Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[arvee]

Meihin setämiehiin kuuluvasti laskettu Timo Haapala veti sitten Iltasanomien kommenttipalstaansa mielestäni järkevää tylytystä, ne lukee ken kestää ilmaista keltaista lehdistöä: Kommentti: Rkp:n vaatimasta pakkoruotsista syntyy uusi taistelu – lukiolaisilla edessä kauhun paikka

En malta olla lainaamatta tuosta pätkää:
"Kun Vaasan laajaa päivystä oltiin siirtämässä Vaasasta Seinäjoen keskussairaalaan, paljastui karulla tavalla, ettei opitulla ruotsilla tai yliopistojen hyväksymällä virkaruotsilla ollut tilanteessa mitään merkitystä. Vaasassa huonolle ruotsille naurettiin, ja Seinäjoen sairaala sai ruotsinkielisiltä pila- ja härikkösoittoja..
Vain syntymän kautta hankittu ruotsin taito kelpasi, kun tuli totinen paikka eteen."

Korostusvinoutus arveen, miehen joka tuntee pettymyksen jälleen. Akateemisen vaiheeni lähes ainoan saavutuksen eli virkamiesruotsin tutkinnolleni naurettaisiin oikeissa töissä. Suuri, kohta vuosisatainen kusetus on tuo virkamiesruotsi.

 

[Hatchetman]

Suuri, kohta vuosisatainen kusetus on tuo virkamiesruotsi.

Totta , itsekin tuskailin sen kanssa, vaikka lapsena olin hoidossa Ingeborgin bättre folk-lastentarhassa Kirkkonummella.

Se taito katosi Tampereella, ja Lukiossa huonoin kirjoittamani aine oli ruotsi.

Mutta perspektiiviä olkoon, että isovanhempieni isovanhemmat kyseistä kieltä, jos eivät syntymästään, niin ainakin työelämässään käyttivät.

Nykyään kunnioitan ja arvostan ruotsia, kuten italialaiset latinaa.

Kolonilaismin/imperialisimin henki elää Suomessa ja voi hyvin. Suomettumisesta ja 5. kolonna toimista puhumattakaan. 5% kannatuksen saanut saanut puolea sai asian junalitua. Vain Suomessa.

Kolonialismia ja imperialismia esiintyi ainoastaan Ison Vihan jälkeen Suomessa, ja se oli venäläisten toimesta.

Esi-isäni, joka edusti talonpoikaissäätyä, kävi Satakunnan edustajana äänestämässä Kustaa Vaasan kuninkaaksi.

Ruotsin kuningaskunnassa hän oli tadaveroinen.kenen tahansa talollisen maanviljelijän kanssa Göteborista Viipuriin.

Imperialismi ja kolonialismi vaatii miehitystä ja eriarvoisuutta.

Lait ja säännöt ja oikeudet olivat kaikille samat, ennenkuin venäläiset toivat maaorjuuden ja absoluuttisen monarkian nykyisen Suomen alueelle.

 

[Lystikäs]

Suomalaisuuden Liitto julkaisi asiallisia pohdintoja Pakkoruotsista, jotka taustoittavat hyvin tätä kielikysymystä. Ovat saaneet toistaiseksi vain vähän katselukertoja, mutta ovat ihan vilkaisemisen arvoista materiaalia. Ohessa video-linkki, joka tuo hyvin esille pakkoruotsin mielekkyydestä tehtyjä tutkimuksia - suomenruotsalaisten itsensä teettämiä tutkimuksia, joissa näkyy tuo 74% pakkoruotsin vastustus. On vaan jotenkin mielipuolista, miten 5% kannatuksella operoivalla puolueella voi olla näin suuri valta Suomen kansaan tällä demokraattisella aikakaudella.

Pakkoruotsi on väärin 5/9

 

[arvee]

Juolahti mieleeni, en ossaa käännttä juolahtaa suomenruotsiksi, mutta tästä utooppinen detaljimietelmä yhteiskuntaamme:

Mitäpä jos kaikki suomalaiset oppisivat ruotsinkielen aivan helvetin hyvin, sujuvasti puhuisivat närpiötäkin kuten aatelia, puhumattakaan tekstien tasosta?

