Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Tadu]

En ole muutoin sinänsä eri mieltä, mutta kun tämä käy yleisperusteluksi minkä tahansa aihealueen opiskelulle, en ymmärrä miksi tällaista retoriikkaa käytetään niin usein juuri ruotsin pakollisuuden perusteena. Kaikki mainitsemasi välilliset hyödythän tulevat kaikesta opiskelusta, useimmista aiheista jopa paljon tehokkaammin.

Näin juuri. Ruotsin opiskelusta on kiistatonta hyötyä. Niin on melkein kaikesta muustakin. Minkä takia Suomessa ruotsin opiskelu koetaan tärkeämmäksi kuin esimerkiksi englannin opiskelu on kyllä kaikkn puolin absurdia, mitä ei pysty perustelemaan millään.

 

[Lystikäs]

Koen, että kieltenopiskelulla oppii myös paljon esim. maan kulttuurista. Lisäksi kielen opettelu, kuten mikä tahansa muukin keskittymistä vaativa harjoittelu, kehittää opiskelutaitoja ja laajentaa maailmankuvaa.

Pitää varmasti paikkansa. Siksi mielestäni kaikilla tulisi olla vapaus päättää minkä vieraan maan kulttuuria haluaa ahmia. Vapaassa maassa kun oletetusti eletään. Ruotsi ei ole enää EU:n eikä varsinkaan euron myötä (johon Ruotsi ei liittynyt) yhtä ainutlaatuinen naapuri suomalaisille, kuin se oli joskus ennen muinoin. Eikä Suomi tule koskaan olemaan yhtäläinen osa skandinaviaa, vaikka kuinka yrittäisimme sellaisiksi muuntua. Olemme suomalais-ugrilainen kansa, osa Pohjoismaita, osa Eurooppaa. Vapaita muokkaamaan kulttuuriamme ja kansallisidentiteettiämme sellaiseksi, kuin se luonnollisesti muodostuu - varmasti EU:lla ja Eurolla on iso vaikutus. Tämä saattaa pelottaa RKP:tä ja joitain suomenruotsalaisia. Mutta ehkä hekin voisivat ruotsalaistamisen sijaan keskittyä luomaan suomalaisuutta, ja itseään osaksi sitä - suomalaisina, jotka puhuvat ruotsia. Jos olemme rehellisiä, niin pakkoruotsi on ruotsalaistamista. Ei mitään muuta. Hyvin harva suomenruotsalainen kaipaa sitä, että kantasuomalainen yrittää kommunikoida hänelle äidinkielellään. Mutta useampi suomenruotsalainen varmasti kokee kuuluvansa olennaisemmin tähän yhteiskuntaan, jos kulttuurimme tuntuu ruotsalaisemmalta, kuin onkaan. Ja ymmärrän tämän hyvin. Mutta se on tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Viisainta heillekin olisi hyväksyä, että he olivat tärkeässä roolissa muokkaamassa suomalaisuutta ja nousta osaksi samaa kulttuuria. Tämä kuitenkin vaatisi freudenthaalilaisista opeista luopumista, jotka aikanaan synnyttivät RKP:n.

Muistutuksena siitä kuka oli Freudenthaal;

Axel Olof Freudenthal – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Vahva tunne]

Juu ei mulle tuo ruotsinkieli mikään ehdoton asia ole. Kuuluisan suomalaisen yritysjohtajan tavoin pyrin maksimoimaan hyödyn. Jos mukulat saavat hyvän koulutuksen helpommalla, niin mikä ettei. On tässä maassa paljon huonompaakin.

 

[Lystikäs]

Juu ei mulle tuo ruotsinkieli mikään ehdoton asia ole. Kuuluisan suomalaisen yritysjohtajan tavoin pyrin maksimoimaan hyödyn. Jos mukulat saavat hyvän koulutuksen helpommalla, niin mikä ettei. On tässä maassa paljon huonompaakin.

Totta puhut. Mutta silti tuntuu oudolta näinä tasa-arvon aikoina, että jos satut olemaan ruotsinkielinen, pääset helpommin korkeakoulutukseen. Onhan se totta, että suomenkielinenkin voi opiskella ruotsia päästäkseen helpommalle kaistalle, mutta eivät he silti ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Suomenruotsalaiselle opiskelu ja oppiminen on helpompaa, koska eivät joudu tekemään sitä itselleen vieraalla kielellä.

 

[arvee]

Pakkoruotsin yläasteista opetusta kannattaisi mielestäni säätää myös norjan suuntaan, en toki ole yläasteella enää enkä vaivautunut kaivamaan opetussuunnitelmaa, mutta nuoruudessani ei edes lukiossa huomioitu norjan kieltä mitenkään.
Siellä on kai jokin suomalaiselle käsittämätön ero kirjakielen ja puhutun kielen välillä, Norjan kieli – Wikipedia ?

