Mainos

Oulu – paska kaupunni?

  • 165 598
  • 660
Suosikkijoukkue
Kärpät
Oulun kaupunkipyöräjärjestelmään liittyen positiivisia uutisia:


Tällä kertaa neuvottelukierroksella on mukana viisi toimijaa (tsekkiläinen Freebike, KaupunkiPyörä Vantaa, englantilainen Beryl, amerikkalainen Shift Transit ja hollantilainen Deelfiets Nederland) ja järjestelmän palvelualueen suhteen tavoitteena on aiempaa järjestelmää vastaava kattavuus.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Oulun rautatieaseman korvilta pitäisi löytää kasvispainotteista safkaa iltapäivällä lounasajan ulkopuolella. Jos kyytipojaksi saa fiksun oluen, pisteet nousevat. Lisäksi edellytyksenä olisi suht nopea toimitus, ennen kun kulkupeli vaihtuu ja matka jatkuu. Saapi suositella.
 
Viimeksi muokattu:

HokiJone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Luleå HF, tehtaan takuu
Oulun rautatieaseman korvilta pitäisi löytää kasvispainotteista safkaa iltapäivällä lounasajan ulkopuolella. Jos kyytipojaksi saa fiksun oluen, pisteet nousevat. Lisäksi edellytyksenä olisi suht nopea toimitus, ennen kun kulkupeli vaihtuu ja matka jatkuu. Saapi suositella.
Rautatieaseman välittömässä lähesiyydessä on paljon aasialaisia ravintoloita. Rautatienkadun ja Kajaaninkadun kulmauksessa esim. intialainen Garam Masala. Tarjolla myös saman alueen oluita tuolla.
 

Glove

Jäsen
Ihan offtopiccia… Ostin viime viikolla ”Paska kaupunni” t-paidan. Ei varmaankaan voi kirjoittaa mistä, koska se lienee mainostamista.
 

Bunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Coyotes, Thrashers
Oulun rautatieaseman korvilta pitäisi löytää kasvispainotteista safkaa iltapäivällä lounasajan ulkopuolella. Jos kyytipojaksi saa fiksun oluen, pisteet nousevat. Lisäksi edellytyksenä olisi suht nopea toimitus, ennen kun kulkupeli vaihtuu ja matka jatkuu. Saapi suositella.
Käy Pikku Thaissa, jos sen paikan täytyy olla lähellä rautatieasemaa. Sieltä saattaa jopa löytyä jotain syömisen arvoista kasvisruokaakin.
Ja vinkkinä vältä kiinalaisia ja mielellään niitä intialaisiakin paikkoja. Thaimaalainen ja nepalilainen voittavat aina kiinalaisen ja intialaisen.
 

Jeesus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Käy Pikku Thaissa, jos sen paikan täytyy olla lähellä rautatieasemaa. Sieltä saattaa jopa löytyä jotain syömisen arvoista kasvisruokaakin.
Ja vinkkinä vältä kiinalaisia ja mielellään niitä intialaisiakin paikkoja. Thaimaalainen ja nepalilainen voittavat aina kiinalaisen ja intialaisen.
Erinomainen nepalilainenkin, Sauraha, löytyy jos jatkaa tuosta vielä 100 metriä eteenpäin.
 

Bunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Coyotes, Thrashers
Tälle vahva suositus! Meikäläisen ykköspaikkoja, todella hyvää ruokaa ollut joka kerta. Ja plussana vielä edullisuus, annokset siellä 15-18€ välillä.
Take Away olikohan 14,50€. Annoksen mukana tuleva naanleipä kruunaa kyllä tuon.
Varsinkin kana-annokset ovat kyllä loistavia.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Erinomainen nepalilainenkin, Sauraha, löytyy jos jatkaa tuosta vielä 100 metriä eteenpäin.

