Päättäjien ja virkamiesten yms. taloudelliset porsastelut -ketju

[PePo_17]

On mahdotonta olla kanssasi eri mieltä @dana77. Tämä julkisen sektorin sairaalloinen ylilihavuus on mielestäni ehkä suurin musta pilvi horisontissamme. Tulemme siihen tukehtumaan ellei sille jotakin tehdä. Tuhlaamme tuohon koneistoon hirveän määrän rahaa saamatta sille vastinetta.

 

[adolf]

Yli-Viikari avautuu blogissaan. Teksti on vahingossa ajettu paskapuhe-generaattorin läpi ennen julkaisua niin vaikea sanoa mitä hän tuossa yrittää kertoa.

En viitsi edes yrittää lukea tuota. Tuosta jargonista ja mitään tarkoittamattomasta liirumlaarumista tulee aina sellainen fiilis, että kirjoittaja pakenee omaa vastuutaan ja asioiden kohtaamista tuollaisen hölynpölyn taakse.

 

[DAF]

Aaa,tuo ei ollut tullut vastaan.

Eli linkki Vihreisiin on ihan todellinen.

Käsittääkseni se linkki on jäänyt myös sinne 17 vuoden taakse, eli on juuri noin paljon vihreä, että ollut sittarina kerran ehdolla kuntavaaleissa.

 

[Dennis]

On mahdotonta olla kanssasi eri mieltä @dana77. Tämä julkisen sektorin sairaalloinen ylilihavuus on mielestäni ehkä suurin musta pilvi horisontissamme. Tulemme siihen tukehtumaan ellei sille jotakin tehdä. Tuhlaamme tuohon koneistoon hirveän määrän rahaa saamatta sille vastinetta.

Julkisella sektorilla on varmasti paljon tyhjäkäyntiä ja kehittämistarpeita, vaikka ihan puhtaasti kustannuskulmasta tarkasteltuna, mutta kyllä julkisen sektorin investoinneilla, kulutuksella ja työllistämisellä on kokonaistalouden kannalta merkitystä. Eli turhan usein asia nähdään varsin yksiulotteisesti niin, että yksityinen sektori tuottaa (verovaroja) ja julkinen sektori tuhlaa. Kuitenkin - esim. IT-alalla on pörssiyhtiöitä, joissa liikevaihdosta 70-80% tulee julkishallinnon projekteista, joten kyllä siinä monella "mun verorahoista maksetaan julkisen sektorin porsastelut" -persukokkari-inssillä saattaisi tulla pieni kuoppa elintasoon, jos valtion ja kuntien "IT-spendiin" tehtäisiin merkittäviä leikkauksia.

Tuo nyt ei suoranaisesti yksittäisiin porsasteluihin liity ja niillä on enemmänkin moraalinen merkitys ja "signaalivaikutus" kuin taloudellista vaikutusta. Ts. vaikka Poslari-Viikarille annettaisiin valtion takaama musta Amex ja palkattaisiin henkilökohtainen stylisti hoitamaan jokapäiväiset meikkaukset, niin julkishallinnon kokonaistalouteen asialla olisi marginaalinen vaikutus. Väärinhän se toki olisi ja "moral hazard"-vaikutus voisi olla melkoinen.

 

[Dynamo]

Itse näen että tämä ongelma on sidoksissa ylisuuren julkiseen sektoriin. Liikaa virkoja ja suojatyöpaikkoja, jolloin kukaan ei ehdi valvomaan niitä kattavasti. Meinasin aluksi muotoilla asian niin, että tuo on seurausta, mutta asiaa hetken pohdittuani totesin, etten tiedä miten päin syy-seuraus-suhde menee.

Suomessa on unohtunut mikä on julkisen sektorin tehtävä. Se on yksinkertaisesti tuottaa kansalaisille laadukkaita ydinpalveluita mahdollisimman edullisesti. Vasemmisto on tätä ajatusta häivyttänyt ja sille on annettu jonkinlainen täysin ylimääräinen rooli työllistää tehokkaasti toimimisen sijasta. Sen varjolla voidaan sitten ummistaa silmät kaikenlaiselta perseilyltä, tehottomuudelta ja laiskottelulta. En siis väitä, että kaikkialla julkisella sektorilla toimittaisiin noin, sillä suuri osa täyttää tuota tehtäväänsä niinkuin pitääkin.

