Patrik Laine shoots, he scores! – suomalaisen supertähden ura NHL:ssä

[Barnes]

Daiglesta olisi voinut tulla parempikin pelimies, jos vain olisi halunnut. Daigle on myöntänyt, ettei itse kiekko häntä kiinnostanut, kunhan pelasi sitä ilmiselvien taitojensa vuoksi. Rikkaat urheilijat kun pääsevät sellaisiin bileisiin, joihin Average Joella ei ole asiaa.

 

[Ippenator]

Minun jääkiekkoa seuratessani on kolmen 18-kesäisen kiekkoilijalupauksen hehkutus Pohjois-Amerikassa ollut aivan omissa sfääreissään. He ovat Eric Lindros, Sidney Crosby ja Connor McDavid. Ihan kohtalaisia pelimiehiä heistä kaikista tuli.

Seurasitko NHL:ää lainkaan silloin kun Daigle varattiin? Nimittäin kyllä se hehkutus silloinkin aika samoissa sfääreissä oli. Hänestä nyt vaan tuli odotuksiin nähden valtava floppi, joten nuo hehkutuskuviot ovat varmasti monelta unohtuneet.

Enkä minä sitä tietenkään sanonutkaan, etteikö Lindrosista, Crosbysta ja McDavidista olisi kovia pelimiehiä tullut. Kunhan totesin vain, että Pohjois-Amerikassa hype on aina selkeästi kovempaa omien poikien kohdalla, kuin eurooppalaisten pelaajien osalta. Välillä suhteellisen keskinkertainenkin amerikkalaislupaus on kovinkin hypetetty tapaus taitoihinsa nähden.

Eurooppalaisten pitää muutoinkin NHL:ään mennessään olla selkeästi parempia kuin vastaavien pelipaikkojen amerikkalaiset kilpailijat, jotta mitään saumaa NHL-uraan on. Tokihan se sama toimii toisinkin päin esim. Liigassa. Kunhan vain totesin siis sen, että kotiinpäin veto toimii kuitenkin aika rankasti pohjois-amerikkalaisten kohdalla, ja se vaikuttaa myös yleensä lupausten ennakkohypetykseen.

Jenkit ovat maailman ylipatrioottisimpia ja ylimielisimpiä kansoja, eivätkä kanukit häviä heille tässä ainakaan jääkiekossa tippaakaan.

Olen itse syntynyt USA:ssa (New Yorkissa), asunut siellä lapsuuteni ja työskennellyt siellä myös aikuisiällä. Se mitä koin mm. noihin aikoihin oli häikäilemätöntä oman edun tavoittelua ohi normaalin oikeudenmukaisuuden, jos siihen vain suinkin mahdollisuus tarjoutui. Ja tämä toistui melkeinpä kenen tahansa tuntemani amerikkalaisen kohdalla.

Olen toki edelleen Suomen lisäksi USA:n kansalainen ja tulen aina olemaan syntyperältäni puoliksi amerikkalainen. Siitä huolimatta on pakko sanoa, että pohjois-amerikkalainen kotiinpäinveto on kyllä yleisesti ällöttävällä tasolla. Se mitä Suomessa tässä asiassa joskus tapahtuu, on kyllä aivan (onneksi) lapsenkengissään pohjois-amerikkalaisiin nähden.

Tosin Suomesta löytyy aika paljon "pikku-amerikkalaisia", jotka ovat jenkkien törkeälle kotiinpäinvedolle lähes täysin sokeita, koska ihannoivat niin totaalisesti lähes kaikkea amerikkalaista. Itse olen melkoisen kriittinen pohjois-amerikkalaisten touhuja kohtaan noin yleisestikin. Toki tämä ehkä korostuu erityisesti jääkiekossa.

 

[Ippenator]

Daiglesta olisi voinut tulla parempikin pelimies, jos vain olisi halunnut. Daigle on myöntänyt, ettei itse kiekko häntä kiinnostanut, kunhan pelasi sitä ilmiselvien taitojensa vuoksi. Rikkaat urheilijat kun pääsevät sellaisiin bileisiin, joihin Average Joella ei ole asiaa.

Mun tätikin ois setä, jos sillä ois meisseli...

 

[LemMy]

Haluaisin kyllä kuulla esimerkkejä kotiinpäin vedosta noiden kärkivarausten osalta. Ihan näin mielenkiinnosta että voin sitten kohta lytätä perusteet. Vaikka top5-varausten osalta?

 

[psychodad]

Seurasitko NHL:ää lainkaan silloin kun Daigle varattiin? Nimittäin kyllä se hehkutus silloinkin aika samoissa sfääreissä oli. Hänestä nyt vaan tuli odotuksiin nähden valtava floppi, joten nuo hehkutuskuviot ovat varmasti monelta unohtuneet.

