Päättäjien ja virkamiesten yms. taloudelliset porsastelut -ketju

[Jussih]

En siis ymmärrä yhtään miten tuo esimerkkisi auttaisi ymmärtämään asiaa. Ellei lähtökohta ole se, että kehittäminen on turhaa ja ennen oli asiat paremmin.

Oletko koskaan osallistunut julkishallinnon piiriin kuuluvassa organisaatiossa ns. strategiatyöhön? Jos olisit, ymmärtäisit pointtini avaamatta asiaa sen enempää. Se kun tuppaa olemaan sitä, että keksitään hienoja korulauseita riviin ja valmis pumaska sitten isketään mappiin, josta se seuraavan kerran kaivetaan vuoden päästä esiin kun on tullut aika heittää se menemään seuraavan strategiapaperin tieltä. Nykyään tosin nuo strategiapaperit keräävät enimmäkseen virtuaalista pölyä kun säilytyspaikaksi on vaihtunut netti.

 

[Fordél]

Oletko koskaan osallistunut julkishallinnon piiriin kuuluvassa organisaatiossa ns. strategiatyöhön? Jos olisit, ymmärtäisit pointtini avaamatta asiaa sen enempää. Se kun tuppaa olemaan sitä, että keksitään hienoja korulauseita riviin ja valmis pumaska sitten isketään mappiin, josta se seuraavan kerran kaivetaan vuoden päästä esiin kun on tullut aika heittää se menemään seuraavan strategiapaperin tieltä. Nykyään tosin nuo strategiapaperit keräävät enimmäkseen virtuaalista pölyä kun säilytyspaikaksi on vaihtunut netti.

Miten eroaa monista yksityisen puolen strategiatöistä? Tai kolmannen sektorin?

Näen tämän enemmän strategiatyön yleisenä haasteena kuin juuri julkista sektoria koskevana haasteena.

 

[jussi_j]

Nämä ylisuurta julkista sektoria kritisoivat kannanotot ovat aina mukavan seksikkäitä ja niistä saa takuuvarmasti peukutuksia ja selkään taputuksia. Menevät samaan luokkaan esimerkiksi yritystukien karsimisen kanssa. Melkeinpä kaikki kannattaa, mutta eipä niitä tunnuta saada karsittua.

Jotta kritiikissä ylisuurta julkista sektoria kohtaan on mitään terää, tulisi määrittää, että mitä osa-aluetta/osa-alueita pitäisi tarkalleen ottaen karsia. Karsitaanko esim. kentällä toimivista poliiseista, sosiaali- ja terveyspalveluiden ns. suorittavista käsistä, rajavartijoista, opetushenkilöstöstä, valtiontaloutta tarkastavista virkamiehistä, ministeriöiden ylimmästä johdosta vai mistä? Myös julkisen sektorin ydinpalvelunkin määrittely kaipaisi määrittelyä.
.....

Ja aina kun joku kritisoi vaatimuksia julkisen sektorin kaventamisesta, niin esimerkkinä käytetään jotain valtion ydintehtäviä, joista ei voi luopua.

Valtio tekee niin paljon turhaa, että jos kerätään kabinettiin liberaaleja alan asiantuntijoita, niin aivan varmasti löytyy miljarditolkulla säästöjä.

Laske vaikka TE-palvelujen työnvälityksen kuluista ja tuloksista paljon maksaa yksi järkätty työpaikka. Jaa se kahdella ja lupaa yksityiselle se määrä rahaa jokaisesta palkatusta, niin ollaan esimerkkinä lähellä totuutta. Valtiolla on myös käsittämättömiä busineksia ja aloja joihin se liittyy. Miten helvetissä joku TV yhtiön pyörittäminen on valtion asia? Jotenkin voisin ymmärtää, että valtio tuottaisi tai tukisi kotimaista tuotantoa, mutta koko helvetin TV yhtiö kaikkinensa. Ei järjen hiventäkään. Alko tai veikkaus, molempien bisneksestä saisi paljon enemmän rahaa jos valtio painuisi helvettiin sieltä. Alko myy yksinoikeudella suomalaisille kossua ja tilittää osinkoja alle 50 milliä. Täysin käsittämätöntä.