Sauraha on kyllä hyvä paikka. Omistajat on vanhoja opiskelukavereita, aina tulee käytyä moikkaamassa kun tilaisuus siihen on.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Menin kysymään taksilta suositukset ja sitten havahduin kesken kännykän räpläyksen kysymykseen, että "tässä on se pizzeria, jäätkö tänne?" No, jäin. La Festa, ihan ok peruspizzaa, nälkä lähti loppumatkan ajaksi, mitä nyt junassa kumosin vielä yhden oluen.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
" Jokelaisen mukaan Uroksella on noin kymmenen tytäryhtiötä eri maissa. Työntekijöitä on globaalisti vähän yli sata, joista Suomessa on noin 80 ja Oulussa yli 70." - Iltalehti
 

Pardus

Jäsen
Ouluun voi tulla hieno silta?


Nojoo, ehkä ihan nätti sitten valmiina. Kuitenkin vaatimattomimman näköinen kilpailuehdotuksista. Kaipa tuota kelpaa tästä parvekkeelta töllistellä. Kaupunginvarikon kohtaloa myös odottelen. Toivottavasti kaarevalle osalle löytyy järkevää käyttöä, ettei tarvitse purkaa. Kallis urakka joka tapauksessa, kuka ikinä siihen sitten ryhtyykään.
 

Skruf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Kärpät
Nojoo, ehkä ihan nätti sitten valmiina. Kuitenkin vaatimattomimman näköinen kilpailuehdotuksista. Kaipa tuota kelpaa tästä parvekkeelta töllistellä. Kaupunginvarikon kohtaloa myös odottelen. Toivottavasti kaarevalle osalle löytyy järkevää käyttöä, ettei tarvitse purkaa. Kallis urakka joka tapauksessa, kuka ikinä siihen sitten ryhtyykään.
Eiköhän tuohon tule joku saatanan Arinan kulmikas paska- kerranki ois ollu edes ehdolla jotain muuta.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Eiköhän tuohon tule joku saatanan Arinan kulmikas paska- kerranki ois ollu edes ehdolla jotain muuta.

Tuohonhan voisi veden päälle rakentaa Prisman, siitä käyttötavaraosaston ja maitohyllyn ohi toiselle puolelle. Kaupunki toki paaluttaa tontin omalla rahalla. Kauppa on auki 8-22, jolloin tuosta pääsee läpi. Kassat vaan molempiin päihin. Kaikille sivuille isot Arinan logot! Olisi ainakin täysin uniikki ratkaisu.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Yliopiston Raksilan kampushanke karille lopullisesti – odotettavissa uusia kiistoja

Suomessahan on yleisestikin tapana joko kiirehtiä kaikkeen uuteen (Turun tauti) tai yrittää torpata kaikki kehitys. Oulussa tämä kyky on jalostunut upeisiin mittoihin ja keskustan elävyyden kannalta merkittävin hanke vuosikymmeniin kaadettiin lopullisesti tänään. Yliopisto saa jäädä suolle ja Raksilassa toivotaan matkakeskuksen tuovan edes osan siitä kävijämäärästä, joka oppilaitoksen pakottamana olisi joutunut kaupungin keskeisille seuduille käppäilemään.

Yliopiston siirron vastustus oli monella tavalla poikkeuksellinen näytös, jopa kansanliikkeen kaltainen. Erikoisinta siinä oli, ettei mitään yritetty suojella vaan yliopisto olisi kasvanut joka tapauksessa purettavien homehtuvien peltomarkettien tilalle. Muuttoa vastustivat vauvasta vaariin kaikki yliopistoelämään täysin kuulumattomatkin ihmiset Pro Linnanmaa-liikkeen siipien alla.

