Kun nyt kerran Oodi tuo englanninkieliselle väestölle mieleen lyhenteen OD, overdoze, niin entäpä sitten tuo Månssonin ehdottama Oden?
Voin kuvitella jonkun jenkkituristin hokemassa kotonaan jotain tyyliin, että "Oden was freaking great", ja kuulijat miettivät miksi yliannostelu (oding) oli niin pirun jees. Jos argumentti on sanan Oodi yhteneväisyys overdosen slangiversion kanssa, niin Oden on ääntämyksellisesti natiiville puhujalle aika lähellä ing-muotoa samasta overdosen puhekielisestä lyhenteestä. Mikähän tulisi Fucking nimisen kylän nimeksi, jos Itävalta ottaisi toiseksi kielekseen ruotsin...
Toki ymmärrän RKP:n mielipiteen asiasta, heille ruotsi on melkoinen kynnyskysymys asiassa kuin asiassa. Heille se on konkreettinen asia, jonka perusteella suuri osa äänestäjistä päätyy kyseistä puoluetta äänestämään. Ei RKP vedä esimerkiksi NATO-kannan, talouspoliittisten näkemysten tai vastaavien osalta suurinta osaa kannatustaan ruotsinkielisillä alueilla, eikä kieltä lukuunottamatta identtisellä vaaliohjelmalla ratsastava puolue tulisi viemään merkittävää osaa äänistä. Ruotsi kielenä on heille määrittelevä asia, ja sen turvin heille on auennut usein paikka hallituksesta ja äänet vaaleissa.
Mitä taas tuohon Tynkkysen videoon tulee, niin ymmärrän hyvin lähtökohdat. Ei tuossa haeta mitään taidepläjäystä tai argumentaation tasolla ylivertaista tekelettä. Tuolla videolla he saavuttavat (saavuttivat) varsin paljon näkyvyyttä vastustamalleen asialle, saivat aikaan keskustelua aiheesta ja Tynkkysen mielipiteen framille esitystavasta huolimatta. Ei tuo mielestäni mainittavasti eroa Månssonin argumentaatiosta koskien Oodia; viestin esitystapaa oleellisempaa on tuoda mielipide esille, riippumatta argumentaation kestävyydestä kriittisestä näkökulmasta katsoen
.
Ruotsinkielisillä alueilla, ruotsinkielen aseman säilyttämisen kyllä ymmärrän. Siinä, että Vaasa menettää SOTEn myötä keskussairaalansa on kyse lähinnä alemmuuskompleksista kärsivien Persujen ja junttien kostosta "pappa betalar, bättre folkkia" kohtaan.
Toisaalta jos miettii asiaa puhtaasti ruotsinkielisen edun näkökulmasta, onko
pakkoruotsi vastaus ruotsinkielisen väestön tilanteeseen? Tarkkaa prosenttiosuutta en osaa heittää, mutta väittäisin, että noin 90% ei pysty hoitamaan yhtään vaikeampaa asiakastilannetta ruotsiksi virkamiesruotsin pohjalta. Vaikeammaksi lasken sen, että sanasto on laajaa ja spesifiä, väärinymmäryksen kohdalla vaikutus lopputulemaan on suuri ja keskustelu ei ole pelkästään ulkoluettujen fraasien varassa.
Käytännössä tuo vaatii sen, että ruotsia äidinkielenään puhuva käyttää suomenkielisen yhteisön kautta opittua (ja mahdollisesti koulutuksen vahvistamaa) suomea, tai palvelutilanteessa toisella puolella on ruotsia äidinkielenään puhuva tai koulumaailman ulkopuolella oppinut henkilö. Ottamatta kantaa sen kummemmin Vaasan päivitystykseen, väitän, ettei päivystystä ole hoidettu pelkästään koulun minimikielivaatimuksia täyttävällä ruotsilla.
Helsingin näkökulmasta katsoessa on pakkoruotsi käytännössä yhtä tyhjän kanssa. Käytännössä pääkaupunkiseudulla jos palvelu on pakko saada ruotsiksi, sen saa, toki palvelun tarjoaman tahon resurssien mukaan, ruotsiksi. Vaikka lähes jokainen on ruotsia opiskellut, erittäin suuri osa (pl. äidinkielenään puhuvat tai muita reittejä kielen oppineet) pystyy korkeintaan toistamaan fraasit (tack kom igen, de/det/den/dööö kostar *epämääräistä muminaa*) ja ymmärtää vain selkeän puheen ilman suurempia "koukkuja" tai erikoisempaa sanastoa. Ruotsinkielisillä paikkakunnilla taas jo pelkästään yhteisön kautta opittua, oli se äidinkielenä tai ei, ruotsia puhuu suhteessa suurempi määrä. Ja jos ei puhu, niin työllisyysnäkymät ovat vähän kuin pelkkää ruotsia puhuvalla Helsingissä; löytyy jos on spesifi paikka, mutta muuten menee haastavaksi. Suurissa kaupungeissa eläville löytyy palvelu pakkoruotsista riippumatta, ja ruotsinkielisillä alueilla kieltä puhuva työvoima on saatavilla valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta riippumatta.
Jos ns. vanha raha unohdetaan, niin melkein pakkoruotsin poistaminen olisi paras tapa ruotsinkielisille päästä kiinni suurempiin tuloihin Suomessa. Suomenruotsalaisten tai esimerkiksi turistien määrä ei ainakaan merkittävästi muutu, jos pakkoruotsi poistetaan. Toisaalta se nostaa ruotsia puhuvien kysyntää ainakin tietyillä aloilla, jos tarve edes jonkintasoiselle ruotsille on olemassa. Joku suomea ja ruotsia täydellisesti puhuva terveyskeskuspäivystäjä on varmasti entistä halutumpaa työvoimaa, jos vastaavalle spotille valtaosa hakijoista ei puhu sanaakaan ruotsia. Loppuasiakkaalle tulos tuskin mainittavasti näkyy yllämainittujen seikkojen takia, mutta suomenruotsalaisen työllistymiseen se vaikuttaa varmasti, siinä missä esimerkiksi arabiaa tai venäjää puhuva saa kielitaidostaan nykyisin etua työmarkkinoilla.