Tietenkin eri organisaatioiden läpikävely olisi aiheellista, jonkun ihan ammattilaisen toimesta. Ei kenenkään oikean puoluekirjan omistavan kivan kaverin firman. Sosiaaliturva on hämmentävä himmeli, mikä nyt tietenkin pitäisi yksinkertaistaa ja onhan näitä vaikka kuinka. Sulattele noita aluksi.

 

[jussi_j]

Miten eroaa monista yksityisen puolen strategiatöistä? Tai kolmannen sektorin?

Näen tämän enemmän strategiatyön yleisenä haasteena kuin juuri julkista sektoria koskevana haasteena.

Varmaan niin, että menestyvällä yrityksellä on hyvä strategia mitä se seuraa, noudattaa ja josta se jonka pohjalta se johtaa päivittäistä tekemistä ja mittaamista.

 

[Konalan Kettu]

Miten eroaa monista yksityisen puolen strategiatöistä? Tai kolmannen sektorin?

Näen tämän enemmän strategiatyön yleisenä haasteena kuin juuri julkista sektoria koskevana haasteena.

Yksityisellö sektorilla Euro toimii nopeasti konsulttina, kun hommat ovat perseellään. Jos kehitään huonosti tai liikaa, liiketoiminta kärsii. Julkisella sektorilla vastaavaa mekanismia ei ole. Vaimoni on tehnyt varsin pitkän uran valtiolla ja hänen mukaansa varsinaisen työn tekemiseen jää kokoajan yhä vähemmän aikaa ja tämä trendi on siis parin kymmenen vuoden mittainen. Ihan vaan esimerkkeinä:
- Organisaatiota veivataan edestakasin useampaan kertaan.
- Työtunnit pitää kirjata NELJÄÄN eri järjestelmään. Tietenkään itse kirjaamiseen kulunutta aikaa ei saa kirjata.
- Asiantuntijoita kielletään antamasta suoraa vastausta aspan kysymyksiin vaan heidän pitää "johdattaa" aspan (esim. kesätyöläinen) ratkaisemaan ongelma itse. Asiantuntija ei siis saa toimia asiantuntijana.
- Ajetaan johdon toimesta toimintatapoja jotka ovat suoraan laisäädännön vastaisia.

 

[Fordél]

Ja aina kun joku kritisoi vaatimuksia julkisen sektorin kaventamisesta, niin esimerkkinä käytetään jotain valtion ydintehtäviä, joista ei voi luopua.

Niin jos luit viestini niin itsehän en erityisesti kritisoinut vaatimusta kaventaa julkistasektoria vaan tarkemmin määrittelemään, että mistä leikataan. Vaatimus julkisen sektorin leikkaamisesta on sama kun sanoisi kirurgille, että leikkaa ihminen. Todennäköisesti kirurgi kysyisi vähän tarkempia koordinaatteja.

Valtio tekee niin paljon turhaa, että jos kerätään kabinettiin liberaaleja alan asiantuntijoita, niin aivan varmasti löytyy miljarditolkulla säästöjä.

Jep, siitä vaan listaamaan näitä miljardiluokan säästökohteita.

 

[Tadu]

Oletko koskaan osallistunut julkishallinnon piiriin kuuluvassa organisaatiossa ns. strategiatyöhön? Jos olisit, ymmärtäisit pointtini avaamatta asiaa sen enempää. Se kun tuppaa olemaan sitä, että keksitään hienoja korulauseita riviin ja valmis pumaska sitten isketään mappiin, josta se seuraavan kerran kaivetaan vuoden päästä esiin kun on tullut aika heittää se menemään seuraavan strategiapaperin tieltä. Nykyään tosin nuo strategiapaperit keräävät enimmäkseen virtuaalista pölyä kun säilytyspaikaksi on vaihtunut netti.

Olen osallistunut. Kiitos kysymästä. Strategiatyötäkin on erilaista. Ei se kaikkialla ole pelkkä paperi, vaan työhön voi liittyä myös strategian toteutuksen seurantaa ja ohjausta.

Kyseisen lafkan strategiatyöstä en toki tiedä mitään.

 

[Fordél]

Yksityisellö sektorilla Euro toimii nopeasti konsulttina, kun hommat ovat perseellään. Jos kehitään huonosti tai liikaa, liiketoiminta kärsii. Julkisella sektorilla vastaavaa mekanismia ei ole.