Kaleva kirjoitti aiheesta ansiokkaan artikkelinkin: Näkökulma: Yliopiston kampushankkeen vastustus on täysin poikkeuksellinen näytelmä – viestinnässä näkyy hybridivaikuttamisen piirteitä

Miksi yliopiston siirtäminen olisi ollut järkevää? Oulu on jäämässä pysyvästi kaupunkikilpailussa rohkeasti investoivien ja jo valmiiksi maantieteellisistä sijainneistaan hyötyvien pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen taakse. Tulevaisuuden suuria vetovoimatekijöitä ovat tutkimusten mukaan elävyys, kaupunkikulttuuri ja laajat palveluverkostot. Näissä Oulu on jo pitkään ollut asukasmäärään suhteutettuna Suomen heikoimpien joukossa. Oulu sementoi itseään yhä vahvemmin valtavaksi - ja väestökehityksen vuoksi hiljalleen tyhjentyvien - nukkumalähiöiden kollaasiksi. Tältä näyttää keskusta-puolueen suunnittelema "kaupunki". Täältä on ilo muuttaa pois.
 

Murskaaja

Jäsen
Oulun kaupunkikuva (=yksi kortteli + tori kesällä) halutaan jättää vanhuksille ja keski-ikäisille tuulitakeille.

Yliopiston sijaitseminen keskellä pusikkoa 10 km keskustasta on suurin syy, miksi Oulusta ei koskaan voida puhua oikeana kaupunkina. Hävettää ja muutto on täälläkin edessä jossain vaiheessa.
 

Laiskiainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, AC Oulu
Päin vastoin, kuin kaksi edellistä kirjoittajaa minä olen erittäin tyytyväinen, siitä että kampushanke kaatui toistaiseksi, mutta eiköhän parin vuoden päästä yliopisto keksi itselleen jonkin yhtä järjettömän paikan, joka sitten ajetaan läpi. Tahtoisinkin tuoda seuraavassa vähän esiin näkökulmaa siitä, millaista tätä hanketta oli vastustaa.

Sen verran myönnän heti kärkeen, että Pro-Linnanmaahan liityy epäselvyyksiä, mutta muuten mielestäni koko Raksila hanke oli, kuin Heikki Luoman ja Jukka Mäkisen tuotannosta. Olen itse sellaisen alan ainejärjestön puheenjohtaja, ja viime vuoden koulutuspoliittinen vastaava, joka olisi siirretty Raksilaan, ja oman alani, ja itse asiassa koko tiedekunnan kannalta siirto olisi ollut huono asia, kuin myös todennäköisesti koko yliopiston näkökulmasta.

Yhdessä muiden ainejärjestöjen yritimme selvittää hankkeen vaikutuksia itseemme viime vuoden joulusta saakka saamatta käytännössä virallisilta tahoilta minkäänlaisia vastauksia. Viime syksynä meille taasen alettiin kertoa, että olemme myöhässä, tai ettemme vain ymmärrä tarpeeksi.

Tämän jälkeen päätimme hieman kettuuntuneina laittaa hommaan vähän lisää kierroksia, huipentuen mielenosoituksen järjestämiseen. Juuri miekkarin alla Kaleva julkaisikin @olkikuukkeli n linkittämän Kalevan artikkelin, jossa meidän tulkintamme mukaan myös meidät opiskelijat rinnastettiin hybridivaikuttamiseen, vaikka kaikki meiltä mukanaolleet tosiasiassa olivat noin vuoden ajan upottaneet ihan vapaaehtoisesti vapaa-aikaansa asiaan paneutumiseksi.

Omasta mielestäni tässä hankkeessa isoja ongelmia olivat muun muassa seuraavat seikat:

1. Linnanmaan kampus on Euroopan suurin yhtenäinen sisäkampus mahdollistaen aivan poikkeuksellisen poikkitieteellisyyden. Miksei tätä seikkaa voitu nähdä vahvuutena, kuin vasta ihan lopussa?

2. Psoasin mukaan Yliopistonkadun 1970-luvulla rakennetut opiskelijasunnot ovat finaalissa, sillä ne on rakennettu hintasyistä hutaisten. Miten on mahdollista, että samoihin aikoihin rakennetut kampuksen vanhimmat osat voivat olla yhtä lailla finaalissa?

3. Yliopiston päätehtävä ei ole tuoda pöhinää keskustaan. Lisäksi miten sitä pöhinää keskustaan edes syntyisi, jos kaikki opiskelisivat visioiden mukaan pääosin etänä, ja jopa toiselta puolelta maailmaa käsin?

