Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[The Hockey Handbook]

Vapaaehtoisesti aloitin niin sanotun pakkoruotsin opiskelun viidennellä luokalla, kuten kerroin viittaamassasi viestissäni. Uuden kielen oppiminen on tutkitustikin helpompaa nuorempana kuin vanhempana. Kyllä minä mielummin niin sanotun pakkoruotsin pitäisin kouluopetuksessa kuin nykyisen pakkouskonnon.

Samaa mieltä... 10-vuotias oppii sen ruotsin kielen paljon helpommin pakolla kuin vapaaehtoisesti. Sama toimii kuulemma myös pakkoavioliitoihin. Mitä nuorempana pakotetaan naimisiin, niin sitä parempi parisuhde verrattuna siihen jos vanhempana elämää nähneenä pakotetaan naimisiin tuntemattoman kanssa.

 

[Lystikäs]

Uuden kielen oppiminen on tutkitustikin helpompaa nuorempana kuin vanhempana. Kyllä minä mielummin niin sanotun pakkoruotsin pitäisin kouluopetuksessa kuin nykyisen pakkouskonnon.

Onko sinulla tähän joku perustelu? Melkein kaiken oppiminen on nuorena helpompaa. Se ei ole mikään perustelu. Omakohtaiset kokemukset ovat myös huonoja perusteluja jonkin asian yleiselle pakollisuudelle. Harvempi tässä ketjussa on sitä mieltä, että ruotsi olisi kaikille hyödytön oppiaine. Kyse on lähinnä siitä, onko se jokaiselle suomalaiselle niin tarpeellinen, että sen opiskelu tulisi olla pakollista.

Elämme vientiriippuvaisessa yhteiskunnassa, joten olettaisin koulujärjestelmän haluavan kouluttaa meistä mahdollisimman kyvykkäitä maailmankansalaisia, jolla on mahdollisimman hyödyllinen työkalupakki. Kielitaito on varmasti aina hyvästä, mutta kansainvälisesti ajateltuna ruotsi on hyödytön marginaalikieli siinä missä suomikin. Englanti on käytännössä jokaiselle pohjoismaiselle (myös suomalaiselle) se toinen kotimainen, jolle keskustelu automaattisesti vaihtuu, kun ensimmäinen kotimainen ei riitä. Jos vertailemme kansainvälisistä lähtökohdista suomalaista ja ruotsalaista työntekijää, molemmilla lienee melko yhtäläiset mahdollisuudet, sillä erotuksella, että siinä missä suomalainen puhuu vain yhtä ”maailman kieltä” - englantia, ruotsalainen puhuu yleisimmin kahta - englantia ja espanjaa (jonka useimmat ruotsalaiset valitsevat vapaaehtoisesti). Totta kai kieliä voi opiskella useampaakin, mutta kuten useimmat suomalaiset tietävät, pitääksesi yllä kielitaitoa, sitä täytyy päästä käyttämään. Useimmat suomalaiset taitaa tutkimusten mukaan unohtaa sen ruotsin aika lailla nopeasti.

Näkemykseesi siitä, että ruotsi on hyödyllisempää, kuin uskonto. Jos koululaitoksen tehtävä on sivistää kansalaisiaan, uskontomme tunteminen on aikalailla länsimaista yleissivistystä - jotain mikä yhdistää meitä muuhun Eurooppaan. Toki olen sitä mieltä, että uskonnon tunneilla voitaisiin käsitellä laajemmin muitakin maailman pääuskontoja. Tämä on näkemykseni, vaikka luonnehtisin itseäni melko lailla ateistiksi.

 

[Jyväsjemmari]

Tämän jälkeen en ole ruotsin kieltä tarvinnut, mutta en sanoisi, että ruotsin kielen opiskeleminen on ollut turhaa. Sen opiskeleminen on opettanut minulle toisen maan kielestä ja tapoja oppia vierasta kieltä. Myöskään tulevaisuudesta ei voida tietää koskaan, etteikö jotain kieltä ei koskaan tarvitsisi. Joten minä sanon: Kyllä niin sanotulle pakkoruotsille.