Tämä on tottakai se paljon hoettu 'viisaus', mutta mitä olen kuullut yksityisen puolen strategiaprosesseista niin ihan samoja haasteita niihinkin liittyy kuin julkisella puolella.

Vaimoni on tehnyt varsin pitkän uran valtiolla ja hänen mukaansa varsinaisen työn tekemiseen jää kokoajan yhä vähemmän aikaa ja tämä trendi on siis parin kymmenen vuoden mittainen. Ihan vaan esimerkkeinä:
- Organisaatiota veivataan edestakasin useampaan kertaan.

Kyllä ja osin taustalla on taloudelliset säästöt.

- Työtunnit pitää kirjata NELJÄÄN eri järjestelmään. Tietenkään itse kirjaamiseen kulunutta aikaa ei saa kirjata.

Tämä on typerää enkä ole moiseen törmännyt itse koskaan julkisella puolella tai missään muuallakaan. Tuskin kovin yleinen ongelma.

- Asiantuntijoita kielletään antamasta suoraa vastausta aspan kysymyksiin vaan heidän pitää "johdattaa" aspan (esim. kesätyöläinen) ratkaisemaan ongelma itse. Asiantuntija ei siis saa toimia asiantuntijana.

Okei, ehkä tässä on tarkoitus kehittää aspan osaamista.

- Ajetaan johdon toimesta toimintatapoja jotka ovat suoraan laisäädännön vastaisia.

Tätähän ei tapahdu yksityisellä...Tietenkin tuomittavaa, oli kyse sitten mistä sektorista tahansa.

 

[Fordél]

Varmaan niin, että menestyvällä yrityksellä on hyvä strategia mitä se seuraa, noudattaa ja josta se jonka pohjalta se johtaa päivittäistä tekemistä ja mittaamista.

Ja julkisella puolellako ei ole toimivia ja toimintaa ohjaavia stratrgioita? Uskallan väittää että on, mutta on myös strategioita, jotka eivät toimi. En edelleenkään näe tätä erityisenä julkisen sektorin ongelmana vaan yleisenä strategiatyön haasteena eli ne jäävät monesti liian ylätasoiseksi hömpäksi eivätkä ne kunnolla jalkaudu organisaation arkeen.

 

[jussi_j]

Niin jos luit viestini niin itsehän en erityisesti kritisoinut vaatimusta kaventaa julkistasektoria vaan tarkemmin määrittelemään, että mistä leikataan. Vaatimus julkisen sektorin leikkaamisesta on sama kun sanoisi kirurgille, että leikkaa ihminen. Todennäköisesti kirurgi kysyisi vähän tarkempia koordinaatteja.



Jep, siitä vaan listaamaan näitä miljardiluokan säästökohteita.

Niin, tämähän on laaja kysymys ja sen ratkaiseminen keskustelupalstalla lienee sekä turhaa että mahdotonta.

Esitin joitain näkemyksiäni, mutta kokonainen lista vaatisi paljon enemmän taustatietoja, mitä minulla on käytössä.

 

[paki77]

Otetaanpa nyt sitten esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriö. Sieltä löytyy kuusi osastoa ja neljä erityispalveluyksikköä. Yksi jälkimmäisistä on nimeltään Johdon tuki -yksikkö. Sen tehtävä on (STM:n sivujen mukaan): "avustaa ja tukee kansliapäällikön toimintaa valtioneuvoston strategiaprosessissa, ministeriön ja sen hallinnonalan tavoitteiden valmistelussa sekä laaja-alaisten asioiden kehittämisessä, toteutuksessa ja seurannassa." Se on edelleen jakautunut kahteen ryhmään, joista toinen on nimeltään Strategiaryhmä. Siihen kuuluu strategiajohtaja ja kahdeksan muuta työntekijää. Ryhmän tehtävä on normaalia strategiatyötä. Kysymys kuuluu, tarvitaanko n. 420 työntekijän ministeriössä oikeasti yhdeksän palkattua henkilöä jatkuvaan strategiatyöhön? Vai selvittäisiinkö puolella tästä. Säästö olisi varovasti arvioituna n. 180 000 euroa vuodessa.

En viitsi käydä samalla tarkkuudella läpi koko ministeriötä saatikka sitten kaikkia ministeriöitä ja keskusvirastoja, mutta josko tämä auttaisi ymmärtämään, ettei läskin leikkaaminen tarkoita lopputilejä opettajille, poliiseille jne. vaan turhien poliittisten läänitysten karsimista hallinnosta.

