Päättäjien ja virkamiesten yms. taloudelliset porsastelut -ketju

[Alfred E Neuman]

Vähän samassa hengessä mennään leffapuolella:
"Suomalaiselokuva sai ensi-iltaviikonloppunaan alle 90 katsojaa. Tukia projekti sai yli 500 000 euroa."

Tukemassa ovat olleet Elokuvasäätiö, Yle sekä Työsuojelurahasto. Ja tietenkin Koneen Säätiöltä on tullut vielä ohjaajalle erikseen apuraha.

Suomalaiselokuva sai tukia yli 500 000 euroa – Vain 88 katsojaa

Suomalaiselokuva sai ensi-iltaviikonloppunaan alle 90 katsojaa. Tukia projekti sai yli 500 000 euroa.

www.iltalehti.fi

"Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista.

Fiktiivinen Parvet-elokuva pohjautuu tosielämän tilanteisiin ja tekee tilaa tarinoille, joita ei kuulla. Miten eri taustoista olevat ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa tai sen ulkopuolella.

Episodielokuva katsoo rehellisesti rakenteista, joiden osa olemme. Suomen uuden aallon elokuvantekijä Hannaleena Haurun ja Jussi-ehdokas Katja Gauriloffin ohjaama elokuva on toteutettu yhteisöllisin menetelmin. Päänäyttelijät kehittivät omaa hahmoaan läpi elokuvan tuotannon, ja osa hahmoista perustuu omakohtaisiin kokemuksiin. Se on luotu ainutlaatuisesti 70-henkisellä työryhmällä, joka valittiin avoimilla hakemuksilla ja joka pääsi vaikuttamaan elokuvan sisältöön ja tuotantotapoihin. Tavoitteena on ollut kehittää dramaturgisia työkaluja, jotka edesauttaisivat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä Suomessa."

Mikä tuossa nyt oli sitä taloudellista porsastelua? Oliko joku tuen myöntäjistä elokuvan tekijöiden tuttu/sukulainen tms? Vai miksi tämä tässä ketjussa mainitaan?

Kyllähän elokuvasäätiön rahoittamat elokuvat välillä floppaa, ei tämä ole ensimmäinen (eikä taatusti viimeinen). Mutta tosiaan, jos on jollain vilunkipelillä rahoitus hankittu niin sitten ollaan oikeassa ketjussa.

 

[Ann Arbor]

Varsin laaja konsensushan sille mitä oletettavimmin on, että kotimaisten elokuvien tuotantoa tuetaan julkisin varoin ja on aika lailla vääjäämätöntä, että myös isoja kaupallisia floppeja mahtuu joukkoon. Mikä poru kulttuuriväen keskuudessa sitä paitsi kehkeytyisi, mikäli tukia ryhdyttäisiin jakamaan sen perusteella, minkä odotettaisiin tuottavan lippuluukuilla ja striimipalveluissa parhaiten.

 

[PetriVaris]

Ihan vakavalla naamallako puolustelette alle 90 katsojaa keränneen elokuvan yli puolen miljoonan julkista rahoitusta? Elokuvasäätiön rahat kun tulevat veronmaksajilta, niin aikas elitistiseltä omien pierujen haistella vaikuttaisi projekti, joka kerää teatterilevityksessä alle 90 silmäparia. Ehkä seuraavan projektin rahoitusta haettaessa, katsellaan kyseisen elokuvataiteilijan track rekordia hieman tarkemmalla kammalla.

 

[Alfred E Neuman]

Ihan vakavalla naamallako puolustelette alle 90 katsojaa keränneen elokuvan yli puolen miljoonan julkista rahoitusta? Elokuvasäätiön rahat kun tulevat veronmaksajilta, niin aikas elitistiseltä omien pierujen haistella vaikuttaisi projekti, joka kerää teatterilevityksessä alle 90 silmäparia. Ehkä seuraavan projektin rahoitusta haettaessa, katsellaan kyseisen elokuvataiteilijan track rekordia hieman tarkemmalla kammalla.