Siis eihän juuri minkään opiskelu ole turhaa, mutta kun opetukseen käytettävissä oleva aika ja oppilaiden oma jaksaminen ovat rajallista, ne olisi suotavaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Jos ruotsia opetetaan vaikkapa neljä tuntia viikossa, se on aina jostain muusta pois. Ruotsi ei ole niin tärkeää, että jokaisen pitäisi sitä opiskella muiden aineiden kustannuksella, etenkin kun sitä ei edes kunnolla opita. Siitä tässä on kysymys, eikä siitä että onko ruotsin opiskelusta hyötyä vai ei. Olisihan se hienoa laittaa kaikki opiskelemaan neljää muutakin kieltä ja ohjelmointia siihen päälle, mutta se ei valitettavasti ole mahdollista.

 

[Pipolätkä]

Tämän jälkeen en ole ruotsin kieltä tarvinnut, mutta en sanoisi, että ruotsin kielen opiskeleminen on ollut turhaa. Sen opiskeleminen on opettanut minulle toisen maan kielestä ja tapoja oppia vierasta kieltä. Myöskään tulevaisuudesta ei voida tietää koskaan, etteikö jotain kieltä ei koskaan tarvitsisi. Joten minä sanon: Kyllä niin sanotulle pakkoruotsille.

Itse olen aloittanut ruotsin opiskelut Kuopiossa aikoinaan seitsämännellä luokalla ja sen jälkeen suorittanut virkamiesruotsin. Opiskelin samalla venäjää ja nykyään tarvitsen alallani joka päivä venäjän kieltä. Venäjän opiskelu on opettanu minulle tapoja oppia esim. puolaa, serbiaa, ukrainaa. Ikinä ei voi tietää mitä kieltä tarvitaan. Joten minä sanon: Kyllä niin sanotulle pakkovenäjälle.

 

[Glove]

Lukiosta pääsin 92, suoritin sitten jatko-opiskelujen yhteydessä virkamiesruotsin. Yhden kerran on tullut tilanne, jossa olisi voinut ruotsia tarvita. Serkkutytöllä oli aikoinaan ummikkoruotsalainen poikakaveri. No, englanniksi siitäkin selvittiin. Saa sitä ruotsia minun puolesta opiskella ne, jotka sitä haluaa. Mutta laittaisin sen samaan valinnaiskoriin muiden kielten kanssa. Nykyään vissiin toinen vieras kielimalkaa jomviitosluokalla? Sinne vaan valinnanmahdollisuuksia ruotsin lisäksi.

 

[Fat Cat]

Ala-asteella 2000-luvun alussa käytin vapaa-ajallani runsaasti Photoshopia, kun faija anasti sellaisen duunistaan minulle. Tein erinäisiä hassuja kuvia päivittäin ja video-ohjeilla etenin jopa ihan hyväksi. Myöhemmin opiskeluissa ja työelämässä tästä on ollut aika paljonkin hyötyä ja yhden kesätyöpaikan uskon saaneeni puhtaasti niillä kyvyillä erottumalla. Kannatan siis kaikille kouluun pakkophotoshopia.

 

[Hatchetman]

Ikinä ei voi tietää mitä kieltä tarvitaan. Joten minä sanon: Kyllä niin sanotulle pakkovenäjälle.

Pakkovenäjäähän kokeitiin. 1809 4% suomalaisista ilmeisesti ymmärsi ja puhui. Vuonna 1918 luku oli 3%.

Olivatko suomalaiset liian tyhmiä, vai oliko vika opetuksen tasossa? On se kumma, kun oman maan kieltä ja virallista maan ensimmäistä kieltä ei opi puhumaan...