Enkä minä sitä tietenkään sanonutkaan, etteikö Lindrosista, Crosbysta ja McDavidista olisi kovia pelimiehiä tullut. Kunhan totesin vain, että Pohjois-Amerikassa hype on aina selkeästi kovempaa omien poikien kohdalla, kuin eurooppalaisten pelaajien osalta. Välillä suhteellisen keskinkertainenkin amerikkalaislupaus on kovinkin hypetetty tapaus taitoihinsa nähden.

Eurooppalaisten pitää muutoinkin NHL:ään mennessään olla selkeästi parempia kuin vastaavien pelipaikkojen amerikkalaiset kilpailijat, jotta mitään saumaa NHL-uraan on. Tokihan se sama toimii toisinkin päin esim. Liigassa. Kunhan vain totesin siis sen, että kotiinpäin veto toimii kuitenkin aika rankasti pohjois-amerikkalaisten kohdalla, ja se vaikuttaa myös yleensä lupausten ennakkohypetykseen.

Jenkit ovat maailman ylipatrioottisimpia ja ylimielisimpiä kansoja, eivätkä kanukit häviä heille tässä ainakaan jääkiekossa tippaakaan.

Olen itse syntynyt USA:ssa (New Yorkissa), asunut siellä lapsuuteni ja työskennellyt siellä myös aikuisiällä. Se mitä koin mm. noihin aikoihin oli häikäilemätöntä oman edun tavoittelua ohi normaalin oikeudenmukaisuuden, jos siihen vain suinkin mahdollisuus tarjoutui. Ja tämä toistui melkeinpä kenen tahansa tuntemani amerikkalaisen kohdalla.

Olen toki edelleen Suomen lisäksi USA:n kansalainen ja tulen aina olemaan syntyperältäni puoliksi amerikkalainen. Siitä huolimatta on pakko sanoa, että pohjois-amerikkalainen kotiinpäinveto on kyllä yleisesti ällöttävällä tasolla. Se mitä Suomessa tässä asiassa joskus tapahtuu, on kyllä aivan (onneksi) lapsenkengissään pohjois-amerikkalaisiin nähden.

Tosin Suomesta löytyy aika paljon "pikku-amerikkalaisia", jotka ovat jenkkien törkeälle kotiinpäinvedolle lähes täysin sokeita, koska ihannoivat niin totaalisesti lähes kaikkea amerikkalaista. Itse olen melkoisen kriittinen pohjois-amerikkalaisten touhuja kohtaan noin yleisestikin. Toki tämä ehkä korostuu erityisesti jääkiekossa.

Bravo. Voin ulkosuomalaisena allekirjoittaa tuon kaiken. Kanadassa ollaan myos ylimielisia jaakiekon suhteen mutta kaikessa muussa ilmapiiri on paljon parempi kuin jenkeissa.

Suomalainen Amerikka -ihannointi on myos kummastuttanut aina. Ehka asiat nayttavat kauempaa katsottuna paremmalta.

 

[Kirjoittelija]

Seurasitko NHL:ää lainkaan silloin kun Daigle varattiin? Nimittäin kyllä se hehkutus silloinkin aika samoissa sfääreissä oli.

Se ei ollut läheskään samaa luokkaa kuin Lindrosin, Crosbyn ja McDavidin kohdalla. Eikä John Tavaresin hypekään ollut samaa luokkaa kuin noilla kolmella, vaikka hänetkin usein näissä keskusteluissa nostetaan esiin.

Kunhan vain totesin siis sen, että kotiinpäin veto toimii kuitenkin aika rankasti pohjois-amerikkalaisten kohdalla, ja se vaikuttaa myös yleensä lupausten ennakkohypetykseen.

Johtuuko sekin mielestäsi räikeästä kotiinpäin vedosta, että sellaisia pelaajia kuin Jagr, Selänne, Kurri, Forsberg, Lidström ja Sundin ei koskaan kelpuuteta samaan ryhmään Howen, Orrin, Gretzkyn ja Lemieux'n kanssa, kun kaikkien aikojen parhaita laitetaan järjestykseen?

 

[LemMy]

Bravo. Voin ulkosuomalaisena allekirjoittaa tuon kaiken. Kanadassa ollaan myos ylimielisia jaakiekon suhteen mutta kaikessa muussa ilmapiiri on paljon parempi kuin jenkeissa.

Suomalainen Amerikka -ihannointi on myos kummastuttanut aina. Ehka asiat nayttavat kauempaa katsottuna paremmalta.

No kerroppas nyt asiantuntijana että, ketä kärkivarausta on suosittu kansalaisuudentakia?

 

[psychodad]

Nathan McKinnon?

 

[LemMy]

Nathan McKinnon?

Nojoo tähän on pakko sanoa, että tämä on lähellä. Sen verran kuitenkin, että tähän draftiin ykkösnimi oli aina nimenhuutoon asti Seth Jones.