En minä ainakaan puolustele. Kuten sanoin, niin tämä ei ole ensimmäinen floppielokuva, joka on julkista tukea saanut, ei ole myöskään viimeinen. Mutta sitä vaan ihmettelin, että miksi aihetta käsitellään tässä ketjussa. Onko tuossa rahoituksessa siis tapahtunut jotain sellaista porsastelua (lahjontaa/sukulaisten suosimista tms), mistä en tiedä?

 

[Ak13Ze]

Menee vähän offtopicin puolelle mutta mutta. Jotenkin alkoi jollain humoristisella tavalla kiinnostamaan, kuinka jäätävä "clusterfuck" tuo elokuva oikein on. Elokuvaa kun on käsikirjoittanut huikeat yhdeksän henkilöä, joista seitsemällä ei ole mitään kokemusta käsikirjoittamisesta entuudestaan.

Niin paljoa ei toki kiinnosta että teatteriin menisin tuota katsomaan vaikka vähemmistöön itse kuulunkin ja varmasti tämä jollain tavalla tarinallisesti koskettaisi myös itseä. Katson sitten joskus Yle Areenasta, kun luulisi että ilmaantuu sitten aikoinaan sinne, kerran rahoitusta on myös Yleltä tullut.

 

[RexHex]

Huvittavaa, kun jääkiekossa Liigajoukkueet tekivät parhaiten voittoa koronatukikaudella. Hallitus mätti seuroille voittoa oikein kunnolla lapioiden, toki edelliskauden tulomenetyksiin perustuen, mutta ehkä olisi vähempikin monelle riittänyt.

Osaat varmaan listata kaikki joukkueet tuohon alle

 

[Brett]

Osaat varmaan listata kaikki joukkueet tuohon alle

En kai muuten tuollaista tänne kirjoittaisi. Kausi 2021-2022

HIFK +263.000. Korona-avustuksen osuus 521.000

HPK +345.000. Korona-avustus 913.000

Ilves +2.400.000. Korona-avustus 650.000

Jukurit +350.000. Korona-avustus 60.000

JYP +350.000. Korona-avustus 255.000

KalPa +110.000. Korona-avustus 260.000

KooKoo +902.000. Korona-avustus 235.000

Kärpät +3.100.000. Korona-avustus 440.000

Pelicans +709.000. Korona-avustus 1.200.000

SaiPa +30.000. Korona-avustus 629.000

Tappara. Konsernin tulos +1.400.000. Korona-avustus 973.000

Tappiota tehneet:

Lukko -2.470.000. Korona-avustus 196.000

Sport -108.000. Korona-avustus 217.000

TPS -1.100.000. Tappio oli 1.5 milj. pienempi, kuin edelliskaudella. Korona-avustus 103.000

Ässät -775.000. Korona-avustus 480.000. Jäähallin osakkeiden myynnistä taseesta alas kirjattua luottotappiota 513.000. Ilman tuota tappio siis 262.000.

 

[Harzan]

Mikä tuossa nyt oli sitä taloudellista porsastelua? Oliko joku tuen myöntäjistä elokuvan tekijöiden tuttu/sukulainen tms? Vai miksi tämä tässä ketjussa mainitaan?

Kyllähän elokuvasäätiön rahoittamat elokuvat välillä floppaa, ei tämä ole ensimmäinen (eikä taatusti viimeinen). Mutta tosiaan, jos on jollain vilunkipelillä rahoitus hankittu niin sitten ollaan oikeassa ketjussa.

No joo, se on totta että ainakaan toistaiseksi ei ole ilmennyt mitään sukulaisuussuhdetta tuen myöntäjien ja tuen saajan välillä. Suomessa elokuvapiirit ovat kuitenkin sen verrat pienet, että lienee melko todennäköistä, että he ovat vähintään tuttavia, ellei jopa ystäviä tms.