4. Tarina keskustakampusta muuttui monta kertaa. Ensin Oamkin piti muuttaa Linnanmaalle synenergiaetujen vuoksi, sen jälkeen Kaikkien yliopiston alojen piti muuttaa Raksilaan, sen jälkeen vain muutaman tiedekunnan, ja lopulta haluttiin taas rakentaa superkampus.

5. Jos Yliopiston johdon mukaan Linnanmaan kampus vetelee viimeisiään, ja on homeessa, olisiko lukiolaisten ja ylä-astelaisten sijoittaminen näihin tiloihin vastuullista. Itse epäilen, että ammattikorkean, ja norssin siirto oltaisiin tehty, siksi että Linnanmaan kieltämättä kalliille vuokralle oltaisiin saatu toinen maksaja.

6. Suunniteltu kampus olisi ollut aivan liian pieni ja pieneen tilaan ahdettu, ja monien erikoistilojen sijoittaminen sinne olisi ollut hankalaa. Lisäksi myöskin tiedekirjasto Pegasoksen kohtalosta kukaan ei tuntunut tietävän mitään. Pegasoksen vapaakappaleoikeus on elintärkeää Pohjois-Suomalaiselle tutkimukselle, mutta neliöitä tämän kokoelman säilytykseen ei oltaisi budjetoitu mihinkään.

7. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja, ja pääsihteeri toimivat ainoina opuskelijaedustajina suunnitteluryhmässä. Heiltä tietojen saanti oli vaikeaa, ja heidän kannattaessa hanketta syntyi julkisuuteen narratiivi, että opiskelijat olisivat hankkeen takana, jonka alta toisenlaisten äänten esiin tuonti oli todella hankalaa.

8. Alentuva suhtautuminen huolenaiheisiin. Kun yrittimme hoitaa yhteydenpitoa hankkeseen liittyen virallisia teitä pitkin saimme aina vastauksiksi konsulttijargonia asioiden vierestä, jonka jälkeen saimme aina kuulla, kuinka emme ymmärrä, tai tiedä tarpeeksi. Alettuamme ajamaan asioita voimallisemmin olimmekin sitten trolleja, menneisyyden ääniä, ja lopulta hybridivaikuttajia. Ylipäätään jäi kuva, että asia olisi päätetty pienessä piirissä, ja meihin ikäviä kysymyksiä esittäviin suhtauduttiin pakollisena pahana.

Lyhyesti sanottuna näin edunvalvonta näkökulmasta keskustakampus asia oli kova taistelu tuulimyllyjä vastaan, ja Raksilan kampuksen kaatuminen tuntuu työvoitolta, vaikkei asiasta meille opiskelijoille taida lopulta kuulua, kuin pienehkö osa kunniasta. Yliopiston visiotyöryhmä varmaankin ehdottaa aikanaan, jotain Raksilan kanssa samat ongelmat mukanaan tuovaa ratkaisua, mutta sen aika näyttää.

Edit typoja
 
Viimeksi muokattu:

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Omasta mielestäni tässä hankkeessa isoja ongelmia olivat muun muassa seuraavat seikat:

1. Linnanmaan kampus on Euroopan suurin yhtenäinen sisäkampus mahdollistaen aivan poikkeuksellisen poikkitieteellisyyden. Miksei tätä seikkaa voitu nähdä vahvuutena, kuin vasta ihan lopussa?

2. Psoasin mukaan Yliopistonkadun 1970-luvulla rakennetut opiskelijasunnot ovat finaalissa, sillä ne on rakennettu hintasyistä hutaisten. Miten on mahdollista, että samoihin aikoihin rakennetut kampuksen vanhimmat osat voivat olla yhtä lailla finaalissa

3. Yliopiston päätehtävä ei ole tuoda pöhinää keskustaan. Lisäksi miten sitä pöhinää keskustaan edes syntyisi, jos kaikki opiskelisivat visioiden mukaan pääosin etänä, ja jopa toiselta puolelta maailmaa käsin?

