Patrik Laine shoots, he scores! – suomalaisen supertähden ura NHL:ssä

[Petri1981]

Koita joskus heittää pallo ilmaan ja pukkaa sitä. Sitten pyydät kaveria keskittämään sulle päähän ja pukkaa. Vertaile pallon vauhteja muutaman onnistuneen yrityksen jälkeen,

Toki pallo on huomattavasti kimmoisampi kuin kiekko. Jos heität minua kiekolla päähän niin sen vauhti pysähtyy lähes täysin, koska tuo on lähes täysin kimmoton törmäys. Mutta kyllähän näin perusinsinöörinä voi ajatella tosiaan että jääkiekossakin suoraan syötöstä saa laukaistua hieman lujempaa, johtuen juuri että mailan elastisuuden ansiosta osa tuon syötön liike-energiasta palautuu osittain kimmoisasta törmäyksestä tuohon laukaukseen, osa tuosta energiasta taas muuntautuu lämmöksi ja osa tekee pienen kuluman mailaan.

Kyllähän esimerkiksi se Paten maila on ihan tarkoituksella erittäin taipuisa, jotta nimenomaan suoraan syötöstä nuo vedot sitten lähtevät ja lujaa.

 

[MikGo]

Toki pallo on huomattavasti kimmoisampi kuin kiekko. Mutta kyllähän näin perusinsinöörinä voi ajatella tosiaan että jääkiekossakin suoraan syötöstä saa laukaistua hieman lujempaa, johtuen juuri että mailan elastisuuden ansiosta osa tuon syötön liike-energiasta palautuu osittain kimmoisasta törmäyksestä tuohon laukaukseen, osa tuosta energiasta taas muuntautuu lämmöksi ja osa tekee pienen kuluman mailaan.

Kyllä, mutta kovin lämäri lähtee silloin kun saat ottaa vauhtia ja vedät paikallaan olevaan kiekkoon. Katsoo vaikka lämärikisoja. Jos tulee syöttö kovaa ja yrität lämätä siihen lujaa niin maila voi taipua "yli" (voi mennä poikkikin) tai sitten vaan tekniikka hajoaa. Patella on nimenomaan tekniikka hallussa, pitkä (nykyaikainen) maila ja riittävästi voimaa yläkropassa.

 

[Rod Weary]

Toki pallo on huomattavasti kimmoisampi kuin kiekko. Mutta kyllähän näin perusinsinöörinä voi ajatella tosiaan että jääkiekossakin suoraan syötöstä saa laukaistua hieman lujempaa, johtuen juuri että mailan elastisuuden ansiosta osa tuon syötön liike-energiasta palautuu osittain kimmoisasta törmäyksestä tuohon laukaukseen, osa tuosta energiasta taas muuntautuu lämmöksi ja osa tekee pienen kuluman mailaan.

Fysiikan kannalta sillä ei ole järin suurta merkitystä, kumpi osapuolista joustaa törmäyksessä. Futiksessa se pallo on se "jousena" toimiva osapuoli, lätkässä maila. Ihan siis vain tälleen kertauksena, ei vastaväitteenä. Otin tuon pallon tähän vain kansantajuisena esimerkkinä sille, että kyllä liike-energialla on merkitystä lähtönopeuteen.

 

[Petri1981]

Kyllä, mutta kovin lämäri lähtee silloin kun saat ottaa vauhtia ja vedät paikallaan olevaan kiekkoon. Katsoo vaikka lämärikisoja. Jos tulee syöttö kovaa ja yrität lämätä siihen lujaa niin maila voi taipua "yli" (voi mennä poikkikin) tai sitten vaan tekniikka hajoaa. Patella on nimenomaan tekniikka hallussa, pitkä (nykyaikainen) maila ja riittävästi voimaa yläkropassa.

Näin on, mutta tuossa on taas se miehen vauhti siinä takana. Jos siis vertaillaan paikalla olevaa miestä pointilla niin se mies vetää suoraan syötöstä lujempaa kuin paikalla olevaan kiekkoon.