Myös esimerkiksi Tytti Yli-Viikarin 55 000€ /vuosi matkakuluissa olisi noin 55 000€ leikattavaa. Aivan järkyttävä lukema verorahoja taivaan tuuliin. Mitähän matkaa olla virkamiesten matkakulut kaikki yhteensä? Nykypäivänä kun on kaikki osaa avata teamsin, kulujen kuuluisi valtion hallinnossa olla hyvin lähellä nollaa. Tämä olisi myös ympäristöteko, sen lisäksi että veronmaksajat eivät maksaisi yliviikarien lomailua.

 

[BlackWolf]

Myös esimerkiksi Tytti Yli-Viikarin 55 000€ /vuosi matkakuluissa olisi noin 55 000€ leikattavaa. Aivan järkyttävä lukema verorahoja taivaan tuuliin. Mitähän matkaa olla virkamiesten matkakulut kaikki yhteensä? Nykypäivänä kun on kaikki osaa avata teamsin, kulujen kuuluisi valtion hallinnossa olla hyvin lähellä nollaa. Tämä olisi myös ympäristöteko, sen lisäksi että veronmaksajat eivät maksaisi yliviikarien lomailua.

Niin minulle jää edelleen epäselväksi, että jos viraston tehtävä olisi syynätä niitä muiden matkalaskuja ja sitä, että rahat on kanssa menneet sinne mihin niiden on pitänyt mennä. Eli siis tehdä tylsää harmaata kirjanpitohommaa, niin mitä helvettiä sellaisen homman ihminen tekee työmatkalla ulkomailla?! En myöskään ihan tajua ajatusta, että siirrettäisiin hommia tarkastuksesta (lakisääteinen tehtävä) konsultointiin, mikä ei ole lakisääteinen tehtävä. Siis VtV kun on käytännössä yksi tilitoimisto niin joo tottakai kysyttäessä vastataan, mutta hemmetti se tilitoimistokaan voi ilmoittaa, että juu me lopetetaan kirjanpitäminen ja tilinpäätöksien tekeminen, että me jatkossa ennemmin vähän niinkuin konsultoidaan.

 

[Jan Koller]

Yksi haaste, johon omassa työssäni virkamiehenä eri tehtävissä olen törmännyt, on vuosittaisten toimintamenojen loppuun käyttäminen. Ei tietenkään joka vuosi, mutta hyvin usein loppu vuodesta todetaan, että toimintamenoissa on X euroa jäljellä, joka on tarpeen käyttää johonkin tai muuten toimintamenoja tullaan VM:n toimesta tulevina vuosina leikkaamaan, koska sitä on selkeästi ollut liikaa. Tämä aiheuttaa sen, että hankintoja tehdään enemmän hankinnan kuin itse tarpeen takia, vaikka toki niille aina perustelut löydetään. Sama on tiettyjen erityismomenttien käyttö eli, jos siellä jää vaikka 100 000 euroa käyttämättä, eikä se ole enää siirtyvää, se vaan yksinkertaisesti jää käyttämättä. Tässä vaiheessa virkamiehet kyllä keksivät, mitä tarvitaan, vaikka aiemmissa hankintasuunnitelmissa se ei ole mennyt läpi.

Ei näillä miljardeja säästetä, mutta miljoonia vuodessa kyllä, jos virastot voisivat olla varmoja, että tietty alikäyttö ei näy heti leikkauksina. Olen kuullut myös useista "hieman" kyseenalaisista ratkaisusta, mutta ne eivät ole VTV:ta kiinnostaneet, enkä enää ole yllättynyt miksei...

 

[Cobol]

Yksi haaste, johon omassa työssäni virkamiehenä eri tehtävissä olen törmännyt, on vuosittaisten toimintamenojen loppuun käyttäminen. Ei tietenkään joka vuosi, mutta hyvin usein loppu vuodesta todetaan, että toimintamenoissa on X euroa jäljellä, joka on tarpeen käyttää johonkin tai muuten toimintamenoja tullaan VM:n toimesta tulevina vuosina leikkaamaan, koska sitä on selkeästi ollut liikaa. Tämä aiheuttaa sen, että hankintoja tehdään enemmän hankinnan kuin itse tarpeen takia, vaikka toki niille aina perustelut löydetään. Sama on tiettyjen erityismomenttien käyttö eli, jos siellä jää vaikka 100 000 euroa käyttämättä, eikä se ole enää siirtyvää, se vaan yksinkertaisesti jää käyttämättä. Tässä vaiheessa virkamiehet kyllä keksivät, mitä tarvitaan, vaikka aiemmissa hankintasuunnitelmissa se ei ole mennyt läpi.