Nyt näin jälkiviisaana toki on helppo sanoa, että ehkä Barkovin olisi kuulunut olla ykkösvaraus mutta se on mielestäni nytkin aika fiftyfifty.

MacKinnon ollut hiukan parempi ppgtä katsoessa ja kerran playoffeihin päästessään oli pitelemätön. Sanotaan nyt näin että väärään ei olisi mennyt kummankaan kohdalla.

 

[Ippenator]

No kerroppas nyt asiantuntijana että, ketä kärkivarausta on suosittu kansalaisuudentakia?

Oma listani vuodesta 2010 alkaen.

Näistä siis uskoisin kaikkien olleen monta sijaa suuremmilla varausnumeroilla, mikäli olisivat olleet eurooppalaisia.

2010
Erik Gudbranson (Kanada), varausnumero 3.

2011
Ryan Nugent-Hopkins (Kanada), varausnumero 1.
Ryan Strome (Kanada), varausnumero 5.

2012
Ryan Murray (Kanada), varausnumero 2.
Alex Galchenyuk (USA), varausnumero 3.
Griffin Reinhart (Kanada), varausnumero 4.
Morgan Rielly (Kanada), varausnumero 5. (täysin yliarvostettu pelaaja, oman pään pelaamisessa täysi pommi)

2013
Nathan MacKinnon (Kanada), varausnumero 1. (sinänsä ihan hyvä pelaaja, mutta kuitenkin hypeen nähden selkeästi yliarvostettu, heikon QMJHL-liigan yliarvostaminen Kanadassa näkyy tässä)
Jonathan Drouin (Kanada), varausnumero 3. (täsmälleen samat sanat pätevät häneen, kuin MacKinnoninkin tapauksessa)

2014
Aaron Ekblad (Kanada), varausnumero 1. (ihan hyvä pelaaja hänkin, mutta silti reilusti ylihypetetty)
Sam Reinhart (Kanada), varausnumero 2.
Sam Bennett (Kanada), varausnumero 4.
Michael Dal Colle (Kanada), varausnumero 5.
Jake Virtanen (Kanada), varausnumero 6. (pakko ottaa hänetkin listalle, vaikkei aivan ollutkaan top-5 varaus, pahimpia esimerkkejä kanukkien ylihypetyksestä)

2015
Dylan Strome (Kanada), varausnumero 3. (Stromen veljekset kilpailevat Reinhartien kanssa eniten ylihypetetyimmän veljeskaksikon kunniasta)
Noah Hanifin (USA), varausnumero 5. (hänessä voi toki vielä olla paljonkin kehityspotentiaalia, toistaiseksi kehitys on kuitenkin ollut niin heikkoa, että on selkeästi ainakin tämän hetkisten näyttöjen perusteella ylihypetetty)

2016
Pierre-Luc Dubois (Kanada), varausnumero 3. (heikkotasoisen QMJHL-junioriliigan perusteeton yliarvostaminen näkyy tässäkin tapauksessa)

2017
Nolan Patrick (Kanada), varausnumero 2. (kanadalaisuus, pohjois-amerikkalaisten posketon senttereiden ihannointi, sekä arvostetut NHL-sukujuuret toivat sinänsä ok pelaajalle usean sijan verran liian korkean varausvuoron)

Kanukkipainotteistahan tämä toki on, mutta kun mentäisiin pidemmälle historiaan ja myöskin kunkin vuoden varauskierroksille, niin löytyisi kyllä paljon lisää myöskin aivan liian yliarvostettuja jenkkejä.

 

[depre]

Jos Lainetta verrataan isokokoisten pelaajien parhaimmistoon, niin ainoastaan Lemieux on ollut hänen tasollaan tai jopa edellä saman ikäisenä. Jos Laine jopa onnistuu räjäyttämään pankin ja vetäisemään 100 pisteen kauden tulevalla kaudella, niin voidaan silloin todeta Laineen olevan ainakin pistekehityksesessä jopa 19-vuotiaan Lemieux'n tasolla. Tämä ei sinänsä tarkoita, että uskon hänestä tulevan Lemieux'n huippuvuosien tasoinen pelaaja, mutta sen pitäisi kuitenkin sinänsä kertoa siitä, minkä tason lahjakkuudesta on kyse.

Jos Lainetta verrataan nuoreen Super Marioon, niin verrataan lupaavaa oman ikäluokkansa yhtä kärkipelaajaa täysin poikkeukselliseen jääkiekkoilijaan, jonka veroisia koko liigassa on pelannut sen historiassa kolme kappaletta. En ehkä vielä ihan laittaisi Lainetta samaan kategoriaan Bobby Orrin tai Wayne Gretzkyn kanssa. Sen teet kun vertaat Lainetta Marioon. Lemieux oli täysin poikkeuksellinen pelaaja. Ei Laine kannatellut NHL:n huonointa joukkuetta viime kaudella tehden samalla melkein liigan top10 pisteet. Temppu jonka Mario teki ja teki kentällä käytännössä mitä halusi. Laine tarvitsi joukkueen parhaan pelaajan vierelleen, että pystyi tekemään tulosta. Mario teki laitureistaan joukkueen parhaita pistemiehiä.

