Pääsykoe-ketju

[Jay Baseline]

Itselläni kolahti tänään kirje Jyväskylän yliopistosta, tosin pääsy varmistui jo vuosi sitten niin mitään jännittävää ei sieltä löytynyt. Mukavalta tuntui silti availla kuorta ja fiilistellä vuoden takaista meininkiä.

Mites palstaväellä, erityisesti LYT:n hakijat, millaista pääsykoetta siellä oli vastassa ja mikä oli lopputulos?

Koe tuntui ehkä aavistuksen viimevuotista helpommalta, mikä tosin saattoi johtua siitäkin että olin paremmin valmistautunut etenkin englanninkielisten artikkelien osalta. Esseissä kysyttiin Liikunnan areenojen osalta jalkapallon viittä vaihetta, COMPASSin analyyttistä kehystä sekä urheilun moraalia ja etiikkaa. Historiasta kyseltiin ruma-relluma-rilluma-rei - kulttuuria sekä 20- ja 30-lukujen tapahtumia.

Kokeesta napsahti 76/80 pistettä ja koulupaikka siis tuli vihdoin LYTistä saatua. Eli Drewiske syksyllä nähdään!

 

[pile]

Koe tuntui ehkä aavistuksen viimevuotista helpommalta, mikä tosin saattoi johtua siitäkin että olin paremmin valmistautunut etenkin englanninkielisten artikkelien osalta. Esseissä kysyttiin Liikunnan areenojen osalta jalkapallon viittä vaihetta, COMPASSin analyyttistä kehystä sekä urheilun moraalia ja etiikkaa. Historiasta kyseltiin ruma-relluma-rilluma-rei - kulttuuria sekä 20- ja 30-lukujen tapahtumia.

Kokeesta napsahti 76/80 pistettä ja koulupaikka siis tuli vihdoin LYTistä saatua. Eli Drewiske syksyllä nähdään!

Täysin samat tuntemukset kokeesta. Oma valmistautuminenhan siihen loppujen lopuksi vaikuttaa.
Minäkin pääsin tänä vuonna sisään 75 pisteellä, törmätään syksyllä :)

Olipas muuten alhainen alin koepistemäärä, jolla tänä vuona pääsi sisään. Luin liikaa.

 

[Drewiske]

Onneksi olkoon molemmille, syksyllä tosiaan nähdään! Hienoa tietää että lätkä on näinkin vahvasti "edustettuna" tulevassa opiskeluporukassani. :)

 

[Jaws]

Jaa, Jatkoajasta oli kaksi muutakin liikunnan yhteiskuntatieteiden kokeissa. Olin lukenut todella vähän, mikä sitten näkyi myös kokeessa. Eipä sillä, LYT oli muutenkin viimeisenä listallani ja pääsin Turun yliopistoon suomen kieltä lukemaan, joten vaikka olisi LYT:ssä onnistanutkin, niin listalla edellä ollut Turku olisi ollut silti se tuleva opiskelukaupunki. En valita, että saan jatkaa elämää kotikaupungissani. Vähän oli jo pelko persuksissa, että näinkö jään ilman opiskelupaikkaa, mutta kyllähän Turusta sitten osui. Koe menikin hyvin - olen varma, että kielikohtaisesta koeosiosta sain kahdesta tehtävästä täydet pisteet, kun tehtäviä oli kolme. Tätä koeosiotta edeltänyt yhteinen monivalintakoeosio olikin sitten vähän kinkkisempi, mutta näemmä siitäkin tuli sitten saatua lopulliseen valintaan vähintään vaaditut (ainakin) 14 pistettä 25:stä mahdollisesta.

Voisihan sitä jatkossa yrittää vielä journalistiikkaa opiskelemaan, mutta syksyllä alkaa yliopisto-opiskelu joka tapauksessa rakkaassa Turussa.

 

[MustaHaukka]

Itse pääsin lääkikseen vihdoin ja viimein. Tavoitteena ollut koko ajan pysyä Turussa opiskelemassa ja tänä vuonna sitten pitkä aikainen unelma toteutui. Itsellä ollut nyt viikon jonkin sortin kestohymynpäällä tulosten tultua. Koulu tosiaan alkaa jo viiden viikon päästä, jota ennen kuitenkin parin viikon loma töistä.