Ei näillä miljardeja säästetä, mutta miljoonia vuodessa kyllä, jos virastot voisivat olla varmoja, että tietty alikäyttö ei näy heti leikkauksina. Olen kuullut myös useista "hieman" kyseenalaisista ratkaisusta, mutta ne eivät ole VTV:ta kiinnostaneet, enkä enää ole yllättynyt miksei...

Ihan sama on kuntien puolella. Kuntien niin sanottua ylimääräistä rahankäyttöä oli joulukuussa laskentatavasta riippuen 360–1 100 miljoonaa euroa. Rahankäyttö korostuu joulukuussa käytännössä kaikilla kululajeilla. Iso osa hankinnoista kohdistuu tietotekniikkapuolelle, jossa loppuvuoden ostot ovat tutkimusten mukaan huonompilaatuisia.

Tutkimus: Kunnat tekevät satojen miljoonien eurojen jouluostoksia – ”Jos kunnan hallinto ei käytä rahoja, se menettää ne”

Kunnat käyttävät joulukuussa satoja miljoonia euroja ylimääräistä ostoksiin. Professori Matti Keloharjun mukaan veronmaksajien rahaa saatetaan polttaa heikkolaatuisiin ja kalliisiin ostoksiin, kun virkamiehet rientävät kuluttamaan budjettinsa.

www.hs.fi

Tuota rullaavaa budjettia voisi kokeilla. Tulisi vähemmän heikkolaatuisia ostoksia. Rullaavassakin on ongelmansa Suomessa (jota linkissä käsitelläänkin). Mutta selvää on, että sekä valtiolla että kunnilla nykyinen rahankäyttö osoittaa ettei talous ei ole kokonaisuudessaan hallussa. Tämä myös tulee esille tutkimuksen johtopäätöksissä kuntien osalta enkä näe, että valtio olisi tässä mielessä puhdas.

 

[DAF]

Ehdokkaaksi ei käytännössä pääse ilman puolueen jäsenkirjaa. Kerrotko vielä missä vaiheessa Yli-Viikari on luopunut puolueen jäsenyydestä?

Kuka tahansa pääsee (pl. toisten puolueiden jäsenet).

 

[DAF]

Täällä on kovasti spekuloitu, minkä puolueen mandaatilla Yli-Viikari on päässyt suhmuroimaan ja mitkä ovat tämän suhmuroinnin keskeiset tavoitteet (siis triviaalien meikkauskulujen lisäksi). Tämä pieni sitaatti IS:n uutisesta saattaa auttaa asian avautumisessa (lähde on siis IS:n juttu: VTV:n ylijohtaja tarttui punakynään raportin julkaisupäivänä – tarkastajat puhuvat nyt suoraan raporttien vesittämisestä). Sitaatti löytyy ko. pitkähkön jutun loppupuolelta, mutta siis näin siellä lukee:

"VTV:n tarkastustoiminnassa on myös kuolleita kulmia. Esimerkiksi ulkoministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloja ei seurata tällä hetkellä tuloksellisuustarkastuksen puolella virastossa lainkaan."

Minkähän puolueen hallussa nuo ministeriöt ovat tällä hetkellä.... Ilmankos Kiva-Pekan ISIS -kotiuttamisesta ei löytynyt mitään raskauttavaa, joka olisi aiheuttanut toimenpiteitä Perustuslakivaliokunnassa. Ei kai löydy kun kukaan ei edes etsi.

UM Kokoomus, Pekka Timosen puoluekirjasta ei ole tietoa. Sinä ilmeisesti tiedät?

 

[Cobol]

Lisäksi Yli-Viikari nimitettiin yksimielisesti Sipilän hallituksen toimesta pääjohtajaksi.