Nimittäin
Norjan öljyrahasto rikkoi 1000 miljardin euron rajan – jokaiselle norjalaiselle varastossa 208000 euroa,
joten esim. hoitoalasta kiinnostuneiden ja hieman kielellistä lahjakkuutta omaavien, sairaanhoitajan ja lähihoitajan ammattiin valmiiden nuorten ihmisten kysyntä lienee tulevaisuudessa melkoinen. Ja palkka on sellainen, että siitä voi lähettää Suomeen vanhemmille elon helpotusta hyvinkin, tyylin filippiinot ja ukrainalaiset jne. siirtotyöläiset.
Norjankielen osaamisen uskon olevan melkoinen valtti vuosikymmeniä, eritoten hoitoalalla kysyntää riittänee.

 

[HPL76]

Jaa-a. Tämä pakkoruotsi tuntuu olevan aina ja ikuisesti yksi väännön kohde. Omasta mielestäni jo aika muinaisjäänne, ja mihin tuota oikeasti nykypäivänä tarvitsee?

Myönnän, että omaan mielipiteeseeni vaikuttaa tuon kielen pakollisuus. Eipä sitä juuri kouluissa kiinnostanut opiskella koska oli pakko. Siinä teini-iän anarkiavaiheessahan kaikki pakollinen on perseestä.

Enpä kyllä ole ruotsin kieltä tarvinnut yhtään missään ikinä. Ruotsissa käydessä puhun englantia, koska sitä osaan ja tunnutaan Ruotsissakin osaavan erittäin hyvin. Missään duunissa ei ole tullut vastaan tarvetta osata ruotsia. Suomessa tuskin tulen koskaan työskentelemään missään valtion hommissa, joten ei sen puolestakaan ole pakko osata. Enkä osaa. Ruotsin kieli on unohtunut melkein kokonaan. Ehkä osaisin jostain sanomalehdestä tulkita mistä suurinpiirtein on kysymys, mutta kaikki hienoudet voi kyllä unohtaa.

Jos nyt ei oma ala juuri ruotsin kieltä vaadi, niin eihän tätä nyt missään tarvitse. Eikä tarvitse kohta montaa muutakaan kieltä.

Mihinkään universal translaattoreihin en usko - ei sellaista saada tehtyä ainakaan meikäläisen elinaikana. Ainakaan sellaista joka tosiaan kääntää virheettömästi kaikki kielet ja ottaa huomioon kaiken keskusteluun liittyvän. Jep, ei tule tapahtumaan.

Kyllä nyt tässä 2020-luvulla voisi jo vähän miettiä tuon pakkoruotsin asemaa. Ei mulla mitään sitä vastaan ole, että ruotsin kieltä opetetaan kouluissa joka asteella, mutta se pakollisuus pistää nykyajan hengen mukaan vähän jo pahoittamaan mieltä.

 

[hammer lynx]

Osaan siirtomaakieltä sujuvasti, mutta en sitä juurikaan käytä. Ruotsissa aloitan aina tanskalla, mutta ei ne ressukat sitä osaa.
Yleensä vaihdetaan englantiin mutta joidenkin turvennuijien kohdalla taivun puhumaan siirtomaakieltä.
Onhan se tyhmää että Norjassa ja Islannissa pärjää tanskalla, mutta ruosissa ei. Onkohan ne vähän yksinkertaisia?
Noh, yhtä kaikki turha kieli.

 

[tjj67]

Pakko ruotsi. Ei!
"Pakko ei ole kuolla" olen joskus kuullut sanottavan!
Mutta tuo kielivalinta pitäisi olla tarpeen mukaan kunkin opiskelijan oma valinta. No se on ehkä resurssi kysymys, mutta... jos ei?
Länsi- ja etelärannikolla ehkä ruotsia, mutta idässä venäjä ja pohjoissa norjankieli ovat tärkeämpiä kuin ruotsi.
Siis mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan vapaavalinta on paras.

 

[Hatchetman]

Osaan siirtomaakieltä sujuvasti, mutta en sitä juurikaan käytä. Ruotsissa aloitan aina tanskalla, mutta ei ne ressukat sitä osaa.
Yleensä vaihdetaan englantiin mutta joidenkin turvennuijien kohdalla taivun puhumaan siirtomaakieltä.
Onhan se tyhmää että Norjassa ja Islannissa pärjää tanskalla, mutta ruosissa ei. Onkohan ne vähän yksinkertaisia?
Noh, yhtä kaikki turha kieli.

Vähintään 35% Länsi-Suomen geeniperimästä tulee Ruotsista. Lisäksi Tammerfors oli perustamisestaan lähtien pitkään täysin ruotsinkielinen kaupunki, kunnes siirtotyöläisten takia 1815 kaupunkiin perustettiin suomenkielinen seurakunta.

Siirtomaa tarkoittaa jotain ihan muuta. Ostlandet oli ydinaluetta, siirtomaat olivat Karjalan ja baltian suunnassa, sekä Pohjois- amerikassa.