 

[nikozwan]

Hakiko joku täältä jatkiksesta tänä vuonna Helsingin yliopiston englantilaiseen filologiaan? Olisi kiva kuulla näkemyksiä ja kokemuksia muiltakin siitä kokeesta.

Tämä oli nyt toinen kevät kun hain tuonne. Mielestäni tämänvuotinen oli aivan saakelin vaikea verrattuna edelliseen; tekstianalyysit olivat kova pähkinä, enkä onnistunut niissä ihan täysin. Bassnettin kirjan (yksi kolmesta kirjasta) osuus kokeesta oli aivan käsittämättömän vaikea. Eikä edes se, että kirjassa oli surkea rakenne, vaan ne koekysymykset:

Mitä vittua.

Ei tietoakaan mistään kokonaisuuksien hallinnasta, vaan ihan kylmästi testattiin onko 150 sivua Ilmari Pitkäsen SaiPa-ajan maalisarakettakin kuivempaa käännösteoriaa opeteltu kohta kohdalta ulkoa, ja vieläpä painotetusti ne vähäpätöisemmät asiat. Vitut siitä, että kirjassa olisi ollut noin 80 sivua kääntämisen historiasta. Kysytään kaikkea epäolennaista niistä tiedonpirstaleista sen osion ulkopuolelta.

Laskeskelin saavani sellaiset 68-72/100 pistettä, kun katselin koetehtäviä myöhemmin läpi inhorealistisesti kaiken alakanttiin laittaen. Viime keväänä vaadittiin vähintään 72 läpimenoon, mutta koe oli tämänvuotista selvästi vähäisemmälläkin lukemisella paljon helpompi (sain jotain 67 pistettä). Tulos selviää 1.7. eikä enempää voisi jännittää!

Nyt vasta luin tätä ketjua. Itse hain myös tuonne enkkuun ja oma haku kosahti juurikin tuohon Bassnetin kirjan osuuteen. Olen samaa mieltä että oli aika perse kysymyksiä. Onneksi pääsin läpi lukemaan hissaa, joka oli muutenkin hakupaperissa ykkösenä.

 

[penkinlämmittäjä]

Mä palaan myös koulun penkille seitsemän vuoden tauon jälkeen. Yhteen paikkaan hain ja sinne pääsin sisään. Minusta tulee isona tarhantäti nimikkeellä lastenohjaaja. Saapa nähdä mimmoinen on ryhmä, kun aikuiskoulutuspuolella ja miehiä 2/25 minä mukaanlukien. Toivon vain tehokasta yhteishenkeä, mutta pelkään kuppikuntia. Toivottavasti ikähaitari ei ole liian iso.

 

[Jussih]

Onneksi pääsin läpi lukemaan hissaa, joka oli muutenkin hakupaperissa ykkösenä.

Minne? Olitko Tampereen pääsykokeessa ja jos olit (tai joku muu oli) mitä mieltä?

 

[nikozwan]

Minne? Olitko Tampereen pääsykokeessa ja jos olit (tai joku muu oli) mitä mieltä?

Pahoittelut epätarkkuudesta edellisessä vastauksessa, Helsigin Yliopistosta oli siis kyse. Helsingin pääsykokeesta hissan kohdalla sen verran, että Suomi-painotteisuus kysymyksissä yllätti. Oliko kyssäreitä nyt kuusi vai seitsemän, en muista enää, mutta ainoastaan yksi koski ulkomaita suorasti, muut olivat Suomi-aiheisia, mikä vähän ihmetytti kun kyseessä oli kuitenkin yleinen historia. No sisään mentiin, vaikkakin kyllä viimeisten joukossa.

 

[Mälkiä]

Nyt vasta luin tätä ketjua. Itse hain myös tuonne enkkuun ja oma haku kosahti juurikin tuohon Bassnetin kirjan osuuteen. Olen samaa mieltä että oli aika perse kysymyksiä. Onneksi pääsin läpi lukemaan hissaa, joka oli muutenkin hakupaperissa ykkösenä.

Onnea opiskelupaikasta! Minäkin pääsin tuonne lukemaan englantia, taisi olla vaan todella inhorealistinen tuo arvioni. Arvostelu oli varmaan myös aika armollinen. Ja mieti, joku sai oikeasti 33/33 siitä viimeisestä osiosta, sairasta.

 

[Virveliä kainaloon]

Nyt kun tuon läsnä- ja poissaolon kävin ilmoittamassa, niin aattelin sit kysäistä, että oliko täällä paljonkin johnkin DIA-kokeeseen mennyttä ja siellä menestynyttä/ei-menestynyttä? Sattuiko jollekin jäämään peräti TTY:n mittainen tikku käteen?

