saarinen olikin samassa tilanteessa kuin Pärmäkoski parhaimmillaan, eli enää ei ollutkaan jakoja lääkityksensä kuntoon saanutta Björgeniä ja lopulliseen loistoonsa noussutta Kowalczykia vastaan.

Sen verran pitää lisätä, että myös Pärmäkoskella on poikkeuslupa käyttää vahvaa astmalääkitystä. Lisäksi Pärmäkoskella on poikkeuslupa kilpailla korkean hemoglobiinin kanssa. Nuo asiat ovat siis hoidettu, kuten huippuhiihtäjän pitää, niissä ei tasoitusta anneta Norjalaisille.

Johaug oli kilpailukiellossa 2018 Olympialaisissa.

Nykyisellään huippuhiihtäjillä taitaa kaikilla olla astmalääkitys, tuolla saa kuitenkin hieman etua ladulla. Biologisen passin myötä veritankkausta joutuu käyttämään pienempiä annoksia, jotta arvot eivät liikaa heittele. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan mikroannoksilla veritankkaus tuo 15 km hiihdossa etua 20-40 sekuntia. Kauas on siis tultu EPO:n kultajoista, jolloin arvokisoihin sai rakennettua todellisen huippukunnon. Tietysti on mahdollista, että on löytynyt jokin uusi keino huijata testejä ja geenidopingistakin on puhuttu. Näistä sitten kuulee myöhemmin.

 

[Huppu]

Hyvärinen itse totesi, että takki oli tyhjä ja kalusto ei toiminut.

Asiantuntijoista Isometsä, Kirvesniemi ja Jauhojärvi ovat kertoneet Suomen saaneen etua suksella pertsan kisoissa. Luotan heidän näkemykseen. Onko sitten, niin, että haluat jostain syystä vähätellä huollon merkitystä?

Mika Venäläisten kommentit tuossa.

Suomen huoltoryhmää johtavalta Iivo Niskasen luottomieheltä rehellistä puhetta epäonnistumisesta: ”Nyt näki karuimmillaan” Suomen huoltoryhmää johtavalta Iivo Niskasen luottomieheltä rehellistä puhetta epäonnistumisesta: ”Nyt näki karuimmillaan”


Sinulla on syystä tai toisesta tapana vähätellä kaluston merkitystä. En osaa sanoa miksi, aina syy epäonnistumiseen haetaan kuntopuolelta tai päivän vireestä. Jos huollolla ei olisi ratkaisevaa merkitystä, miksi Suomi lähetti Kiinaan kahdesti delegaation ennen kisoja tutkimaan olosuhteita? Samoin Kristan henkilökohtainen suksitestaaja oli pertsan kisaa ennen ehtinyt testata kisoissa 100 paria suksia ja 10 km kisaan Krista lähti juuri pakasta otetuilla uusilla suksilla. Jos kapulalla ei väliä, miksi testata 100 paria?

Minusta huolto ja kapulan valinta ovat oleellinen osa maastohiihtoa. Isojen resurssien maat saavat tuosta kilpailuetua ja sen vuoksi esim MM-kisojen pitäminen keväällä on aiheuttanut keskustelua. Ulvangin mukaan varsinkin perinteisellä kevään lämpimissä keleissä suksella tulee liian isoja eroja.

Nyt menee aika monta asiaa sekaisin. Viestihistoriassani kyllä on puhuttu huollosta paljonkin ja pitkän aikaa. Ero on siinä että yritän nähdä muutakin. Menee aika raskaaksi lukea teksiä joka suomalaisen onnistuttua kertoo sen johtuneen suksiedusta ja huonompi kisa on sitten normaalitaso ilman suksietua.

Todellakin tiedän mitä se suksien testaaminen tarkoittaa ja miksi sitä tehdään ihan helvetisti, käytännössä kaikki ylimääräinen aika. Ja on aivan päivänselvä asia miksi tuntemattoman kisapaikan olosuhteita halutaan tutkia. Mutta puhe ei ollut näistä asioista.