Mitä muuta voi olettaa siirtolaisena saapuneen ulkopaikkakuntalaisen fennomaanin (joka tuli ruotsinkielisestä perheestä, Helsingforsista) perustaman joukkueen kannattajalta, jonka joukkue käyttää 1808-1809 Tsaarinarmeijan uniformuja myötäileviä värejä, ja tunnuksenaan Hämeen maakuntaeläintä, ja on todennäköisesti nälän tai työttömyyden takia seudulle tehdastyöhön ajautuneiden maattomien ihmisten jälkeläinen...eli siirtolainen heimorajojen ulkopuolelta.

Itsekin toki olen jo 3. polvessa suomenkielinen, mutta toki molemmilta puolilta suku vaikuttanut seudulla jo 1500-luvulta.

Esi-isäni edusti Satakunnan talonpoikaissäätyä, ja kävi 1582 valitsemassa Gustav Wasa- nimisen henkilön maansa kuninkaaksi.

Siinä tuli myös pari hyvää syytä, miksi seudun alkuperäinen väestö ei vihreänkeltaiselle lämpene.

 

[arvee]

...
Itsekin toki olen jo 3. polvessa suomenkielinen, mutta toki molemmilta puolilta suku vaikuttanut seudulla jo 1500-luvulta.

Esi-isäni edusti Satakunnan talonpoikaissäätyä, ja kävi 1582 valitsemassa Gustav Wasa- nimisen henkilön maansa kuninkaaksi.

Siinä tuli myös pari hyvää syytä, miksi seudun alkuperäinen väestö ei vihreänkeltaiselle lämpene.

Menetän malttini eli minäkin itseni paljastan: Jaakko Ilkka – Wikipedia

En ollut wikipediajutskaa aiemmin lukenut eli perhana soikoon: Jaakkoon muija oli turkulaisia!!?
Onhan noita sukuja isäni tutkinut, mutta turkulaisuus on kirkonkirjoihin ulottumatonta perimätietoa eli legendaa.
Pani miettimään miksi pidän Turusta kesäkaupunkina, Koivuista ja yhdeksänkymmen-luvun jääkiekosta Suomessa.

Jaakko Ilkan väitetään osanneen myös ruotsia. No ei kai sitä muuten rälssiin olisi päässytkään, mutta loppuviimeksi oli silti aika tyhmä, kun lähti ylimielisenä kansaa kiihottamaan, Sigismundin tarjoamaa puolustusliittoa tukemaan.
Jonkin sortin nato-haukkana, mutta tämä politiikasta.
Jaakko Ilkka, osasiko jonkin verran ruotsia, ehkä liikaakin? Luki sitten kansainvälisiä poliittisia kiihotuspalstoja liikaa?
edit lisäys mietintö: tuo wikijuttu oli minulle radikaalikokemus, varsin skeptinen olen sen väitöksiin.
Toisaalta ei ole tähän hätäpäisyyteen parempaakaan tekstiä eli validia paperia tarjota.

Haluaisin Oula Silvennoisen tarttuvan seuraavaksi Jaakko Ilkan historian tutkintaan ja tulkintaan.
Ilkan glooriamyytin ajantasaistamiseen:
Ilkan piikojen ja renkien riistäminen, notta saarahan haarniska ja hyvä hevoonen rälssimiehelle ja kapitalistille laivamatkatkoja Tukholmaan:
Toivon Suomen Akatemialta 456 700 euron panostusta Jaakko Ilkan yhteisön ja siitä kimmonneen poliittisen aktiviteetin tutkimukseen.

Ja tottakai valtion budjetista RKP mankuu mafiaosuuden, joka tällä kertaa osoitetaan tutkimukseen, notta Jaakko Ilkka ei osannut ruotsia lainkaan. Ja se koitui hänen kuolemakseen.
Mikä oli siis aivan oikein hänelle mutta toki elävät aatelisuvut myös Flemingiä ylireagoinnista syyttävät.

Yhtään Flemingiä ei enää Suomen Ritarihuoneelle ilmesty, ovat dööd.
Toisaalta ei ole ilkkalaisillakaan asiaa Ritarihuoneelle.
Harmittaa aivan vit

 

[Walrus21]

Pitää varmasti paikkansa. Siksi mielestäni kaikilla tulisi olla vapaus päättää minkä vieraan maan kulttuuria haluaa ahmia. Vapaassa maassa kun oletetusti eletään. Ruotsi ei ole enää EU:n eikä varsinkaan euron myötä (johon Ruotsi ei liittynyt) yhtä ainutlaatuinen naapuri suomalaisille, kuin se oli joskus ennen muinoin. Eikä Suomi tule koskaan olemaan yhtäläinen osa skandinaviaa, vaikka kuinka yrittäisimme sellaisiksi muuntua. Olemme suomalais-ugrilainen kansa, osa Pohjoismaita, osa Eurooppaa. Vapaita muokkaamaan kulttuuriamme ja kansallisidentiteettiämme sellaiseksi, kuin se luonnollisesti muodostuu - varmasti EU:lla ja Eurolla on iso vaikutus.