Joka tapauksessa suomenkielisten osuus alkoi parissa sukupolvessa lisääntymään. Sen siitä saa, kun vähemmistöt ghettoutuvat, pyörivät vaan omissa piireissään, eivätkä suostu integroitumaan.

 

[Lystikäs]

Tässä oli hauska ja hyvin perusteltu kannanotto pakkoruotsista. Suosittelen vilkaisemaan.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=TVC47kUWcTg

 

[vdx mua zorbas]

Ruotsin sje-äänne on suomalaisille vaikea. Jossain oli tästä jälleen juttua ja piti oikein käydä google translatorilla kuuntelemassa, miltä sjutton ja stjärnä kuulostavatkaan.

Enpä muistanutkaan kuinka ässättömiä ne ovatkaan. Niissä on yhtä paljon ässää kuin Hugh Grantissa. On siinä suomalaistatyyppistä ässää tms. ehkä 10 prossaa mutta eipä juuri enempää. Kohotettu hoonaus on sopiva sana kuvaamaan miltä se kuulostaa. Meni puolisen tuntia yrittäessä ennen kuin taas keksin, mihin asentoon suu pitää hoonatessa asettaa.

Mitenkähän sje-äänne mahtaa sujua suomenruotsalaiselta? Jos suomenruotsalaiselta tulee Globenin tiskillä ruotsalainen äkkiseltään kysymään että mikäs se Jari Kurrin numero olikaan niin tuleeko selkärangasta hjutton vai sjutton också?

 

[The Hockey Handbook]

Lisää pakkoruotsia kouluun.

Hallitus päätti: Lisää ruotsia peruskouluun

Budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti, että B1-kieleen tulee yhden vuosiviikkotunnin lisä.

www.iltalehti.fi

 

[peterra]

Lisää pakkoruotsia kouluun.

Ja se on äärimmäisen hyvä ja oikea päätös.
Suomalaisten kielivaranto ehtyy kovaa vauhtia, joka on näkynyt jo kohta 20 vuotta. Vapaaehtoisuus ei merkittävissä määrin lisää kielivarantoa. Ei ole mikään vitsi, että maailma globalisoituu ja esimerkiksi ruotsin osaaminen voi aidosti tulla monellakin alalla tarpeeseen. Autoilua harrastetaan jo laajasti koko Pohjolan säteeltä ja vientiä on aina vain enemmän.

Monesti kuulee sen lyhyen sanoman, että muuttamalla ruotsin vapaaehtoiseksi kieleksi itse asiassa kielivaranto alkaisi elpyä. Tästä ei ole oikeastaan mitään evidenssiä, sillä vapaaehtoisesti valittavia kieliä on jo nyt jättimäinen lista, mutta edes jättimäisiin keskieurooppalaisiin kieliin kuten saksaan & ranskaan ei enää löydy opiskelijoita. Koulut ovat hajallaan ja ryhmät liian pieniä, joten kustannustehokkaasti kieltä ei pystytä opiskelemaan. Venäjä yms. ovat vielä karummassa tilanteessa.

Näitä kieliä tullaan tarvitsemaan vielä tulevaisuudessakin - koneäly ei tule korvaamaan niitä kaikkia tehtäviä, joissa kielestä on hyötyä. Ja kyllä - englantia osataan laajasti, joten sillä tavalla yhteinen kieli löytyy kyllä kompetenssiksi useammankin kanssa, mutta suurin osa isoista asioista vaatii edelleen paikallisen kielen hyvää hallintaa. Syvempi integroituminen ja yhteistyön syventyminen edellyttävät erittäin paljon kieliosaamista. Pelkästään netti vilisee täynnä vieraita kieliä, joten niiden käytön tarve alkaa ilmetä yhä enemmän myös muuten.