Sipilän hallitus ei Yli-Viikaria voinut nimetä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta päätti torstaina 12. marraskuuta 2015 pitämässään kokouksessa, että se esittää yksimielisesti Yli-Viikaria pääjohtajan virkaan. VTV:n pääjohtajan vaali toimitettiin eduskunnan täysistunnossa myöhemmin, ja eduskunta esitti äänestyksellä Yli-Viikaria pääjohtajaksi. Yli-Viikari sai kaikki annetut 157 ääntä.

Valiokuntaa tuolloin 2015 johtanut Eero Heinäluoma (sd.) sanoo tilanteen olleen melko selvä soveltuvuustestien jälkeen. Yli-Viikari oli näistä hakijoista ykkönen. Koko prosessi oli yksimielinen Heinäluoman mukaan.

 

[Turder]

Niin minulle jää edelleen epäselväksi, että jos viraston tehtävä olisi syynätä niitä muiden matkalaskuja ja sitä, että rahat on kanssa menneet sinne mihin niiden on pitänyt mennä. Eli siis tehdä tylsää harmaata kirjanpitohommaa, niin mitä helvettiä sellaisen homman ihminen tekee työmatkalla ulkomailla?!

Jep, tässä on minusta asian ydin. Ylipäänsä miksi tuontyylisen viraston pitää kulkea maailmalla? Tai mikä on se lisäarvo ko. työhön, joka noilla matkoilla saatiin? Vai kokoontuvatko saman alan virastot ja toimijat konfrensseihin ympäri maailman, vai matkustaako virasto tekemään paikan päälle tutkimusta esim. konsulaatteihin? Eikö tuossa pitäisi suorittavan tason vaan painaa hommaa toimistossa, plärätä läpi kuitteja ja kirjanpitoa, kysellä tarvittaessa jne. Ja miksi pomon pitäisi sitten kiertää maailmaa liittyen tähän työhön?

 

[Mojo]

Yli-Viikari ja Koiranen molemmat pidätetty virasta. Vyyhti alkanee purkautua.

VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari pidätetään virasta – selitykset eivät tyydyttäneet

Eduskunnan kansliatoimikunta päätti torstain kokouksessaan Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virasta pidättämisestä.

www.is.fi

VTV pidättää johtaja Mikko Koirasen virantoimituksesta

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) pidättää johtaja Mikko Koirasen virantoimituksesta esitutkinnan ja mahdollisen rikossyytteen ajaksi. VTV kertoi asiasta tiedotteessaan.

www.is.fi

 

[muaddib]

Jep, tässä on minusta asian ydin. Ylipäänsä miksi tuontyylisen viraston pitää kulkea maailmalla? Tai mikä on se lisäarvo ko. työhön, joka noilla matkoilla saatiin? Vai kokoontuvatko saman alan virastot ja toimijat konfrensseihin ympäri maailman, vai matkustaako virasto tekemään paikan päälle tutkimusta esim. konsulaatteihin? Eikö tuossa pitäisi suorittavan tason vaan painaa hommaa toimistossa, plärätä läpi kuitteja ja kirjanpitoa, kysellä tarvittaessa jne. Ja miksi pomon pitäisi sitten kiertää maailmaa liittyen tähän työhön?

"Mänitsment is kuud governäns."-PP-sulkeisia puoli tuntia viikossa jossain trooppisen lomakohteen viiden tähden hotellissa pari kertaa vuodessa pitää virkanaisen virkeänä! Ja tietty hyvä että tätä suomalaisen sosialismin erityispiirrettä viedään myös muualle, ikään kuin kehitysapuna.

 

[dana77]

Miten eroaa monista yksityisen puolen strategiatöistä?

Siten että yksityisen puolen työt eivät maksa veronmaksajille senttiäkään.
Ei minua harmittaisi senttiäkään vaikka joku yksityisen johtaja olisi ottanut firman piikkiin permanentin perskarvoilleen, mutta valtion väen puskia ei trimmailla valtion rahoilla.

Epäilen toki että yksityisellä strategioiden pohtimiset menee aika paljon kevyemmin koska harva omia rahojaan sellaiseen määräänsä enempää tuhlaa.

 

[BlackWolf]

Siten että yksityisen puolen työt eivät maksa veronmaksajille senttiäkään.
Ei minua harmittaisi senttiäkään vaikka joku yksityisen johtaja olisi ottanut firman piikkiin permanentin perskarvoilleen, mutta valtion väen puskia ei trimmailla valtion rahoilla.