Ei tätä asiaa kannata myöskään liioitella. Harva opiskelija tulee koskaan käyttämään työelämässä muita kieliä kuin suomea ja englantia. Onko se kolmas kieli sitten ruotsi, saksa vai retoromaani, on mitä luultavammin tärkeä asia vain pienelle joukolle.

Vapaa kielivalinta voisi lisätä joidenkin motivaatiota kieltenopiskeluun, minkä vuoksi se voisi olla hyvä uudistus. Loppujen lopuksi enemmistö kuitenkin valitsisi ruotsin. Käsittääkseni A2 aloittamista kolmannella luokalla on ajettu viime aikoina.

Kyse on myös resursseista. Minkä verran Suomessa on opettajia tarjoamaan ala-asteelta alkaen laadukasta espanjan tai ranskan opetusta? Järjestelmällä kuitenkin tavoitellaan sitä, että samat taidot opitaan Helsingistä Nuorgamiin. Tällä on myös se etu, että jos ihminen muuttaa vaikka Kainuusta Uudellemaalle, hänellä on riittävät pohjatiedot hakeutua vaikkapa valtion virkoihin.

Ruotsinkielisillä on tässä myös se intressi, että palvelut ruotsin kielellä uhkaavat vähentyä. Onko huoli perusteltu, en tiedä.

Tämä saattaa pelottaa RKP:tä ja joitain suomenruotsalaisia. Mutta ehkä hekin voisivat ruotsalaistamisen sijaan keskittyä luomaan suomalaisuutta, ja itseään osaksi sitä - suomalaisina, jotka puhuvat ruotsia.

En näe asiaa näin yksioikoisesti. Mielestäni ruotsinkielinen kulttuuri on kiinteä osa suomalaisuutta, vaikka ruotsia ei äidinkielenään moni puhukaan.

Jos olemme rehellisiä, niin pakkoruotsi on ruotsalaistamista. Ei mitään muuta. Hyvin harva suomenruotsalainen kaipaa sitä, että kantasuomalainen yrittää kommunikoida hänelle äidinkielellään.

Yllättävän moni kaipaa sitä. Useimmat kuitenkin tiedostavat, että Suomessa ei rannikkoseutuja lukuun ottamatta puhuta laajalti ruotsia.

Mutta useampi suomenruotsalainen varmasti kokee kuuluvansa olennaisemmin tähän yhteiskuntaan, jos kulttuurimme tuntuu ruotsalaisemmalta, kuin onkaan. Ja ymmärrän tämän hyvin. Mutta se on tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Viisainta heillekin olisi hyväksyä, että he olivat tärkeässä roolissa muokkaamassa suomalaisuutta ja nousta osaksi samaa kulttuuria.

Suuri harmi, jos suomenruotsalainen kulttuuri häviää. Riippumatta siitä, miten kuningasmielinen ja konservatiivinen puolue rkp oli joskus 1900-luvun alussa.

Näen kuitenkin pitkällä aikavälillä, että kielivalikoima tulee monipuolistumaan. Silloin on hyvin mahdollista, että ruotsin kielen asema heikentyy.

 

[Tadu]

Kyse on myös resursseista. Minkä verran Suomessa on opettajia tarjoamaan ala-asteelta alkaen laadukasta espanjan tai ranskan opetusta? Järjestelmällä kuitenkin tavoitellaan sitä, että samat taidot opitaan Helsingistä Nuorgamiin. Tällä on myös se etu, että jos ihminen muuttaa vaikka Kainuusta Uudellemaalle, hänellä on riittävät pohjatiedot hakeutua vaikkapa valtion virkoihin.

Ei tälläkään hetkellä pikkukouluissa ole samanlaista kielivalikoimaa kuin isojen kaupunkien isoissa kouluissa, eikä se ole ollut kenellekään ongelma.

Ruotsin kielen pakollisuus julkisen hauissakin pitäisi poistaa. Ei sitä tosiasiallisesti edes edellytetä vaikka se hakemuksissa lukeekin, ellei henkilön työssä sitä tarvita, ja harvassa tarvitaan.

Huvituin kun vaalimaalle haettiin virkailijaa, jonka oli pakko osata ruotsia, mutta venäjän osaamisesta koettiin olevan vain hyötyä.

edit: kerran työssäni olen ollut affenanmaalaisen kanssa tekemisissä ja hän sanoi puhelimessa, että puhelimessa voimme keskustella suomeksi, mutta sähköpostia hän ei saa kirjoittaa kuin ruotsiksi. Lol. Ehkä isoveli valvoo.