Sekä että. Yksi syy tuohon tehottomuuteen on ollut virkaylennysjärjestelmä, jossa virkavuosia (=kokemus) on painotettu, kun virkoja on jaettu. Se, että virkamies on toiminut pienellä liksalla 10-20 vuotta, tekee hänestä päällikön. Toinen ongelma on se, että virkamiehestä eroon pääseminen on "helvetin hankalaa". Virkamieslain 25 §: Viranomainen ei saa irtisanoa virkasuhdetta virkamiehestä johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole erityisen painava. Laiskojen virkamiesten etuna on myös se, että hallinnossa heitä on aika paljon, eikä niitä kaikkia voi irtisanoa. Lisäksi virkamiehillä on usein tietoa, joka olisi "aika ikävää", jos virkamies avautuisi. Tämä näkyy hyvin tässä VTV:n tapauksessa. Päälliköiden on siis ollut vain pakko sopeutua tilanteeseen. Toki virkamiehistä suurin osa on kunnon väkeä, töitä tehdään, koska se koetaan mielekkääksi.

Määräaikaisuudet ovat sitten toinen ongelma. Tilanne kärjistyy tällä hetkellä käräjäoikeuksissa. Siellä on tuomareita, jotka ovat olleet määräaikaisina viransijaisina vuosia, osa jopa lähelle 10 vuotta. Hinku tuomariksi on niin kova (haluan oikeutta tähän maailmaan, haluan dumariksi "päättämään oikein" -> nää idealistit eivät välttämättä ole penaalin terävimpiä kyniä, jos penaalilla tarkoitetaan juristipoolia). Määräaikaisilla teetetään surutta paljon hommia, ja jos ei nappaa, niin seuraavaa määräaikaisuutta ei tipu. Se on ainakin vaarana. Siis pelolla johtamista. Sitten, kun vakivirka saadaan, kynä tippuu, ja tulokset putoavat (määrällisesti juttuja ratkaistaan vähemmän). Ongelma on se, että ns. kukaan järkevä, jolla on perhesuunnitelmia, asuntolainaa yms. ei hakeudu tuomioistuimeen tuomariksi, kun tiedossa on vuosikausien määräaikaisuuksien ketjutusten "ura". Fiksut lähtevät muualle. Epäilemättä noihin määräaikaisuuksien ketjuttamisiin, töiden teettämisiin määräaikaisilla jne. liittyy myös ongelmia lain kannalta. Voidaankin perustellusti kysyä, ovatko sellaiset henkilöt, jotka suostuvat tällaiseen vuosikausien kyykyttämiseen niitä henkilöitä, joiden tulisi olla tuomareina?

Kolmas seikka julkisesta sektorista tähän väliin tulee myös mainita. Julkisella puolella on ollut "jonkin verran" ns. suojatyöpaikkoja. Näillä on tuettu heikossa työllistymisasemassa olevia, kun syrjäytyminen eskaloi pienet ongelmat isoiksi, ja se sitten kalliiksi tuleekin. Olen käyttänyt tätä esimerkkiä aiemminkin, mutta menköön vielä kerran. Helsingissä on (ollut?) Pursimiehenkatu 10:ssä asunnottomien miesten asuntola. Sen nimi on "Nupulinna". Nimi tulee siitä, että nää alkoholistit ovat työllistettyinä tehneet Helsingin nupukivetyksiä kaduille. Siinä hommassa ei ole paljoa haitannut, jos on vähän ollut krapula, tai jos lounaan yhteydessä duunari on käynyt vetämässä pari kaljaa. Nää ukot on pyritty pitämään sosiaalisessa työyhteisössä, ja kai sieltä joku on joskus myös kuiville päässyt. Kaupungeilla on esim. puisto-osastoilla ollut juuri tämän kaltaisia hommia.

Suuri syy virkakunnan näyttämiseen tehottomalta on se, että entisistä virkailijoista on vaikea päästä eroon, (vaikka esim. aika on ajanut ohi osaamisen), ja samalla se, että poliitikot mielellään tekevät ratkaisuja, jotka "parantavat maailmaa", mutta ratkaisujen oheen ei laiteta lisäresursseja. Hankinnat ovat tästä hyvä esimerkki. Hankinnoissa painotetaan nykyään erilaisia ympäristövelvoitteita, työllistämisvelvoitteita, rikosrekisteriotteiden pyytämistä, yms. jotka tietysti ovat hyviä asioita. Ongelma vaan on se, että kun tällainen uusi velvoite tulee, yleensä yhtään uusia resursseja ei asian edistämiseksi anneta. Poikkeuksena tietosuoja: siinä tuli kerralla niin paljon töitä, että siihen oli pakko resursoida lisää väkeä. Jos siis julkista toimintaa tulisi tehostaa, niin resurssit tulisi allokoida uudelleen. Palkkaus on myös asiantuntijatehtävissä julkishallinnon ongelma. Useissa duuneissa (esim. IT-ala) palkkaero on hyvinkin tonnin tai pari verrattuna yksityiseen puoleen. Julkishallinnon on vaikea pitää aikaansaavaa väkeä töissä, kun asiantuntija on ollut hommissa pari-kolme vuotta (valmistumisen jälkeen), ja kokemuksen kartuttua osaamiselle on kysyntää myös yksityisellä puolella.