Hankenille ja Åbo Akademieen tulisi hakijoiden tulva, kaikinpuolin pätevää porukkaa. Ankkalammikolle tulisikin lisänokkijoita? Älykkäitä ugripohjalaisia?

Luulisin erinäisten kuldurfondien vanhojen herrojen ja rouvien heittävän ajatusvoltteja ihmetellen miten tästä edetään. Muutamat vielä elävät aateliston rippeet ihmettelisivät. Tai eihän tällainen aatelia koske, he ovat älykkäinä sopeutuneet jo ajat sitten.
Pohjanmaan maakunnassa ovat nämä bundet, joiden mukuloiden yliopistoluihin tämä iskisi, ankkalammikon keskinkertaisuuksiin, heidän Suomi-kuvansa säröytyisi.
Hurrit eivät halua ugrien oppivan ruotsia liian hyvin, väitän mä.

 

[The Nikkari]

Kaksikielisessä kodissa kasvaneena en kyllä millään pysty ymmärtämään pakkoruotsia. Nyt en siis puhu ylioppilaskirjoitusten pakosta, vaan pakosta opiskella ruotsia. Pakottaminen ei ylipäänsä ole kovin tehokas keino saada hyviä tuloksia. Jos nyt nähdään hyväksi, että englannin kielen lisäksi pitää jotain kolmatta kieltä puhua, pitäisi itse kieli päästä valitsemaan ja siitä pitäisi olla hyötyä.

Ruotsin kieltä on kehuttu sillä, että se tuo meidät mukaan skandinaaviseen yhteisöön. Jep, sama muuten englannin kohdalla. Lisäksi maailmassa n. 1,3 promillea ihmisistä puhuu ruotsia. Suomen kielen kohdalla luku on jotakuinkin 0,67 promillea. Yhteensä siis kaksi tuhannesta (2 promillea). Mielestäni täysin hyödytöntä opiskella kahta pientä kieltä, kun kerran on vaihtoehtoja. Englannin kylkeen sopisivat hyvin mandariinikiina, espanja, arabia, ranska, venäjä tai portugali. Miksei hindikin 380 miljoonalla puhujallaan.

 

[Lystikäs]

Mielestäni täysin hyödytöntä opiskella kahta pientä kieltä, kun kerran on vaihtoehtoja. Englannin kylkeen sopisivat hyvin mandariinikiina, espanja, arabia, ranska, venäjä tai portugali. Miksei hindikin 380 miljoonalla puhujallaan.

Juurikin näin. Marginaalikieltä puhuvana yhteiskuntana, meidän tulisi keskittyä siihen, että kykenemme tuottamaan tarpeeksi kilpailukykyisiä osaajia globalisoituvan maailman markkinoille, koska siellä meidän tulee pärjätä, mikäli haluamme säilyä hyvinvointivaltiona. Pakkoruotsia perustellaan usein mahdollisella muutolla ruotsiin yms., koska et voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta on paljon todennäköisempi skenario, että siirryt kansainvälisille areenoille töihin, jolloin on typerää rakentaa itselle kielivarasto, jonka ytimessä on kaksi marginaalikieltä (joista kummatkin ovat korvattavissa englannilla). Olet kuin unkarilainen, joka osaa bulgariaa ja englantia. Eli kansainväliseltä kielitaidolta yhtä käytännöllinen, kuin kielitaidoton britti, joka ei osaa puhua täydellistä äidinkieltään.

 

[ernestipotsi]

Kaksikielisessä kodissa kasvaneena en kyllä millään pysty ymmärtämään pakkoruotsia. Nyt en siis puhu ylioppilaskirjoitusten pakosta, vaan pakosta opiskella ruotsia. Pakottaminen ei ylipäänsä ole kovin tehokas keino saada hyviä tuloksia. Jos nyt nähdään hyväksi, että englannin kielen lisäksi pitää jotain kolmatta kieltä puhua, pitäisi itse kieli päästä valitsemaan ja siitä pitäisi olla hyötyä.