Tulipas taas melkoinen ränttäys aiheesta. Aikaistamalla ruotsin ja englannin opetuksen alkamista tavoitellaan ihan konkreettisesti sitä, että lukujärjestykseen vapautuisi myöhemmin nuorille oikeasti tilaa myös ottaa haltuunsa entistä enemmän kieliä. Totta kai tämä on koulutuspolitiikkaa laajempi ratkaisu - ei kielitaitoa koulussa opita, vaikka opetettaisiin mitä. Mutta monella eri tavalla koulu on edelleen se paikka, jossa se peruskielitaidon pohja valetaan - mitä enemmän tuohon pohjaan on alkeita lisätty nuorena, sitä isompia mahdollisuuksia aukeaa myös aikuisena edelleen kehittää tätä samaa osaamista.

Jokainen varmasti ymmärtää, että se on yllättävän raskasta aikuisena ruveta opettelemaan kokonaan uusia kieliä - motivaatiota & suorituskykyä sekä rahaa tarvitaan aivan erilainen määrä kuin silloin, kun tällaista taloudellista vastuuta ei vielä ole. Eli ruotsi pakollisena jatkossakin, koska se toimii porttina myös monelle muulle vieraalle kielelle.

 

[Mauri-Antero]

Jokainen varmasti ymmärtää, että se on yllättävän raskasta aikuisena ruveta opettelemaan kokonaan uusia kieliä - motivaatiota & suorituskykyä sekä rahaa tarvitaan aivan erilainen määrä kuin silloin, kun tällaista taloudellista vastuuta ei vielä ole. Eli ruotsi pakollisena jatkossakin, koska se toimii porttina myös monelle muulle vieraalle kielelle.

Jokainen varmasti ymmärtää, että huonolla motivaatiolla opiskeltu kieli ei varmasti jää päähän. Korkeakoulutettu ei juuri paremmin osaa ruotsia, kuin asennevammainen peruskoulun käynyt vittumarko. Mutta mikäs siinä, nykyäänhän valtion kassa pullistelee rahaa, niin lisätään vaikka saamen kieli mukaan hyödyllisten kielien joukkoon.

 

[Spitfire]

Eli ruotsi pakollisena jatkossakin, koska se toimii porttina myös monelle muulle vieraalle kielelle.

Tämä on kyllä aivan käsittämättömän typerä argumentti sille, että pakotetaan kaikki opettelemaan kieltä, jota tässä maailmassa puhuu vain toinen pieni maa.

 

[Simolainen]

Tämä on kyllä aivan käsittämättömän typerä argumentti sille, että pakotetaan kaikki opettelemaan kieltä, jota tässä maailmassa puhuu vain toinen pieni maa.

Sen lisäksi esim. rantaruotsalaisilla, Hyljeluodolla (Ahvenanmaa) jne, ei ole ns. pakkosuomea.
Luulis et esim. työmahdollisuudet pikkasen paranis, jos osais suomea Suomessa.
Pakko ei silti ole koskaan hyvä.
Oon joskus opiskellut ruotsii ihan flytande tasolla, mut ikinä en oo oikeesti tarvinnut.
Ja minkään muun kielen tukena ruotsista ei ole mitään hyöty.
No tietty voi saivarrella, et muut pohjoismaiset kielet, mutta vähissä on niiden tarve ihan oikeasti.
Oisivat vaikka laittaneet pakkoliikuntaa tunnin lisää.

 

[Peltinen]

Tämä on kyllä aivan käsittämättömän typerä argumentti sille, että pakotetaan kaikki opettelemaan kieltä, jota tässä maailmassa puhuu vain toinen pieni maa.

Puhumattakaan siitä, että tuon toisen pienen maan asukkaat puhuvat kaikki aivan erinomaista englantia. Kun vaihtoehtona on puhua englantia tai kouluruotsia, jota viimeksi on käyttänyt 20 vuotta sitten niin ei ole kahta sanaa kumpaa kieltä käytetään. Tässä pätee pienin yhteinen nimittäjä ja se ruotsalaisten englanti on lähestulkoon aina selvästi parempaa kuin suomalaisten kouluruotsi.