Mä olen pikkuhiljaa kallistumassa siihen, että kaikki virat pitäisi tehdä määräaikaisiksi, ja määräajan tulisi olla riittävän pitkä, jotta virkoihin saadaan hakijoita (esim. pankkilainan saanti voi olla vaikeaa määräaikaiselle). Riittävän pitkä määräaikaisuus olisi esim. 5-7 vuotta, hommasta riippuen. Sen jälkeen virka laitettaisiin uudelleen hakuun, ja virkamies voisi toki hakea virkaa uudelleen. Samalla näihin määräaikaisiin virkoihin voisi laittaa palkan, joka olisi about samaa tasoa yksityisen puolen kanssa. Tämä mahdollistaisi aikaansaavien osaajien rekrytoinnin julkiselle puolelle. Tämä viimeisen kappaleen idea on sitten reaalimaailmassa täyttä utopiaa. Nevö-gonna-happen. Toinen vaihtoehto olisi tietysti keventää virkamiesten irtisanomissuojaa. Sekään ei ole ongelmaton vaihtoehto. VTV on tästä hyvä esimerkki. Jos virkamiehillä olisi heikompi irtisanomissuoja, niin sielläkin olisi näytetty ovea henkilöille, jotka ovat johdon mielestä vääriä. Virkamiehen ja työntekijän ero on nimenomaan siinä, että virkamies on ensisijaisesti itsenäinen lakiin sidottu vallan käyttäjä, ja vasta toissijaisesti esimiehen käskyvallan alainen. Työntekijä taas tekee, mitä esimies sanoo. Lisäksi irtisanomissuojan keventäminen (ilman palkkatason nostoa) johtaisi siihen, että julkisen puolen rekrytoinnit olisivat entistä hankalampia. Osa nimittäin hakeutuu virkauralle nimenomaan sen tuoman turvan tähden.

 

[Dynamo]

Käsittääkseni se linkki on jäänyt myös sinne 17 vuoden taakse, eli on juuri noin paljon vihreä, että ollut sittarina kerran ehdolla kuntavaaleissa.

Ehdokkaaksi ei käytännössä pääse ilman puolueen jäsenkirjaa. Kerrotko vielä missä vaiheessa Yli-Viikari on luopunut puolueen jäsenyydestä?

 

[Snakster]

Ehdokkaaksi ei käytännössä pääse ilman puolueen jäsenkirjaa. Kerrotko vielä missä vaiheessa Yli-Viikari on luopunut puolueen jäsenyydestä?

Yli-Viikarin tilanteesta en tiedä, mutta sataprosenttisella varmuudella ehdokkaaksi pääsee helposti ilman jäsenkirjaa. Vihreiden osalta ehkä jossain Helsingissä ehdokkaaksi tulevia on sen verran paljon, että tällaista saatetaan vaatia, mutta yleisesti näin ei ole.

 

[paki77]

Käsittääkseni se linkki on jäänyt myös sinne 17 vuoden taakse, eli on juuri noin paljon vihreä, että ollut sittarina kerran ehdolla kuntavaaleissa.

Persujen kuntavaaliehdokkaitahan ei yhdistetäkään persuhin. Yli-Viikarin rakettimainen nousu vtv:n johtoon ilman asianmukaista pätevyyttä ja koulutusta liittyy todennäköisesti juuri hyviin suhteisiin poliittisiin päättäjiin ja Pöystiin, joka taitaa olla myös vihreä.

 

[adolf]

Kolme ilmiötä joihin olen itse törmännyt julkisella puolella omasta kapeasta putkestani katsottuna:

1. Suojatyöpaikat. Ihmiset, jotka raahautuvat työpaikalle, mutta eivät tee siellä juuri mitään. Heille olisi kyllä hommaa, mutta kyse on enemmän omasta viitsimisestä. Käytännössä duunipaikka onkin heille erittäin hyvin maksava sosiaaliturvatoimisto. Vuosikausien mittaan muodostunut ongelma, joka on syvällä kulttuurissa. Hankala kitkeä pois.