Ruotsin kieltä on kehuttu sillä, että se tuo meidät mukaan skandinaaviseen yhteisöön. Jep, sama muuten englannin kohdalla. Lisäksi maailmassa n. 1,3 promillea ihmisistä puhuu ruotsia. Suomen kielen kohdalla luku on jotakuinkin 0,67 promillea. Yhteensä siis kaksi tuhannesta (2 promillea). Mielestäni täysin hyödytöntä opiskella kahta pientä kieltä, kun kerran on vaihtoehtoja. Englannin kylkeen sopisivat hyvin mandariinikiina, espanja, arabia, ranska, venäjä tai portugali. Miksei hindikin 380 miljoonalla puhujallaan.

Tämä argumentti nyt ei kestä yhtään.
Suomea ja ruotsia puhuu äidinkielenään n. 95% suomalaisista ja lähtökohtaisesti kielipolitiikan tulisi olla sellaista, että se ensisijaisesti opettaa tärkeimpiä (paikallisia) kieliä ja vasta sen jälkeen kansainvälisesti merkittäviä kieliä. Painotetaan täällä myös esim historian opetuksessakin paikallishistoriaa enemmän kuin Portugalin historiaa.

Ruotsin kieli on yksi hyödyllisimmistä kielistä oppia, mutta vähän turhaan sitä väheksytään täällä. Hyvin monessa työpaikkailmoituksessa ym ruotsi joko vaaditaan tai ainakin siitä saa etua. Kielitaito ylipäätään on aina hyödyksi ja harvoja koulussa opeteltuja asioita mitä tarvitsee vielä näin yli kolmekymppisenäkin päivittäin. Jotkut maalajit, derivointi, Jeesuksen seikkailut, kaunokirjallisuus ja runoanalyysit eivät ole sellaisia.

Niin ja jos ei tullut selväksi, niin kannatan ruotsin kielen valinnaisuutta kaikilla kouluasteilla. Pakkoruotsi nykymuodossaan on varsin turha.
Jos olisin diktaattori, niin lisäisin koulujen valinnaisuutta, mutta myös aloittaisin oikean opetuksen nykyistä aikaisemmin. 1. vieras kieli ensimmäisellä luokalla ja toinen vieras kieli kolmannella. Molemmat saisi valita koulun tarjonnasta. Vapaaehtoinen kolmas vieras kieli viidenneltä luokalta.

 

[Joukka]

Hyökkäys ruotsin kieltä vastaan on hyökkäys ihmisyyttä vastaan
Nyt maalailee eräs Puheenvuoron blogisti aika synkällä sävyllä. Keskustelu pakkoruotsista synkentää herkän sielun ja ajaa äidinkielenään ruotsia käyttävät ihmiset evakkoon. Tässä keskustelussa kyllä tunteet vievät, eikä välttämättä hyvään suuntaan.

 

[jussi_j]

... Jos nyt nähdään hyväksi, että englannin kielen lisäksi pitää jotain kolmatta kieltä puhua, pitäisi itse kieli päästä valitsemaan ja siitä pitäisi olla hyötyä.

....

Tästäkin voisi muuten keskustella, että onko toisen vieraan kielen opiskelu edes kovin hyödyllistä kaikille, kun englanti on kuitenkin de facto ainoa kieli millä on noin keskimäärin merkitystä isosti. Kielten piskelu, ainakin itselle oli helvetin vaikeaa ja työlästä.

 

[Tadu]

Hyökkäys ruotsin kieltä vastaan on hyökkäys ihmisyyttä vastaan
Nyt maalailee eräs Puheenvuoron blogisti aika synkällä sävyllä. Keskustelu pakkoruotsista synkentää herkän sielun ja ajaa äidinkielenään ruotsia käyttävät ihmiset evakkoon. Tässä keskustelussa kyllä tunteet vievät, eikä välttämättä hyvään suuntaan.

Miksiköhän kyseinen kieli on useasti hyökkäyksen kohteena?

 

[Joukka]

Miksiköhän kyseinen kieli on useasti hyökkäyksen kohteena?

Kaipa se on persujen harrastamaa maalittamista. Kyllähän tämä pakko syö koululaisten motivaatiota.