Oli miten oli, lasken itse porsasteluksi myös veronmaksajien rahojen törsäämisen typeryyksiin. Mielestäni valtion tehtävä ei ole tukea 500 000 eurolla kenenkään elokuvantekoharrastusta.

 

[Snakster]

No joo, se on totta että ainakaan toistaiseksi ei ole ilmennyt mitään sukulaisuussuhdetta tuen myöntäjien ja tuen saajan välillä. Suomessa elokuvapiirit ovat kuitenkin sen verrat pienet, että lienee melko todennäköistä, että he ovat vähintään tuttavia, ellei jopa ystäviä tms.

Oli miten oli, lasken itse porsasteluksi myös veronmaksajien rahojen törsäämisen typeryyksiin. Mielestäni valtion tehtävä ei ole tukea 500 000 eurolla kenenkään elokuvantekoharrastusta.

En tunne alaa kovin hyvin, mutta eiköhän tuolla ole ihan jotkut kriteerit, joilla tukia jaetaan. Erikoista olisi, jos tuettaisiin vain sellaista, mikä lähtökohtaisesti pärjäisi hyvin myös ilman tukia, eli niitä elokuvia, jotka osoittautuvat kaupallisiksi menestyksiksi.

Halpahan tuo elokuva on ollut ja varmaan markkinointibudjetti ihan erityisen pieni, mikä näkyy suoraan katsojien määrässä.

Vähän myös kiinnostaisi se, että jos elokuvan kaupallinen menestys olisi tuen saamisen kriteeri, niin miten tämä todennettaisiin ennen kuin koko rainaa on edes tehty?

 

[hege]

On tuo kanssa erikoista, kun leffan on tehnyt 70-päinen tuotantoryhmä ja katsojia vain 90 niin eikö tuolla tuontantoryhmällä ole kavereita tai sukulaisia jotka olisi voinut pyytää edes säälistä katsomaan leffaa?

 

[Ilmari Ahde]

On tuo kanssa erikoista, kun leffan on tehnyt 70-päinen tuotantoryhmä ja katsojia vain 90 niin eikö tuolla tuontantoryhmällä ole kavereita tai sukulaisia jotka olisi voinut pyytää edes säälistä katsomaan leffaa?

Ei nekään ole halunnut tulla, 18 tuli aseella uhaten.

 

[Patarouva]

Ei nekään ole halunnut tulla, 18 tuli aseella uhaten.

Tai väitti kirkkain silmin, että kävin katsomassa, ja oli tosi mielenkiintoinen. Jos toinen kysyi, mikä oli mielenkiintoisinta niin siihen vain sanoi jotakin ympäripyöreää muutamalla hienolla termillä höystettynä.

 

[Harzan]

En tunne alaa kovin hyvin, mutta eiköhän tuolla ole ihan jotkut kriteerit, joilla tukia jaetaan. Erikoista olisi, jos tuettaisiin vain sellaista, mikä lähtökohtaisesti pärjäisi hyvin myös ilman tukia, eli niitä elokuvia, jotka osoittautuvat kaupallisiksi menestyksiksi.

Halpahan tuo elokuva on ollut ja varmaan markkinointibudjetti ihan erityisen pieni, mikä näkyy suoraan katsojien määrässä.

Vähän myös kiinnostaisi se, että jos elokuvan kaupallinen menestys olisi tuen saamisen kriteeri, niin miten tämä todennettaisiin ennen kuin koko rainaa on edes tehty?

Ainakin tässä tapauksessa tekijöillä itsellään on ollut jonkinlainen aavistus siitä, että minkälaisissa katsojaluvuissa saatetaan liikkua:
– Arvioimme, että joitakin satoja [katsojia] saisi. Sen alle jäi.

Kotimainen elokuva keräsi 88 katsojaa – Tuottaja myöntää pettymyksen

Parvet-elokuvan ensi-iltaviikonlopun katsojamäärä jäi toivottua alhaisemmaksi, tuottaja Emilia Haukka myöntää.

www.iltalehti.fi

 

[Jerry100]

Erikoista olisi, jos tuettaisiin vain sellaista, mikä lähtökohtaisesti pärjäisi hyvin myös ilman tukia, eli niitä elokuvia, jotka osoittautuvat kaupallisiksi menestyksiksi.