Ite en tosiaan lukenut yhtään, mutta onneksi oli aika hyvät alkupisteet, ja 18/36 + 13/36 riitti läpäisyyn.

 

[nikozwan]

Onnea opiskelupaikasta! Minäkin pääsin tuonne lukemaan englantia, taisi olla vaan todella inhorealistinen tuo arvioni. Arvostelu oli varmaan myös aika armollinen. Ja mieti, joku sai oikeasti 33/33 siitä viimeisestä osiosta, sairasta.

Kiitos ja onnittelut myös itsellesi. En halua edes arvata kuinka monta kertaa tuo 33/33 saanut ihminen oli kahlannut sen Bassnetin läpi...

 

[red.machine]

Kuinkas moni palstalainen aikoo nyt keväällä hakea johonkin oppilaitokseen? Allekirjoittanut sai tosiaan viime keskiviikkona ylioppilaskirjoitukset päätökseen, ja tällä hetkellä luen psykologian pääsykokeisiin (haen Tampereelle ja Helsinkiin). Todella kova pääsytasohan noihin on, mutta eipä sitä voi päästäkään sisään jos ei edes yritä.

 

[Denverin Munasyndi]

Kuinkas moni palstalainen aikoo nyt keväällä hakea johonkin oppilaitokseen? Allekirjoittanut sai tosiaan viime keskiviikkona ylioppilaskirjoitukset päätökseen, ja tällä hetkellä luen psykologian pääsykokeisiin (haen Tampereelle ja Helsinkiin). Todella kova pääsytasohan noihin on, mutta eipä sitä voi päästäkään sisään jos ei edes yritä.

Eikös psykassa pääse samalla kokeella myös (halutessaan) Turkuun? Jyväskylässä taitaa olla sitten oma kokeensa hieman erilaisen tutkintorakenteen vuoksi.

 

[red.machine]

Eikös psykassa pääse samalla kokeella myös (halutessaan) Turkuun? Jyväskylässä taitaa olla sitten oma kokeensa hieman erilaisen tutkintorakenteen vuoksi.

Kirjallinen koe on sama, mutta sen lisäksi hakijat (vai oliko se kirjallisessa kokeessa menestyneet?) kutsutaan jonkin sorttiseen haastatteluun. Jyväskylässä, Joensuussa, Oulussa ja Lapin yliopistolla järjestetään oma pääsykoe.

 

[KuumaaKamaa]

Joo kyllähän tuota tulee pääsykokeisiin luettua. VAKAVA materiaali ilmestyi torstaina ja tässä sitä nyt on hiukan alettu työstämään. Omaan postiluukkuun lupausten vastaisesti kirjaa ei vielä ole tullut, mutta onneksi tuo on ilmestynyt myös nettiin.
Tavotteena päästä luokanopettajakoulutukseen syksyksi. Harmi vain, että halukkaita on varmasti muutama muukin. Hakukohteina Helsinki, Savonlinna ja joku kolmas tuntematon, varmaankin Joensuu.

 

[sampio]

Helsinkiin on aika vaikea päästä ainakin erkkapedaa lukemaan, mutta taitaa olla vähän kaikkiin opehommiin, pl. uskonto. Mutta ihan ihmisille ne on tehty, kovaa lukua vaan ja siten, että ymmärtääkin sen, mitä kirjassa sanotaan. Tosin mitä noita vakava-matskuja olen silmäillyt aiemmin, on kasvatusalan työkokemuksesta siinä mielessä hyötyä, että saattaapi jäädä mieleen paremmin jutut, kun tajuaa, mitä homma tarkoittaa käytännössä. Mutta, on noihin moni päässyt ihan broilerinakin.

 

[Ollakseni]

Kuinkas moni palstalainen aikoo nyt keväällä hakea johonkin oppilaitokseen? Allekirjoittanut sai tosiaan viime keskiviikkona ylioppilaskirjoitukset päätökseen, ja tällä hetkellä luen psykologian pääsykokeisiin (haen Tampereelle ja Helsinkiin). Todella kova pääsytasohan noihin on, mutta eipä sitä voi päästäkään sisään jos ei edes yritä.

Oikeustieteellisen ovia raavitaan minkä kerkiää. Mistä tulikin mieleen, että pitää mennä lukemaan.