 

[The Nikkari]

Tämä argumentti nyt ei kestä yhtään.
Suomea ja ruotsia puhuu äidinkielenään n. 95% suomalaisista ja lähtökohtaisesti kielipolitiikan tulisi olla sellaista, että se ensisijaisesti opettaa tärkeimpiä (paikallisia) kieliä ja vasta sen jälkeen kansainvälisesti merkittäviä kieliä. Painotetaan täällä myös esim historian opetuksessakin paikallishistoriaa enemmän kuin Portugalin historiaa.

Kuinka suuri osa tuosta 95%:sta katetaan pelkällä suomenkielellä? Ehkä 98%? Tämän perusteella ei jatkoon.

Ruotsin kieli on yksi hyödyllisimmistä kielistä oppia, mutta vähän turhaan sitä väheksytään täällä. Hyvin monessa työpaikkailmoituksessa ym ruotsi joko vaaditaan tai ainakin siitä saa etua. Kielitaito ylipäätään on aina hyödyksi ja harvoja koulussa opeteltuja asioita mitä tarvitsee vielä näin yli kolmekymppisenäkin päivittäin. Jotkut maalajit, derivointi, Jeesuksen seikkailut, kaunokirjallisuus ja runoanalyysit eivät ole sellaisia.

En itse sanonut, että siitä olisi haittaa. En sinnepäinkään. Olen vaan sitä mieltä, että isommista kielistä olisi enemmän hyötyä. Tottakai asiakaspalvelussa ruotsin taidosta on hyötyä, mutta sen voisi myös hoitaa englanniksi.

Niin ja jos ei tullut selväksi, niin kannatan ruotsin kielen valinnaisuutta kaikilla kouluasteilla.

Hyvä, että tarkensit. Olisi ainakin oma veikkaus mennyt metsään.

 

[The Nikkari]

Tästäkin voisi muuten keskustella, että onko toisen vieraan kielen opiskelu edes kovin hyödyllistä kaikille, kun englanti on kuitenkin de facto ainoa kieli millä on noin keskimäärin merkitystä isosti. Kielten piskelu, ainakin itselle oli helvetin vaikeaa ja työlästä.

Tämä onkin hyvä kysymys. Itselleni kielet ovat tarttuneet suhteellisen helposti. Ainakin omasta mielestäni. On kuitenkin hyvä muistaa, että toiset tosiaan oppivat kieliä helpommin kuin toiset. Sama pätenee esimerkiksi matematiikkaan, mutta ei kaikista pyritä tekemään matemaatikkoja tai insinöörejä. Muita ovat vaikkapa musiikki ja erilaiset muut luovat ammatit. Toisaalta taas ihmisten välinen viestintä on monellakin tavalla äärimmäisen tärkeätä.

 

[Byvajet]

Ruotsin kieli on yksi hyödyllisimmistä kielistä oppia

Sitä ei kuitenkaan opita. Ruotsista kirjoitetulla laudaturilla ja virkamiesruotsilla en pysty puhumaan ruotsia lainkaan. En ymmärrä edes yksinkertaisia sanomalehtiuutisia.

Muutamalla muulla kielellä se minulta sujuu.

Jos työelämässä täytyy kommunikoida ruotsalaisen kanssa, luonteva vaihtoehto siihen on englanti, koska on kohteliasta käyttää kieltä, joka ei ole kummankaan äidinkieli. Neuvottelutilanteissa äidinkielisellä on muuten kohtuuton etu. Työelämässä myös tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset puhuvat keskenään englantia.

Norjalaisten poliisien työllistymistä poliisipulasta kärsivään Ruotsiin on hidastanut puutteellinen (puhe)kielitaito, joten jonkin verran epäillen suhtaudun yhteispohjoismaiseen kieliyhteisöön, kun kommunikointi edes norjalaisten ja ruotsalaisten välillä ei suju.

Ruotsista on hyötyä vain, jos sitä osaa sujuvasti. Käytännössä se tarkoittaa koulujen käymisen jälkeen asumista Ruotsissa ja toimimista ruotsiksi. Koulun penkillä voi parhaimmillaan saavuttaa yksinkertaiseen asiakaspalveluun kelpaavan kielitaidon, mutta siihen se jää.