 

[Rod Weary]

Näin on, mutta tuossa on taas se miehen vauhti siinä takana. Jos siis vertaillaan paikalla olevaa miestä pointilla niin se mies vetää suoraan syötöstä lujempaa kuin paikalla olevaan kiekkoon.

Taisitte juuri kirjoittaa fysiikan lait uudelleen.

 

[Antib]

Itse asiassa Laineen yksi kehityskohde on kiekoton pelaaminen. Tuossa on pelikäsityksen osalta paljonkin kehitettävää. Sen verran on vielä hakusessa ajoitukset ja luistelulinjat kapeassa kaukalossa, että välillä tulee pienimuotoisia törmäyksiä ketjukavereiden kanssa ja reagointi on hidasta.

Laineen pelin katseleminen on itselleni ajoittain tuskallista. Huikean laukauksen, hyvien syöttöjen ja taitavaa mailankäsittelyn lisäksi nähdään puutteellista kiekotonta pelaamista ja heikkoa kaksinkamppailupelaamista.

Sanasta sanaan kun omalta näppäimistöltä, hieno viesti myös alempana myös @Tappara #27. Pelikäsityksestä vielä sen verran, että silmää löytyy ja näkee kentän, mutta turhan usein reagointi on tosiaan hidasta. Kiekollisena tämä näkyy että yrittää usein liian vaikeata ratkaisua, esimerkiksi syötön suhteen. Mutta hienointahan on, että uskaltaa kokeilla, kokemuksen kautta sitten oppii tekemään yhä paremmat ratkaisut. Tappara #27 mainitsemaan ratkaisuhalua itsekin olen kaivannut, esimerkiksi viime yön pelissä jäi mieleen yksi tilanne josta jäi tunne että "viime vuoden Laine" olisi laukonut.

Jotenkin tämän kauden Laineesta tullut mieleen Dany Heatley. Hyvine ja huonoine puolineen.

 

[sinikettu]

Taisitte juuri kirjoittaa fysiikan lait uudelleen.

Millä perusteella?

 

[Antib]

Tossa lontooksi samaa pohdintaa lämäri vs onetimer. Otan popparit esiin.
Please settle a disagreement from /r/hockey: : Physics

 

[sampio]

Koita joskus heittää pallo ilmaan ja pukkaa sitä. Sitten pyydät kaveria keskittämään sulle päähän ja pukkaa. Vertaile pallon vauhteja muutaman onnistuneen yrityksen jälkeen,

Joo, tää on totta ja täysin ymmärrettävissä nyt kun tuo mailan osuus avattiin tässä ja edellä. Toki tähänkin lienee optimaalisimmat syöttökulmansa riippuen hiukan laukojasta ja syötön nopeudesta.

 

[Tappara #27]

Pitäisköhän tänne perustaa joku fysiikka-ketju, jossa kiekko voitaisiin lajina purkaa ihan atomeiksi asti?

 

[agent082]

Se on kenties sitä samaa Jatkoajan fysiikkaa, jossa etäisyydellä josta laukauksen nopeutta mitataan ei ole mitään väliä, vaan kiekko jatkaa samalla nopeudella aika-avaruuden päättymiseen saakka.

Tai sitten et vain itse ymmärtänyt. Sillä ei ole merkitystä lähtönopeuteen, mistä kohtaa kenttää kiekko lauotaan. Tutkan etäisyydellä kiekkoon ei tosiaan ole merkitystä lähtönopeuteen.

 

[Wild-Chester]

Tai sitten et vain itse ymmärtänyt. Sillä ei ole merkitystä lähtönopeuteen, mistä kohtaa kenttää kiekko lauotaan. Tutkan etäisyydellä kiekkoon ei tosiaan ole merkitystä lähtönopeuteen.