2. Henkilöt jotka nauttivat kaiken maailman kampaviinerikokouksissa istumisesta, ja edustustehtävissä juoksemisesta. Tätä on tärkeää mainostaa somessa, että pyörivät näissä. Hyvin vähän tekemistä työpaikan arkisten asioiden hoitamisen kanssa. Tämä ryhmä ei oman kokemukseni mukaan ole kuitenkaan onneksi niin iso, kuin 1. ja 3. ryhmät. He voivat olla korkeissakin viroissa, mutta heillä on hyvin vähän, tai ei ollenkaan annettavaa alaisilleen.

3. Ihmiset, jotka jostain kumman syystä ovat päässeet virkoihin, joihin heillä ei oikeasti ole osaamista. Olen kuullut useista tapauksista, että esimerkiksi koulutustilaisuudet voivat olla sellaisia, että koulutettavat tietävät siitä asiasta paljon enemmän, kuin se itse kouluttaja.

Samat ongelmat vuodesta ja pahimmillaan vuosikymmenestä toiseen. Liikaa on näitä, jos nyt vähän rumasti sanoo tyhjäntoimittajia, joiden merkitystä tuolla työpaikalla en oikein ole ymmärtänyt. Mutta jotta ei syntyisi väärää kuvaa, niin hyvin paljon on myös oikeasti osaavaa ja ammattitaitoista väkeä.

 

[Jussih]

Täällä on kovasti spekuloitu, minkä puolueen mandaatilla Yli-Viikari on päässyt suhmuroimaan ja mitkä ovat tämän suhmuroinnin keskeiset tavoitteet (siis triviaalien meikkauskulujen lisäksi). Tämä pieni sitaatti IS:n uutisesta saattaa auttaa asian avautumisessa (lähde on siis IS:n juttu: VTV:n ylijohtaja tarttui punakynään raportin julkaisupäivänä – tarkastajat puhuvat nyt suoraan raporttien vesittämisestä). Sitaatti löytyy ko. pitkähkön jutun loppupuolelta, mutta siis näin siellä lukee:

"VTV:n tarkastustoiminnassa on myös kuolleita kulmia. Esimerkiksi ulkoministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloja ei seurata tällä hetkellä tuloksellisuustarkastuksen puolella virastossa lainkaan."

Minkähän puolueen hallussa nuo ministeriöt ovat tällä hetkellä.... Ilmankos Kiva-Pekan ISIS -kotiuttamisesta ei löytynyt mitään raskauttavaa, joka olisi aiheuttanut toimenpiteitä Perustuslakivaliokunnassa. Ei kai löydy kun kukaan ei edes etsi.

 

[Tuamas]

Minkähän puolueen hallussa nuo ministeriöt ovat tällä hetkellä.... Ilmankos Kiva-Pekan ISIS -kotiuttamisesta ei löytynyt mitään raskauttavaa, joka olisi aiheuttanut toimenpiteitä Perustuslakivaliokunnassa. Ei kai löydy kun kukaan ei edes etsi.

Persujen kuntavaaliehdokkaitahan ei yhdistetäkään persuhin. Yli-Viikarin rakettimainen nousu vtv:n johtoon ilman asianmukaista pätevyyttä ja koulutusta liittyy todennäköisesti juuri hyviin suhteisiin poliittisiin päättäjiin ja Pöystiin, joka taitaa olla myös vihreä.

Eli Kokoomus, Persut ja Keskusta ovat mielestänne perseilleet tämän?

Koska tuloksellisuustarkastuksen osalta ongelmat alkoivat Sipilän hallituksen aikana.

Lisäksi Yli-Viikari nimitettiin yksimielisesti Sipilän hallituksen toimesta pääjohtajaksi.

 

[Fordél]

Itse näen että tämä ongelma on sidoksissa ylisuuren julkiseen sektoriin. Liikaa virkoja ja suojatyöpaikkoja, jolloin kukaan ei ehdi valvomaan niitä kattavasti. Meinasin aluksi muotoilla asian niin, että tuo on seurausta, mutta asiaa hetken pohdittuani totesin, etten tiedä miten päin syy-seuraus-suhde menee.

Suomessa on unohtunut mikä on julkisen sektorin tehtävä. Se on yksinkertaisesti tuottaa kansalaisille laadukkaita ydinpalveluita mahdollisimman edullisesti. Vasemmisto on tätä ajatusta häivyttänyt ja sille on annettu jonkinlainen täysin ylimääräinen rooli työllistää tehokkaasti toimimisen sijasta. Sen varjolla voidaan sitten ummistaa silmät kaikenlaiselta perseilyltä, tehottomuudelta ja laiskottelulta. En siis väitä, että kaikkialla julkisella sektorilla toimittaisiin noin, sillä suuri osa täyttää tuota tehtäväänsä niinkuin pitääkin.

