Seurasitko NHL:ää lainkaan silloin kun Daigle varattiin? Nimittäin kyllä se hehkutus silloinkin aika samoissa sfääreissä oli. Hänestä nyt vaan tuli odotuksiin nähden valtava floppi, joten nuo hehkutuskuviot ovat varmasti monelta unohtuneet.Minun jääkiekkoa seuratessani on kolmen 18-kesäisen kiekkoilijalupauksen hehkutus Pohjois-Amerikassa ollut aivan omissa sfääreissään. He ovat Eric Lindros, Sidney Crosby ja Connor McDavid. Ihan kohtalaisia pelimiehiä heistä kaikista tuli.
Mun tätikin ois setä, jos sillä ois meisseli...Daiglesta olisi voinut tulla parempikin pelimies, jos vain olisi halunnut. Daigle on myöntänyt, ettei itse kiekko häntä kiinnostanut, kunhan pelasi sitä ilmiselvien taitojensa vuoksi. Rikkaat urheilijat kun pääsevät sellaisiin bileisiin, joihin Average Joella ei ole asiaa.
Seurasitko NHL:ää lainkaan silloin kun Daigle varattiin? Nimittäin kyllä se hehkutus silloinkin aika samoissa sfääreissä oli. Hänestä nyt vaan tuli odotuksiin nähden valtava floppi, joten nuo hehkutuskuviot ovat varmasti monelta unohtuneet.
Enkä minä sitä tietenkään sanonutkaan, etteikö Lindrosista, Crosbysta ja McDavidista olisi kovia pelimiehiä tullut. Kunhan totesin vain, että Pohjois-Amerikassa hype on aina selkeästi kovempaa omien poikien kohdalla, kuin eurooppalaisten pelaajien osalta. Välillä suhteellisen keskinkertainenkin amerikkalaislupaus on kovinkin hypetetty tapaus taitoihinsa nähden.
Eurooppalaisten pitää muutoinkin NHL:ään mennessään olla selkeästi parempia kuin vastaavien pelipaikkojen amerikkalaiset kilpailijat, jotta mitään saumaa NHL-uraan on. Tokihan se sama toimii toisinkin päin esim. Liigassa. Kunhan vain totesin siis sen, että kotiinpäin veto toimii kuitenkin aika rankasti pohjois-amerikkalaisten kohdalla, ja se vaikuttaa myös yleensä lupausten ennakkohypetykseen.
Jenkit ovat maailman ylipatrioottisimpia ja ylimielisimpiä kansoja, eivätkä kanukit häviä heille tässä ainakaan jääkiekossa tippaakaan.
Olen itse syntynyt USA:ssa (New Yorkissa), asunut siellä lapsuuteni ja työskennellyt siellä myös aikuisiällä. Se mitä koin mm. noihin aikoihin oli häikäilemätöntä oman edun tavoittelua ohi normaalin oikeudenmukaisuuden, jos siihen vain suinkin mahdollisuus tarjoutui. Ja tämä toistui melkeinpä kenen tahansa tuntemani amerikkalaisen kohdalla.
Olen toki edelleen Suomen lisäksi USA:n kansalainen ja tulen aina olemaan syntyperältäni puoliksi amerikkalainen. Siitä huolimatta on pakko sanoa, että pohjois-amerikkalainen kotiinpäinveto on kyllä yleisesti ällöttävällä tasolla. Se mitä Suomessa tässä asiassa joskus tapahtuu, on kyllä aivan (onneksi) lapsenkengissään pohjois-amerikkalaisiin nähden.
Tosin Suomesta löytyy aika paljon "pikku-amerikkalaisia", jotka ovat jenkkien törkeälle kotiinpäinvedolle lähes täysin sokeita, koska ihannoivat niin totaalisesti lähes kaikkea amerikkalaista. Itse olen melkoisen kriittinen pohjois-amerikkalaisten touhuja kohtaan noin yleisestikin. Toki tämä ehkä korostuu erityisesti jääkiekossa.
Seurasitko NHL:ää lainkaan silloin kun Daigle varattiin? Nimittäin kyllä se hehkutus silloinkin aika samoissa sfääreissä oli.