Samalla tavalla McDavid tekee Patrick Maroonista melkein 30 maalin miehen. Katsotaan nyt ensi kausi ensin, että onko Laine jo ensi kaudella pelaaja joka yksiselitteisesti kantaa ketjuaan vai tarvitseeko hän siihen ketjukavereiden apua. Mark Scheifele on ollut ihan kiistatta liigan top10 -hyökkääjiä viimeiset puolitoista kautta. Erotetaanko Laine Scheifelesta ja tekeekö Laine samalla kakkossentteristä ykkösluokan pistemiehen?

Ykköstähdet eivät katsele kuka siinä vieressä pelaa. Tähtipelaajat tekevät ketjukavereista aina kiistatta parempia pelaajia ja varsinkin nämä liigan historian suurimmat. Ensimmäisistä kausista lähtien kuten Gretzky, Lemieux, Orr, Crosby, McDavid? etc. Toivotaan että Laine nousee tuohon luokkaan, mutta ei hän nyt ihan oikeasti siellä vielä ole.

 

[ijuka]

Nuo MacKinnon ja Drouin on aika selkeät. Tai en edes ole varma onko se sitä kansalaisuutta. Mutta tuo Halifax Mooseheads jossa pelasivat oli ihan järkyttävän hyvä. 347 tehtyä maalia, 176 päästettyä. 58-6-4 rekordi. Tähän rinnastettuna varsinkaan MacKinnonin pistetehtailu ei ollut edes kovinkaan vaikuttavaa. Ei ole sattumaa, että molemmat näistä ovat olleet jonkinasteisia pettymyksiä.

Omalla listallani oli Barkov 1. Jones 2. ja vaikka tuon nyt homerismiksi laskisi niin Jones 1. Barkov 2. ei kovin väärässä olisi myöskään.

 

[Ippenator]

Jos Lainetta verrataan nuoreen Super Marioon, niin verrataan lupaavaa oman ikäluokkansa yhtä kärkipelaajaa täysin poikkeukselliseen jääkiekkoilijaan, jonka veroisia koko liigassa on pelannut sen historiassa kolme kappaletta. En ehkä vielä ihan laittaisi Lainetta samaan kategoriaan Bobby Orrin tai Wayne Gretzkyn kanssa. Sen teet kun vertaat Lainetta Marioon. Lemieux oli täysin poikkeuksellinen pelaaja. Ei Laine kannatellut NHL:n huonointa joukkuetta viime kaudella tehden samalla melkein liigan top10 pisteet. Temppu jonka Mario teki ja teki kentällä käytännössä mitä halusi. Laine tarvitsi joukkueen parhaan pelaajan vierelleen, että pystyi tekemään tulosta. Mario teki laitureistaan joukkueen parhaita pistemiehiä.

Samalla tavalla McDavid tekee Patrick Maroonista melkein 30 maalin miehen. Katsotaan nyt ensi kausi ensin, että onko Laine jo ensi kaudella pelaaja joka yksiselitteisesti kantaa ketjuaan vai tarvitseeko hän siihen ketjukavereiden apua. Mark Scheifele on ollut ihan kiistatta liigan top10 -hyökkääjiä viimeiset puolitoista kautta. Erotetaanko Laine Scheifelesta ja tekeekö Laine samalla kakkossentteristä ykkösluokan pistemiehen?

Ykköstähdet eivät katsele kuka siinä vieressä pelaa. Tähtipelaajat tekevät ketjukavereista aina kiistatta parempia pelaajia ja varsinkin nämä liigan historian suurimmat. Ensimmäisistä kausista lähtien kuten Gretzky, Lemieux, Orr, Crosby, McDavid? etc. Toivotaan että Laine nousee tuohon luokkaan, mutta ei hän nyt ihan oikeasti siellä vielä ole.

No en kyllä sinänsä vielä Lainetta verrannut suoraan Lemieux'iin, vaan siinä hypoteettisessa tilanteessa, mikäli Laine onnistuu tulevalla kaudella jo saavuttamaan 100 pisteen kauden. Silloin se olisi sinänsä vertailukelpoinen Lemieux'in ensimmäiseen NHL-kauteen, jolloin hän teki 100 pistettä 19-vuotiaana.

Lainehan ei todellakaan ole 100 pisteen kautta saavuttanut, enkä kyllä sinänsä väitä, että hän sitä saavuttaa tulevalla kaudella. En silti olisi varsinaisesti yllättynytkään, mikäli niin tapahtuisikin.