Ymmärrän sen verran, että väittely sai alkunsa siitä, että joku kertoi NHL:n ja KHL:n kovin laukaus -kisan tulosten olevan vertailukelvottomia, koska mittaukset suoritetaan eri etäisyyksiltä. Seuraavaksi toinen kertoo että ei mitään väliä, koska poliisit, autot ja jotain ja jotain.
Sitä alkuperäistä väitettä ei nyt vain millään sanojen kääntelyllä saa kuulostamaan vähemmän naurettavalta.

En nyt jaksa kaivella alkuperäistä viestiä, mutta jos tosiaan vastaväite oli että "tutkan sijainti ei vaikuta kiekon lähtönopeuteen" niin siinä tapauksessa ilomielin otan takkini.

 

[rpeez]

Tappara #27 mainitsemaan ratkaisuhalua itsekin olen kaivannut, esimerkiksi viime yön pelissä jäi mieleen yksi tilanne josta jäi tunne että "viime vuoden Laine" olisi laukonut.

Meinaat varmaan tilannetta jossa edessä oli enää kolme metriä jäätä ja maalivahti, mutta syötti "väkisin" Ehlersille kun oli sellaisen päätöksen tehnyt? Itselle jäi fiilis, että halusi välttämättä hyvälle kaverille maalin, kun taisi olla jo 4-0 siinä vaiheessa. No, v-tuiksihan se meni kun suunnitelma näkyi Suomeen asti jo hyvissä ajoin ja Ehlerskään ei saanut syöttöä kiinni. Veikkaan, toivon ja uskon ettei playoffeissa tuollaista pelleilyä enää nähdä.

 

[ultras]

Kuinkahan toimiva tuo Tapparan peleissä käytettävä älykiekko on? Nimittäin sehän mittasi suoraan syötöstä lähteneen Sebastian Repon kudiksi muistaakseni ~170km/h. Taitaa olla ylivoimaisesti kovin lukema mitä tuo on näyttänyt.

Tämä nyt esimerkkinä tähän suoraan syötöstä vs paikoillaan olevaan kiekkoon laukomisesta.

 

[Rod Weary]

Millä perusteella?

Mihin sen kiekon liike-energia häviää? Muuttuuko se kokonaan lämmöksi?

 

[sinikettu]

Mihin sen kiekon liike-energia häviää? Muuttuuko se kokonaan lämmöksi?

Ei tässä mitään energian säilymislakeja yritetä kumota. Osa kiekon liike-energiasta varastoituu mailaan potentiaalienergiaksi, joka puolestaan vapautuu laukauksen myötä kiekon liike-energiaksi. Loppu energia tosiaan käytännössä muuttuu lämmöksi erinäisten kitka- ja vastusvoimien myötä. Sitten pieni määrä energiasta kuluu mm. mailan, kiekon ja jään fysikaalisten rakenteiden rikkoontumiseen.

Jos vaikka kiekko kulkee 3 metriä sekunnissa jäätä pitkin, niin kiekon kineettisellä energialla voitaisiin lämmittää desilitra vettä 0,0027 astetta lämpimämmäksi, jos kaiki energia saataisiin talteen. Joten lämpömäärät ovat aika pieniä kiekon energian suhteen.

 

[Ollakseni]

Ei tässä mitään energian säilymislakeja yritetä kumota. Osa kiekon liike-energiasta varastoituu mailaan potentiaalienergiaksi, joka puolestaan vapautuu laukauksen myötä kiekon liike-energiaksi. Loppu energia tosiaan käytännössä muuttuu lämmöksi erinäisten kitka- ja vastusvoimien myötä. Sitten pieni määrä energiasta kuluu mm. mailan, kiekon ja jään fysikaalisten rakenteiden rikkoontumiseen.

Jos vaikka kiekko kulkee 3 metriä sekunnissa jäätä pitkin, niin kiekon kineettisellä energialla voitaisiin lämmittää desilitra vettä 0,0027 astetta lämpimämmäksi, jos kaiki energia saataisiin talteen. Joten lämpömäärät ovat aika pieniä kiekon energian suhteen.