Mitä tulee eri kielten hyödyllisyyteen, se määrittyy suhteessa tarpeeseen. Nykyisessä maailmassa, jossa lentokoneet vievät hetkessä ja halvalla ja jossa yksilöiden polut poukkoilevat ja jossa ihmiset eri kulttuureista ovat tekemisissä keskenään, tarpeen voivat olla monet muutkin kielet. Koska kielten oppiminen käyttökelpoisiksi on suunnattoman kova urakka, ei kannata opiskella kuin kieliä, joita aidosti tahtoo oppia.

Jos ruotsinkieliset tahtovat tehdä kielipolitiikkaa, sitä kannattaisi harjoittaa ohjaamalla resursseja ihmisiin, jotka tahtovat oppia ruotsia. On paljon hyödyllisempää opettaa hyvä ruotsintaito pienelle joukolle kuin pakottaa kaikki opiskelemaan. Hyvällä ruotsintaidolla voi olla näet käyttöäkin ja se voi hyödyttää ruotsinkielistä yhteisöä. Pakkoruotsilla sen sijaan luodaan vain katkeria asenteita.

 

[Pompino]

Tämän tapauksen jäkeen asiasta ei pitäisi enää keskustekka
Mutta herrakansa tarvitsee palvelijansa ja meillä löytyy suvakki- hyödyllisidiootti- porukkaa edelleen sen verran, että vi skulle prata mera hurri!

"Kun Vaasan laajaa päivystä oltiin siirtämässä Vaasasta Seinäjoen keskussairaalaan, paljastui karulla tavalla, ettei opitulla ruotsilla tai yliopistojen hyväksymällä virkaruotsilla ollut tilanteessa mitään merkitystä. Vaasassa huonolle ruotsille naurettiin, ja Seinäjoen sairaala sai ruotsinkielisiltä pila- ja härikkösoittoja."

 

[hammer lynx]

T

Ruotsin kieli on yksi hyödyllisimmistä kielistä oppia, mutta vähän turhaan sitä väheksytään täällä. Hyvin monessa työpaikkailmoituksessa ym ruotsi joko vaaditaan tai ainakin siitä saa etua. Kielitaito ylipäätään on aina hyödyksi ja harvoja koulussa opeteltuja asioita mitä tarvitsee vielä näin yli kolmekymppisenäkin päivittäin.

Huutonaurua tälle kommentille.
1) Pohjoismaisissa kokouksissa käytämme yksinomaan englantia koska tanskalaiset ja norjalaiset eivät suostu puhumaan ruotsia. Jos kaikki puhuvat omaa skandinaavista kieltään, putoavat ruotsalaiset kelkasta kun eivät ressukat tanskaa osaa.
2) Kymmenen vuotta sisäisiä palavereja ruotsalaisten kollegojen kanssa ja aina pelkästään englanniksi koska se on konsernikieli. Vapaa-ajalla puhun naapurin kollegojen kanssa ruotsia, mutta nuo valittavat mulle kun on vaikea ymmärtää joidenkin skånen murretta.
3) MIssä työpaikkailmoituksessa vaaditaan ruotsinkieli? Ehkä Vaasassa tai Ahvenanmaalla muttei Ruotsissa. Kaveri on tällä hetkellä Handelsbankenin pääkonttorin johtoryhmässä eikä puhu ruotsia. Noh, se on tamperelainen juntti.

 

[Mathieu]

Huutonaurua tälle kommentille.
1) Pohjoismaisissa kokouksissa käytämme yksinomaan englantia koska tanskalaiset ja norjalaiset eivät suostu puhumaan ruotsia. Jos kaikki puhuvat omaa skandinaavista kieltään, putoavat ruotsalaiset kelkasta kun eivät ressukat tanskaa osaa.
2) Kymmenen vuotta sisäisiä palavereja ruotsalaisten kollegojen kanssa ja aina pelkästään englanniksi koska se on konsernikieli. Vapaa-ajalla puhun naapurin kollegojen kanssa ruotsia, mutta nuo valittavat mulle kun on vaikea ymmärtää joidenkin skånen murretta.
3) MIssä työpaikkailmoituksessa vaaditaan ruotsinkieli? Ehkä Vaasassa tai Ahvenanmaalla muttei Ruotsissa. Kaveri on tällä hetkellä Handelsbankenin pääkonttorin johtoryhmässä eikä puhu ruotsia. Noh, se on tamperelainen juntti.