Muistuttaisin nyt kuitenkin vielä siitä, että Lemieux ei kyllä todellakaan mitenkään suoranaisesti kannatellut Pittsburghiin joukkuetta ensimmäisillä kausillaan. Oli puolustuksellisesti suorastaan aika vastuuton pelaaja vielä silloin, ja fyysisesti myöskin vielä raakile siihen nähden mitä hän oli sitten huippuvuosinaan. Pelasi lähinnä omaan pussiin pisteitä keräilen ja yksilötaitoaan jatkuvasti hyödyntäen. Hänen kypsymisensä legendaariseksi taituriksi tapahtui kuitenkin melkoista tahtia, kun hän sai vierelleen vuosi vuodelta enemmän erittäin taitavia ja kokeneita, mutta myös nuoria ja ennakkoluulottomia loistavan luokan pelimiehiä. Näiltä Lemieux ammensi paljon uutta peliinsä, ja sitten tuota saamaansa tietoutta ja pelin ymmärrystä hän hyödynsi loistavasti yhdistämällä omat ja pelikavereidensa huikeat taidot sellaiseksi kokonaisuudeksi, jolla lopulta myös toivat kaksi peräkkäistä kannua Pittsburghiin.

Näen itse asiassa Laineessa aika paljon samoja ominaisuuksia kuin Lemieux'lla oli nimenomaan 18-vuotiaana. Lemieux'n kehityskaari oli kuitenkin niin maaginen siitä eteenpäin vuosi vuodelta, että en toki missään tapauksessa odota Laineen kehittyvän aivan samalla tavalla. Silti häntä on aivan turha väheksyä ja mitätöidä, sekä sinänsä suoraan alkaa väittää mihin Laine varmuudella tulee pystymään, ja mihin ei. Hän on todellinen villi kortti, jolla saattaa olla kyllä mahdollisuuksia lähes mihin tahansa. Tai sitten hänen rajansa tulevat aikaisemmin vastaan kuin ainakaan itse oletan. Toivottavasti näin ei käy, mutta loppujen lopuksi vain aika näyttää sen kuinka lopulta käy. Se ei merkitse mitään, kuinka paljon täällä kukakin uhoaa Laineen onnistuvan tai epäonnistuvan maailman huipulle pyrkimisessä.

 

[depre]

Silti häntä on aivan turha väheksyä ja mitätöidä, sekä sinänsä suoraan alkaa väittää mihin Laine varmuudella tulee pystymään, ja mihin ei. Hän on todellinen villi kortti, jolla saattaa olla kyllä mahdollisuuksia lähes mihin tahansa. Tai sitten hänen rajansa tulevat aikaisemmin vastaan kuin ainakaan itse oletan. Toivottavasti näin ei käy, mutta loppujen lopuksi vain aika näyttää sen kuinka lopulta käy. Se ei merkitse mitään, kuinka paljon täällä kukakin uhoaa Laineen onnistuvan tai epäonnistuvan maailman huipulle pyrkimisessä.

Niin no nämä sinun kirjoissasi "epäonnistumista" manaavat henkilöt rinnastavat Laineen käytännössä tuohon seuraavaan kastiin, jossa ovat mm. Eichel ja Matthews. Pelkästään tuossa ryhmässä potentiaalin lunastaminen tarkoittaisi sitä, että Laine kirjoittaisi nimensä oman aikakautensa historiaan yhtenä sen kirkkaimmista tähdistä. Lainetta harva täällä edes vertailee mihinkään mcKinnon, hall, patrick luokan "tavan pulliaisiin". Kyllä täällä taitaa aika vahva olettama olla, että Laine voi olla sen luokan pelaaja joka määrittelee yhtä liigan vaihetta. Ei välttämättä siinä Crosby, Lindros, Lemieux tai McDavid kastissa, mutta siinä seuraavassa. Siinä jossa taistellaan maalipörssien ja pistepörssien voitosta kausi toisen jälkeen.

Lähinnä täällä suitsitaan tuota "generational talent" käsitettä jota Laineeseen halutaan liittää. Laine on tehnyt nimensä viimeisen reilun puolentoista vuoden aikana. Nämä Crosbyt, McDavidit, Lindrosit ja muut ovat olleet jumalasta seuraavia todella nuoresta asti. Laineen nousu on ollut nopea, mutta en nyt ihan vielä tuohon lähtisi. Sukupolvensa supertähdeksi Laine on jo kovasti matkalla. Ilmeisesti se on Laineen kohdalla vähättelyä.

 

[Barnes]

Mun tätikin ois setä, jos sillä ois meisseli...

Jossittelut ovat tietysti jossitteluja. Mutta viestini oli vastaus sinun kommenttiisi Daiglen keskinkertaisuudesta.

Kyllä, Daigle ei mitään ihmeellistä esittänyt aikuisurallaan, vaan sitähän ei voitu varauksen aikaan tietää. Kun Daigle varattiin, hänestä odotettiin oikeasti kovaa pelimiestä ja hänellä olisi siihen ollut rahkeet. Valitettavasti Daigle ei tajunnut, että Miss Alberta ja Miss Havaiji tulevat helpommin syliin kun on vaikkapa 90 pisteen mies kuin 50 pisteen mies.