Voittaja ei tarvitse ylivoimaista suksea. Mutta kyllä kilpailukykyisen ja se suomalaisille on yksilökisoihin siunaantunut. Mielestäni mikään kuva tai väliaikatieto ei ole kertonut suomalaisten ylivoimaisista suksista lukuunottamatta Kepan skiathlonin vapaan luistoa. Ei noissa olosuhteissa oikein sellaista saakaan tehtyä. Viestin muuttuneessa olosuhteessa Saksan naisten vapaan kalusto oli kyllä sitten vahva ja Venäjällä ainakin Stupakin.

Kisojen alkupään menestyksessä paljon suurempi tekijä on nähdäkseni ollut suomalaisten todella hyvin onnistunut viimeistely sisältäen kunnonajoituksen ja korkealle sopeutumisen, näissä on ollut ihan ilmiselviä ongelmia todella monilla. Sopeutumisetu on se mitä suomalaiset on menettäneet. Huolto ei pelastanut Riseä eikä Perttua mutta palautumisongelma on ilmiselvä: katkeaminen oli liian totaalinen liian aikaisin johtuakseen mainittavasti suksesta. Rise ei ole kunnossa ja Perttu ei palautunut.

Ja lopulta ajatus suksiedusta tuo muitakin ongelmia. Fridan epäonnistumista on selitellty suksilla. Skiathlonin vapaalla kalusto oli ruotsalaisilla heikko mutta Frida on vetänyt sen jälkeen molemmat kisansa heikosti. Onko juuri Fridan suksipakka huono vai onko ongelma kuitenkin muuta? Ruotsin suksia haukuttiin mutta sprinttereillä kulki yhtäkkiä. Oliko ero sittenkään kalusto vai kunto? On lopulta naiivia lyödä kaikki huollon piikkiin, jää vaan todellisuus näkemättä. Jos suksi on tasoa Manificat tänään, ei mitään ole toki tehtävissä mutta kun on huippuiskussa ja kärkeä yllättävän keskitasoisellakin suksella tuntuu kulkevan. Kun jaksaa tehdä duunin joka paikassa loppuun asti. Lopulta laskuissa on helppo syyttää suksea kun ei jaksanut työntää kunnon vauhteja. Lopulta nousussa on helppo syyttää pitoa kun yläkroppa ei jaksakaan painaa. Huonommassa kunnossa huonoja suksia on enemmän koska sekä pidolta että luistolta vaaditaan enemmän, ja kas, minkäs ongelman se luokaan? Iivo Niskanen hakee herkkää suksea, miehellä kun on voimaa "tuottaa pitoa". Tämän jälkeen, oliko kuitenkaan Risellä huono suksi mutta Niskasella niin hyvä ettei menoa haitannut?

Mikään tästä ei kumoa sitä että parhaalla suksella on helpointa kulkea.

 

[Analyzer]

Noita parisprinttispekulaatioita tehdessä on hyvä muistaa, että tässä lajissa moni hyväkin sprintteri on vaikeuksissa, koska täytyy olla myös kestävyyttä. Tässä korostuu paljon muitakin ominaisuuksia kuin pelkkä nopeus.

Iivo on tässä kilpailumuodossa ihan top 3 menijä.

Kaikki on taas mahdollista sekä miehissä että naisissa väliltä 1-6. Naisilla raskas keli tuo selkeää etua meille. Miehissä se tuo etua Niskaselle, mutta toista menijää(Mäki) se taas saattaa myrkyttää matkan aikana pahasti.
Mäki on muutenkin todella ailahteleva hiihtäjä, joten vaikeasti ennakoitavissa mikä tulee olemaan kisan kulku.

 

[benicio]

En oikein tiedä, miten naisten parisprintissä kukaan voisi Ruotsia voittaa kuin haaverin avulla, Sundling on niin karmean kovassa kunnossa, ja tietysti hallitseva sprintin (sekä C että F) arvokisavoittaja ja parisprintinkin hallitseva maailmanmestari. Maja Dahlqvist voitti kauden ainoan perinteisen sprintin ja on hienossa kunnossa hänkin. Jos Suomea ajattelee, niin Kertun pitäisi myrkyttää Dahlqvistia joka osuudella, mutta ei taida vauhti ylipäätään riittää siihen.