Vastataan nyt omalta kohdaltani, kun näyttää keskustelu olevan täysin unohtanut oman edustamani "alan" kokonaisuudessaan:
3. Kaikissa valtion viroissa ja esim. akatemiassa.
2. ja 1. Samoilla aloilla ruotsi on ollut hallitseva kieli omalla 20-vuotisella työrupeamallani kaikissa Pohjoismaisissa kontakteissa. Toki rinnan englannin kera, mutta etenkin vapaammassa keskustelussa skandinaavit tuntuvat aina vaihtavan ruotsiin (akateemisilla aloilla). Kieltä osaamaton jää auttamatta ulos näistä keskusteluista.

Eli ei toki kannata "huutonauraa", jos ei tunne kenttään laajemmin kuin omassa kuplassaan. Toki bisnis-kupla on monin osin englanninkielinen. Keski-Euroopassa toki saksan- ja ranskankielinen.

 

[El Gordo]

3. Kaikissa valtion viroissa ja esim. akatemiassa.

Itse kielitaitoa ei vaadita monessakaan hommassa, vain se tutkinto.

 

[Tadu]

Itse kielitaitoa ei vaadita monessakaan hommassa, vain se tutkinto.

Näissäkin rekrytoijia ei oikeasti kiinnosta osaako vai. Se vain pitää olla lukea vaatimuksissa ja hakijan nimellisesti täyttää. On tämä lainsäädäntö järkevää.

Näinpä muuten joitain vuosia sitten työpaikkailmoituksen, jossa haettiin Vaalimaalle tullivirkailijaa. Ruotsin kieli oli pakollisena vaatimuksena, mutta Venäjän osaaminen katsottiin vain hyödyksi.

 

[ernestipotsi]

Vastataan nyt omalta kohdaltani, kun näyttää keskustelu olevan täysin unohtanut oman edustamani "alan" kokonaisuudessaan:
3. Kaikissa valtion viroissa ja esim. akatemiassa.
2. ja 1. Samoilla aloilla ruotsi on ollut hallitseva kieli omalla 20-vuotisella työrupeamallani kaikissa Pohjoismaisissa kontakteissa. Toki rinnan englannin kera, mutta etenkin vapaammassa keskustelussa skandinaavit tuntuvat aina vaihtavan ruotsiin (akateemisilla aloilla). Kieltä osaamaton jää auttamatta ulos näistä keskusteluista.

Eli ei toki kannata "huutonauraa", jos ei tunne kenttään laajemmin kuin omassa kuplassaan. Toki bisnis-kupla on monin osin englanninkielinen. Keskieuroopassa toki saksan- ja ranskankielinen.

Juuri näin. Lisätään vielä se, että ruotsista saa etua myös monissa duunarihommissa. Palkan päälle maksetaan kielilisät sekä mahdollisuus valita parempi työpaikka useammasta vaihtoehdosta. Tämä siis Suomessa. Ovet ovat myös auki muiden Pohjoismaiden työmarkkinoille, ensisijaisesti Ruotsiin, mutta myös muualle.

Myös ns. bisneskuplassa ruotsin tarpeettomuus on sekin hyvin liioiteltua. Englantiin vaihdetaan useimmiten kohteliaisuussyistä.

(Ruotsin) Työmarkkinoilla tilanne on vähän sama jos virolainen etsii duunia Suomesta tai muutoin tekee töitä suomalaisten kanssa. Englannilla toki useimmiten selviää, mutta ihan eri tavalla mahdollisuudet aukeavat jos on kieli hallussa. Oikaistaan vielä harhakäsitys siitä, että täydellistä sen kielitaidon ei todellakaan tarvitse olla.

 

[The Hockey Handbook]

Juuri näin. Lisätään vielä se, että ruotsista saa etua myös monissa duunarihommissa. Palkan päälle maksetaan kielilisät sekä mahdollisuus valita parempi työpaikka useammasta vaihtoehdosta. Tämä siis Suomessa. Ovet ovat myös auki muiden Pohjoismaiden työmarkkinoille, ensisijaisesti Ruotsiin, mutta myös muualle.