Kunhan vain totesin siis sen, että kotiinpäin veto toimii kuitenkin aika rankasti pohjois-amerikkalaisten kohdalla, ja se vaikuttaa myös yleensä lupausten ennakkohypetykseen.
Bravo. Voin ulkosuomalaisena allekirjoittaa tuon kaiken. Kanadassa ollaan myos ylimielisia jaakiekon suhteen mutta kaikessa muussa ilmapiiri on paljon parempi kuin jenkeissa.
Suomalainen Amerikka -ihannointi on myos kummastuttanut aina. Ehka asiat nayttavat kauempaa katsottuna paremmalta.
Nathan McKinnon?
Oma listani vuodesta 2010 alkaen.No kerroppas nyt asiantuntijana että, ketä kärkivarausta on suosittu kansalaisuudentakia?
Jos Lainetta verrataan isokokoisten pelaajien parhaimmistoon, niin ainoastaan Lemieux on ollut hänen tasollaan tai jopa edellä saman ikäisenä. Jos Laine jopa onnistuu räjäyttämään pankin ja vetäisemään 100 pisteen kauden tulevalla kaudella, niin voidaan silloin todeta Laineen olevan ainakin pistekehityksesessä jopa 19-vuotiaan Lemieux'n tasolla. Tämä ei sinänsä tarkoita, että uskon hänestä tulevan Lemieux'n huippuvuosien tasoinen pelaaja, mutta sen pitäisi kuitenkin sinänsä kertoa siitä, minkä tason lahjakkuudesta on kyse.
Jos Lainetta verrataan nuoreen Super Marioon, niin verrataan lupaavaa oman ikäluokkansa yhtä kärkipelaajaa täysin poikkeukselliseen jääkiekkoilijaan, jonka veroisia koko liigassa on pelannut sen historiassa kolme kappaletta. En ehkä vielä ihan laittaisi Lainetta samaan kategoriaan Bobby Orrin tai Wayne Gretzkyn kanssa. Sen teet kun vertaat Lainetta Marioon. Lemieux oli täysin poikkeuksellinen pelaaja. Ei Laine kannatellut NHL:n huonointa joukkuetta viime kaudella tehden samalla melkein liigan top10 pisteet. Temppu jonka Mario teki ja teki kentällä käytännössä mitä halusi. Laine tarvitsi joukkueen parhaan pelaajan vierelleen, että pystyi tekemään tulosta. Mario teki laitureistaan joukkueen parhaita pistemiehiä.
Samalla tavalla McDavid tekee Patrick Maroonista melkein 30 maalin miehen. Katsotaan nyt ensi kausi ensin, että onko Laine jo ensi kaudella pelaaja joka yksiselitteisesti kantaa ketjuaan vai tarvitseeko hän siihen ketjukavereiden apua. Mark Scheifele on ollut ihan kiistatta liigan top10 -hyökkääjiä viimeiset puolitoista kautta. Erotetaanko Laine Scheifelesta ja tekeekö Laine samalla kakkossentteristä ykkösluokan pistemiehen?
Ykköstähdet eivät katsele kuka siinä vieressä pelaa. Tähtipelaajat tekevät ketjukavereista aina kiistatta parempia pelaajia ja varsinkin nämä liigan historian suurimmat. Ensimmäisistä kausista lähtien kuten Gretzky, Lemieux, Orr, Crosby, McDavid? etc. Toivotaan että Laine nousee tuohon luokkaan, mutta ei hän nyt ihan oikeasti siellä vielä ole.
Silti häntä on aivan turha väheksyä ja mitätöidä, sekä sinänsä suoraan alkaa väittää mihin Laine varmuudella tulee pystymään, ja mihin ei. Hän on todellinen villi kortti, jolla saattaa olla kyllä mahdollisuuksia lähes mihin tahansa. Tai sitten hänen rajansa tulevat aikaisemmin vastaan kuin ainakaan itse oletan. Toivottavasti näin ei käy, mutta loppujen lopuksi vain aika näyttää sen kuinka lopulta käy. Se ei merkitse mitään, kuinka paljon täällä kukakin uhoaa Laineen onnistuvan tai epäonnistuvan maailman huipulle pyrkimisessä.