 

[Calgaryn Liekit]

Muistuttaisin nyt kuitenkin vielä siitä, että Lemieux ei kyllä todellakaan mitenkään suoranaisesti kannatellut Pittsburghiin joukkuetta ensimmäisillä kausillaan. Oli puolustuksellisesti suorastaan aika vastuuton pelaaja vielä silloin, ja fyysisesti myöskin vielä raakile siihen nähden mitä hän oli sitten huippuvuosinaan. Pelasi lähinnä omaan pussiin pisteitä keräilen ja yksilötaitoaan jatkuvasti hyödyntäen. Hänen kypsymisensä legendaariseksi taituriksi tapahtui kuitenkin melkoista tahtia, kun hän sai vierelleen vuosi vuodelta enemmän erittäin taitavia ja kokeneita, mutta myös nuoria ja ennakkoluulottomia loistavan luokan pelimiehiä. Näiltä Lemieux ammensi paljon uutta peliinsä, ja sitten tuota saamaansa tietoutta ja pelin ymmärrystä hän hyödynsi loistavasti yhdistämällä omat ja pelikavereidensa huikeat taidot sellaiseksi kokonaisuudeksi, jolla lopulta myös toivat kaksi peräkkäistä kannua Pittsburghiin.

Oletko tosiaan sitä mieltä, että Lemieux ei kannatellut joukkuettaan ensimmäisillä kausillaan? Teki kuitenkin viiden ensimmäisen kautensa aikana melkein 300 pistettä enemmän, kuin joukkueensa toiseksi parhaat pistemiehet. Keitä nämä loistavan luokan ja erittäin taitavat kokeneet ja nuoret pelimiehet olivat?

 

[Goner]

Näen itse asiassa Laineessa aika paljon samoja ominaisuuksia kuin Lemieux'lla oli nimenomaan 18-vuotiaana. .

Ihan mielenkiinnosta, mistä olet katsonut 18-v Lemiuxin pelejä?

Turhaa nokittelua tämä koko keskustelu. Annetaan pojan pelata toinen kautensa, jonka jälkeen nähdään missä mennään. Laine ei ole maailman paras, ei ole maailman huonoin.

 

[Ippenator]

Oletko tosiaan sitä mieltä, että Lemieux ei kannatellut joukkuettaan ensimmäisillä kausillaan? Teki kuitenkin viiden ensimmäisen kautensa aikana melkein 300 pistettä enemmän, kuin joukkueensa toiseksi parhaat pistemiehet. Keitä nämä loistavan luokan ja erittäin taitavat kokeneet ja nuoret pelimiehet olivat?

Pitäisi olla aika selkeää mistä puhun. Et kyllä tainnut nähdä Lemieux'n pelaavan noihin aikoihin, kun sinulle jäi niin epäselväksi. Toki hän pisteitä napsi, mutta oli sellaista surffailua hänen pelaamisensa, ettei kyllä paljoa voittojen napsimisessa auttanut hänenkään pelaamisensa. Toki muu joukkue oli todella heikko tuolloin, mutta ei Lemieux'kaan muuta tehnyt kuin surffaili ja haki lähes täysin puolustamisesta irrallaan paikkoja ylivoimahyökkäyksiin. Yksilötaitoja hänellä toki hyökkäämiseen oli, mutta kyllä se hänen pelaamisensa oli kuitenkin melkoisen yksipuolista vielä kolmen ensimmäisen kauden aikana.

Jos esim. Laine olisi pelannut sellaisella tyylillä viime kaudella, niin olisi kyllä alta aikayksikön löytänyt itsensä farmista. Luulisi nyt olevan sanomattakin selvää, että pelkkä pisteiden tekeminen ei sellaisenaan vielä mitään joukkueen kannattelemista ole.

 

[Ippenator]

Ihan mielenkiinnosta, mistä olet katsonut 18-v Lemiuxin pelejä?

Turhaa nokittelua tämä koko keskustelu. Annetaan pojan pelata toinen kautensa, jonka jälkeen nähdään missä mennään. Laine ei ole maailman paras, ei ole maailman huonoin.

Sinulta taisi jäädä huomaamatta, että olen puoliksi amerikkalainen, ja olen seurannut NHL:ää ja muutakin pohjois-amerikkalaista kiekkoilua erittäin aktiivisesti jo 80-luvulta asti.