 

[Txjokeri]

MItä on suomenruotsalainen kulttuuri, jonka katoamista näin kovasti jotkut tuntuvat pelkäävän? Miten se eroaa suomalaisesta kulttuurista, muuten kuin juomalaulujen osalta? Ihan mielenkiinnosta kyselen, en vinoillakseni.

 

[hammer lynx]

Vähintään 35% Länsi-Suomen geeniperimästä tulee Ruotsista. Lisäksi Tammerfors oli perustamisestaan lähtien pitkään täysin ruotsinkielinen kaupunki, kunnes siirtotyöläisten takia 1815 kaupunkiin perustettiin suomenkielinen seurakunta.

Siirtomaa tarkoittaa jotain ihan muuta. Ostlandet oli ydinaluetta, siirtomaat olivat Karjalan ja baltian suunnassa, sekä Pohjois- amerikassa.

Siinä tuli myös pari hyvää syytä, miksi seudun alkuperäinen väestö ei vihreänkeltaiselle lämpene.

Sä et tajunnu edes vähän alusta. Mulle Ruåtsi on siirtomaa ja Suomi on siirtomaa ja siirtomaan siirtomaa.

 

[erku]

Ruotsin kieli ei ole Suomessa valtakunnallinen, vaan alueellinen kieli. Siksi on käsittämätön käytäntö, että kaikkialla Suomessa ruotsin opiskeleminen on pakollista. Jossain Imatralla varmaan vallitsee melkoinen konsensus siitä, että lapsille venäjän kielen opiskelemisesta olisi odotusarvoisesti paljon enemmän hyötyä kuin ruotsin opiskelemisesta. Sen voin ihan hyvin ymmärtää, että Pohjanmaalla, Turun seudulla ja tietyssä osassa Uudellamaalla ruotsia tarvitaan niin, että sitä voi kaikille jopa velvoittavasti opettaa.

Virkamiesruotsin vaatimus kaikkialla Suomessa on myös naurettava käytäntö. Esimerkkinä taannoin erään maakunnan TE-toimiston asiakkaana oli yksi ruotsia äidinkielenään puhuva työtön työnhakija, mutta silti jokaiseen haettavaan virkaan edellytetään tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Eihän tämä ole muuta kuin täysin järjetöntä ja myös helvetin kustannustehotonta politiikkaa.

 

[Lystikäs]

Kyse on myös resursseista. Minkä verran Suomessa on opettajia tarjoamaan ala-asteelta alkaen laadukasta espanjan tai ranskan opetusta?

Jos emme kansakuntana pysty tarjoamaan samoja mahdollisuuksia koululaisillemme, kuin esimerkiksi Ruotsi, meidän tulisi ehkä ottaa länsinaapurista mallia. Käsittääkseni heillä on vapaus valita toinen opiskeltava kieli ja suurin osa on valinnut kielipäähänsä espanjan - valtakielen. Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että varustamme marginaalikielellä kuormitettua jälkikasvuamme toisellakin marginaalikielellä, emmekä anna heille vaihtoehtoa rakentaa kielipäätään kahden valtakielen varaan.

Vitsi: Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailivat siitä kuka saa työpaikan kansainvälisestä työpaikasta. He kaikki osasivat kahta ulkomaista kieltä ja olivat siten yhtä koulutettuja. Ruotsalainen ilmoitti osaavansa englannin lisäksi espanjaa, jonka ansiosta hän ymmärtää suurtaa osaa englantia osaamatonta länsikulttuurin väkeä. Norjalainen ilmoitti osaavansa englannin lisäksi Kiinaa - idänkaupalle tärkeää kieltä. Suomalainen ilmoitti osaavansa englannin lisäksi ruotsia, joka ei sinänsä ole kovin tarpeellinen, koska lähes kaikki ruotsia puhuvat, puhuvat myös englantia, mutta osaamalla ruotsia, hän voisi oppia kieliä yhtä helposti kuin ruotsalainen. Syvällisen pohdinnan jälkeen työnantaja palkkasi suomalaisen. Hänellä oli parhaat rinnat.

Suurin osa suomalaisista ei tule kilpailemaan kansainvälisillä työmarkkinoilla, tai kommunikoimaan esimerkiksi internetin pelifoorumilla maailman kanssa, mutta jos ajattelemme varhaiskasvatusta tapana lisätä lapsiemme valmiuksia elämää varten, niin eikö tässä kansainvälistyvässä maailmassa valtakielien osaaminen olisi järkevämpi oletusasetus? On vaikea ennustaa esimerkiksi esimerkiksi kiinan kielen tarpeellisuutta tulevaisuudessa. Kuinka paljon he tulevat tästä maasta omistamaan kun tyhjennysmyynti alkaa? Mutta on erittäin vaikeaa nähdä, että ruotsinkielen tarpeellisuus tulisi kasvamaan.