 

[KuumaaKamaa]

Helsinkiin on aika vaikea päästä ainakin erkkapedaa lukemaan, mutta taitaa olla vähän kaikkiin opehommiin, pl. uskonto. Mutta ihan ihmisille ne on tehty, kovaa lukua vaan ja siten, että ymmärtääkin sen, mitä kirjassa sanotaan. Tosin mitä noita vakava-matskuja olen silmäillyt aiemmin, on kasvatusalan työkokemuksesta siinä mielessä hyötyä, että saattaapi jäädä mieleen paremmin jutut, kun tajuaa, mitä homma tarkoittaa käytännössä. Mutta, on noihin moni päässyt ihan broilerinakin.

Joo näin toi meiän valmennuskurssin maikka sano, et erkkapedaan vaaditaan lähes täydellistä onnistumista. Ite aion tavoitella vain ihan Helsingin yliopiston luokanopettajankoulutuksen paikkaa, joten täydellistä onnistumista pääsykokeessa ei vaadita. Mutta lähes ainakin.

Kovasta lukemisesta se ei jää kiinni. Täysipäiväinen tehtäväni on lukea Vakava materiaalia ja vaikka läpi harmaan kiven aion nuo sisäistää. Tänään vähän lipsahti käsistä kun vauhtiin pääsin, yhden tekstin kanssa painin 9tuntia kun aloin väsäämään kattavia muistiinpanoja ja mind mappeja. Toisaalta eipä tuo työskentely ollut millään mittarilla vastahakoista kun motivaatio ja asenne ovat kohdillaan. Mulla on yksi tehtävä ja se on päästä kouluun sisään ja tällä hetkellä ton kirjan lukeminen tuntuu positiivisen mielenkiintoiselta, joten mikäs siinä lukiessa. Tosin on tossa muutama lukuartikkeli joista en ymmärrä hevon paskaa.

Tässä on vaan tullu mieleen, että jos teen duunia n. 50-60 tunnin viikkotahdilla (olettaen, että sisäistän asiat enkä vain opettele ulkoa) ja en pääsekään jatkoon. Tulee kieltämättä tyhmä olo, jos siinä kokeessa vaikka jäätyykin totalisesti tai ei vain yksinkertaisesti kerkeä hahmottamaan kaikkia kokonaisuuksia ennen koetta. Sillon jos joskus itsetunto kärsii. :D.

Ja joo ei mulla oo päivääkään kokemusta opettajan työstä. Avustajan kylläkin.

 

[aquanqua]

1. vaihe:

Valintakoe sujui pääsääntöisesti onnistuneesti. Valintakokeen päättymisen jälkeen on kuitenkin havaittu ongelmia haettujen yksilöllisten järjestelyiden osalta. On käynyt ilmi, että noin sadalle hakijalle myönnetyt lisäajat eivät ole inhimillisten virheiden* vuoksi toteutuneet. (* korjattu tekninen syy inhimilliseksi virheeksi).

Tietoa oikeustieteellisen alan yhteisvalinnasta | Oikeustieteet.fi

Tietoa oikeustieteelliselle alalle hakemisesta sekä aiempien vuosien valintakokeita ja tuloksia. Lue lisää!

www.oikeustieteet.fi

2. vaihe:

HS uutisoi torstaina, että oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeen toisen vaiheen pisteytyksessä on havaittu virhe. Yliopiston tiedotteen mukaan valintakokeen toiseen vaiheeseen osallistui 620 hakijaa ja virhe koskee heistä suurta osaa.

Hakijoille on vastausten automaattisessa tarkastuksessa kirjautunut virheellisesti miinuspisteitä tehtävistä, joihin hakija on valinnut jättää vastaamatta.

Korkeakoulut | Yliopistot tyrivät oikeustieteellisen pääsykokeen pisteiden laskussa – opiskelupaikasta jo tiedon saaneet säilyttävät silti paikkansa

Virheen korjaaminen johtaa yliopistojen mukaan siihen, että oikeustieteellisiin tiedekuntiin otetaan ilmoitettua enemmän uusia opiskelijoita. ”Kyllä tässä aika poikkeuksellisesta tilanteesta puhutaan”, professori sanoo.

www.hs.fi

"Miten meni noin niinku omasta mielestä?"

Ei muuta kuin kaikki sisään, niin saadaan OTM:n papereilla porukkaa Alepan kassoille.