Miehissä Bolsu voi hyvinkin onnistua saman tekemään Valnesille ja antamaan Terentjeville (ei kai Ustjulle?) riittävän etumatkan Kläboon. Jos ja kun keli normalisoituu, niin mahtaako Iivokaan saada ranskalaisia putoamaan kyydistä. Jouven kaverina Jay varmaan? Toisaalta mieli tekisi ajatella, että Bolsu ja Iivo päästäisivät Mäen ja Terentjevin ratkomaan kullan, siinä Suomellakin pieni sauma voisi olla, mutta edellyttää toki että Mäki on kestänyt ne aiemmatkin osuudet kärjen vauhdissa.

 

[benicio]

Ja se piti sanomani, että kovin pertsapainotteisilta kisat tuntuvat kun laji&matkakombo on tämä. Eli sprinttiä lukuunottamatta mitalit tai kulta on ratkottu perinteisellä hiihtotavalla, poikkeuksena ehkä vain naisten skiathlon*. Toki ne kuninkuusmatkat tätäkin mielikuvaa aikanaan vähän tasaavat, vaikka voi olla että kultien osalta niistäkään ei kovin kummoisia hiihtonäytelmiaä saada.

*tarkoittaen lähinnä siis hopeaa ja pronssia.

 

[Sambody]

Parisprintit hiihdettänee samalla radalla kuin sprintit? Tuo oli naisille sprittikilpailussa huomattavan raskas mikä sitten näyttäytyi varsin suurina eroina. Miehille tuo ei mitenkään poikkeuksellisen raskas ollut, mutta toki myrkytti aika tehokkaasti puhtaimpia sprinttereitä mitä pidemmälle erävaiheissa päästiin. Ehkä voisi sanoa, että rata on miehillekin tarpeeksi raskas jotta se palvelee enemmän Iivon tyyppisesti vähän hitaammin kiirehtiviä kuin ihan puhtaita sprinttereitä verrattuna moneen muuhun sprinttirataan. Tästä kertoi omaa kieltään Maltsevin finaalipaikka yksilösprintissä.

Tuohan vain on etu meidän naisille ja miehille. Ruotsia on tosiaan naisissa lähes mahdoton voittaa, jos jumalatarmoodi Sundlingilla jatkuu. Ruotsin takana kaikki on auki, mutta kyllä meidän naiset lähtökohtaisesti pitäisi olla mitalikamppailussa mukana.

Miehissä Niskanen ja Bolsu laittanee taas show'n pystyyn matkalla ja Kläbo kerää kirsikan pois kakun päältä loppusuoralla mikäli Valnes kestää Venäjän vauhdissa. Iivo voisi jopa toimia ankkurina sillä maaliin tullaan melkein minuutin tasatyöntö pätkällä, mutta ei taida miehen jalassa terävyys riittää tuohon stadionin töppyrään potentiaalisia loppukirivastustajia vastaan, joten Mäki lienee tuohon kuitenkin parempi ankkuri.

 

[Hagi]

Miehille tuo ei mitenkään poikkeuksellisen raskas ollut, mutta toki myrkytti aika tehokkaasti puhtaimpia sprinttereitä mitä pidemmälle erävaiheissa päästiin.

En tiedä hyytyivätkö miehet, mutta vapaan sprintissä kaikki ennakkosuosikit menivät siihen 1. välierään ja siitä ulos finaalista niukasti Jouve, Ustjugov ja Chavanat. Kai tuossa erässä kaikki uskoivat voittoon ja valitsivat palautumisajan takia 1. välierän. Mäki nappasi sen toisen välierän, siitä finaaliin ja 4. sija. Tuo kai kuuluu sprinttiin, ne ketkä hiihtävät voitosta, haluavat sen pidemmän palautumisajan. Eihän Mäellä siihen loppusuoralle ollut paukkuja ja mitali jäi lopulta melkein sekunnin päähän.

Tuuli vaikuttaa myös paljon, jos osuu oikein kova tuuli kisapäivään, niin ainakaan vastatuuleen tuskin kukaan haluaa vetää.

 

[Iisoppi]

Kyllähän se kaatuu Mäkeen jos on kaatuakseen. ;-)
Siis miesten sprinttiviesti.

 

[benicio]

. Tuo kai kuuluu sprinttiin, ne ketkä hiihtävät voitosta, haluavat sen pidemmän palautumisajan. Eihän Mäellä siihen loppusuoralle ollut paukkuja ja mitali jäi lopulta melkein sekunnin päähän.