 

[Lystikäs]

Toisaalta pakko ei ole koskaan hyvä motivaattori. Vaikka kannattaa tuota etuliitettä käyttäessä muistaa, että on myös pakkomatematiikka, pakkobiologia, pakkomaantieto, pakkouskonto, pakkoäidinkieli, ... ylipäätään koulussa on pakko oppia asioita ja hyvä niin.

Nämä pakkomatematiikka-argumentit kuulee jatkuvasti, ja ne mielestäni ontuvat eniten. Matematiikka ei oikein rinnastu ruotsinkieleen. Pakkokieli voisi rinnastua. Matematiikka, biologia, maantieto yms. ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti yleissivistäviä elämäntaitoja ja tällaisena voisi pitää kielipään kartuttamistakin. Mutta jos rajaamme kielivalinnan tiettyyn kieleen - varsinkin yleisellä mittakaavalla marginaaliseen kieleen, vertauskuva on toimiva ainoastaan, jos matematiikan opetus olisi hajoitettu osiin ja meille opetettaisiin pakkohelmitaulua 6. luokasta lähtien ja sitä jatkettaisiin ainoana pakollisena oppiaineena myös korkeakoulutasolle asti.

Muutoin olen kyllä melko samoilla linjoilla kanssasi.

 

[Hatchetman]

Kuinka moni suomalainen muuten automaattisesti opiskelisi mitään muuta kieltä pakollisen englannin lisäksi, jos velvoitetta ei olisi? Itsekin olisin skipannut ranskat ja epsanjat, ainakin yläasteikäisenä (VMP-EVVK!)

Luulen että moni jättäisi sen korvaavan kielen valitsematta.

Kun katselee listaa Suomen TOP50 yrityksistä, tulee mieleen, varsinkin hallitusten puheenjohtajia, mutta myös toimitusjohtajia tutkiessa,että ei siitä ruotsin osaamisesta ainakaan haittaa ole työmarkkinoilla. Voisi jopa väittää, että suuressa osassa yrityksistä siitä on jopa konkreettista hyötyä.

Toki kiistatta suuryrityksissä englanti on työkielenä, mutta suomenruotsi toimii kyllä hyvänä kevennyksenä: mumintroll svenskaa pidetään positiivisesti hassun wanhanaikaisena, ja sen puhujia sympaattisina ja rehellisinä ihmisinä.

Toki tämä ei ole "pakkoruotsille" puolustuspuhe, mutta kuitenkin insentiivi niille, jotka tähtäävät korkeammalle.

Taloudellisena aspektina voi kyllä myös todeta, että ruotsinkieliset suomalaiset kyllä maksavat veroina enemmän suomenkielisten palveluita, kuin toisinpäin.

Nykyään olisi helppoa laitta veroilmoitukseenkin rasti-ruutuun valinta, haluaako maksaa veron suomen-vai ruotsinkielisten palvelujen puolelle. Onhan vastaava kohta luterilaisen, kreikkalais-katolisten kirkonkin osalta.

Luulen, että vero-% voitaisiin jopa ruotsinkielisten kohdalla laskea, ainakin työttömyysvakuutus- ja eläkemenojen kohdalla. Samoin varmaan kunnallisverotuksessa.

 

[Ck]

Kuinka moni suomalainen muuten automaattisesti opiskelisi mitään muuta kieltä pakollisen englannin lisäksi, jos velvoitetta ei olisi? Itsekin olisin skipannut ranskat ja epsanjat, ainakin yläasteikäisenä (VMP-EVVK!)

Luulen että moni jättäisi sen korvaavan kielen valitsematta.

Kun katselee listaa Suomen TOP50 yrityksistä, tulee mieleen, varsinkin hallitusten puheenjohtajia, mutta myös toimitusjohtajia tutkiessa,että ei siitä ruotsin osaamisesta ainakaan haittaa ole työmarkkinoilla. Voisi jopa väittää, että suuressa osassa yrityksistä siitä on jopa konkreettista hyötyä.

Toki kiistatta suuryrityksissä englanti on työkielenä, mutta suomenruotsi toimii kyllä hyvänä kevennyksenä: mumintroll svenskaa pidetään positiivisesti hassun wanhanaikaisena, ja sen puhujia sympaattisina ja rehellisinä ihmisinä.

Toki tämä ei ole "pakkoruotsille" puolustuspuhe, mutta kuitenkin insentiivi niille, jotka tähtäävät korkeammalle.

Taloudellisena aspektina voi kyllä myös todeta, että ruotsinkieliset suomalaiset kyllä maksavat veroina enemmän suomenkielisten palveluita, kuin toisinpäin.

Nykyään olisi helppoa laitta veroilmoitukseenkin rasti-ruutuun valinta, haluaako maksaa veron suomen-vai ruotsinkielisten palvelujen puolelle. Onhan vastaava kohta luterilaisen, kreikkalais-katolisten kirkonkin osalta.

Luulen, että vero-% voitaisiin jopa ruotsinkielisten kohdalla laskea, ainakin työttömyysvakuutus- ja eläkemenojen kohdalla. Samoin varmaan kunnallisverotuksessa.

