Tänään oli ensimmäinen aamu, kun "joutui" jättämään fillarin kotiin. Aamulla katsoin mittaria, ja totesin, että rapsakka -13, kyllä tonne vielä lähtee. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti pakkaslukemaksi -18, jolloin päätin soittaa duunikaverille ja pummata kyytiä työmaalle. On se vaan vähän niinkin, että näin vanhalle miehelle sellainen -15 alkaa olemaan jonkunlainen pakkasraja, ei tässä kuitenkaan mitään kilpahiihtäjiä olla.
Muuten pyöräily on talviaikaan tavallaan ihan mukavaa. Eipä ole ruuhkaa pyöräteillä ei, eikä tarvitse vittuuntua missään juna-asemilla tai ranskattarissa. Kylmähän ei ole, koska lämmöntunne on suoraan verrattavissa ajettuun nopeuteen. Tuulenpitävät vetimet vaan päällimäiseksi, niin kyllä tarkenee. Ketjujen ja muiden liikkuvien kilkkeiden voitelu pakkasiin sopivilla rasvoilla helpottaa sotkemista, turvallisuuden vuoksi olen hommanut eteen vielä nastarenkaan, jotta lumen alla vaaniva jäätynyt vesilammikko ei pääse aiheuttamaan välitöntä lippaamista. Niin, ja jonkunlainen valaisin on myös hyvä olla, ettei autot karauta päälle vahingossa.
Mutta jalankulkijat ovat pakkasilla aivan zombeja, pyöräteillä kävellään mennen tullen ihan pokkana. Pitäisiköhän niitä hakata ohiajaessa jollain astalolla? Tai vähintään huutaa vittua, kuten ne tekevät, jos vahingossa erehdyt pyöräilemään pätkänkin jalkakäytävää?