Toisaalta, oli Mäki kuitenkin mukana siihen loppusuoralle asti, toisin kuin kakkoserästä ajoilla finaaliin päässeet Maltsev ja Svensson jotka oli jo pihalla tuossa kohtaa. Samoista eristä pronssille edennyt Terentjev siitä olisi pitänyt pystyä syömään, mutta vaikeaa on takaa tulla ohi vaikka ihan asemissa olikin ja nelikko tuli viimeiseen kurviin passaillen.
Stadionin tasaiselle tuleva ns Geigerin tömpäre oli Mäen vahvuus joka erässä, tuon voisi kuvitella lupaavan hyvää parisprinttiin.

 

[Spine]

Miehissä Niskanen ja Bolsu laittanee taas show'n pystyyn matkalla ja Kläbo kerää kirsikan pois kakun päältä loppusuoralla mikäli Valnes kestää Venäjän vauhdissa. Iivo voisi jopa toimia ankkurina sillä maaliin tullaan melkein minuutin tasatyöntö pätkällä, mutta ei taida miehen jalassa terävyys riittää tuohon stadionin töppyrään potentiaalisia loppukirivastustajia vastaan, joten Mäki lienee tuohon kuitenkin parempi ankkuri.

Valnes tai Golberg kumpi siellä nyt hiihtääkään, niin en usko pysyvän noiden kaverien kyydissä. Kumpikaan ei ole vakuuttanut. Kläbo ei ole sellaisessa tikissä näissä olosuhteissa, että pystyisi ottamaan monen kymmenen metrin takamatkaa kiinni ja ohi. Voin jopa nähdä Norjan olevan tässä kisassa vähän vaikeuksissa. Kläbö kyllä hoitanee homman kotiin jos pääsee lähtemään samaa aikaa kärjen kanssa viimeiselle osuudelle, mutta en millään näe tosiaan Golbergin tai Valnesin kestävän Iivon ja Bolsun myrkytystä.

Näen Venäjän tällähetkellä suosikkina. Lisäksi haluaisin nostaa mustan hevosen Italian mukaan. Pellegrino osoitti viestissä, että pertsa toimii pidemmälläkin matkalla ja on kovassa kunnossa myös sprintissä. De Fabiani on ehkä vähän kysymysmerkki viestin perusteella, mutta perinteisesti ollut ihan ok tekijä hänkin.

 

[Hagi]

Valnes tai Golberg kumpi siellä nyt hiihtääkään, niin en usko pysyvän noiden kaverien kyydissä. Kumpikaan ei ole vakuuttanut. Kläbo ei ole sellaisessa tikissä näissä olosuhteissa, että pystyisi ottamaan monen kymmenen metrin takamatkaa kiinni ja ohi. Voin jopa nähdä Norjan olevan tässä kisassa vähän vaikeuksissa. Kläbö kyllä hoitanee homman kotiin jos pääsee lähtemään samaa aikaa kärjen kanssa viimeiselle osuudelle, mutta en millään näe tosiaan Golbergin tai Valnesin kestävän Iivon ja Bolsun myrkytystä.

Näen Venäjän tällähetkellä suosikkina. Lisäksi haluaisin nostaa mustan hevosen Italian mukaan. Pellegrino osoitti viestissä, että pertsa toimii pidemmälläkin matkalla ja on kovassa kunnossa myös sprintissä. De Fabiani on ehkä vähän kysymysmerkki viestin perusteella, mutta perinteisesti ollut ihan ok tekijä hänkin.

Iivo hiihtää varmasti 1. osuutta, koska siinä mennään yleensä kovinta vauhtia. Todennäköistä on, että Mäki lähtee ankkuriosuudelle kärjestä pienen etumatkan turvin. Sitten nähdään, mihin se riittää Kläboa, Pelleä, Terentyevia ja Jouvea vastaan. Oletuksena muilla suosikeilla on Suomea kovempi ankkuri, joten etumatkaa on hyvä olla. Mäellä on keltainen kortti alla, mutta varmasti Iivon ohjeena on hiihtää riskillä ja röyhkeydellä kultamitalista, ei kristamaisesti varmistella mitalia.