Myös ns. bisneskuplassa ruotsin tarpeettomuus on sekin hyvin liioiteltua. Englantiin vaihdetaan useimmiten kohteliaisuussyistä.

(Ruotsin) Työmarkkinoilla tilanne on vähän sama jos virolainen etsii duunia Suomesta tai muutoin tekee töitä suomalaisten kanssa. Englannilla toki useimmiten selviää, mutta ihan eri tavalla mahdollisuudet aukeavat jos on kieli hallussa. Oikaistaan vielä harhakäsitys siitä, että täydellistä sen kielitaidon ei todellakaan tarvitse olla.

Eikös nuo samat ovet avaudu myös silloin kuin ruotsia on opiskeltu vapaaehtoisesti? Vai millä tavalla yllämainitut vaativat pakollista ruotsin opetusta? Ja virossa ei tietääkseni ole pakollista opetella suomea. Eli ilmeisesti vapaaehtoisesti suomen kielen opiskellut virolainen olisi suomen työmarkkinoilla huonommassa asemassa kuin pakollista suomea opiskellut?

 

[Lystikäs]

Toki rinnan englannin kera, mutta etenkin vapaammassa keskustelussa skandinaavit tuntuvat aina vaihtavan ruotsiin (akateemisilla aloilla). Kieltä osaamaton jää auttamatta ulos näistä keskusteluista.

Väitätkö todellakin, että muutamia poikkeuksia lukuunottamatta islantilaiset ja tanskalaiset osaavat puhua ruotsia? Itse asuin ja opiskelin useampia vuosia Tanskassa, eivätkä ainakaan silloin osanneet. Minulla oli kaikkia näitä veijareita opiskelukavereina tai ystävinä muuten vain. Tanskalaiset ymmärsivät sanoja sieltä täältä, vähän niinkuin suomalaiset viroa, mutta ei sen kummemmin. Norjalaiset ja ruotsalaiset kykenivät kommunikoimaan keskenään omilla kielillään, vaikka sekin välillä takkusi ja huomasin heidän siirtyvän tärkeissä detaileissa englantiin. Islantilaisia tunsin vain pari, mutta en kummankaan kuullut koskaan puhuvan skandinaavisissa piireissä muuta kuin englantia, ja siinä tunsin hengenheimolaisuutta. Muutenkin islantilaisiin oli suomalaisen helppo samaistua.

 

[ernestipotsi]

Eikös nuo samat ovet avaudu myös silloin kuin ruotsia on opiskeltu vapaaehtoisesti? Vai millä tavalla yllämainitut vaativat pakollista ruotsin opetusta? Ja virossa ei tietääkseni ole pakollista opetella suomea. Eli ilmeisesti vapaaehtoisesti suomen kielen opiskellut virolainen olisi suomen työmarkkinoilla huonommassa asemassa kuin pakollista suomea opiskellut?

Kyllä. Juuri siksi en edelleenkään kannata pakkoruotsia.

 

[Mathieu]

Väitätkö todellakin, että muutamia poikkeuksia lukuunottamatta islantilaiset ja tanskalaiset osaavat puhua ruotsia?

Oman kokemukseni perusteella ainakin yliopistolaiset osaavat. Ja ehkäpä tuo kieli on enemmänkin sitä ns. skandinaviskaa, mutta ruotsilla sitä suomalainenkin osaa. Islantilaiset toki olleet vähemmistönä omissa kontakteissani, mutta ne harvat joita tiedän hallitsevat kyllä erittäin hyvin pohjoismaisia kieliä.

 

[chauron]

Oon töissä monikansallissa firmassa jossa on paljon suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia. Oishan siitä ruotsin kielestä ollut hurjasti apua, mutta enkku korvaa ne hienosti. Ja onhan sitä tullut jonkun verran sitä testattuakin, lähinnä sanastosta jää kiinni.

Ruotsalaiset ja norjalaiset puhuu keskenään ihan sujuvasti samaa kieltä, tanskalainen menee kans käytännössä siinä samassa joukossa