Niin, ja toki en nähnyt vielä 18-vuotiaana Lemieux'n juurikaan pelaavan kokonaisia pelejä. Näin kuitenkin aika paljon hänestä jo tuolloin pätkiä ja otteita pelaamisesta QMJHL:ssä, jossa hän toki oli käsittämättömän suvereeni. Oli toki myöskin noihin aikoihin aivan valtavan suurella fyysisellä ylivoimalla varustettu verrattuna tuon aikaisiin juniorisarjoihin. Lisäksi QMJHL oli tuolloin (kuten on kyllä aika pitkälle vieläkin) Kanadan suurimmista juniorisarjoista selkeästi heikkotasoisin. Silti toki latoi kyllä melkoisia lukuja tauluun tuolla 18-vuotiskaudellaan.

 

[tinkezione]

Off-topic, mutta 80-luvulla peli oli muutenkin aivan eri näköistä. Joukkueet koostuivat osaltaan turhista kohnottajista, urheilullisuus ei ollut kokonaisvaltaisesti keskiössä ja taktinen osaaminen oli mitä oli. Lemieuxin oli siis sen aikaisen pelin perusteella mahdollista keskittyä pelkästään kiistattomiin vahvuuksiinsa eli kiekon hoitamiseen pussiin. Laineella (kuten ei kenelläkään muullakaan) ei ole tänä päivänä vastaavanlaisia olosuhteita, pelin ollessa täysin erilaista. Siitäkin huolimatta näen Laineen tulevaisuuden maalinsylkijän, mutta tämä tulee joukkueen ehdoilla. Kokonaisvaltaista yksinään pelejä kotiin hoitavia dominaattoria hänestä ei tule, kun ei nämä generational talentitkaan sellaiseen illasta toiseen pysty.

 

[Ippenator]

Off-topic, mutta 80-luvulla peli oli muutenkin aivan eri näköistä. Joukkueet koostuivat osaltaan turhista kohnottajista, urheilullisuus ei ollut kokonaisvaltaisesti keskiössä ja taktinen osaaminen oli mitä oli. Lemieuxin oli siis sen aikaisen pelin perusteella mahdollista keskittyä pelkästään kiistattomiin vahvuuksiinsa eli kiekon hoitamiseen pussiin. Laineella (kuten ei kenelläkään muullakaan) ei ole tänä päivänä vastaavanlaisia olosuhteita, pelin ollessa täysin erilaista. Siitäkin huolimatta näen Laineen tulevaisuuden maalinsylkijän, mutta tämä tulee joukkueen ehdoilla. Kokonaisvaltaista yksinään pelejä kotiin hoitavia dominaattoria hänestä ei tule, kun ei nämä generational talentitkaan sellaiseen illasta toiseen pysty.

Tämä on kyllä toki totta. Silti on pakko todeta, että muutaman NHL kauden jälkeen tuli Lemieux'llekin sentään jonkinlainen puolustaminenkin mukaan hänen pelaamiseensa. Ei hän tietysti koskaan ollut lähelläkään Selke-tasoa, mutta miksi hänen avuillaan niin tiukkaan puolustamiseen olisi kuitenkaan kannattanutkaan keskittyä?

Vähän samaa odotan Laineella. Sinänsä ihan vastuullista oman pään peliä, mutta ei hänen silti mikään puolustuspelaamisen guru tarvitse koskaan olla, osoittaakseen todellisen arvonsa pelaajana.

 

[Calgaryn Liekit]

Pitäisi olla aika selkeää mistä puhun. Et kyllä tainnut nähdä Lemieux'n pelaavan noihin aikoihin, kun sinulle jäi niin epäselväksi. Toki hän pisteitä napsi, mutta oli sellaista surffailua hänen pelaamisensa, ettei kyllä paljoa voittojen napsimisessa auttanut hänenkään pelaamisensa. Toki muu joukkue oli todella heikko tuolloin, mutta ei Lemieux'kaan muuta tehnyt kuin surffaili ja haki lähes täysin puolustamisesta irrallaan paikkoja ylivoimahyökkäyksiin. Yksilötaitoja hänellä toki hyökkäämiseen oli, mutta kyllä se hänen pelaamisensa oli kuitenkin melkoisen yksipuolista vielä kolmen ensimmäisen kauden aikana.

Jos esim. Laine olisi pelannut sellaisella tyylillä viime kaudella, niin olisi kyllä alta aikayksikön löytänyt itsensä farmista. Luulisi nyt olevan sanomattakin selvää, että pelkkä pisteiden tekeminen ei sellaisenaan vielä mitään joukkueen kannattelemista ole.

Hyvin kyllä perustelet väitteesi. Kaiken pitäisi vain olla ihan selvää, koska kerrot miten asiat nyt vaan ovat. Kysyin sen takia, että keitä pelaajia tarkoitit, koska se ei ole ainakaan itselleni selvää. Et vastannut siihen mitään.

En tosiaan nähnyt Lemieuxin pelejä vielä 80-luvulla, mutta uskon kyllä, että ei ollut vielä kolmen ensimmäisen kautensa aikana kokonaisvaltaisesti valmis pelaaja. Tämä varmaan koskee suurinta osaa muistakin pelaajista.

