Suomi saa kyllä kaksi erittäin kovaa ylivoimanyrkkiä kasaan laineen mukana ollessa. Miro pelaa kaiken järjen mukaan aina täydet 2min.
Laine-Lehkonen-Rantanen
Heiskanen-Barkov
Granlund-Hintz-Teräväinen
Heiskanen-Aho
Ykkösyv tulisi olla:
Lehkonen
Laine Barkov Rantanen
Granlund
Kaikki kunnia Heiskaselle. Ja tuolla pelataan 80% yv-ajasta.
Tämä ajatus nyt on lähinnä vaan omaa haaveilua ja maalailua, eikä niinkään perustu absoluuttiseen faktaan pelaajatyypeistä ja pelityyleistä, mutta jotenkin haluaisin Miken ja Paten samaan ketjuun tai edes yv-kenttään; mielestäni Granlund on ollut maajoukkueessa(kin) erinomainen päästessään ruokkimaan laukaisu-uhkaa oivaltavilla syötöillään ja esim. Minnesotan ja Nashvillen ajoilla järjesteli ns.
tehtaan takuulla vähintään muutaman huipputontin matsia kohden. Siis totta kai näitä nerokkaita hyökkääjiä meillä on nyt enemmänkin, mm. Barkov & Aho, mutta jotenkin tämmönen oma ajatus on, että sellaista
2011 nevöfoget Granlund-Immonen -kuviota voisi Miken ja Paten samaan ketjuun laittamalla tavoitella.
Ehkä tämä pieni fiksaatio tuohon kokeiluun tulee siitä, ettei Granlundia ja Lainetta samaan aikaan maajoukkueessa pelatessaan (2016) oikeastaan missään vaiheessa kunnolla kokeiltu yhdessä, sillä ketjuthan luotiin aika pitkälti "seurakemioiden" + Barkov-Laineen Tampere-faktorin varaan (J. Jokinen - Barkov & Granlund - M. Koivu), mutta no, ois kiva!
Mielenkiintoista nähdä, muodostuuko näiden valintojen ja itse turnauksen myötä sellaisia pieniä luottosoturi-suhteita valmennuksen ja näiden kiikun-kaakun joukkueeseen mahtumisen ja ulos jäämisen välillä olevien pelaajien välillä. Four Nationsiin -> onnistunut turnaus -> jos ehjänä ja playoffeista ulkona, niin isoon roolin MM-jäille Pendon luottoratsuna.
Pahoittelen mutuilua, pöhinää ja muuta substanssiköyhää tajunnanvirtaa. Muovinen turnaus eli ei, niin siitä on vuosikausia kun tällaista valintapalapeliä (etenkin hyökkääjätarjonnan osalta) on päästy seurailemaan!