En tiedä olisiko huono jos viiden vuoden vuoden välein joka organisaatiosta leikattaisiin aina 5% läskiä pois ja sitten välissä budjettia kasvatettaisiin sitä aina prosentti vuodessa sinne missä tarve on suurin. Veikkaan, että usein raha ei päätyisi samaan paikkaan kuin mistä se on otettu ja toisaalta että ilman tätä trimmausta ei varoja uudelleenkohdistettaisi järkevämmin.

Nämä ylisuurta julkista sektoria kritisoivat kannanotot ovat aina mukavan seksikkäitä ja niistä saa takuuvarmasti peukutuksia ja selkään taputuksia. Menevät samaan luokkaan esimerkiksi yritystukien karsimisen kanssa. Melkeinpä kaikki kannattaa, mutta eipä niitä tunnuta saada karsittua.

Jotta kritiikissä ylisuurta julkista sektoria kohtaan on mitään terää, tulisi määrittää, että mitä osa-aluetta/osa-alueita pitäisi tarkalleen ottaen karsia. Karsitaanko esim. kentällä toimivista poliiseista, sosiaali- ja terveyspalveluiden ns. suorittavista käsistä, rajavartijoista, opetushenkilöstöstä, valtiontaloutta tarkastavista virkamiehistä, ministeriöiden ylimmästä johdosta vai mistä? Myös julkisen sektorin ydinpalvelunkin määrittely kaipaisi määrittelyä.

Samaan aikaan kun kritisoidaan ylisuurta julkista sektoria, kritisoidaan myös mm. hoitojonojen pituutta julkisella puolella, poliisien vähyyttä, väärinkäytöksiä valtionhallinnossa, THL:n asiantuntijoiden toimintaa koronakriisin aikana jne. On vaikea nähdä, että nämä kritiikit henkilöstön vähentämistarpeesta julkiselka sektorilla sekä vaatimukset erilaisten toimintojen ja palvelujen kehittämisestä kohtaavat kovinkaan hyvin.

Enkä tarkoita, etteikö tehostettavaa löytyisi julkiselta sektorilta, mutta täytyisi pystyä aika tarkasti määrittelemäön ne löysyydet. Lisäksi suuntaisin katsetta erityisesti kolmannen sektorin suuntaan, joka on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja monesti vero- tai rahapelituottojen turvin.

 

[dana77]

Julkisella sektorilla on varmasti paljon tyhjäkäyntiä ja kehittämistarpeita, vaikka ihan puhtaasti kustannuskulmasta tarkasteltuna, mutta kyllä julkisen sektorin investoinneilla, kulutuksella ja työllistämisellä on kokonaistalouden kannalta merkitystä. Eli turhan usein asia nähdään varsin yksiulotteisesti niin, että yksityinen sektori tuottaa (verovaroja) ja julkinen sektori tuhlaa. Kuitenkin - esim. IT-alalla on pörssiyhtiöitä, joissa liikevaihdosta 70-80% tulee julkishallinnon projekteista, joten kyllä siinä monella "mun verorahoista maksetaan julkisen sektorin porsastelut" -persukokkari-inssillä saattaisi tulla pieni kuoppa elintasoon, jos valtion ja kuntien "IT-spendiin" tehtäisiin merkittäviä leikkauksia.

Jos nuo samat tehtävät jotka nyt hoidetaan julkisella hoidettaisiin yksityiselle puolella niin ihan samalla tavalla ne työllistäisivät ja ihan samat tietojärjestelmät tulisi hankittaviksi, mutta oletettavasti vähemmillä väärinkäytöksillä. Ero on siinä, että jollakulla asiaa hoitavalla olisi motivaatio ja insentiivit hoitaa asiaa ja jos homma kusisi niin se ei menisi veronmaksajien piikkiin ja parhaassa tapauksessa huonosti hommansa hoitanut saisi kenkää. Ketään ei hommaan valittaisi poliittisen ideologian tai muotoseikkojen takia.

Edelleenkään en ole poliiseja tai kouluja yksityistämässä, mutta uskon että yksityinen oppisi vaikkapa myymään viinaa ja tarjoamaan uhmapelipalveluita.

 

[Fordél]

Edelleenkään en ole poliiseja tai jouluja yksityistämässä, mutta uskon että yksityinen oppisi vaikkapa myymään viinaa ja tarjoamaan uhmapelipalveluita.

Älä huoli, joulu on jo pitkälti yksityistetty. Uhmapelipalvelut sen sijaan kuulostaa uudelta avaukselta. Liittyykö jotenkin uhmaikään?