 

[cottonmouth]

Kerkon pääsykoepisteillä olisi päässyt mihin tahansa kauppatieteellisen alan kouluun, silti hän jäi ilman opiskelupaikkaa – syynä erikoinen sääntö

Jos Kerkko Sunell olisi menestynyt pääsykokeiden ensimmäisessä vaiheessa huonommin, hän olisi voinut saada opiskelupaikan.

www.is.fi

Korkeakoulut | Kauppatieteellisen pääsykokeessa yritettiin estää vilppiä – seurauksena ulos jäi opiskelijoita, joiden pisteet olisivat riittäneet sisäänpääsyyn

Helsinkiläinen Kerkko Sunell jäi ilman opiskelupaikkaa, vaikka hänen pisteillään olisi pitänyt päästä kauppatieteellisen alan korkeakouluun. Tilanne johtuu tiedekuntien keksimästä säännöstä, jolla oli tarkoitus estää vilppiä etänä pidetyissä pääsykokeissa.

www.hs.fi

Ihan mielenkiintoinen keissi tämäkin. Noh, puolensa ja puolensa tuolla järjestelyllä.

 

[aquanqua]

Yleisemmin ottaen en ole lainkaan tyytyväinen aloituspaikkojen lisäämiseen ja ilmeiseen pyrkimykseen poistaa jollain aikavälillä koko pääsykoe-järjestelmä. Pääsykoe esim. 2 kuukauden lukuajalla on mielestäni tapa, jolla oikeustieteelliseen valikoituu, ottaen huomioon oikeustieteen opiskelun luonne, sopivimmat tyypit.

 

[BigRedCat]

Kerkon pääsykoepisteillä olisi päässyt mihin tahansa kauppatieteellisen alan kouluun, silti hän jäi ilman opiskelupaikkaa – syynä erikoinen sääntö

Jos Kerkko Sunell olisi menestynyt pääsykokeiden ensimmäisessä vaiheessa huonommin, hän olisi voinut saada opiskelupaikan.

www.is.fi

Korkeakoulut | Kauppatieteellisen pääsykokeessa yritettiin estää vilppiä – seurauksena ulos jäi opiskelijoita, joiden pisteet olisivat riittäneet sisäänpääsyyn

Helsinkiläinen Kerkko Sunell jäi ilman opiskelupaikkaa, vaikka hänen pisteillään olisi pitänyt päästä kauppatieteellisen alan korkeakouluun. Tilanne johtuu tiedekuntien keksimästä säännöstä, jolla oli tarkoitus estää vilppiä etänä pidetyissä pääsykokeissa.

www.hs.fi

Ihan mielenkiintoinen keissi tämäkin. Noh, puolensa ja puolensa tuolla järjestelyllä.

Kuulostaa täydellisen älyttömältä. Lätkävertauksena vähän kuin mitätöitäisiin juoksijan kisatulos koska seuraava kisa meni surkeasti. "Ehkä huijasit viime kisassa!"

Kysehän voi olla aivan hyvin itse kokeen huonoudesta. Esim. älykkyystesteissähän pyritään siihen että testitulokset eivät hirveästi vaihtelisi samalla henkilöllä tekokertojen välillä. Huonot testit ovat sellaisia joissa varianssi yhdellä henkilöllä on suurempi kun henkilöiden välillä. Tämäkin voi aivan hyvin olla esimerkki sellaisesta tilanteesta ja kärsijänä sitten joku keväänsä hakemiselle uhrannut nuorukainen.

Toivottavasti Kerkko lähtee opiskelemaan vaikka jotain fiksumpaa alaa tämän seurauksena ja homma kääntyy hänen edukseen.

 

[Barney]

Yleisemmin ottaen en ole lainkaan tyytyväinen aloituspaikkojen lisäämiseen ja ilmeiseen pyrkimykseen poistaa jollain aikavälillä koko pääsykoe-järjestelmä. Pääsykoe esim. 2 kuukauden lukuajalla on mielestäni tapa, jolla oikeustieteelliseen valikoituu, ottaen huomioon oikeustieteen opiskelun luonne, sopivimmat tyypit.