Ja silti NHL:ssä palanut kumi on tullut melko tutuksi hajuksi. Sellaista se on kun lämätään kovaa pientä kumilaattaa.

 

[batman83]

Ja silti NHL:ssä palanut kumi on tullut melko tutuksi hajuksi. Sellaista se on kun lämätään kovaa pientä kumilaattaa.

Tai kun painetaan Hockey-sluttia pikkutunneilla

 

[MikGo]

Kuinkahan toimiva tuo Tapparan peleissä käytettävä älykiekko on? Nimittäin sehän mittasi suoraan syötöstä lähteneen Sebastian Repon kudiksi muistaakseni ~170km/h. Taitaa olla ylivoimaisesti kovin lukema mitä tuo on näyttänyt.

Tämä nyt esimerkkinä tähän suoraan syötöstä vs paikoillaan olevaan kiekkoon laukomisesta.

Tuo oli ihan hyvä huomio. Mietinkin, että jos lämärikisoissa annettaisiin pieni syöttö vastakiekkona niin lähtisikö se kuti sittenkin kovempaa. Toki raja tulee jossain vaiheessa vastaan, että kuinka kovaan syöttöön voi vetää vielä, että paketti pysyy kaikinpuolin kasassa.

 

[Petri1981]

Taisitte juuri kirjoittaa fysiikan lait uudelleen.

Mihin sen kiekon liike-energia häviää? Muuttuuko se kokonaan lämmöksi?

En kyllä ymmärrä yhtään mistä höpiset, mutta ei se mitään. Eiköhän tästä aiheesta ole jo riittävästi sanottu, esimerkisi ansiokkaasti sinikettu nimimerkin johdolla.

 

[jalapeeno]

En tiedä oliko tämä hassuttelua vai ei, mutta millä fysiikalla suoraan syötöstä vedetty kuti olisi kovempi kuin paikallaan olevan kiekkoon, jos molempiin laukauksiin käytetään tasan sama määrä energiaa?

Jokainen mailapelejä pelannut lapsikin ymmärtää, että vastapalloon veto lähtee lujempaa. Asiaa ei tarvitse ainakaan minulle kenenkään insinöörin selittää.

 

[Rod Weary]

Jokainen mailapelejä pelannut lapsikin ymmärtää, että vastapalloon veto lähtee lujempaa. Asiaa ei tarvitse ainakaan minulle kenenkään insinöörin selittää.

Joo eikä sellaista vauhtia luistelemalla saa, että pystyisi vauhdista vetämään kovempaa paikallaan olevaan kiekkoon. Siis noin niin kuin teoriassa, käytännössä tulee hiukan muuttujia mukaan, mikä osaltaan myös selittää vastakkaiset mielipiteet. Mutta se fysiikan alkeiskurssista minunkin puolestani.

Aina pitää kuitenkin muistaa, että Pate on asettanut jo parit fyysikan lait koetukselle. Tiedemiehillä on tekemistä noiden ilmiöiden selittämisessä. Katoavaa kiekkoa en muista vielä nähneeni missään tiedesivuilla selitettynä.

 

[Benn]

Tänään tulee varmaan 4 maalia kun Stars vastassa :)

 

[batman83]

Kuinka usein muiden pelaajien hidastuksissa kiekko katoaa kuvasta?

Eikö ole mitenkään mahdollista laskea tietokoneella vedon nopeutta, kun tiedetään freimaus ja muut tekijät?

Onko Pate supersankari?

 

[Henkka]

Hieno oli kyllä eilinen maali. Laiskanlöysäti luisteli hyökkäysalueelle ja heppoinen laukaus. Ja ohoh, vastustajan maalivahti lähinnä säikähtää, KIEKKOHAN ON MAALISSA.

On se helppoa. En kesänä kannattaa jättä ranskikset big-macistä pois.