Olen samaa mieltä, että moni peruskoulussa jättäisi vapaaehtoisen kielen opiskelematta. Sen takia se pitäisikin tehdä niin, että joku kieli pitäisi valita kuten ruotsi, venäjä, ranska, espanja ja arabia. Eli niitä vaihtoehtoja pitäisi olla.

Mitä tulee suuryritysten johtajiin, niin ei tuo kyllä silti kestä tarkastelua kaikille ihmisille pakollisesta ruotsista. Konsernikieli suuryrityksissä tosiaan useimmin englanti.

Jos pitäisi valita poistetaanko pakkoruotsi jos toinen kieli olisi vapaaehtoinen, niin ehdottomasti. Tuo kieli on todella monella muutenkin opiskeluvaikeuksista kärsivistä pojista kynnys toisella asteella opiskelulle.

 

[hammer lynx]

Kuinka moni suomalainen muuten automaattisesti opiskelisi mitään muuta kieltä pakollisen englannin lisäksi, jos velvoitetta ei olisi? Itsekin olisin skipannut ranskat ja epsanjat, ainakin yläasteikäisenä (VMP-EVVK!)

Luulen että moni jättäisi sen korvaavan kielen valitsematta.

Täyttä puppua. Jokainen nuori valitsee kieliä jos on kiinnostunut omasta urastaan. Ruotsin osaaminen ei heikennä eikä paranna kenenkään johtajatason uramahdollisuuksia.
Valtakielien osaaminen parantaa.

 

[Walrus21]

Jos emme kansakuntana pysty tarjoamaan samoja mahdollisuuksia koululaisillemme, kuin esimerkiksi Ruotsi, meidän tulisi ehkä ottaa länsinaapurista mallia. Käsittääkseni heillä on vapaus valita toinen opiskeltava kieli ja suurin osa on valinnut kielipäähänsä espanjan - valtakielen. Tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että varustamme marginaalikielellä kuormitettua jälkikasvuamme toisellakin marginaalikielellä, emmekä anna heille vaihtoehtoa rakentaa kielipäätään kahden valtakielen varaan.

Onhan noita mahdollisuuksia. Toisen kielen voi alottaa muistaakseni vitosluokalla, ja tätäkin yritetään aikaistaa entisestään.

Vitsi: Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailivat siitä kuka saa työpaikan kansainvälisestä työpaikasta. He kaikki osasivat kahta ulkomaista kieltä ja olivat siten yhtä koulutettuja. Ruotsalainen ilmoitti osaavansa englannin lisäksi espanjaa, jonka ansiosta hän ymmärtää suurtaa osaa englantia osaamatonta länsikulttuurin väkeä. Norjalainen ilmoitti osaavansa englannin lisäksi Kiinaa - idänkaupalle tärkeää kieltä. Suomalainen ilmoitti osaavansa englannin lisäksi ruotsia, joka ei sinänsä ole kovin tarpeellinen, koska lähes kaikki ruotsia puhuvat, puhuvat myös englantia, mutta osaamalla ruotsia, hän voisi oppia kieliä yhtä helposti kuin ruotsalainen. Syvällisen pohdinnan jälkeen työnantaja palkkasi suomalaisen. Hänellä oli parhaat rinnat.

Onko suomalaisilla heikompi kielitaito kuin muissa Pohjoismaissa? Pidän sitä siis mahdollisena ja kysyn vilpittömästi, koska en tiedä.

Suurin osa suomalaisista ei tule kilpailemaan kansainvälisillä työmarkkinoilla, tai kommunikoimaan esimerkiksi internetin pelifoorumilla maailman kanssa, mutta jos ajattelemme varhaiskasvatusta tapana lisätä lapsiemme valmiuksia elämää varten, niin eikö tässä kansainvälistyvässä maailmassa valtakielien osaaminen olisi järkevämpi oletusasetus? On vaikea ennustaa esimerkiksi esimerkiksi kiinan kielen tarpeellisuutta tulevaisuudessa. Kuinka paljon he tulevat tästä maasta omistamaan kun tyhjennysmyynti alkaa? Mutta on erittäin vaikeaa nähdä, että ruotsinkielen tarpeellisuus tulisi kasvamaan.

Taloudellisesta näkökulmasta toki näin. Itse tosin koen, että kielten osaaminen peruskoulupohjalta on melko näennäistä. Sen, minkä oppii kuudessa vuodessa koulunpenkillä, omaksuu yleensä puolen vuoden kielikylvyssä. Ne, jotka niitä kieliä haluavat kuumeisesti oppia, löytävät sille kyllä väylän.

Näenkin ruotsin kielen opetuksen enemmän sellaisena yleissivistävänä "perusoppimääränä" kuin varsinaisena tulevaisuuden valttina, jolla tahkottaisiin rahaa.