Mäki on hiihtäjänä sellainen, että vire vaihtelee paljon ja päivän kunto on aina arvoitus. Painostus on treeneissä ollut vapaalla, mutta pertsakin kyllä kulkee. Alun perin Hakolan piti hiihtää paririntti, mutta pitkä sairastelu pahimpaan rakoon juuri ennen kisoja söi kunnon.

 

[L. Paraske]

En oikein tiedä, miten naisten parisprintissä kukaan voisi Ruotsia voittaa kuin haaverin avulla, Sundling on niin karmean kovassa kunnossa, ja tietysti hallitseva sprintin (sekä C että F) arvokisavoittaja ja parisprintinkin hallitseva maailmanmestari. Maja Dahlqvist voitti kauden ainoan perinteisen sprintin ja on hienossa kunnossa hänkin. Jos Suomea ajattelee, niin Kertun pitäisi myrkyttää Dahlqvistia joka osuudella, mutta ei taida vauhti ylipäätään riittää siihen.

Lähtökohtaisesti näin, mutta aivan täysin en Dahlqvistiin luota. Hyytyi kuitenkin hieman viestissä, eikä tuossa varsinaisessa sprinttikisassakaan ollut kauden parasta menoa, vaikka hopeaa tulikin. Koska tykkään hakea historiasta verrokkia, niin mielellään muistelen Sotshin miesten parisprinttiä. Ola Vigen Hattestad oli aiemmin niissä kisoissa voittanut vapaan sprintin, mutta sitten parisprintissä romahti täysin viimeisellä omalla osuudellaan Iivon, Vylegzhaninin, Dotzlerin kumppaneiden vauhdissa pudottaen käytännössä Norjan niin kauas ettei Northugilla ollut omalla osuudellaan mitään jakoja. Tarkoitan sanoa, että tuo parisprintti on kuitenkin vielä eri luokan kestävyyslaji kuin varsinainen sprintti.

Tässä mielessä en täysin luota myöskään Joni Mäkeen, vaikka hän tästä lajista vuosi sitten Oberstdorfissa hienosti selvisikin ja sprintti kulki tuolla Kiinassa.

 

[Hagi]

Sotshissa osuuden pituus oli yli 1 800 m, nyt 1 500 m. Rata on silti raska ja kova tuuli tuo kisaan oman haasteensa.

 

[erku]

Iivo hiihtää varmasti 1. osuutta, koska siinä mennään yleensä kovinta vauhtia. Todennäköistä on, että Mäki lähtee ankkuriosuudelle kärjestä pienen etumatkan turvin. Sitten nähdään, mihin se riittää Kläboa, Pelleä, Terentyevia ja Jouvea vastaan.

No ei kai se nyt todennäköistä ole, että Niskanen karkaisi Bolshunovilta tuon tyyppisessä kisassa. Ainakin viime vuoden MM-kisoissa parisprintissä Bolshu oli ihan mykistävän kova ja lähinnä ankkuri Retivykhin heikkous esti Venäjän kullan. Ja sinällään varmaan Mäelle olisi parempikin, jos voisi yrittää roikkua Terentjevin kyydissä kuin itse yrittää pitää etumatkaa.

 

[Sambody]

Tässä mielessä en täysin luota myöskään Joni Mäkeen, vaikka hän tästä lajista vuosi sitten Oberstdorfissa hienosti selvisikin ja sprintti kulki tuolla Kiinassa.

Harvemmin Jonilta on sprinttiradalla yksilö tai parisprintissä jaksaminen loppunut kesken. En viitti vitutuksen välttääkseni edes tarkastaa kuinka monta kertaa jäi viime kaudella sprintissä välierä ja finaalipaikka saamatta, koska kansainvälisellä tasolla vastustajilla löytyy hieman enemmän välityksiä. Oberissakin viime vuonna näytti jotenkin, että voimia olisi ollut seurata Kläboa, mutta ei vaan löytynyt työkalupakista vastaavaa loikkaria kuin JHK:lla. Mäki on sprintteriksi kuitenkin yllättävän kova normaalimatkojenkin mies. Imatran sm-kisojen parisprintissä toki myrkytti itsensä, mutta pistetään tukkoisuuden piikkiin. Sen verran komiasti on kulkenut sen jälkeen. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

 

[erku]

Harvemmin Jonilta on sprinttiradalla yksilö tai parisprintissä jaksaminen loppunut kesken. En viitti vitutuksen välttääkseni edes tarkastaa kuinka monta kertaa jäi viime kaudella sprintissä välierä ja finaalipaikka saamatta, koska kansainvälisellä tasolla vastustajilla löytyy hieman enemmän välityksiä.