 

[Jussih]

Nämä ylisuurta julkista sektoria kritisoivat kannanotot ovat aina mukavan seksikkäitä ja niistä saa takuuvarmasti peukutuksia ja selkään taputuksia. Menevät samaan luokkaan esimerkiksi yritystukien karsimisen kanssa. Melkeinpä kaikki kannattaa, mutta eipä niitä tunnuta saada karsittua.

Jotta kritiikissä ylisuurta julkista sektoria kohtaan on mitään terää, tulisi määrittää, että mitä osa-aluetta/osa-alueita pitäisi tarkalleen ottaen karsia.

Otetaanpa nyt sitten esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriö. Sieltä löytyy kuusi osastoa ja neljä erityispalveluyksikköä. Yksi jälkimmäisistä on nimeltään Johdon tuki -yksikkö. Sen tehtävä on (STM:n sivujen mukaan): "avustaa ja tukee kansliapäällikön toimintaa valtioneuvoston strategiaprosessissa, ministeriön ja sen hallinnonalan tavoitteiden valmistelussa sekä laaja-alaisten asioiden kehittämisessä, toteutuksessa ja seurannassa." Se on edelleen jakautunut kahteen ryhmään, joista toinen on nimeltään Strategiaryhmä. Siihen kuuluu strategiajohtaja ja kahdeksan muuta työntekijää. Ryhmän tehtävä on normaalia strategiatyötä. Kysymys kuuluu, tarvitaanko n. 420 työntekijän ministeriössä oikeasti yhdeksän palkattua henkilöä jatkuvaan strategiatyöhön? Vai selvittäisiinkö puolella tästä. Säästö olisi varovasti arvioituna n. 180 000 euroa vuodessa.

En viitsi käydä samalla tarkkuudella läpi koko ministeriötä saatikka sitten kaikkia ministeriöitä ja keskusvirastoja, mutta josko tämä auttaisi ymmärtämään, ettei läskin leikkaaminen tarkoita lopputilejä opettajille, poliiseille jne. vaan turhien poliittisten läänitysten karsimista hallinnosta.

 

[Jussih]

Älä huoli, joulu on jo pitkälti yksityistetty. Uhmapelipalvelut sen sijaan kuulostaa uudelta avaukselta. Liittyykö jotenkin uhmaikään?

On aina yhtä hienoa katsoa, kuinka keskustelussa yritetään ymmärtää, mitä toinen osapuoli haluaa sanoa ja vastataan siihen asiallisesti siirtelemättä maalitolppia ja viemättä keskustelua sivuraiteille.

 

[Fordél]

On aina yhtä hienoa katsoa, kuinka keskustelussa yritetään ymmärtää, mitä toinen osapuoli haluaa sanoa ja vastataan siihen asiallisesti siirtelemättä maalitolppia ja viemättä keskustelua sivuraiteille.

Oletko koskaan kuullut ilmiöstä nimeltä huumori?

 

[Cobol]

Nämä ylisuurta julkista sektoria kritisoivat kannanotot ovat aina mukavan seksikkäitä ja niistä saa takuuvarmasti peukutuksia ja selkään taputuksia. Menevät samaan luokkaan esimerkiksi yritystukien karsimisen kanssa. Melkeinpä kaikki kannattaa, mutta eipä niitä tunnuta saada karsittua.

Peukuttajana katson, että kirjoitus oli oikein. Valtiolla on tapana tehdä asioita väärin. Esimerkiksi määrätä valtion kehitysyhtiö Vake rahoittamaan ilmastoinvestointeja hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Vaken yli kahden miljardin euron pääomien tuotoista on tarkoitus kohdentaa ilmastotoimiin satoja miljoonia euroja. Päätöstä perusteltiin sillä, että on runsaasti ilmaston kannalta hyviä hankkeita, jotka eivät vain ole taloudellisesti kannattavia.

Ei ole kovin järkevää toimintaa. Tähän on puuttunut useampikin professori tai tutkija. Mieleen tulee Soininvaara, jonka mukaan sen sijaan, että rahoitetaan kannattamattomia hankkeita, tulisi verottaa ympäristöä vahingoittavaa toimintaa. Silloin ei tarvittaisi mitään valtiollista elintä päättämään, mitkä teknologiat ovat parhaita torjumaan ongelmaa, vaan markkinat löytäisivät ne.

Vaken kannattamattomat ja kenties teknologiaa väärin ohjaavat ilmastoinvestoinnit ovat vain yksi valitettava esimerkki valtion toimien vasemmistolaisesta ajattelusta, mutta nekin ovat arvoltaan satoja miljoonia.

 

[Jussih]

Oletko koskaan kuullut ilmiöstä nimeltä huumori?

