Päin vastoin, kuin kaksi edellistä kirjoittajaa minä olen erittäin tyytyväinen, siitä että kampushanke kaatui toistaiseksi, mutta eiköhän parin vuoden päästä yliopisto keksi itselleen jonkin yhtä järjettömän paikan, joka sitten ajetaan läpi. Tahtoisinkin tuoda seuraavassa vähän esiin näkökulmaa siitä, millaista tätä hanketta oli vastustaa.
Sen verran myönnän heti kärkeen, että Pro-Linnanmaahan liityy epäselvyyksiä, mutta muuten mielestäni koko Raksila hanke oli, kuin Heikki Luoman ja Jukka Mäkisen tuotannosta. Olen itse sellaisen alan ainejärjestön puheenjohtaja, ja viime vuoden koulutuspoliittinen vastaava, joka olisi siirretty Raksilaan, ja oman alani, ja itse asiassa koko tiedekunnan kannalta siirto olisi ollut huono asia, kuin myös todennäköisesti koko yliopiston näkökulmasta.
Yhdessä muiden ainejärjestöjen yritimme selvittää hankkeen vaikutuksia itseemme viime vuoden joulusta saakka saamatta käytännössä virallisilta tahoilta minkäänlaisia vastauksia. Viime syksynä meille taasen alettiin kertoa, että olemme myöhässä, tai ettemme vain ymmärrä tarpeeksi.
Tämän jälkeen päätimme hieman kettuuntuneina laittaa hommaan vähän lisää kierroksia, huipentuen mielenosoituksen järjestämiseen. Juuri miekkarin alla Kaleva julkaisikin
@olkikuukkeli n linkittämän Kalevan artikkelin, jossa meidän tulkintamme mukaan myös meidät opiskelijat rinnastettiin hybridivaikuttamiseen, vaikka kaikki meiltä mukanaolleet tosiasiassa olivat noin vuoden ajan upottaneet ihan vapaaehtoisesti vapaa-aikaansa asiaan paneutumiseksi.
Omasta mielestäni tässä hankkeessa isoja ongelmia olivat muun muassa seuraavat seikat:
1. Linnanmaan kampus on Euroopan suurin yhtenäinen sisäkampus mahdollistaen aivan poikkeuksellisen poikkitieteellisyyden. Miksei tätä seikkaa voitu nähdä vahvuutena, kuin vasta ihan lopussa?
2. Psoasin mukaan Yliopistonkadun 1970-luvulla rakennetut opiskelijasunnot ovat finaalissa, sillä ne on rakennettu hintasyistä hutaisten. Miten on mahdollista, että samoihin aikoihin rakennetut kampuksen vanhimmat osat voivat olla yhtä lailla finaalissa?
3. Yliopiston päätehtävä ei ole tuoda pöhinää keskustaan. Lisäksi miten sitä pöhinää keskustaan edes syntyisi, jos kaikki opiskelisivat visioiden mukaan pääosin etänä, ja jopa toiselta puolelta maailmaa käsin?
4. Tarina keskustakampusta muuttui monta kertaa. Ensin Oamkin piti muuttaa Linnanmaalle synenergiaetujen vuoksi, sen jälkeen Kaikkien yliopiston alojen piti muuttaa Raksilaan, sen jälkeen vain muutaman tiedekunnan, ja lopulta haluttiin taas rakentaa superkampus.
5. Jos Yliopiston johdon mukaan Linnanmaan kampus vetelee viimeisiään, ja on homeessa, olisiko lukiolaisten ja ylä-astelaisten sijoittaminen näihin tiloihin vastuullista. Itse epäilen, että ammattikorkean, ja norssin siirto oltaisiin tehty, siksi että Linnanmaan kieltämättä kalliille vuokralle oltaisiin saatu toinen maksaja.
6. Suunniteltu kampus olisi ollut aivan liian pieni ja pieneen tilaan ahdettu, ja monien erikoistilojen sijoittaminen sinne olisi ollut hankalaa. Lisäksi myöskin tiedekirjasto Pegasoksen kohtalosta kukaan ei tuntunut tietävän mitään. Pegasoksen vapaakappaleoikeus on elintärkeää Pohjois-Suomalaiselle tutkimukselle, mutta neliöitä tämän kokoelman säilytykseen ei oltaisi budjetoitu mihinkään.
7. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja, ja pääsihteeri toimivat ainoina opuskelijaedustajina suunnitteluryhmässä. Heiltä tietojen saanti oli vaikeaa, ja heidän kannattaessa hanketta syntyi julkisuuteen narratiivi, että opiskelijat olisivat hankkeen takana, jonka alta toisenlaisten äänten esiin tuonti oli todella hankalaa.
8. Alentuva suhtautuminen huolenaiheisiin. Kun yrittimme hoitaa yhteydenpitoa hankkeseen liittyen virallisia teitä pitkin saimme aina vastauksiksi konsulttijargonia asioiden vierestä, jonka jälkeen saimme aina kuulla, kuinka emme ymmärrä, tai tiedä tarpeeksi. Alettuamme ajamaan asioita voimallisemmin olimmekin sitten trolleja, menneisyyden ääniä, ja lopulta hybridivaikuttajia. Ylipäätään jäi kuva, että asia olisi päätetty pienessä piirissä, ja meihin ikäviä kysymyksiä esittäviin suhtauduttiin pakollisena pahana.
Lyhyesti sanottuna näin edunvalvonta näkökulmasta keskustakampus asia oli kova taistelu tuulimyllyjä vastaan, ja Raksilan kampuksen kaatuminen tuntuu työvoitolta, vaikkei asiasta meille opiskelijoille taida lopulta kuulua, kuin pienehkö osa kunniasta. Yliopiston visiotyöryhmä varmaankin ehdottaa aikanaan, jotain Raksilan kanssa samat ongelmat mukanaan tuovaa ratkaisua, mutta sen aika näyttää.
Edit typoja