4. Tarina keskustakampusta muuttui monta kertaa. Ensin Oamkin piti muuttaa Linnanmaalle synenergiaetujen vuoksi, sen jälkeen Kaikkien yliopiston alojen piti muuttaa Raksilaan, sen jälkeen vain muutaman tiedekunnan, ja lopulta haluttiin taas rakentaa superkampus.

5. Jos Yliopiston johdon mukaan Linnanmaan kampus vetelee viimeisiään, ja on huoneessa, olisiko lukiolaisten ja ylä-astelaisten sijoittaminen näihin tiloihin vastuullista. Itse epäilen, että ammattikorkean, ja norssin siirto oltaisiin tehty, siksi että Linnanmaan kieltämättä kalliille vuokralle oltaisiin saatu toinen maksaja.

6. Suunniteltu kampus olisi ollut aivan liian pieni ja pieneen tilaan ahdettu, ja monien erikoistilojen sijoittaminen sinne olisi ollut hankalaa. Lisäksi myöskin tiedekirjasto Pegasoksen kohtalosta kukaan ei tuntunut tietävän mitään. Pegasoksen vapaakappaleoikeus on elintärkeää Pohjois-Suomalaiselle tutkimukselle, mutta neliöitä tämän kokoelman säilytykseen ei oltaisi budjetoitu mihinkään.

7. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja, ja pääsihteeri toimivat ainoina opuskelijaedustajina suunnitteluryhmässä. Heiltä tietojen saanti oli vaikeaa, ja heidän kannattaessa hanketta syntyi julkisuuteen narratiivi, että opiskelijat olisivat hankkeen takana, jonka alta toisenlaisten äänten esiin tuonti oli todella hankalaa.

8. Alentuva suhtautuminen huolenaiheisiin. Kun yrittimme hoitaa yhteydenpitoa hankkeseen liittyen virallisia teitä pitkin saimme aina vastauksiksi konsulttijargonia asioiden vierestä, jonka jälkeen saimme aina kuulla, kuinka emme ymmärrä, tai tiedä tarpeeksi. Alettuamme ajamaan asioita voimallisemmin olimmekin sitten trolleja, menneisyyden ääniä, ja lopulta hybridivaikuttajia. Ylipäätään jäi kuva, että asia olisi päätetty pienessä piirissä, ja meihin ikäviä kysymyksiä suhtauduttiin pakollisena pahana.

Lyhyesti sanottuna näin edunvalvonta näkökulmasta keskustakampus asia oli kova taistelu tuulimyllyjä vastaan, ja Raksilan kampuksen kaatuminen tuntuu työvoitolta, vaikkei asiasta meille opiskelijoille taida lopulta kuulua, kuin pienehkö osa. Yliopiston visiotyöryhmä varmaankin ehdottaa aikanaan, jotain Raksilan kanssa samat ongelmat mukanaan tuovaa ratkaisua, mutta sen aika näyttää.

Yritän vastata kompaktisti kun nukkumatti jo kolkuttelee ovelle.

Ensinnäkin Oulun yliopisto on oman aikansa tuote. Yhteiskampuksen piti tosiaan lisätä poikkitieteellistä työskentelyä ja what not, mutta esim. omalla alallani - joka sopii loistavasti poikkitieteelliseen opiskeluun - yhteistyö oli käytännössä täysin minimaalista ja sitä jopa keinotekoisesti rajoitettiin (historian puolelta ei saanut enää opiskella kauppiksen päiväluennoilla yms.).

Se on tietysti totta, ettei yliopiston tehtäviin kuulu minkään kaupungin elävöittäminen. Sitä enemmän projektin vastustus kaupungin asukkaiden taholta hämmentää - mittavaa ulkopuolista rahoitusta, kaupungin suurimman ongelman helpotusta ja valtavaa kehityspotentiaalia (käytännössä keskustaa olisi oikeasti voinut laajentaa radan toiselle puolelle "helposti") vastustetaan suunnilleen verissä päin, suorastaan tehokkaammin kuin aikoinaan esim. vanhojen oululaisten rakennusten purkamista.