Mäki viime kaudella putosi lähes poikkeuksetta jo puolivälierissä ja harvemmin jaksaminen on siinä vaiheessa ongelma juuri kenellekään. Välieriin Mäki pääsi viime kaudella kerran Rukalla ja silloin ikävä kyllä hyytyi viimeiseen nousuun ja jäi melkein neljä sekuntia erän neljännestä sijasta. Tänä vuonna Rukalla Joni pääsi hienosti finaaliin ja sitä ei kyllä oikein enää jaksanut, kun jäi loppukilpailun jumboksi useamman sekunnin marginaalilla.

Eli ihan niin optimistisesti en Mäen jaksamiseen pertsalla suhtautuisi.

 

[Sambody]

Mäki viime kaudella putosi lähes poikkeuksetta jo puolivälierissä ja harvemmin jaksaminen on siinä vaiheessa ongelma juuri kenellekään. Välieriin Mäki pääsi viime kaudella kerran Rukalla ja silloin ikävä kyllä hyytyi viimeiseen nousuun ja jäi melkein neljä sekuntia erän neljännestä sijasta. Tänä vuonna Rukalla Joni pääsi hienosti finaaliin ja sitä ei kyllä oikein enää jaksanut, kun jäi loppukilpailun jumboksi useamman sekunnin marginaalilla.

Rukan loppunousuun jää kuin tikku paskaan jaksavampikin mies. Kysy vaikka Iivolta. Täytypä sitten käännellä veistä haavassa viime kauden suhteen. Tosiaan Rukan jo mainitsitkin. Sen jälkeen oli pitkä tauko kilpailuista. Falunissa otti erävaiheessa nokkaan loppukirissä Pellegrinolta ja Svenssonilta. Ulricehamnissa loppukiritappio Pellegrinolle ja Jouvelle. MM-Oberissa loppukirissä nokkaan Taugböliltä ja Pellegrinolta. Tuo Rukan sprintti oli viime kauden ainoa sprinttikilpailu missä Mäki ei hävinnyt kilpailua loppusuoralle. Joo voi sanoa ettei jaksamista kunnolla testattu, mutta ei esimerkiksi Oberin parisprintin suoritus antanut viitteitä että jaksaminen ongelmaksi olisi muodostunut.

 

[Raid76]

Kylmää keliä on huomiselle. Sprinttejä on aikaistettu kahdella tunnilla. Luvassa on silti kylmää kyytiä ja kovaa tuulta.

 

[L. Paraske]

Kylmää keliä on huomiselle. Sprinttejä on aikaistettu kahdella tunnilla. Luvassa on silti kylmää kyytiä ja kovaa tuulta.

Opportunistina on todettava, että ollaan siis samoissa keleissä kuin kisojen alussa ja sehän sopi suomalaisille ainakin voitelun osalta.

 

[Rektor]

Opportunistina on todettava, että ollaan siis samoissa keleissä kuin kisojen alussa ja sehän sopi suomalaisille ainakin voitelun osalta.

Tuskin ainakaan turpaan tulee. Perinteisellä kuiva pakkaskeli eli eivät nämä kuuluisat huoltorekat suuremmin ratko kisaa vaan kovimmat haponsietäjät arvossaan.

 

[Hagi]

Tuskin ainakaan turpaan tulee. Perinteisellä kuiva pakkaskeli eli eivät nämä kuuluisat huoltorekat suuremmin ratko kisaa vaan kovimmat haponsietäjät arvossaan.

Kova tuuli tuo kyllä oman säväyksen kisaan, vastatuulella ei ole mukava vetää letkaa.

Lisäksi siinä on mukava odotella omaa osuuttaan ja koittaa pysyä lämpimänä. Ei mikään unelmasää sprinttihiihtoon.

Keuhkot ovat myös kovilla, mutta huippuhiihtäjillä löytyvät hyvät lääkkeet tuohon.