Halpahan tuo elokuva on ollut ja varmaan markkinointibudjetti ihan erityisen pieni, mikä näkyy suoraan katsojien määrässä.

Elokuvasäätiö tuki erikseen markkinointia ja levitystä 15 000€. Tuolla summalla saa jo oikeissa käsissä aika helvetisti näkyvyyttä monikanavaisesti (varsinkin jos / kun kampanja-aika on lyhyt)


Se onko elokuva halpa vai kalllis riippunee siitä mitä tuolla 500k:lla saa. Siihen jos suhteuttaa, elokuva oli aivan törkyisen kallis. Jopa niin kallis että helpolla herää ajatuksia mahdollisista väärinkäytöksistä.

Tässä taloustilanteessa olisi mielestäni tuolle(kin) tukirahalle löytynyt aikapaljon parempaa käyttöä. Elokuva-ala on muutenkin viihde, luksustuote ja tämän takia, tässä katastrofaalisessa taloustilanteessa pitäisi radikaalisti miettiä mihin julkista rahaa kohdennetaan. Elokuvasäätiön tukea pitäisi pienentää merkittävästi mielestäni.

 

[Snakster]

Elokuvasäätiö tuki erikseen markkinointia ja levitystä 15 000€. Tuolla summalla saa jo oikeissa käsissä aika helvetisti näkyvyyttä monikanavaisesti (varsinkin jos / kun kampanja-aika on lyhyt)


Se onko elokuva halpa vai kalllis riippunee siitä mitä tuolla 500k:lla saa. Siihen jos suhteuttaa, elokuva oli aivan törkyisen kallis. Jopa niin kallis että helpolla herää ajatuksia mahdollisista väärinkäytöksistä.

Tässä taloustilanteessa olisi mielestäni tuolle(kin) tukirahalle löytynyt aikapaljon parempaa käyttöä. Elokuva-ala on muutenkin viihde, luksustuote ja tämän takia, tässä katastrofaalisessa taloustilanteessa pitäisi radikaalisti miettiä mihin julkista rahaa kohdennetaan. Elokuvasäätiön tukea pitäisi pienentää merkittävästi mielestäni.

Varmasti kokonaisuudessa on miettimisen varaa, mutta tämä Parve-elokuvako nyt on se väärinkäytösten tiivistymä? Tuotantotukea ovat viime aikoina saaneet mm. seuraavat elokuvat:

-Supermarsun totuus ja tehtävä, 600 000
- Tuntemattomat – Perfect Strangers, 550 000
- Häjyt 2, 500 000
- Risto Räppääjä ja kaksoisolento, 500 000
- Heinähattu, Vilttitossu ja kana, 600 000
- Levoton tuhkimo, 600 000
- Mielensäpahoittajan rakkaustarina, 500 000
- Kolme valepukkia, 600 000
- Spede, 600 000

Ja niin edelleen. Oma osaaminen ei riitä arvioimaan, mitkä näistä menevät ketjun otsikon mukaiseen kategoriaan, mutta vaikea kuvitella, että tämä Parvet-elokuva olisi jotenkin erityistä porsastelua.

 

[Snakster]

Tässä on minusta muutama ihan hyvä pointti aiheesta:

Linkki: https://x.com/hannuoskala/status/1848955427788038285?t=6bXv2MND-IZ0fTIjYq-9gQ&s=19

 

[Harzan]

Tässä on minusta muutama ihan hyvä pointti aiheesta:

Linkki: https://x.com/hannuoskala/status/1848955427788038285?t=6bXv2MND-IZ0fTIjYq-9gQ&s=19

Pidän itsekin elokuvista, mutta niitä ei "tarvita" yhtään mihinkään. En ymmärrä ajatusta, että valtion pitäisi ylläpitää Suomen elokuvateollisuutta sen takia, että näyttelijöillä, ohjaajilla, käsikirjoittajilla, kuvaajilla jne, jne riittäisi töitä.