Koko hankkeen vastustuksen periaatteellisuudesta kertoo juuri yksityiskohtiin takertuminen hankesuunnitelmavaiheessa, jossa projektin yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Ongelmiin ja yksityiskohtiin puututaan kaavan tulevissa vaiheissa. Tiedän tämän, koska olen ollut (ihan eri projekti kyllä) suunnittelemassa ~25 000 kemmin hanketta vuosikaudet. Edes tässä vaiheessa kun ollaan menossa sen kanssa valtuustoon asti, eivät kaikki yksityiskohdat ole tai voikaan olla selvillä.

Linnanmaan kampuksen tulevat käyttötarkoitukset, sen terveiden osien hyödyntäminen yms. on Oulun kaupungin ja yliopistonkin kannalta täysin toisarvoinen kysymys siihen nähden, mitä keskustakampuksella olisi voitu saavuttaa. Yksityiset yritykset yrittävät välttää uponneiden kustannusten harhaa tai ns. sitoutumisen eskalaatiota hyvästä syystä. Pro Linnanmaalle kyseinen ajatusvirhe oli kenties keskeisin argumentti Raksilan kampuksen vastustamisessa.

Raksilasta on vielä kaiken lisäksi vapautumassa merkittävä määrä maata suunnitellun ja kuopatun Raksilan kampuksen vierestä oikeustalon, Raksilan paloaseman ja uimahallin purkamisen vuoksi (vaikka kaikkia ei purettaisikaan). Käytännössä Oulu tuhri tilaisuuden Tampere-tason investoinneille, koska yliopiston lisäksi kukaan muu tuskin pystyy tai haluaa vastaavan tason rahallista panostusta Oulun keskustan kehittämiseksi tehdä. Keskustan koko olisi lyhyellä aikavälillä voinut maantieteellisesti jopa tuplaantua ja vastaavan kokoluokan kaupunkien vetovoimaero merkittävästi kaventua. Nyt alueella nousee korkeintaan uusi ostari. Huraa.

Sen allekirjoitan kyllä täysin, että hankkeen markkinointi ja viestintä epäonnistui ja Raksilan kampuksen vastustajat hyödynsivät tämän täysimittaisesti. Selvästi projektia aloiteltiin uskoen sen positiiviseen vastaanottoon, mikä oli hyvin kaukana totuudesta. Olisi ollut järkevää hyödyntää projektin esittelyssä markkinoinnin asiantuntijaa ja palkata armeija puolustusasianajajia kehittelemään vasta-argumentteja sekä rationaalisia että irrationaalisia opponentteja vastaan. Ja toisaalta tehdä prosessista paljon nähtyä inklusiivisempi, jotta kuvailemasi tuntemukset eivät olisi olleet niin yleisiä. Nyt kokemus yliopiston toiminnasta oli monella autoritaarinen, eikä Raksilan kampuksella ollut mitään todellisia mahdollisuuksia alkumetreiltä lähtien.
 

Redimor

Jäsen
Se tässä yliopistogatessa jäi epäselväksi, että millä laskuopilla siellä saatiin keskustan vuokrahinta matalammaksi kuin linnanmaan.

Toisekseen, miksei yliopisto voi ottaa sairaalasta esimerkkiä ja rakentaa vaikka kolme tornia tai muuta vastaavaa? Samalla voi päivittää ne asuntolat siinä vieressä.

Jotenkin tuntui koko idea olevan vain päästä linnanmaalta pois, eikä niinkään väliä sillä mitä itse käyttäjät asiasta ajattelevat.
 