Jossittelut ovat tietysti jossitteluja. Mutta viestini oli vastaus sinun kommenttiisi Daiglen keskinkertaisuudesta.Mun tätikin ois setä, jos sillä ois meisseli...
Muistuttaisin nyt kuitenkin vielä siitä, että Lemieux ei kyllä todellakaan mitenkään suoranaisesti kannatellut Pittsburghiin joukkuetta ensimmäisillä kausillaan. Oli puolustuksellisesti suorastaan aika vastuuton pelaaja vielä silloin, ja fyysisesti myöskin vielä raakile siihen nähden mitä hän oli sitten huippuvuosinaan. Pelasi lähinnä omaan pussiin pisteitä keräilen ja yksilötaitoaan jatkuvasti hyödyntäen. Hänen kypsymisensä legendaariseksi taituriksi tapahtui kuitenkin melkoista tahtia, kun hän sai vierelleen vuosi vuodelta enemmän erittäin taitavia ja kokeneita, mutta myös nuoria ja ennakkoluulottomia loistavan luokan pelimiehiä. Näiltä Lemieux ammensi paljon uutta peliinsä, ja sitten tuota saamaansa tietoutta ja pelin ymmärrystä hän hyödynsi loistavasti yhdistämällä omat ja pelikavereidensa huikeat taidot sellaiseksi kokonaisuudeksi, jolla lopulta myös toivat kaksi peräkkäistä kannua Pittsburghiin.
Näen itse asiassa Laineessa aika paljon samoja ominaisuuksia kuin Lemieux'lla oli nimenomaan 18-vuotiaana. .
Pitäisi olla aika selkeää mistä puhun. Et kyllä tainnut nähdä Lemieux'n pelaavan noihin aikoihin, kun sinulle jäi niin epäselväksi. Toki hän pisteitä napsi, mutta oli sellaista surffailua hänen pelaamisensa, ettei kyllä paljoa voittojen napsimisessa auttanut hänenkään pelaamisensa. Toki muu joukkue oli todella heikko tuolloin, mutta ei Lemieux'kaan muuta tehnyt kuin surffaili ja haki lähes täysin puolustamisesta irrallaan paikkoja ylivoimahyökkäyksiin. Yksilötaitoja hänellä toki hyökkäämiseen oli, mutta kyllä se hänen pelaamisensa oli kuitenkin melkoisen yksipuolista vielä kolmen ensimmäisen kauden aikana.Oletko tosiaan sitä mieltä, että Lemieux ei kannatellut joukkuettaan ensimmäisillä kausillaan? Teki kuitenkin viiden ensimmäisen kautensa aikana melkein 300 pistettä enemmän, kuin joukkueensa toiseksi parhaat pistemiehet. Keitä nämä loistavan luokan ja erittäin taitavat kokeneet ja nuoret pelimiehet olivat?
Ihan mielenkiinnosta, mistä olet katsonut 18-v Lemiuxin pelejä?
Turhaa nokittelua tämä koko keskustelu. Annetaan pojan pelata toinen kautensa, jonka jälkeen nähdään missä mennään. Laine ei ole maailman paras, ei ole maailman huonoin.
Off-topic, mutta 80-luvulla peli oli muutenkin aivan eri näköistä. Joukkueet koostuivat osaltaan turhista kohnottajista, urheilullisuus ei ollut kokonaisvaltaisesti keskiössä ja taktinen osaaminen oli mitä oli. Lemieuxin oli siis sen aikaisen pelin perusteella mahdollista keskittyä pelkästään kiistattomiin vahvuuksiinsa eli kiekon hoitamiseen pussiin. Laineella (kuten ei kenelläkään muullakaan) ei ole tänä päivänä vastaavanlaisia olosuhteita, pelin ollessa täysin erilaista. Siitäkin huolimatta näen Laineen tulevaisuuden maalinsylkijän, mutta tämä tulee joukkueen ehdoilla. Kokonaisvaltaista yksinään pelejä kotiin hoitavia dominaattoria hänestä ei tule, kun ei nämä generational talentitkaan sellaiseen illasta toiseen pysty.
