Kaleva:
"Oulun asema-alueelle Raksilaan viritelty monitoimiareena voi toteutua kansainvälisellä konseptilla, jollaisella ollaan toteuttamassa Helsinkiin Helsingin IFK:n areenahanketta vanhan jäähallin kupeessa Nordensköldinkadulla.
Hanketta vetävän Sepos Oy:n liikemieskaksikko, HIFK:n hallituksen puheenjohtaja Timo Everi ja Ilkka Kilpimaa, ovat esittäneet samaa konseptia Ouluun.
Sepos Oy:ssä on osakkaana myös yritysrahoituspalveluja tarjoava varainhoitoyhtiö Taaleri.
Kilpimaan mukaan Oulun kohdalla puhutaan 300–500 miljoonan euron investoinnista. Miehet ovat perustaneet yhdessä Oulun Kärppien, Obsidon ja yksityisen sijoittajaryhmän kanssa tarkoitusta varten Oulun Ratapihan Kehitys Oy:n.
Oululainen sijoitusyhtiö Partnera on puolestaan kiinnostunut lähtemään hankkeen kehitysvaiheen päärahoittajaksi jos yhtiö saa asema-alueen kehitettäväkseen.
Asema-alueen maan omistava valtionyhtiö Senaatti ei ole ainakaan vielä lähestynyt asiassa Kilpimaata ja Everiä.
– Pallo on nyt Senaatilla. Toivottavasti se käynnistää tontin luovutukseen liittyvät toimet mahdollisimman nopeasti, Kilpimaa sanoo.
Kilpimaan ja Everin ryhmä sanoo tarjoavansa Senaatille alueesta markkinaehtoista hintaa.
– Emme ole aluetta ilmaiseksi vaatimassa.
Timo Everi on HIFKin hallituksen puheenjohtaja.
Odottavalla kannalla
Kilpimaan mukaan hanketta on yritetty viedä eteenpäin Kärppien ja Partneran kanssa. Oulun kaupunkikin on ollut aikeen suhteen myötämielinen.
– Kyse on valtavasta investoinnista, kaupunkiakin tarvitaan monin tavoin mukaan, Kilpimaa toteaa.
Senaatilla ja Oulun kaupungilla on aiesopimus asema-alueen kehittämisestä.
– Olemme odottavalla kannalla, milloin pääsemme esittelemään suunnitelmaa.
Kilpimaan ja Everin yhtiö on kerännyt Oulua varten pääomaa niin, että kehitysvaihe voidaan saada liikkeelle.
– Kyse on useista miljoonista euroista. Sen riskin olemme valmiita ottamaan.
Ilkka Kilpimaa odottaa Senaatilta nopeita ratkaisuja Oulun areena-asiassa.
Kehitystyö vie Kilpimaan mukaan 2–3 vuotta.
Kilpimaa pitää Oulun erittäin mielenkiintoisena markkina-alueena. Hän luottaa vahvasti siihen, että sijoittajia löytyy konseptin mukaisen hankkeen toteuttamiseen.
Oulun pitää saada Kilpimaan mielestä uusi tapahtuma-areena, jos se aikoo nousta maan tapahtumakaupunkien kärkeen.
Puitteiden on oltava kunnossa, jos Oulussa halutaan järjestää merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia.
– Oulu on sen verran kaukana muista isoista kaupungeista, että sillä on hyvä mahdollisuus kaapata itselleen isoja tapahtumia. Oulusta ei helposti lähdetä katsomaan niitä Helsinkiin, Kilpimaa havainnollistaa.
Sijaittava asema-alueella
Areena on Kilpimaan mukaan investointina sen kokoluokan kohde, ettei pelkästään sen toteuttaminen ole yksityisin varoin mahdollista. Samaan kokonaisuuteen tarvitaan asumista ja kaupallisia tiloja, kuten kauppoja ja vapaa-ajan palveluja.
Ennen jäähallit olivat julkisen sektorin hankkeita, nyt niitä toteutetaan osin yksityisellä rahalla. Sepoksen konseptissa esimerkiksi asunto-osakkeiden myynnillä kustannetaan tapahtumatilojen rakentamista.