Kielipolitiikka on todella vastenmielistä ja tämä on nimenomaan juuri sitä politiikkaa. Kielten opiskelemisen syy pitäisi olla kommunikaation parantaminen eikä minkään agendan ajaminen.

 

[Spitfire]

Oisivat vaikka laittaneet pakkoliikuntaa tunnin lisää.

Ruostin sijasta suurimmalle osalle olisi oikeasti hyötyä käydä englannin kielen tukevia tai edistyksellisempiä kursseja tuo käytetty aika. Tai koulun opettajamateriaalin sen salliessa jotain muuta maailmalla oikeasti hyödyllistä kieltä, kuten saksaa, espanjaa, portugalia, ranskaa, kiinaa tai jopa venäjää.

 

[Jeffrey]

Omalla kohdalla suhtautuminen pakkoruotsiin on tässä ammatillisen uran aikana pehmentynyt aika paljon.

Olin niitä opiskelijoita yliopiston loppuun asti, ketkä ei tule ikinä tarvitsemaan Ruotsia missään. Niin siinä sitten vaan kuitenkin kävi, että ruotsalaisessa firmassa olen työskennellyt kaikissa kolmessa opintojen jälkeisessä duunissa.

Nykymaailmassa englannin oppii vähän väkisin ihan riittävälle tasolle jopa melko haasteellisiin asiantuntijatehtäviin asti. Sen sijaan nämä kakkoskielet on sellaisia jotka opettelet koulussa tai et niitä ikinä opi koska niitä ei missään käytetä.

Enpä olisi kyllä uskonut, että koskaan kirjoittaisin minkäänlaista puolustuspuheenvuoroa pakkoruotsille. Eikä tämä toki sellainen ihan ollut tämäkään.

 

[Jani82]

Ja se on äärimmäisen hyvä ja oikea päätös.
Suomalaisten kielivaranto ehtyy kovaa vauhtia, joka on näkynyt jo kohta 20 vuotta. Vapaaehtoisuus ei merkittävissä määrin lisää kielivarantoa. Ei ole mikään vitsi, että maailma globalisoituu ja esimerkiksi ruotsin osaaminen voi aidosti tulla monellakin alalla tarpeeseen. Autoilua harrastetaan jo laajasti koko Pohjolan säteeltä ja vientiä on aina vain enemmän.

Monesti kuulee sen lyhyen sanoman, että muuttamalla ruotsin vapaaehtoiseksi kieleksi itse asiassa kielivaranto alkaisi elpyä. Tästä ei ole oikeastaan mitään evidenssiä, sillä vapaaehtoisesti valittavia kieliä on jo nyt jättimäinen lista, mutta edes jättimäisiin keskieurooppalaisiin kieliin kuten saksaan & ranskaan ei enää löydy opiskelijoita. Koulut ovat hajallaan ja ryhmät liian pieniä, joten kustannustehokkaasti kieltä ei pystytä opiskelemaan. Venäjä yms. ovat vielä karummassa tilanteessa.

Ruotsi pitäisi heivata pois. Sen sijaan pitäisi olla pakko opiskella vähintään kahta vierasta kieltä. Tällöin ne saksa, ranska yms. ottaisivat Ruotsista niskalenkin.
Vapaaehtoisesti ei noita kieliä voi läheskään kaikissa kouluissa opiskella kun ei ole opettajia tai sitten se vaatii koulun vaihdon siitä lähikoulusta, mutta ruotsin opettaja sinne kyllä saadaan.
Kansantaloudellisesti olisi huomattavasti fiksumpaa käyttää nuo ruotsin opiskeluun käytetyt tunnin muiden oikeasti isojen kielien opiskeluun.