Ainakaan tuen ei pitäisi olla suoraa rahallista panostusta tiettyihin elokuviin, vaan alaa kokonaisuudessa hyödyttäviä verohelpotuksia tms. Kansainvälisille markkinoille tähtääviin elokuviin esimerkiksi Business Finland voisi myöntää tukea, jos selkeä kaupallinen potentiaali olisi olemassa.

Oskala tuolla visioi, että "Siksi puhutaan _ekosysteemeistä_. ja sille taas kotimainen tuki on tärkeää. AV-alan kotimarkkina kun on varsin pieni, Suomen markkina ei puhtaan markkinaehtoisesti elätä kovin paljon porukkaa. Miksi sitten tarvitaan "porukkaa"? Siksi että laatu ja osaaminen vaativat sekä aikaa että ”kriittistä massaa” kehittyäkseen."

Elokuvia on Suomessa tuettu valtion taholta yli 50 vuotta. Miksi kaikesta tuesta huolimatta sitä laatua ja osaamista ei ole sinä aikana jo kehittynyt, vaan edelleen liiketoiminta pyörii tukien varassa?

Vuonna 2023 Suomessa tuotettiin 47 pitkää elokuvaa, joka on asukaslukuun nähden melkoinen määrä.

Suomi
47 elokuvaa / vuosi (väkiluku 5,6 miljoonaa) = 1 elokuva / 119 000 ihmistä

Yhdysvallat
n. 800 elokuvaa / vuosi (väkiluku 335 miljoona) = 1 elokuva / 418 000 ihmistä

Intia
n. 2000 elokuvaa / vuosi (väkiluku 1,4 miljardia) = 1 elokuva / 700 000 ihmistä

 

[Everton]

Vuonna 2023 Suomessa tuotettiin 47 pitkää elokuvaa, joka on asukaslukuun nähden melkoinen määrä.

Intia ja USA eivät varmaan oikein hyvin sovi vertailuun Suomen kanssa. Onko sinulla tiedossa vastaavia lukuja esimerkiksi Pohjoismaista? Jossain vaiheessahan suomalainen pitkä elokuva oli lähes sukupuuton partaalla, mutta nyt on ilmeisesti tapahtunut täyskäännös. Olisikohan se lähinnä suoratoistopalveluiden ja niiltä saatavan rahoituksen ansiota?

 

[Satunnainen]

Vuonna 2023 Suomessa tuotettiin 47 pitkää elokuvaa, joka on asukaslukuun nähden melkoinen määrä.

Suomi
47 elokuvaa / vuosi (väkiluku 5,6 miljoonaa) = 1 elokuva / 119 000 ihmistä

Yhdysvallat
n. 800 elokuvaa / vuosi (väkiluku 335 miljoona) = 1 elokuva / 418 000 ihmistä

Intia
n. 2000 elokuvaa / vuosi (väkiluku 1,4 miljardia) = 1 elokuva / 700 000 ihmistä

Kappalemäärä on yksi asia. Toisaalta jos summattaisiin kaikkien noiden suomalaisten elokuvien tuotantobudjetit, niin mitenköhän monta noista amerikkalaisista menisi yksinään siitä yli. Veikkaan, että aika moni.

 

[Macci]

Kappalemäärä on yksi asia. Toisaalta jos summattaisiin kaikkien noiden suomalaisten elokuvien tuotantobudjetit, niin mitenköhän monta noista amerikkalaisista menisi yksinään siitä yli. Veikkaan, että aika moni.

Jos asiaa miettii kustannusbudjettien kautta niin pitää myös muistaa ottaa huomioon paljonko rahaa ne lopulta tekivät (voittoa/tappiota). Voi olla että siinäkin vastaus on että yksi amerikkalainen teki keskimäärin enemmän voittoa kuin esim. 5v aikana kaikki suomalaiset yhteensä.