Karpat46

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Україна
4. Tarina keskustakampusta muuttui monta kertaa. Ensin Oamkin piti muuttaa Linnanmaalle synenergiaetujen vuoksi, sen jälkeen Kaikkien yliopiston alojen piti muuttaa Raksilaan, sen jälkeen vain muutaman tiedekunnan, ja lopulta haluttiin taas rakentaa superkampus.
Olen seurannut tätä saagaa ulkopuolisena, pääasiassa median tietojen valossa. Tämä oli alusta asti suurin ihmetyksen aihe ja teki koko hankkeesta äärimmäisen epäilyttävän alusta asti. Missään vaiheessa ei ollut suunnitelmaa ja se vaihtui sen mukaan kuka kysyi tai miten asenneilmasto muuttui. Lisäksi Kalevan valjastaminen alusta asti hankkeen puolestapuhujaksi oli hyvin erikoinen veto. Tai oikeastaan siinä taisi olla kaksi toimittajaa. Todennäköisesti he ovat olleet tässä ns. hyödyllisiä idiootteja, mutta katsotaan jaksaako joku lähtä kaivamaan enää syvemmältä nyt kun hanke kuopattiin. Joka tapauksessa hanke yritettiin alusta asti lyödä runttaamalla alkuun ja läpi, eikä sitä ja sen tarpeellisuutta osattu johdonmukaisesti perustella missään vaiheessa.
6. Suunniteltu kampus olisi ollut aivan liian pieni ja pieneen tilaan ahdettu, ja monien erikoistilojen sijoittaminen sinne olisi ollut hankalaa. Lisäksi myöskin tiedekirjasto Pegasoksen kohtalosta kukaan ei tuntunut tietävän mitään. Pegasoksen vapaakappaleoikeus on elintärkeää Pohjois-Suomalaiselle tutkimukselle, mutta neliöitä tämän kokoelman säilytykseen ei oltaisi budjetoitu mihinkään.
Median ulkopuolelta kuulin eräältä hankkeen puuhamieheltä perustelun, että Linnanmaan kampus on liian iso. Voitteko kuvitella? Lisäksi sieltä tuli perusteluna nämä etukäteen tilatut tutkimukset siitä, että keskustan kylkeen rakennettava uusi yliopisto tulee halvemmaksi kuin olemassa oleva, valmis yliopisto. Uskoo ken tahtoo.
8. Alentuva suhtautuminen huolenaiheisiin. Kun yrittimme hoitaa yhteydenpitoa hankkeseen liittyen virallisia teitä pitkin saimme aina vastauksiksi konsulttijargonia asioiden vierestä, jonka jälkeen saimme aina kuulla, kuinka emme ymmärrä, tai tiedä tarpeeksi. Alettuamme ajamaan asioita voimallisemmin olimmekin sitten trolleja, menneisyyden ääniä, ja lopulta hybridivaikuttajia. Ylipäätään jäi kuva, että asia olisi päätetty pienessä piirissä, ja meihin ikäviä kysymyksiä esittäviin suhtauduttiin pakollisena pahana.
Tuo hybridivaikuttamissyytös oli kirsikka kakun päälle Kalevan ala-arvoisessa aiheen käsittelyssä. Alusta alkaen prosessi yritettiin saada väkisin runnomalla käyntiin ja koko prosessin ajan lehti itse suolsi, kenen etuja tässä nyt sitten ikinä ajettiinkaan, hankkeen pravdaa ja yritti vähätellä ja mitätöidä vastakkaiset äänet. Puistattavaa.

*******

Täydellinen näköalattomuus ja selkeän vision puute on vaivannut Oulua jo vuosikymmeniä. Ehdotellaan ties mitä gimmickiä millä saataisiin sitä vetovoimaa, mutta sellainen perusasioista kumpuava identiteetin ja houkuttelevuuden rakentaminen unohdetaan täysin. Tämä Allas Sea pool tulee olemaan seuraava surullinen episodi näissä gimmick yritelmien saagassa. Terwa tower eteneekin jo hyvässä myötätuulessa ja se saadaan hienosti siihen Oulun kuvatuimman puutaloidyllin viereen maisemaa komistamaan.