Epäilen toki että yksityisellä strategioiden pohtimiset menee aika paljon kevyemmin koska harva omia rahojaan sellaiseen määräänsä enempää tuhlaa.

No nussitaan pilkkua nyt sen verran kuitenkin, että jos firman piikkiin ottaisi niin kyseessä olisi veronkierto, että kyllä sen vähän pitäisi hetkauttaa sinuakin. Toki voisi vetää firman kortilla, mutta palkkaetunahan tuo pitäisi ajatella ja verot mennä kuitenkin omasta pussista.

 

[DAF]

Siten että yksityisen puolen työt eivät maksa veronmaksajille senttiäkään.
Ei minua harmittaisi senttiäkään vaikka joku yksityisen johtaja olisi ottanut firman piikkiin permanentin perskarvoilleen, mutta valtion väen puskia ei trimmailla valtion rahoilla.

On ne tainneet välillä erilaisina tukina maksaa (ja ihan hyvä toki niin, muttei tämä nyt ihan noinkaan yksinoikoista ole).

 

[Snakster]

Tutkailin vähän, mitä julkinen sektori pitää lukuina sisällään. Lähteenä tässä Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, josta käytössä on vuotta 2019 koskevat tiedot.

Julkisella sektorilla on Tilastokeskuksen mukaan tuolloin työskennellyt 669 000 henkeä (vertailun vuoksi yksityisellä sektorilla 1 892 000 henkeä). Toimialoittain julkisen sektorin työntekijät ovat jakautuneet seuraavasti:
- Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta 6 000
- Teollisuus –
- Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto 8 000
- Rakentaminen 6 000
- Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -
- Kuljetus ja varastointi 4 000
- Majoitus- ja ravitsemistoiminta 9 000
- Informaatio ja viestintä 4 000
- Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala 5 000
- Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 29 000
- Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 23 000
- Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 110 000
- Koulutus 159 000
- Terveys- ja sosiaalipalvelut 284 000
- Taiteet, viihde ja virkistys 18 000
- Muu palvelutoiminta yms. -

En tiedä tarkkaan, mitä kaikkea nämä toimialat pitävät kukin sisällään, kuten esim poliisin sijoittuminen ei tuosta suoraan selviä, mutta suurin suuri yllätys ei ole, että sote-sektori on ylivoimaisesti suurin ja koulutus yhtä selkeästi kakkonen.

 

[dana77]

Tutkailin vähän, mitä julkinen sektori pitää lukuina sisällään. Lähteenä tässä Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, josta käytössä on vuotta 2019 koskevat tiedot.

Julkisella sektorilla on Tilastokeskuksen mukaan tuolloin työskennellyt 669 000 henkeä (vertailun vuoksi yksityisellä sektorilla 1 892 000 henkeä). Toimialoittain julkisen sektorin työntekijät ovat jakautuneet seuraavasti:
- Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta 6 000
- Teollisuus –
- Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto 8 000
- Rakentaminen 6 000
- Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus -
- Kuljetus ja varastointi 4 000
- Majoitus- ja ravitsemistoiminta 9 000
- Informaatio ja viestintä 4 000
- Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala 5 000
- Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 29 000
- Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 23 000
- Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 110 000
- Koulutus 159 000
- Terveys- ja sosiaalipalvelut 284 000
- Taiteet, viihde ja virkistys 18 000
- Muu palvelutoiminta yms. -

En tiedä tarkkaan, mitä kaikkea nämä toimialat pitävät kukin sisällään, kuten esim poliisin sijoittuminen ei tuosta suoraan selviä, mutta suurin suuri yllätys ei ole, että sote-sektori on ylivoimaisesti suurin ja koulutus yhtä selkeästi kakkonen.

Olen samaa mieltä, että tuosta on monessa kohtaa vaikea tarkkaan ottaen tietää mitä pitää sisällään. Kuitenkin jo ihan tuonkin listan pohjalta herää kysymys, että miksi ihmeessä julkkari tarvitsee majoitus ja ravintolapalveluiden tarjoajia melkein kymmentä tuhatta. Tuosta listasta olisi aika varovaisesti arvioidenkin karsittavissa (yksityistettävissä) kymmeniä tuhansia ihmisiä ja sen myötä kaikki niihin liittyvä hallinto ja strategian pohtiminen ja tarkastaminen jäisi pois. Että sellainen strategia pohdittavaksi.