Ruotsin kieltä en ole tarvinnut koulun ja pakollisen virkamies ruotsin jälkeen missään. Sen sijaan saksaa, ranskaa, puolaa, venäjää ja tsekkiä olisi ollut hyödyllistä osata mutta näitä ei ole ehtinyt opiskella kun ruotsi oli se mikä pakko saada läpi mm. kirjoituksissa.

 

[Txjokeri]

Ihan turhaa puhetta on tuo "ruotsin avulla oppii muita kieliä". Tottahan se ruotsinkielisillä toimii, kun kerran jo äidinmaidosta ovat saaneet tuon (turhan hankalan ja aikaa vievän) kielen omakseen. Tuon perusteen mukaan parempi "pohjakieli" muiden kielten oppimiseen olisi latina.

Kun kerran englannin lisäksi pitäisi osata jokin muu vieras kieli, niin onhan se valittava jostain maailmankielistä, niistä on eniten hyötyä. Espanja? Kiina? Venäjää en tietystä syystä nyt ehdota, mutta ehkä se joskus (50 v. Ukrainan sodan päättymisen jälkeen) saa maineenpalautuksen.

"Hyvä osata, JOS sattuisit töitä Ruotsista hakemaan." HA HA HA. Kuinka moni ruotsalainen Suomeen työn perässä tullut on jo osannut edes auttavasti suomea? Tosin en usko, että sieltä järin moni on tänne edes hakeutunut töihin.

Samoin nuo "historialliset syyt". Ruotsin kieli on historiallisesti se eliitin kieli, valtakieli. Jos sitä ei ennen osannut, ei kyllä ollut mitään pääsyä rahvaan seasta pois. Onko tällä ruotsinkielisten perustelun taustalla kaipuu nousta takaisin tuohon asemaan? (Vaiko peräti takaisin osaksi Ruotsia, onhan puolueen nimi Ruotsalainen Kansanpuolue, ei Ruotsinkielinen Kansanpuolue?)

 

[Tadu]

Ja se on äärimmäisen hyvä ja oikea päätös.
Suomalaisten kielivaranto ehtyy kovaa vauhtia, joka on näkynyt jo kohta 20 vuotta. Vapaaehtoisuus ei merkittävissä määrin lisää kielivarantoa. Ei ole mikään vitsi, että maailma globalisoituu ja esimerkiksi ruotsin osaaminen voi aidosti tulla monellakin alalla tarpeeseen. Autoilua harrastetaan jo laajasti koko Pohjolan säteeltä ja vientiä on aina vain enemmän.

Monesti kuulee sen lyhyen sanoman, että muuttamalla ruotsin vapaaehtoiseksi kieleksi itse asiassa kielivaranto alkaisi elpyä. Tästä ei ole oikeastaan mitään evidenssiä, sillä vapaaehtoisesti valittavia kieliä on jo nyt jättimäinen lista, mutta edes jättimäisiin keskieurooppalaisiin kieliin kuten saksaan & ranskaan ei enää löydy opiskelijoita. Koulut ovat hajallaan ja ryhmät liian pieniä, joten kustannustehokkaasti kieltä ei pystytä opiskelemaan. Venäjä yms. ovat vielä karummassa tilanteessa.

Näitä kieliä tullaan tarvitsemaan vielä tulevaisuudessakin - koneäly ei tule korvaamaan niitä kaikkia tehtäviä, joissa kielestä on hyötyä. Ja kyllä - englantia osataan laajasti, joten sillä tavalla yhteinen kieli löytyy kyllä kompetenssiksi useammankin kanssa, mutta suurin osa isoista asioista vaatii edelleen paikallisen kielen hyvää hallintaa. Syvempi integroituminen ja yhteistyön syventyminen edellyttävät erittäin paljon kieliosaamista. Pelkästään netti vilisee täynnä vieraita kieliä, joten niiden käytön tarve alkaa ilmetä yhä enemmän myös muuten.

