Taidetta
Niin, yleensä olen sitä mieltä, että oikein hyvin tehtyä pitsaa ei tahdo juuri mistään saada. Kaikki ovat sellaisia hätäisesti kyhättyjä räiskäleitä, jotka maistuvat aina samalle. Voisi vähän panostaa kastikkeeseen, pohjaan ja juustoon. Ne sen pitsan tekevät, täytteet on melkin kuin sivuosassa.
Yleensä ravintolassa haen salamille kavereita. Parhaiten kaveeraavat Aura-juusto ja kapris, mutta molempia ei kande samaan satsiin heittää, alkaa suolaisuus mennä yli. Siis salami ja jompi kumpi näistä kahdesta.
Sitten tarvitaan sipulia, punasipuli tähän vuodenaikaan parempi.
Lopuksi arvotaan fiiliksen mukaan. Jos tekee mieli tulista, pannaan jalopetterit sinne. Jos tekee mieli äijämäistä satsia, voi harkita jopa pekonia. Paprika toimii aina, herkkusienetkin joskus, mutta molemmat vain tuoreina. Mitään säilykesieniä tai -paprikaa ei pitsaan heitetä. Eikö myöskään koskaan mitään purkkitonnikalaa, joka tuhoaa kaikki muut maut. Eikä sekoitella kalaa, kanaa ja lihaa keskenään (poikkeus anjovis). Katkarapuja voi panna lihan kanssa, vaikka merestä tulevatkin.
Kun teen itse, prukaan silloin tällöin kruunata pitsan parmesanilla. Sitä toki vain mausteeksi ja varsinainen juusto emmentalia ja mozzarellaa, ettei tule liian suolaista. Myöskin täytteistä löytyy itse tehdyssä variaatioita jauhelihakastikkeesta, banaanin kautta anjovikseen tai kananmunaan.
Juuri nyt tilaisin: salami, punasipuli, aura, jalopeno.