– Asuntojen myyntivoitto vivutetaan osaksi areenan rakentamiseen tarvittavaa pääomaa, Kilpimaa kuvailee.
Ehdoton edellytys toteutumiselle on Kilpimaan mukaan se, että areena ja muu rakentaminen sijoittuvat asema-alueelle.
– Sijainti on ehdottoman kriittinen kysymys yksityisen rahoituksen kannalta. Rakennuskannan pitää sijaita alueella, jolla on kaupallista arvoa ja hyvin toimiva julkinen liikenne.
Nykyisen Raksilan hallin tienoo ei tule Kilpimaan mukaan kysymykseen.
Kustannushaarukka, 300–500 miljoonaa euroa, on vielä laaja, koska toistaiseksi ei ole ymmärrystä siitä, kuinka suuri asuntomäärä Oulun markkinaan voisi 3–5 vuodessa upota, Kilpimaa toteaa.
– Sijainti ja rakennusoikeuden määrä ratkaisevat sen lopulta.
Asema-alueen viiden hehtaarin tontista konsepti nielisi kaksi kolmasosaa, Kilpimaa arvioi.
Kaupunki päättää paikasta syksyyn mennessä
Oulun asema-alueen Raksilan puolta hallinnoiva valtionyhtiö Senaatin Asema-alueet Oy ei ole lähestynyt Sepos Oy:tä tai Oulun Ratapihan Kehitys Oy:tä areena- tai muissa hankkeissa.
Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen sanoo tuntevansa Sepos Oy:n Helsinki Garden -hankkeen lähinnä julkisuudessa olleiden tietojen kautta.
Hän ei paljasta, aikooko Senaatti neuvotella vastaavasta konseptista Oulun asema-alueen osalta.
Areenan toteuttaminen Oulun asema-alueelle on ollut Marttisen mukaan Oulun kaupungin toiveissa ja käytännössä kaupungin hankkeena, jossa Senaatti ei ole mukana.
Oulun kaupunginjohtajan Päivi Laajalan mukaan Oulun Ratapihan Kehitys Oy:n edustajat ovat esitelleet omaa konseptiaan kaupungin edustajille viime tammikuussa.
Laajala ei kommentoi asiaa enempää, mutta sanoo, että konseptin toteutuminen edellyttäisi sopimusta hankeyhtiön ja Senaatin välillä.
Kaupungin tavoitteena on allekirjoittaa Senaatin Asema-alueet Oy:n kanssa yhteistoimintasopimus asema-alueen kehittämisestä ensi syyskuun loppuun mennessä.
Sitä ennen kaupunki tekee selvityksen monitoimiareenasta, jossa tarkastellaan muun muassa sijaintivaihtoehtoja. Työ on Laajalan mukaan meneillään.
Selvitystä ollaan tekemässä myös keskusliikenneasemasta.
Tavoitteena on, että asema-alueen ensimmäisen vaiheen asemakaavan muutos hyväksyttäisiin vuonna 2022.
Purettava poliisi- ja oikeustalo on ollut esillä Oulun areenan sijoituspaikaksi.
Kaupunki ei vaikuta Partneraan
Partnera ilmoitti maaliskuun lopulla tilinpäätöstiedotteessa olevansa valmis lähtemään asema-alueen kehitysvaiheen päärahoittajaksi, jos Oulun Ratapihan Kehitys Oy saa vastuulleen alueen kehittämisen. Partnelran toimitusjohtajan Jari Pirkolan mukaan asiasta ei ole enempää kerrottavaa tässä vaiheessa.
Oulun kaupunki on Partneran suurin omistaja. Kaupunginjohtaja Laajala sanoo, ettei kaupunki ole pyrkinyt omistajana vaikuttamaan Partneran toimiin.
– Partneran hallitus johtaa yhtiön operatiivista toimintaa ja tekee sijoituksistaan päätökset itsenäisesti ja riippumattomasti.
Laajala korostaa, että kaupunki vaikuttaa yhtiön toimintaan yhtiökokouksessa ja sitä edeltävässä nimitysvaliokunnan työssä, joka valmistelee vuosittain hallituksen kokoonpanoa."