Olen ja harrastan sitä itsekin. Olisi ollut ihan ok, jos viestisi olisi sisältänyt jonkinlaisen vastauksen @dana77 :n pointtiin. Nyt se vaikutti lähinnä saivartelulta.

 

[Jussih]

Vaken kannattamattomat ilmastoinvestoinnit ovat vain yksi valitettava esimerkki valtion toimien vasemmistolaisesta ajattelusta, mutta nekin ovat arvoltaa satoja miljoonia.

Tämä. Ja kun kaikki nämä "pienet" purot ynnätään päädytään miljardien luokkaa olevaan rahan ikkunasta heittämiseen ihan vaan sen takia, että A. äly ja koulutus eivät riitä sen järkevään kohdentamiseen ja B. ideologia sumentaa ne viimeisetkin järjen rippeet.

 

[Fordél]

Otetaanpa nyt sitten esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriö. Sieltä löytyy kuusi osastoa ja neljä erityispalveluyksikköä. Yksi jälkimmäisistä on nimeltään Johdon tuki -yksikkö. Sen tehtävä on (STM:n sivujen mukaan): "avustaa ja tukee kansliapäällikön toimintaa valtioneuvoston strategiaprosessissa, ministeriön ja sen hallinnonalan tavoitteiden valmistelussa sekä laaja-alaisten asioiden kehittämisessä, toteutuksessa ja seurannassa." Se on edelleen jakautunut kahteen ryhmään, joista toinen on nimeltään Strategiaryhmä. Siihen kuuluu strategiajohtaja ja kahdeksan muuta työntekijää. Ryhmän tehtävä on normaalia strategiatyötä. Kysymys kuuluu, tarvitaanko n. 420 työntekijän ministeriössä oikeasti yhdeksän palkattua henkilöä jatkuvaan strategiatyöhön? Vai selvittäisiinkö puolella tästä. Säästö olisi varovasti arvioituna n. 180 000 euroa vuodessa.

En viitsi käydä samalla tarkkuudella läpi koko ministeriötä saatikka sitten kaikkia ministeriöitä ja keskusvirastoja, mutta josko tämä auttaisi ymmärtämään, ettei läskin leikkaaminen tarkoita lopputilejä opettajille, poliiseille jne. vaan turhien poliittisten läänitysten karsimista hallinnosta.

Niin, mehän emme voi tietää, mitä kukin tarkoittaa ylisuurella julkisella sektorilla, kun sitä ei määritellä.

Kiitos, itse toit nyt keskusteluun ns. lisää lihaa luiden ympärille. Karsisit siis ainakin osaksi ministeriöiden hallinnosta. Hieno homma ja säästö se on pienikin säästö, mutta kovin suurta säästöä tuskin saadaan vaikka sama karsinta tehtäisiin kaikissa 12 ministeriössä. Lisäksi tiedän, että ministeriöiden hallinnoissa painetaan myös työtä ihan aliresurssoituna ja kyse on ihan lakisääteisistä perustehtävistä. Ei sillä etteikö jälleen kerran jostain kohdista löydy myös säästettävää, mutta toisaalta kovia säästökuureja on myös jo viety viime vuosina läpi ministeriöissä ja karsittu henkilöstöä.

 

[Dennis]

Jos nuo samat tehtävät jotka nyt hoidetaan julkisella hoidettaisiin yksityiselle puolella niin ihan samalla tavalla ne työllistäisivät ja ihan samat tietojärjestelmät tulisi hankittaviksi, mutta oletettavasti vähemmillä väärinkäytöksillä. Ero on siinä, että jollakulla asiaa hoitavalla olisi motivaatio ja insentiivit hoitaa asiaa ja jos homma kusisi niin se ei menisi veronmaksajien piikkiin ja parhaassa tapauksessa huonosti hommansa hoitanut saisi kenkää. Ketään ei hommaan valittaisi poliittisen ideologian tai muotoseikkojen takia.

Pointti oli siinä, että valtiota ja julkista sektoria yleisesti paljon syytetään (osittain syystä, osittain syyttä) liiallisesta rahankäytöstä ja turhista/jähmeistä prosesseista ja tuottamattomista projekteista. Kuitenkin näistä em. julkishallinnon kuluista valuu miljoonakaupalla euroja yksityiselle sektorille, joka sitten edelleen rahoittaa julkista sektoria.