Paljon puhutaan siitä, että Oulussa ei saada mitään hanketta käyntiin, mutta voisiko se johtua siitä, että ideat on paskoja?
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Täydellinen näköalattomuus ja selkeän vision puute on vaivannut Oulua jo vuosikymmeniä. Ehdotellaan ties mitä gimmickiä millä saataisiin sitä vetovoimaa, mutta sellainen perusasioista kumpuava identiteetin ja houkuttelevuuden rakentaminen unohdetaan täysin. Tämä Allas Sea pool tulee olemaan seuraava surullinen episodi näissä gimmick yritelmien saagassa. Terwa tower eteneekin jo hyvässä myötätuulessa ja se saadaan hienosti siihen Oulun kuvatuimman puutaloidyllin viereen maisemaa komistamaan.

Paljon puhutaan siitä, että Oulussa ei saada mitään hanketta käyntiin, mutta voisiko se johtua siitä, että ideat on paskoja?

Osittain varmasti tästäkin. Yliopiston muuttohan ei sinänsä ole/ollut mikään kaupungin oma idea vaan lähinnä lahja yliopiston hallitukselta Oululle, jonka päälle sitten väännettiin tortut. Linnanmaan kampus on hyvä esimerkki siitä, miksi Oulun ongelmia on niin vaikea korjata. Kaupunkia on yksinkertaisesti suunniteltu huolimattomasti ja lyhytnäköisesti jo vuosikymmenten ajan. Mainittu yliopistokin rakennettiin kirjaimellisesti keskelle suota aikoinaan, koko prosessin ollessa lähes surkuhupaisa. Alun perin ehdotettiin Virpiniemeä...

Oulussa jätetään hyvät ideat toteuttamatta. Esimerkiksi Tuira suunniteltiin keskustan jatkoksi ja siinähän näkyykin pätkä umpikorttelia kivijalkoineen (toki nelikaistaisen autotien halkomana), mutta valmiiksi rakentamisen sijaan päädyttiin suunnittelemaan loputon määrä lähiöitä aina vain kauemmaksi ja kauemmaksi keskustasta lainkaan ottamatta huomioon esimerkiksi sitä, miten julkisen liikenteen voisi järkevällä budjetilla järjestää.

Oulussa on ollut poikkeuksellinen mahdollisuus rakentaa maailman pohjoisinta suurta ja vetovoimaista kaupunkia, mutta väärin perustein muodostunut hybris ("loputtomat" pohjoisten kylien maalta muuttajat) on antanut olettaa, että mitään ei voi tehdä väärin, Oulu vain kasvaa ja kasvaa. No, teknoihme ei kestänytkään ikuisesti, eikä Lapissa ollutkaan loputonta lahjakkaiden nuorten poolia, josta kaupunki voi ammentaa talouskasvua. Lestadiolaisetkaan eivät lisäänny entiseen malliin. Nyt vaikuttaa siltä, että olisi ehkä sittenkin ollut järkevää parantaa kulttuurielämän edellytyksiä ja keskittää ihmisiä tiiviimmin kaupunkipalveluita käyttämään.

Se on kuitenkin huomiolle pantavaa, että Oulun nykymalli sopii tämän hetken oululaisille hyvin. Kaupungin kaavoitus- ja muu politiikka on ollut markkinaehtoista ja taipunut siihen, että suurin osa pohjoisen asukkaista - ja suomalaisista yleensä - haluaa omat seinät, kaksi autoa, nurmikon leikattavaksi ja lumet kolattavaksi. Onko tämä sitten tulevaisuudessa kestävä kaupunkisuunnittelun lähtökohta, se varmaan nähdään parissa vuosikymmenessä. Kaltaisilleni urbaanista elämästä pitävälle tilanne on siinäkin mielessä valitettava, että kaupunkimainen elämä on Suomessa kallista, koska se keskittyy käytännössä kolmeen kaupunkiin. Niissä kysyntä kasvaa ympäri Suomen kasvavan muuttohalukkuuden myötä, Oulun kaltaiset paikat toisaalta pysyvät asukkaille edullisina.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös