Pakkoruotsi – kyllä vai ei?

[Tinke-80]

@finnjewel Sitä kyllä tehdään, mutta kun perusteet on täysin olemattomat niin se on hemmetin haastavaa. Toki jos saisi perusteita vähän pohjalle niin nopeasti tässä ympäristössä oppisi.

 

[Tadu]

Osaisiko joku neuvoa hyvää tapaa oppia ruotsia?

Pakkoruotsi

 

[finnjewel]

@finnjewel Sitä kyllä tehdään, mutta kun perusteet on täysin olemattomat niin se on hemmetin haastavaa. Toki jos saisi perusteita vähän pohjalle niin nopeasti tässä ympäristössä oppisi.

lisäehdotus: lue ruotsinkieliistä tekstiä ääneen se sama 5-10 min/päivä (ihan mitä vaan tekstiä, esimerkiksi Hufvudstadsbladet-sanomalehteä).

 

[Tinke-80]

Pakkoruotsi

Kyllä, pakotetaan teini-ikäiset hormoonihirviöt opettelemaan uutta kieltä jonka oppimiseen heillä ei ole mitään intoa ja ihmetellään sit ku miks nää ei opi? Paras tapa ikinä.

 

[benicio]

Kyllä, pakotetaan teini-ikäiset hormoonihirviöt opettelemaan uutta kieltä jonka oppimiseen heillä ei ole mitään intoa ja ihmetellään sit ku miks nää ei opi? Paras tapa ikinä.

Ikä on toki haastava, mutta ei heitä myöhemminkään enää siihen voi pakottaa. Ehkä pitäisi aloittaa aiemmin.

 

[The Hockey Handbook]

Pakkoruotsin ja sen pakollisuuden perustelut ovat samaa luokkaa kuin pakotettaisiin hetero ensimmäiseksi opettelemaan seksuaalisia "asioita" samaa sukupuolta olevien kanssa, koska sitten olisi "helpompaa" harrastaa heteroseksiä tai päinvastoin. Jos joku kyseenalaistaisi opetusmetodit niin lisäperusteluna olisi tietenkin se, että Suomi on suvaitsevainen ja seksuaalisesti tasa-arvoinen maa. Silloin on hyvä ainakin tietää perusasiat seksuaalivähemmistöjen toimintatavoista vaikka käyttöä sille ei olisikaan. Lisäksi eri seksuaalisten suuntauksien kanssa tulisi paremmin toimeen. Todellisuudessa tietenkin käytettäisiin sitä "kieltä", jota kaikki osaavat.

 

[Lystikäs]

Mihin pakkoruotsia tarvitaan?

Valtio tarvitsee pakkoruotsia muun muassa:
- pitämään yllä näkymätöntä liekaa länsinaapuriin, jotta muistamme edelleen olevamme renkikansaa, ja meitä on helpompi hallita.
- toimimaan indikaattorina kansan sietokyvyn suhteen. Kun kansa vihdoin saa tarpeekseen, on hyvä olla joku älytön pakkojärjestelmä - bufferi, jonka kimppuun kansa käy ensimmäisenä, antaen päättäjille pelivaraa pelastaa tilanne, tai itsensä.
- näyttääkseen muille demokratioille mallia suomalaisesta demokratiasta, jossa 75% kansasta ei paina vaakakupissa yhtä paljon kuin tvåspråkigafinland-säätiön avustukset.
- antamaan Suomelle ykköstilan maailman hulluimmasta laista, jossa 90% väestöstä täytyy opiskella 5% vähemmistön äidinkieltä, jokaisella kouluasteella korkeakouluja myöten. En ihmettelisi, vaikka RKP joku päivä ilmoittaisi kyseessä olleen vain käytännönpila, joka pitkittyi puolueen sisäisen vedonlyönnin takia siitä, kuinka kauan he kykenisivät vedättämään valtaväestöä, käyttäen perusteluina ainoastaan idioottimaisia perusteluja, kuten ”pakkomatikka” tai ”ei koskaan tiedä jos muutat Ruotsiin ja kaikki ruotsalaiset unohtavat englannin”.

Kansalaiset tarvitsevat pakkoruotsia:
- jotta osaisivat opiskella sitä myös myöhemmillä kouluasteilla.
- jos törmäävät siihen ainoaan suomenruotsalaiseen, joka ei osaa suomea, eikä englantia, ja hänellä on joku hätä, jota hän ei voi kännykän kääntäjää käyttämällä viestiä. Hän parhaillaan lomailee portugalissa, joten tämä ei ole ajankohtainen uhka tällä hetkellä, mutta hän voi palata minä hetkenä hyvänsä. Ja vierailla jopa itä-suomessa, jossa kuultiin ruotsinkieltä viimeksi kymmenen vuotta sitten, kun Bertil Jönson lähti väärään suuntaan Kehä 3 ja Tuusulan motarin liittymästä.

 

[arvee]

Närpiöläisten, närpeesien, olisi suotavaa oppia puhumaan edes ruotsia.

Ai mutta kun he ovatkin ilahduttavan persoonallisia, hienoja vanhoja kulttuurisuomalaisia, jännää vanhaa kulttuuria edustavat.
Toisin kuin vaikka eteläpohojalaaset, jotka ovat pelkästään juntteja.

Nykyään useimmat Ritarihuonelaiset eli aateliin kuuluvat taitavat osata eli puhuvat ja ymmärtävät suomea, mikä on kiva juttu.

 

[Hatchetman]

Valtio tarvitsee pakkoruotsia muun muassa:
- pitämään yllä näkymätöntä liekaa länsinaapuriin, jotta muistamme edelleen olevamme renkikansaa,

Ruotsin kuningaskunnassa, sääty-yhteiskunnassa, oli sama kohtelu saman säädyn edustajille, olitpa mistä vain kotoisin.

Ei ollut eroa olitko Värmlannista, Satakundasta, Jämtlandista tai Savolaxista.

Tietysti ymmärrettävää, jos sattuu olemaan pitkän linjan renki-piika-perimän omaava, ettei näe kielten opiskelulle yleensäkään suurta tarvetta.

Ei sillä kielitaidolla tainnut olla lehmiä paimentaessa suurta väliä, nuo kun ymmärsivät kaikkia kieliä yhtä hyvin.

 

[Lystikäs]

Ruotsin kuningaskunnassa, sääty-yhteiskunnassa, oli sama kohtelu saman säädyn edustajille, olitpa mistä vain kotoisin.

Ei ollut eroa olitko Värmlannista, Satakundasta, Jämtlandista tai Savolaxista.

Vaikka lait olivat periaatteessa kaikille samat, ei kohtelu ollut todellakaan samaa. Suomalaisia pidettiin eri kansana ja melko primitiivisena sellaisena. Sotien syttyessä suomalaiset olivat aina se ensimmäinen muuri, joka otti vihollisen vastaan, ja sotia Ruotsilla suurvalta-aikoina riitti. Laitan tähän tekstin, joka perustuu Jonas Nordin Tukholman yliopiston historian instituutissa julkaistuun väitöskirjaan Ruotsin kansallisesta identiteetistä 1600 - 1700-luvulla.

https://journal.fi/tt/article/download/57138/19187/

Siltä varalta, että otit tosissani listan pakkoruotsin tarpeellisuudesta, niin se oli vitsailua. Pakkoruotsille ei oikeasti ole mitään tarvetta.

edit: Lisätään tähän vielä, että ei minkään kielen opiskelu tarpeetonta ole, riippuen jokaisen henkilökohtaisesta tarpeesta. Ruotsin opiskelu voi olla yleissivistävääkin, mikäli ajattelee viitekehyksen tarpeeksi pieneksi - esimerkiksi asuu ruotsikielisessä kunnassa tai omaa ruotsinkielistä ystäväpiiriä. Mutta on täyttä paskapuhetta väittää ruotsinkieltä yleisellä tasolla yleissivistäväksi. Länsimaisen kulttuurin ollessa viitekehyksenä vain puhutumpien kielien opiskelua voidaan pitää yleissivistävänä, eikä 5% vähemmistökieltä voi pitää yleissivistävänä edes pelkän Suomen ollessa viitekehyksenä.

 

[benicio]

Länsimaisen kulttuurin ollessa viitekehyksenä vain puhutumpien kielien opiskelua voidaan pitää yleissivistävänä, eikä 5% vähemmistökieltä voi pitää yleissivistävänä edes pelkän Suomen ollessa viitekehyksenä.

Pakko kysyä, ymmärsinkö oikein. Pidätkö ruotsin kielen opiskelua - Suomen ollessa viitekehyksenä - yhtä yleissivistävänä kuin vaikkapa yhtä puhutun kirundin kielen opiskelua? Yhtä hyödyllisenä myös?

 

[Tadu]

Mielestäni suomen kielen opiskelu pitäisi kokonaan korvata ruotsin opiskelulla, koska Ruotsi on tehokas portti useampaan kieleen kuin suomi. Tämän lisäksi olemme olleet pidempään Ruotsin vallan alla kuin itsenäisiä. Voisimme näin näyttää maailmalle, että nationalistiset voimat eivät ole vallassa.

 

[finnjewel]

Närpiöläisten, närpeesien, olisi suotavaa oppia puhumaan edes ruotsia.

Kvasadu, helvete?

 

[Lystikäs]

Pakko kysyä, ymmärsinkö oikein. Pidätkö ruotsin kielen opiskelua - Suomen ollessa viitekehyksenä - yhtä yleissivistävänä kuin vaikkapa yhtä puhutun kirundin kielen opiskelua? Yhtä hyödyllisenä myös?

Pitää ensin määritellä mitä pitää yleissivistävänä. Yleissivistys on mielestäni tarpeellista pohjasivistystä erilaisiin tietoihin ja taitoihin, jotka ovat elämässä tarpeen. Alueella, jossa asuu ruotsinkielisiä paljon, ruotsinkieltä on helppo pitää yleissivistävänä. Mutta otetaan vaikkapa itä-suomi, jonka katukuvaan ei kuulu lainkaan ruotsinkieli, mutta esimerkiksi venäjä kuuluu - voimme pitää venäjänkieltä yleissisivistävänä kielenä. Pohjoisessa saamen kieli on yleissivistävämpää kuin ruotsinkieli. Jos siis rajaamme viitekehyksen koskemaan koko Suomea, ruotsinkieli ei ole niin yleissivistävä kieli, että sitä tulisi pakolla kaikkialla opiskella. Englanti on yleissivistävä kieli Suomessa, koska se on se universaali vieras kieli länsikulttuurissa, joka edistää taitoa kommunikoida kaikkien kanssa. Englanti ei ole pakollinen oppiaine Suomessa.

Pidän kuitenkin ruotsia sivistävänä kielenä Suomessa, mutta sen tärkeys vaihtelee hurjasti eri puolin Suomea ja on yksilökohtaista tässä globalisoituvassa maailmassa, mitkä kielet kenellekin olisivat ne kaikkein tärkeimmät. Useimmilla ihmisillä on rajallinen kapasiteetti kielivarastoa, ja siksi on sääli, että sinne tungetaan pakolla (jokaisella oppiasteella) ruotsinkieltä, kun paljon tärkeämpiä kieliäkin on olemassa.

Ja tiedoksi - ylipuhuin poikani ottamaan 4.luokalla ruotsin, koska koin sen alueellisesti fiksuna kielenä osata. En lähesty tätä asiaa siis subjektiivisesti omasta näkökulmastani, vaan yleisellä tasolla. Mutta subjektiivisesta näkökulmasta voin kyllä todeta, että pakollisuus ei aikanaan lisännyt henkilökohtaista rakkauttani ruotsin opiskelua kohtaan - päinvastoin.

edit: En pidä ruotsinkieltä yleisesti yleissivistävänä myöskään siitä syystä, että sen hallitseminen ei ole välttämättömyys kommunikoimisen osalta. Jokainen ruotsinkieltä puhuva osaa myös englantia. Samaa ei voi sanoa useista valtakielien puhujista, jolloin kyseisen kielen osaaminen voi oikeasti olla arvokas taito. Ellet puhu sujuvaa ruotsinkieltä (jota ei pysty pitämään yllä, ellei sitä pääse käyttämään arjessa, eikä RKP halua sekoittaa kouluja keskenään), sen taitaminen on pelkkä temppu, josta ei ole mitään tuntuvaa hyötyä.

 

[Walrus21]

Sinällään ymmärrettävää, että ruotsin opiskelu ei kaikkia motivoi. Monesti olen kuitenkin ihmetellyt, että miksi fiksutkin ihmiset jättävät heille tarjotun mahdollisuuden (pakko tai ei) hyödyntämättä. Ei siitä nyt ainakaan haittaa ole, että tuntee naapurimaan kieltä edes perusteiden tasolla. Toinen vaihtoehto on kuitenkin se, että istut siellä tunnilla saman ajan muttet opi mitään.

Sekin on outoa, että ruotsia pidetään vaikeana kielenä. Jos jolla kulla on hankaluuksi ruotsin kanssa, niin miten hänelle pitäisi takoa päähän vaikkapa venäjän kielioppia?

Ajatuksena on varmaan kiehtovaa, että suomalaiset alkaisivat sankoin joukoin oppimaan ja hyödyntämään espanjaa, ranskaa tai saksaa. Käytännön tasolla iso osa kouluista joutuu kuitenkin priorisoimaan, mitä kieliä on mahdollista tarjota. Vapaasta kielivalinnasta huolimatta enemmistö valitsisi luultavasti siltikin ruotsin, joka on Suomen naapurikieli ja henkinen yhteys Skandinaviaan. Joo, ei ole varmaan kovin muodikasta sanoa noin, mutta itse olen joka tapauksessa sitä mieltä.

 

[Tadu]

Ajatuksena on varmaan kiehtovaa, että suomalaiset alkaisivat sankoin joukoin oppimaan ja hyödyntämään espanjaa, ranskaa tai saksaa. Käytännön tasolla iso osa kouluista joutuu kuitenkin priorisoimaan, mitä kieliä on mahdollista tarjota. Vapaasta kielivalinnasta huolimatta enemmistö valitsisi luultavasti siltikin ruotsin, joka on Suomen naapurikieli ja henkinen yhteys Skandinaviaan. Joo, ei ole varmaan kovin muodikasta sanoa noin, mutta itse olen joka tapauksessa sitä mieltä.

Eli pakkoruotsin poistaminen ei vaikuttaisi mitenkään suomenruotsalaisten oikeuteen saada palvelua omalla äidinkielellään viranomaisilta. Olen samaa mieltä.

 

[Walrus21]

Eli pakkoruotsin poistaminen ei vaikuttaisi mitenkään suomenruotsalaisten oikeuteen saada palvelua omalla äidinkielellään viranomaisilta. Olen samaa mieltä.

No se on poliittinen päätös ja vaatisi muutoksia perustuslakiin.

Mutta toki rkp:n agendalla on pitää ruotsin kieli mahdollisimman vireänä kansalaisten keskuudessa. Sitä kautta ruotsinkielisten palvelut säilyttävät edes jonkinlaisen hyväksyttävyyden tason.

 

[Tadu]

No se on poliittinen päätös ja vaatisi muutoksia perustuslakiin.

Mutta toki rkp:n agendalla on pitää ruotsin kieli mahdollisimman vireänä kansalaisten keskuudessa. Sitä kautta ruotsinkielisten palvelut säilyttävät edes jonkinlaisen hyväksyttävyyden tason.

Perustuslakia muuttamatta voitaisiin käsittääkseni luopua pakkoruotsista, jos samalla luovuttaisiin myös pakkosuomesta. Jos sitten kieliä haluttaisiin kohdella eriarvoisesti, vaatii se perustuslain muutoksen valitettavasti.

Pidän 99 prosenttisen varmana, että tätä samaa keskustelua pakkoruotsista käydään vielä 50 vuoden päästäkin. Eli mikään ei muutu.

RKP:n agenda on ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Keinona tuo pakkoruotsi on vain toiminut täysin suomenruotsalaisia vastaan. Siitä on ollut heille vain haittaa. En yhtään ihmettele, että heitä kohti koetaan katkeruutta.

 

[finnjewel]

Kyllä Ruotsissa ja Norjassakin (vain) suomea puhuville on viranomaisten velvollisuus järjestää tulkkauspalvelua ja lapsillekin kieliopetusta.
Mutta. Jos sellaista ei siinä kunnassa ole saatavilla, asiaan palataan joskus myöhemmin - jos vielä ajankohtaista. Mitään kiireellistä tulkkauspalvelua ei ole.

 

[Lystikäs]

Vapaasta kielivalinnasta huolimatta enemmistö valitsisi luultavasti siltikin ruotsin, joka on Suomen naapurikieli ja henkinen yhteys Skandinaviaan. Joo, ei ole varmaan kovin muodikasta sanoa noin, mutta itse olen joka tapauksessa sitä mieltä.

Itse olen täysin samaa mieltä. Ja koska kieli olisi jotain, minkä olisi itse päättänyt valita, sen opiskeluunkin löytyisi ihan erilainen motivaatio. Ehkä ruotsinkielen tavaajien määrä laskisi hiukan, mutta vastaavasti laatu kasvaisi. Ja luulisi laadun olevan se tavoitelluin asia. En siis käsitä miksi tuota täytyy pakottaa opiskelijoille.

Sekin on outoa, että ruotsia pidetään vaikeana kielenä. Jos jolla kulla on hankaluuksi ruotsin kanssa, niin miten hänelle pitäisi takoa päähän vaikkapa venäjän kielioppia?

En usko, että ruotsia pidetään yleisesti vaikeana kielenä. Turhana ajanhukkana ennemmin. Ja motivoitunut ihminen oppii ihan eri tavalla, kuin vastahakoinen. Et valitsisi esimerkiksi venäjää tai espanjaa, ellet uskoisi siitä olevan sinulle hyötyä tulevaisuudessa.

 

[Byvajet]

Vapaasta kielivalinnasta huolimatta enemmistö valitsisi luultavasti siltikin ruotsin, joka on Suomen naapurikieli ja henkinen yhteys Skandinaviaan.

Tukholma on Helsingistä tunnin lennon päässä. Berliini on Helsingistä kahden tunnin lennon päässä. Henkiset yhteydet ovat nykymaailmassa enemmän historian painolastin ohjaamia tulkintoja kuin todellisuutta.

Englannin ja ruotsin jälkeen Suomen opiskelluin kieli kouluissa on saksa. En näe syytä, miksi resursseja ei voisi vähitellen siirtää esimerkiksi saksan opiskeluun. Maa on kulttuurisesti samankaltainen kuin Suomi. Lisäksi se on suuri talousalue, joka tarjoaa kielen osaajalle monenlaisia mahdollisuuksia.

Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että opiskeleepa mitä tahansa kieltä, kaikkein keskeisintä on motivaatio, koska minkä tahansa kielen oppiminen todellisuudessa käytettävälle tasolle on valtava urakka. Asiantuntija-arvioiden mukaan se vaatii vähintään 1000 tuntia pänttäävää intensiivistä opiskelua, jota esimerkiksi lukiossa ei harjoiteta lainkaan. En minäkään ruotsin laudaturilla osaa puhua ruotsia yhtään.

Kielen oppimisen vaikeuden vuoksi englantia lukuun ottamatta mikä tahansa pakkokieli on turha, koska sitä ei opita kuitenkaan. Jos sen sijaan oppilaalle syntyy koulussa motivaatio jatkaa kielen opiskelua lukion jälkeen, lukiossa annetusta opista saattaa myöhemmin elämässä olla hyötyäkin.

Linkkaamassani kartassa kannattaa katsoa prosenttiosuuksia. Suomessa ruotsia opiskelee toisella asteella 92 %. Ruotsissa espanjaa opiskelee 43 prosenttia, Norjassa 32 prosenttia. Saksassa ranskaa opiskelee 24 prosenttia, Ranskassa espanjaa 39 prosenttia.

Toisin sanoen muissa maissa opiskellaan eri kieliä, kun Suomessa resurssit käytetään ruotsiin. Maan taloudelle lienee hyväksi, että maassa on ihmisiä, joilla on valmiudet jatkaa eri kielten opiskelua. Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin.

Kielten opiskelun perusteella ruotsalaiset tuntevat yhteyttä Espanjaan, mutta Suomi Ruotsiin. Kummallista tämä pohjoismainen yhteistyö, kun se Ruotsissa suuntautuu parituhatta kilometriä lounaaseen eikä parisataa kilometriä itään.

 

[benicio]

Okei @Lystikäs, kiitän vastauksesta. Itse en oikeastaan näe tuota alueellisuutta asiassa niin oleellisena, vaan näen ruotsin tärkeänä/hyödyllisenä/yleissivistävänä ennenkaikkea naapuriuden/pohjoismaisuuden kannalta. En tosin ole mikään intomielinen pakkoruotsin kannattaja, paremminkin kaikenlaisen pakko-opiskelun kannattaja.

 

[Walrus21]

Itse olen täysin samaa mieltä. Ja koska kieli olisi jotain, minkä olisi itse päättänyt valita, sen opiskeluunkin löytyisi ihan erilainen motivaatio. Ehkä ruotsinkielen tavaajien määrä laskisi hiukan, mutta vastaavasti laatu kasvaisi. Ja luulisi laadun olevan se tavoitelluin asia. En siis käsitä miksi tuota täytyy pakottaa opiskelijoille.

Mulla ei aina ollut motivaatio tapissa, mutta yritin kuitenkin suoriutua kaikista oppiaineista, jotka eteeni laitettiin. Muistan kuitenkin, että aika moni motkotti myös matematiikasta ja fysiikasta, että turhia ovat, koska "ei musta mitään einsteinia tule". En tiedä varmaksi, mutta epäilen, että samoille tyypeille koulu oli yleisellä tasolla pakkopullaa.

Jos pitäisi jotain opettaa koulunsa aloittavalle muksulle, niin painottaisin sitä, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa; se mikä tuntuu turhalta kouluikäisenä, voi olla hyödyllinen taito kymmenen vuotta myöhemmin. Se että sattuu syntymään vaikka Kainuuseen, ei tarkoita, etteikö myöhemmässä elämässä saattaisi päätyä Helsinkiin, Turkuun tai Kauniasiiin. Itselle kävi niin hassusti, että päädyin asumaan kaikissa kolmessa edellämainitussa.

En usko, että ruotsia pidetään yleisesti vaikeana kielenä. Turhana ajanhukkana ennemmin. Ja motivoitunut ihminen oppii ihan eri tavalla, kuin vastahakoinen. Et valitsisi esimerkiksi venäjää tai espanjaa, ellet uskoisi siitä olevan sinulle hyötyä tulevaisuudessa.

No jos nyt lähdetään siitä, että kolmosluokkaiselle kielivalinta on aika abstrakti juttu. Vanhemmat sen käytännössä sanelevat, aloittaako Juha-Petteri ruotsin vai englannin.

Valintatilannetta keskeisempänä pidän sitä, millä lailla ympäristö (perhe, koulu, ystävät) arvottaa erilaisia juttuja. Heikko menestys ruotsin kielessä oli omana kouluaikana aika pitkään asia, jolla suorastaan ylpeiltiin ja josta haettiin samaistumispintaa muiden koululaisten kanssa (tämä vielä ruotsinkielisellä paikkakunnalla). Sittemmin, kun tie vei lukioon, siitä tulikin asia, jossa haluttiin olla hyviä. Monella oli kuitenkin heikot pohjat, koska peruskoulussa asenne oli ollut pielessä.

Henk.koht kannatan vapaata kielivalintaa, mutta näen kuitenkin asian niin, että se ei olisi mikään täsmälääke suomalaisen kielitaidon kohentamiseen. Todennäköisesti valtaosa ottaisi joka tapauksessa sen melko hyödyllisen naapurikielen, johon voi kotimaassa törmätä muuallakin kuin vaihto-oppilaiden tutustumisilloissa. Ne, jotka oppivat ruotsin, oppivat yleensä myös muita kieliä. Niillä, joilla ei eväät riitä ruotsiin, harvoin on myöskään mitään superhyviä valmiuksia ranskan, espanjan tai italian hallitsemiseen.

Olen muuten opiskellut sekä espanjaa että venäjää ilman, että olisin ensisijaisesti uskonut käyttäväni niitä työkielinä. Vähemmän niistä taidoista on ollut hyötyä kuin ruotsista.

 

[Walrus21]

Tukholma on Helsingistä tunnin lennon päässä. Berliini on Helsingistä kahden tunnin lennon päässä. Henkiset yhteydet ovat nykymaailmassa enemmän historian painolastin ohjaamia tulkintoja kuin todellisuutta.

Ei kai se yhteys nyt pelkästä reittilennon pituudesta ole kiinni? Suomi on Pohjoismaana monissa asioissa lähellä Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Ainakin itse koen Tukholmaan muuton helpompana prosessina kuin Kataloniaan asettumisen.

Englannin ja ruotsin jälkeen Suomen opiskelluin kieli kouluissa on saksa. En näe syytä, miksi resursseja ei voisi vähitellen siirtää esimerkiksi saksan opiskeluun. Maa on kulttuurisesti samankaltainen kuin Suomi. Lisäksi se on suuri talousalue, joka tarjoaa kielen osaajalle monenlaisia mahdollisuuksia.

Kyllä, saksan kielen osaamista olisi hyvä kohentaa.

Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että opiskeleepa mitä tahansa kieltä, kaikkein keskeisintä on motivaatio, koska minkä tahansa kielen oppiminen todellisuudessa käytettävälle tasolle on valtava urakka. Asiantuntija-arvioiden mukaan se vaatii vähintään 1000 tuntia pänttäävää intensiivistä opiskelua, jota esimerkiksi lukiossa ei harjoiteta lainkaan. En minäkään ruotsin laudaturilla osaa puhua ruotsia yhtään.

Varmasti näin, mikäli haluaa puhua sujuvasti. Väitän kuitenkin, että työelämässä on hyötyä myös valmiuksista, joita edustaa esim. laaja kieliosaaminen. Eiköhän sinullakin ole näitä mainittuja valmiuksia, jotka mahdollistavat esim. sen, että ymmärrät ruotsia vaikket puhuisikaan natiivin tasolla.

Linkkaamassani kartassa kannattaa katsoa prosenttiosuuksia. Suomessa ruotsia opiskelee toisella asteella 92 %. Ruotsissa espanjaa opiskelee 43 prosenttia, Norjassa 32 prosenttia. Saksassa ranskaa opiskelee 24 prosenttia, Ranskassa espanjaa 39 prosenttia.

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että ruotsissa puhutaan syntyperäisesti skandinaavista yleiskieltä. Aika odotettua, että sen päälle ei ensisijaisesti keskitytä islannin tai suomen kieleen.

Kielten opiskelun perusteella ruotsalaiset tuntevat yhteyttä Espanjaan, mutta Suomi Ruotsiin. Kummallista tämä pohjoismainen yhteistyö, kun se Ruotsissa suuntautuu parituhatta kilometriä lounaaseen eikä parisataa kilometriä itään.

Aika vauhdikkaita johtopäätöksiä vetelet vain sen perusteella, että jossain maassa opiskellaan ensimmäisenä kielen espanjaa eikä ruotsia.

 

[Cobol]

Toisin sanoen muissa maissa opiskellaan eri kieliä, kun Suomessa resurssit käytetään ruotsiin. Maan taloudelle lienee hyväksi, että maassa on ihmisiä, joilla on valmiudet jatkaa eri kielten opiskelua. Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin.

Totta. Vaikka oma taustani on suomen- ja ruotsinkielinen koti, ruotsin kieli voisi antaa tilaa mm. saksan, ranskan ja venäjän kielille. Esimerkiksi idässä venäjä tulisi nykyistä enemmän opiskeluun. Ruotsin osalta voisi olla jotain sellaista, että esimerkiksi 60-70 prosenttia valitsisi ruotsin peruskoulussa, kun nyt ollaan jossain 80-85 prosentin tienoilla. Tai jatkossa voisi olla jopa 50 prosenttia.

Aiemmin olin tiukempi ruotsin opiskelun osalta. On syytä päivittää näkemys.