Et voi kyllä mitenkään verrata keskenään noita joukkueita, joissa Lemieux ja Laine aloittivat uransa. Ei tuota Pensin joukkuetta olisi siihen aikaan yksikään pelaaja pystynyt yksinään nostamaan huipulle. Ei edes Lemieux, vaikka olisi keskittynyt puolustamiseen tuon pelkän surffailun sijasta.

Peli on ihan yleisestikin muuttunut niin paljon 80-lukuun nähden, että on ihan turha alkamaan verrata sen ajan pelityyliä nykypäivään.

 

[Ippenator]

Hyvin kyllä perustelet väitteesi. Kaiken pitäisi vain olla ihan selvää, koska kerrot miten asiat nyt vaan ovat. Kysyin sen takia, että keitä pelaajia tarkoitit, koska se ei ole ainakaan itselleni selvää. Et vastannut siihen mitään.

En tosiaan nähnyt Lemieuxin pelejä vielä 80-luvulla, mutta uskon kyllä, että ei ollut vielä kolmen ensimmäisen kautensa aikana kokonaisvaltaisesti valmis pelaaja. Tämä varmaan koskee suurinta osaa muistakin pelaajista.

Et voi kyllä mitenkään verrata keskenään noita joukkueita, joissa Lemieux ja Laine aloittivat uransa. Ei tuota Pensin joukkuetta olisi siihen aikaan yksikään pelaaja pystynyt yksinään nostamaan huipulle. Ei edes Lemieux, vaikka olisi keskittynyt puolustamiseen tuon pelkän surffailun sijasta.

Peli on ihan yleisestikin muuttunut niin paljon 80-lukuun nähden, että on ihan turha alkamaan verrata sen ajan pelityyliä nykypäivään.

Ok, pitää varmasti toki olla omassa kirjoittelussani oikeasti informatiivisempi. Pahoittelut väärästä sävystäni.

Tarkoitin sitä, ettei Lemieux'n alkuaikojen Pittsburghin joukkuetta kannatellut sinänsä Lemieux tai kukaan muukaan pelaaja sen paremmin. Joukkue oli tosiaan niin sysisurkea, ettei sitä kyllä olisi minkäänlainen yksittäinen pelaaja kannatellut, saatika nostanut mihinkään. Tässä nyt vähän kommunikointi tökki. Pahoitteluni siitä.

 

[dana77]

Näistä siis uskoisin kaikkien olleen monta sijaa suuremmilla varausnumeroilla, mikäli olisivat olleet eurooppalaisia.

2016
Pierre-Luc Dubois (Kanada), varausnumero 3. (heikkotasoisen QMJHL-junioriliigan perusteeton yliarvostaminen näkyy tässäkin tapauksessa)

Ihan mielenkiintoista pohdintaa ja vielä mielenkiintoisempaa olisi nähdä laskelma, että kuinka paljon pisteitä eri kierroksilla varatut pelaajat ovat urillaan tehneet keskimäärin per kansalaisuus. Sinänsä varaavien joukkueiden on pelkästään fiksua laskea tietyistä maista tuleville europelaajille riskikerrointa. Niin paljon on nähty esim venäläisiä, jotka eivät ole sopeutuneet uuteen ympäristöön, pieneen kaukaloon tai jääneet muuten vain KHL:ään. Ei ole millään tavalla kotiinpäin vetämistä huomioida riskit. Kanadan junnusarjoista tuleille pelaajille NHL-pelityyli on lähtökohtaisesti tutumpi kuin pelaajille, jotka ovat euroopassa pelanneet koko ikänsä.

Duboisin nostaminen listalle on vielä ennenaikaista. Kuten kaikki muistavat niin Puljujärven kanssahan hän taisteli kolmospaikasta ja tässä vaiheessa ei voi sanoa, että Kekäläinen olisi vetänyt vieraisiin päin kansalaisuussyistä.

 

[dana77]

En tosiaan nähnyt Lemieuxin pelejä vielä 80-luvulla, mutta uskon kyllä, että ei ollut vielä kolmen ensimmäisen kautensa aikana kokonaisvaltaisesti valmis pelaaja.

Tilasto -ketjussa oli juuri muutama viikko sitten aiheesta tilastoa. Lemieuxin tulokaskaudella vastustaja teki tasakentällisin 114 maalia Marion ollessa kentässä. Se on vähemmän kuin Joe Sakicin tulokaskaudella Quebecissä, mutta suhteessa peliaikaan tuo saattaa olla about eniten koskaan missään, mutta toki joukkue oli heikko,
Vaikka Mario joukkueen kiistattomasti taitavin pelaaja oli, niin hieman vierastan termin "kannatti joukkuetta" käyttämistä tilanteessa, jossa joukkue oli liigan toiseksi viimeinen eli viitisenkymmentä kerännyt heittopussi. Todennäköisesti ilman Mariota olisivat silti jääneet viimeisiksi.