Andrés Iniestan lienee tyypillinen jalkapalloilija, häntä ei pidä syyttää siitä, että hänellä on kulttuurissaan hyppiminen tilanteessa kuin tilanteessa. Pelissä palkitaan huijaamisesta, ja sille on tietty yleinen hyväksyntä. Nyt vain huijaus meni läpi pariin otteeseen parhaasssa mahdollisessa paikassa. Se, että Arjen Robben kierii aina joka tilanteessa (paitsi siinä puolittaisessa läpiajossa, jossa Puyolin kontaktin jälkeen olisi pitänyt heittää uimahyppy kierteellä) ei suinkaan ole anteeksiantoperuste, päinvastoin.
Lajin sosioekonominen tausta selittää lajiin pesiytynyttä kulttuuria monella tasolla. Kansainvälisten ja kansallisten liittojen tehtävä ei ole kadehdittava. Eikä ongelmia ole vain kentällä pelaajien parissa, merkittävät jalkapalloseurat, FC Barcelonasta ja Real Madridista alkaen, ovat jatkuvasti otsikoissa vähemmän mairittelevissa yhteyksissä.
Greg Louganis ja Andrés Iniesta ovat kuin kaksi marjaa, mutta miten paljon jalkapallo ja hevosurheilu muistuttavat toisiaan? Kansalaisaktivismin ja boikottien paikka, ainakin siihen saakka kun liitot tarttuvat tosissaan lajin moninaisiin lieveilmiöihin. Veikkausliigan pelit jäävät kyllä nyt katsomatta televisionkin puolella.