 

[Tadu]

Jos asiaa miettii kustannusbudjettien kautta niin pitää myös muistaa ottaa huomioon paljonko rahaa ne lopulta tekivät (voittoa/tappiota). Voi olla että siinäkin vastaus on että yksi amerikkalainen teki keskimäärin enemmän voittoa kuin esim. 5v aikana kaikki suomalaiset yhteensä.

Toisaalta jos ne amerikkalaiset on rahoitettu yksityisten toimesta, niin sijoittajat odottavatkin rahallisia voittoja. Jos suomalaisen elokuvan rahoittaa valtio, niin ei taida valtio saada tukiaisia takaisin elokuvan lipputuloista.

 

[Harzan]

Intia ja USA eivät varmaan oikein hyvin sovi vertailuun Suomen kanssa. Onko sinulla tiedossa vastaavia lukuja esimerkiksi Pohjoismaista? Jossain vaiheessahan suomalainen pitkä elokuva oli lähes sukupuuton partaalla, mutta nyt on ilmeisesti tapahtunut täyskäännös. Olisikohan se lähinnä suoratoistopalveluiden ja niiltä saatavan rahoituksen ansiota?

Ruotsissa tehtiin 75 elokuvaa vuonna 2023. Väkiluku 10,5 miljoonaa, 1 elokuva / 140 000 ihmistä.

Wikipediasta tietoa elokuvamarkkinoiden koosta (luvut kylläkin vuodelta 2011):

Ruotsi
Lipputulot yhteensä 154,6 M€, josta ruotsalaisten elokuvien osuus 26,3 M€

Suomi
Lipputulot yhteensä 65 M€, josta suomalaisten elokuvien osuus 10,6 M€

Toki sitten pitää muistaa myös se, että isoimpien ruotsalaisten elokuvien menestys kansainvälisesti on ihan toiselta planeetalta suomalaisiin elokuviin verrattuna. Esim. 3 Oscaria ja kaupallista menestystä.

 

[Ollakseni]

Jos asiaa miettii kustannusbudjettien kautta niin pitää myös muistaa ottaa huomioon paljonko rahaa ne lopulta tekivät (voittoa/tappiota). Voi olla että siinäkin vastaus on että yksi amerikkalainen teki keskimäärin enemmän voittoa kuin esim. 5v aikana kaikki suomalaiset yhteensä.

Toisaalta sitten siellä Yhdysvalloissa elokuva voi tehdä tappiota sen 100 miljoonaa mikä on enemmän kuin kaikki suomalaiset tappiota tuottaneet elokuvat yhteensä useiden vuosien ajalta.

 

[Tadu]

Toisaalta sitten siellä Yhdysvalloissa elokuva voi tehdä tappiota sen 100 miljoonaa mikä on enemmän kuin kaikki suomalaiset tappiota tuottaneet elokuvat yhteensä useiden vuosien ajalta.

Renny tykkää tästä.

 

[Barnes]

Vieläkö Elokuvasäätiön tuista päättää yksi ihminen? Erkki Astala antoi Kummeli Kultakuumeelle viisi markkaa, senkin säälistä, kun "tämä nyt on tällaista kohellusta". Samana vuonna tehty Pekko ja unissakävelijä sai 1,2 miljoonaa. Haluaisin kyllä tietää, mikä Pekossa oikein on ollut Kummelia parempaa huumoria... Varsinkin näin 27 vuotta myöhemmin tuo vasta typerältä näyttääkin, kun Kultakuumetta siteerataan edelleen ahkerasti, mutta Pekko jäi sinne 90-luvulle.

Toki Kultakuumekin sai lopulta rahaa jälkituen muodossa, koska keräsi reippaasti yli 100 000 katsojaa. Panokset olivat silti kovat, sillä Silvennoinen ja Kahilainen panttasivat talonsa elokuvan tekemiseksi.