Pikaisesti lukemalla sain käsityksen, että korkeakouluissa (sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa) osa porukasta on niin alkeellisella tasolla ruotsin taidoissa, että käytännössä opetus pitää aloittaa aivan alusta. Ongelmallisia ovat erityisesti ammattikorkeaan amiksen kautta tulleet oppilaat, joilla ei ole hajuakaan edes yksinkertaisimmista rakenteista. Lukiolaisillakin tuon ymmärtää siinä, että ruotsia kuulee ainoastaan oppitunneilla, sitä ei tarvitse enää kirjoittaa pakollisena ja useilla on vielä vuoden verran armeijaa jatko-opiskelujen alla, jolloin katoaa viimeinenkin deklinaatio mielestä.
Minä en suostu uskomaan, että kyse on tyhmyydestä tai muustakaan henkisesti rajoittavasta tekijästä - ruotsin kieli vain koetaan niin turhaksi, ettei siihen kannata panostaa lainkaan. Läpi pääsee, kunhan osaa sen "jag heter xx" ja käy tunneilla.
Koko virkamiesruotsi-järjestelmähän on typerä jo siitä näkökulmasta, että valtion ja kunnan virkoihin, joissa on kielipalveluvelvoite, työllistyy hyvin pieni osa valmistuneista. Yksityisellä puolella pulaa on muiden kielen osaajista.
Ylen aamutv:ssä eräänä aamuna oli taas kiertelyä oikein todenteolla, kun OM Sarkomaa ja joku ranskan lehtori manasivat englannin ylivallan suohon, englanti kun tuntuu vievän kaikkien muiden kielten opiskelutahdon. Lieneekö Ylellä painotettu, että ruotsin kielestä ei mainita sanaakaan tai lähetys katkeaa välittömästi?
Nykyajan nuorelle on selvää, että englantia on lähes pakko lukea pärjätäkseen työelämässä. Kun lisäksi tietää, että pakollinen ruotsi alkaa joka tapauksessa viimeistään peruskoulun seiskalla, harva esim. luonnontieteisiin tai tekniikkaan tähyävä haluaa enää kolmatta vierasta kieltä päivän täytteeksi.
Jos pakollisen ruotsin saisi pois, varmasti suurin osa edelleen aloittaisi englannin pitkänä kielenä, mutta saksa, ranska, venäjä, espanja ym. olisivat realistinen vaihtoehto. Tällöin englannin voisi aloittaa seitsemännellä luokalla ja muita kieliä halutessaan kahdeksannella. Tai eihän englantia pakko ole lukea lainkaan, jos tuntee että siitä ei ole hyötyä. Olisiko se sitten huono asia, että eri ihmisillä olisi esim. saksa-ranska, venäjä-englanti, espanja-ruotsi, ruotsi-saksa -yhdistelmiä nykyisen "heikko englanti"-"surkea ruotsi" sijaan?