Ei tuo pääsykokeiden vähentäminen, tai tulevaisuudessa poistaminen, ole fiksu ratkaisu oikeastaan millään alalla, mutta sitä kohti tässä ollaan ikävä kyllä kovasti menossa. Kaikki kunnia lukiolle, mutta eihän se menestys lukiossa loppujen lopuksi merkkaa oikeastaan mitään. Lukiossa pärjääminen mittaa ainoastaan kykyä oppia asioita ja etenkin ahkeruutta, sillä ei niissä opiskeltavissa asioissa ole oikeastaan mitään kovin hankalaa. Pääsykokeet mittavaat myös kykyä oppia asioita sekä ahkeruutta, mutta sen lisäksi ne mittaavat myös motivaatiota sitä kyseistä alaa kohtaan, mikä on opintojen ja niitä seuraavan työelämän kannalta vähintään yhtä tärkeitä kuin nuo kaksi edellistä seikkaa. Se terveystiedon laudatur ei tee kenestäkään hyvää juristia tai se historian laudatur ei tee kenestäkään hyvää lääkäriä.

Itse kuulun siihen porukkaan, joka kävi koulua kaksitoista vuotta siten, että tein (lähes) kaikki pakolliset tehtävät, mutta kokeisiin ei tullut juuri luettua tai muutenkaan tehtyä mitään ylimääräistä. Tuolla kaavalla olin sellainen keskivertoa jonkun verran paremmin menestynyt oppilas ja niissä aineissa, jotka oikeasti kiinnosti, olin luokan parhaimmistoa. Pääsykokeisiin tuli sitten luettua ihan kunnolla, kun oli aihe mikä kiinnosti ja korkeakouluopinnoissa olin varmasti reilusti yli keskivertoa paremmin opinnoissa menestynyt opiskelija. Nyt kun miettii omiakin entisiä opiskelukavereita, niin tunnen itse useammankin sellaisen henkilön, joka veti tuon kaksitoista vuotta sellaisella reilusti yli ysin keskiarvolla, mutta päätyi lukion jälkeen sitten AMK-opintoihin. Onhan se vähän surullista, jos tuollaiset henkilöt pääsevät tulevaisuudessa ilman pääsykokeita opiskelemaan esimerkiksi lääkäriksi, juristiksi tai ekonomiksi. Yliopistossa (tämä on toki varmasti vähän myös alakohtaista) ainakin oman kokemukseni perusteella se motivaatio opiskella kyseisen alan opintoja korostuu ja sitä pitäisi pystyä myös testaamaan ennen opiskelupaikan saamista.

 

[regularflex]

Nyt kun miettii omiakin entisiä opiskelukavereita, niin tunnen itse useammankin sellaisen henkilön, joka veti tuon kaksitoista vuotta sellaisella reilusti yli ysin keskiarvolla, mutta päätyi lukion jälkeen sitten AMK-opintoihin. Onhan se vähän surullista, jos tuollaiset henkilöt pääsevät tulevaisuudessa ilman pääsykokeita opiskelemaan esimerkiksi lääkäriksi, juristiksi tai ekonomiksi. Yliopistossa (tämä on toki varmasti vähän myös alakohtaista) ainakin oman kokemukseni perusteella se motivaatio opiskella kyseisen alan opintoja korostuu ja sitä pitäisi pystyä myös testaamaan ennen opiskelupaikan saamista.

Mitäs surullista tuossa on? Jos olet 12 vuotta osoittanut olevasi motivoitunut ja lahjakas ja sen myötä pääset opiskelemaan haluamallesi alalle, niin mitäs ikävää siinä on?

Itsehän kuulun juuri tuohon porukkaan, joka oli aina reilun ysin todistuksella, mutta minulla ovet aikanaan aukesivat suoraan ilman valmennuskursseja kauppakorkeakouluun pääsykokeiden kautta ylioppilaskeväänä. En silti koe, että ne pääsykokeet olisivat olleet yhtään minkäänlainen mittari oman motivaation osalta. Samaa lukemista se oli kuin koulupolku siihen astikin. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, jotka ovat pääsykoepäivinä sairaina tai jonkun muun vastaavan syyn vuoksi alivireystilassa koesuoriutumisen näkökulmasta ja heillä sen myötä ovien aukeaminen yliopistoon on viivästynyt vuodella. Se on minun mielestäni surullista.

Muutenkin pitäisi päästä entistä laajemmin pois yhden hetken suorituskykyä mittaavasta "pänttäämisen oksentamisesta paperille" ja varmistaa ihan muilla keinoin parhaimpien ja soveltuvimpien yksilöiden pääsyn haluamilleen opiskelualoille.