Pitäisi olla aika selkeää mistä puhun. Et kyllä tainnut nähdä Lemieux'n pelaavan noihin aikoihin, kun sinulle jäi niin epäselväksi. Toki hän pisteitä napsi, mutta oli sellaista surffailua hänen pelaamisensa, ettei kyllä paljoa voittojen napsimisessa auttanut hänenkään pelaamisensa. Toki muu joukkue oli todella heikko tuolloin, mutta ei Lemieux'kaan muuta tehnyt kuin surffaili ja haki lähes täysin puolustamisesta irrallaan paikkoja ylivoimahyökkäyksiin. Yksilötaitoja hänellä toki hyökkäämiseen oli, mutta kyllä se hänen pelaamisensa oli kuitenkin melkoisen yksipuolista vielä kolmen ensimmäisen kauden aikana.
Jos esim. Laine olisi pelannut sellaisella tyylillä viime kaudella, niin olisi kyllä alta aikayksikön löytänyt itsensä farmista. Luulisi nyt olevan sanomattakin selvää, että pelkkä pisteiden tekeminen ei sellaisenaan vielä mitään joukkueen kannattelemista ole.
Hyvin kyllä perustelet väitteesi. Kaiken pitäisi vain olla ihan selvää, koska kerrot miten asiat nyt vaan ovat. Kysyin sen takia, että keitä pelaajia tarkoitit, koska se ei ole ainakaan itselleni selvää. Et vastannut siihen mitään.
En tosiaan nähnyt Lemieuxin pelejä vielä 80-luvulla, mutta uskon kyllä, että ei ollut vielä kolmen ensimmäisen kautensa aikana kokonaisvaltaisesti valmis pelaaja. Tämä varmaan koskee suurinta osaa muistakin pelaajista.
Et voi kyllä mitenkään verrata keskenään noita joukkueita, joissa Lemieux ja Laine aloittivat uransa. Ei tuota Pensin joukkuetta olisi siihen aikaan yksikään pelaaja pystynyt yksinään nostamaan huipulle. Ei edes Lemieux, vaikka olisi keskittynyt puolustamiseen tuon pelkän surffailun sijasta.
Peli on ihan yleisestikin muuttunut niin paljon 80-lukuun nähden, että on ihan turha alkamaan verrata sen ajan pelityyliä nykypäivään.
Ihan mielenkiintoista pohdintaa ja vielä mielenkiintoisempaa olisi nähdä laskelma, että kuinka paljon pisteitä eri kierroksilla varatut pelaajat ovat urillaan tehneet keskimäärin per kansalaisuus. Sinänsä varaavien joukkueiden on pelkästään fiksua laskea tietyistä maista tuleville europelaajille riskikerrointa. Niin paljon on nähty esim venäläisiä, jotka eivät ole sopeutuneet uuteen ympäristöön, pieneen kaukaloon tai jääneet muuten vain KHL:ään. Ei ole millään tavalla kotiinpäin vetämistä huomioida riskit. Kanadan junnusarjoista tuleille pelaajille NHL-pelityyli on lähtökohtaisesti tutumpi kuin pelaajille, jotka ovat euroopassa pelanneet koko ikänsä.Näistä siis uskoisin kaikkien olleen monta sijaa suuremmilla varausnumeroilla, mikäli olisivat olleet eurooppalaisia.
2016
Pierre-Luc Dubois (Kanada), varausnumero 3. (heikkotasoisen QMJHL-junioriliigan perusteeton yliarvostaminen näkyy tässäkin tapauksessa)
Tilasto -ketjussa oli juuri muutama viikko sitten aiheesta tilastoa. Lemieuxin tulokaskaudella vastustaja teki tasakentällisin 114 maalia Marion ollessa kentässä. Se on vähemmän kuin Joe Sakicin tulokaskaudella Quebecissä, mutta suhteessa peliaikaan tuo saattaa olla about eniten koskaan missään, mutta toki joukkue oli heikko,En tosiaan nähnyt Lemieuxin pelejä vielä 80-luvulla, mutta uskon kyllä, että ei ollut vielä kolmen ensimmäisen kautensa aikana kokonaisvaltaisesti valmis pelaaja.