 

[Tadu]

Otetaanpa nyt sitten esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriö. Sieltä löytyy kuusi osastoa ja neljä erityispalveluyksikköä. Yksi jälkimmäisistä on nimeltään Johdon tuki -yksikkö. Sen tehtävä on (STM:n sivujen mukaan): "avustaa ja tukee kansliapäällikön toimintaa valtioneuvoston strategiaprosessissa, ministeriön ja sen hallinnonalan tavoitteiden valmistelussa sekä laaja-alaisten asioiden kehittämisessä, toteutuksessa ja seurannassa." Se on edelleen jakautunut kahteen ryhmään, joista toinen on nimeltään Strategiaryhmä. Siihen kuuluu strategiajohtaja ja kahdeksan muuta työntekijää. Ryhmän tehtävä on normaalia strategiatyötä. Kysymys kuuluu, tarvitaanko n. 420 työntekijän ministeriössä oikeasti yhdeksän palkattua henkilöä jatkuvaan strategiatyöhön? Vai selvittäisiinkö puolella tästä. Säästö olisi varovasti arvioituna n. 180 000 euroa vuodessa.

En viitsi käydä samalla tarkkuudella läpi koko ministeriötä saatikka sitten kaikkia ministeriöitä ja keskusvirastoja, mutta josko tämä auttaisi ymmärtämään, ettei läskin leikkaaminen tarkoita lopputilejä opettajille, poliiseille jne. vaan turhien poliittisten läänitysten karsimista hallinnosta.

Paha tuota on kommentoida kun ei tiedä yhtään tarkemmin kyseisen osaston työnkuvasta. Itse näkisin, että sosiaali- ja terveyden hallinnonala kaipaa Suomessa kehittämistä, joten siitä kehittämisestä leikkaaminen mahdollisesti toisi sitten enemmän kustannuksia sieltä oikeasta toiminnasta. En siis ymmärrä yhtään miten tuo esimerkkisi auttaisi ymmärtämään asiaa. Ellei lähtökohta ole se, että kehittäminen on turhaa ja ennen oli asiat paremmin.

 

[adolf]

Minä muistan joskus ihan erikseen kysyneeni palstalla tuota, että mitkä julkisella sektorilla on niitä konkreettisia leikkauskohteita. Itseänikin hieman häiritsi ja häiritsee se, että hoetaan julkisen sektorin olevan liian iso, tarjoamatta kuitenkaan mitään konkretiaa ympärille. Silloin tuo jää vain tuollaiseksi halvaksi, populistiseksi huuteluksi. Julkisella sektorilla on kuitenkin roppakaupalla sellaisia työpaikkoja, jotka ovat yhteiskunnan toimimisen sekä ihmisten turvallisuuden ja terveyden kannalta täysin välttämättömiä. Kaikenlaista populistista höpinää sitä netistäkin saa lukea siitä, että suunnilleen koko julkisen sektorin saisi poistaa imemästä kunnollisten veronmaksajien toimeentuloa.

Mutta sain silloin kyllä useammankin hyvin kirjoitetun ja perustellun vastauksen, jossa oli monia konkreettisia kohteita siitä, miten julkista sektoria tulisi pienentää. Ainakin kirjoittajan @dana77 muistan siihen vastanneen. Sitä en kyllä saa enää päähäni, että missä ketjussa se oli.

 

[Cobol]

Tämä. Ja kun kaikki nämä "pienet" purot ynnätään päädytään miljardien luokkaa olevaan rahan ikkunasta heittämiseen ihan vaan sen takia, että A. äly ja koulutus eivät riitä sen järkevään kohdentamiseen ja B. ideologia sumentaa ne viimeisetkin järjen rippeet.

Tämä koskee Suomessa kaikki puolueita, mutta jarruttajana erityisesti Sipilän kauden oppositiota ja nykyistä hallitusta. Jos poimii pikaisesti kaksi asiaa:

1. Eläkkeet, sairausvakuutukset, työttömyystuet, yleinen asumistuki ja kuntien valtionosuudet ovat kasvaneet yhteensä kymmenessä vuodessa vajaat 10 mrd

2. Ennen koronakriisiä euroalueen maissa keskimääräinen sopeuttaminen on ollut yli 5 prosenttiyksikköä ja vanhoissa eurokriisimaissa yli 10 prosenttiyksikköä. Mutta Suomessa noin 2 prosenttiyksikköä.

Sopeutumistoimia ei todennäköisesti oteta Marinin hallituksessa käyttöön lähiaikoina ja on mahdollista, että ei oteta lainkaan. Tämä on ultraitsekästä politiikkaa, jonka laskun maksavat tavalla tai toisella tulevat sukupolvet ja nyt koulussa/opistoissa olevat nuoret tai työelämäänsa aloittelevat nuoret.

Minusta tämä on meidän vanhempien sukupolvien (johon itsekin kuulun) porsastelua.