Tulipas taas melkoinen ränttäys aiheesta. Aikaistamalla ruotsin ja englannin opetuksen alkamista tavoitellaan ihan konkreettisesti sitä, että lukujärjestykseen vapautuisi myöhemmin nuorille oikeasti tilaa myös ottaa haltuunsa entistä enemmän kieliä. Totta kai tämä on koulutuspolitiikkaa laajempi ratkaisu - ei kielitaitoa koulussa opita, vaikka opetettaisiin mitä. Mutta monella eri tavalla koulu on edelleen se paikka, jossa se peruskielitaidon pohja valetaan - mitä enemmän tuohon pohjaan on alkeita lisätty nuorena, sitä isompia mahdollisuuksia aukeaa myös aikuisena edelleen kehittää tätä samaa osaamista.

Jokainen varmasti ymmärtää, että se on yllättävän raskasta aikuisena ruveta opettelemaan kokonaan uusia kieliä - motivaatiota & suorituskykyä sekä rahaa tarvitaan aivan erilainen määrä kuin silloin, kun tällaista taloudellista vastuuta ei vielä ole. Eli ruotsi pakollisena jatkossakin, koska se toimii porttina myös monelle muulle vieraalle kielelle.

Voitaisiin laittaa kouluihin myös pakkosaksa ja pakkoranska. Tuplaantuisi suomalaislasten kielivarasto.

”Ruotsi on portti muihin kieliin”. Vieläkö tätä klassikkoa kuulee? Kyllä tottakai ennen saksan kielen opiskelua kannattaa opetella ruotsia, eikä saksaa.

 

[Spitfire]

Kyllä tottakai ennen saksan kielen opiskelua kannattaa opetella ruotsia, eikä saksaa.

Minkähän takia kitaransoittotunneillakin ei tungeta ensimmäisenä rumpukapuloita käteen?

 

[Pipolätkä]

Eli ruotsi pakollisena jatkossakin, koska se toimii porttina myös monelle muulle vieraalle kielelle

Tämä on kyllä oman kokemukseni mukaan se kaikista älyttömin väite koko ruotsin opiskelun puolesta. Miksi ei olisi järkevämpää lukea juuri sitä kieltä mitä haluaa? Sen sijaan että opetellaan näitä "porttikieliä" jotka eivät oikeasti edes toimi.

Olen aikuisiällä alkanut lukea saksaa ja huomannut, että se ruotsi on oikeastaan vain haittana sotkemassa sanavarastoa ja kielioppia.

 

[Spitfire]

Olen aikuisiällä alkanut lukea saksaa ja huomannut, että se ruotsi on oikeastaan vain haittana sotkemassa sanavarastoa ja kielioppia.

Täysin sama ongelma oli itselläni kouluaikana, kun halusin oppia saksaa mutta samaan aikaan piti opetella tätä porttikieltäkin.

 

[Tadu]

Kerroin tästä (yläkoulun) opettajavaimolle niin kommentit: ”ei vittu. Laittaisivat ne opiskelemaan tietojenkäsittelyä, eiväthän ne osaa edes tietokoneita käyttää”

Eiköhän ruotsin kieli ole tärkeämpi kuin it-taidot.

 

[Alejandro]

Ymmärrän monenlaisia ihmisiä, mutta pakkoruotsin puolustajia en kyllä ymmärrä yhtään. Porttiteoria on kyllä todella tyhmä juttu. Kun nyt otetaan holtittomasti velkaa, niin panostaisivat kunnolla muiden kielten opetukseen. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa olisi iso valtti, jos Suomesta löytyisi laaja valikoima kielten osaajia sen sijaan, että meillä on miljoonia pakkoruotsin sönköttäjiä. Itsekin olisin aikoinaan yläasteelle siirtyessäni ottanut jonkun muun kielen itselleni, kuin väkinäisen ruotsin. Resurssien hukkaamista koko touhu.