Taloudelliset argumentit ovatkin ne vahvimmat tässä kiistassa. Virkamiesruotsiin ym. rakenteellisiin juttuihin laitetaan liikaa fyrkkaa. Sen sijaan ruotsinkielisestä kulttuurista en luopuisi, ja jos vain mahdollista, lisäisin mahdollisuuksia kaksikieliselle opetukselle (esim. mainitut kaksikieliset koulut).

 

[mjr]

No omasta puolestani historialliset, kulttuuriset ja kansalliset (jopa kansallismieliset) tekijät puoltavat vähintään ruotsin alkeiden opettamista kaikille suomalaisille. Ymmärrän että tässä stahanovilaisessa ajassamme kaikki asiat punnitaan tuotannon näkökulmasta, mutta siinäkin suhteessa luulisin että ruotsilla on maiden (ja muun Skandinavian) välisten tiiviiden talousyhteyksien takia on ihan hyviä argumentteja puolellaan. Nyt vielä kun kansallisradikaalit taas ovat hyökkäämässä pohjoismaisia arvoja ja pohjoismaista Suomea vastaan ja ihannoimassa ihan muita seutuja niin kielipolitiikallakin on tiettyä ihanaisen retroa merkitystä (30-luku on uusi sinimusta). Notta jatkakaamme tätä vanhaa ja hyväksi todettua kansallista linjaamme.

 

[Tadu]

No omasta puolestani historialliset, kulttuuriset ja kansalliset (jopa kansallismieliset) tekijät puoltavat vähintään ruotsin alkeiden opettamista kaikille suomalaisille. Ymmärrän että tässä stahanovilaisessa ajassamme kaikki asiat punnitaan tuotannon näkökulmasta, mutta siinäkin suhteessa luulisin että ruotsilla on maiden (ja muun Skandinavian) välisten tiiviiden talousyhteyksien takia on ihan hyviä argumentteja puolellaan. Nyt vielä kun kansallisradikaalit taas ovat hyökkäämässä pohjoismaisia arvoja ja pohjoismaista Suomea vastaan ja ihannoimassa ihan muita seutuja niin kielipolitiikallakin on tiettyä ihanaisen retroa merkitystä (30-luku on uusi sinimusta). Notta jatkakaamme tätä vanhaa ja hyväksi todettua kansallista linjaamme.

Hetkinen. Taisit juuri käyttää kansallismielisyyttä argumenttina pakkoruotsin puolesta ja tämän jälkeen todeta pakkoruotsin olevan hyvä ase kansallismielisiä vastaan. Eli puolustatko pakkoruotsia nyt vaan, koska et halua olla samaa mieltä pahiksien kanssa, vai oikeasti koetko vakavissasi pakkoruotsin hillitsevän äärinationalististen voimien kasvua Suomessa? Jos koet näin, niin tähän väitteeseen kaipaan ehkä vähän lihaa luiden ympärille. Mielestäni tilanne on juuri nyt päinvastoin.

Monella muullakin maalla on läheisiä (kauppa)kumppaneita, mutta harvassa maassa 96 % opiskelee pakolla 4 % vähemmistön kieltä. Tällaisia hullutuksia olisi kiva kuulla maailmalta. Tai eihän tämä mitään hullutusta ole, vaan kehittynyt tapa opettaa suomalaisille muita kieliä, mitä muualla ei tajuta.

Välillä jostain vanhasta on hyvä päästää irti kun siitä ei enää ole hyötyä. Pakkoruotsituksella kasvatetaan uusia sukupolvia suomenruotsalaisten vastaisia lapsia. Nykyisellään tilanne vain huonontaa suomenruotsalaisten asemaa.

 

[mjr]

Oikeastaan äärioikeiston skitsofreeninen suhtautuminen tähän kieliasiaan onkin hullunkurinen sivujuonne. Pohjoismainen Vastarintaliike, Odinin klovnit yms. ilmaisevat tavoitteenaan pohjoismaisen valtion perustamisen. Siis koko Skandinavian + Suomen kattava Reich on tähtäimessä. Mitäköhän kieltä siellä puhuttaisiin? Jotain Valtakunnan itäosien ugrilaista vähemmistökieltäkö?

Jep, hörhöjen valtavirta sitten on erittäin ruotsin kielen ja suomenruotsalaisuuden vastaista, mutta tämä näiden versio vie kyllä selvän absurdiusvoiton ja vielä erittäin kovassa kilpailussa.

 

[Sanainen arkku]

Periaatteessa vastustan pakkoruotsia, mutta jos minulla olisi lapsia, laittaisin heidät päiväkodista alkaen ruotsinkieliseen opintoputkeen. Syyt ovat yksinkertaisesti lapsen kokonaisetu. Sivutuotteena tuleva vieras kieli, vähemmän häiriiköitä peruskoulussa, moninkertaiset mahdollisuudet yliopistoihin.

Edit. Samalla oma kielitaito paranisi vääjäämättä "ilmaiseksi".