Opiskelijaketju – opiskelua vai pelkkää hauskanpitoa?

[Kumielvis]

Oppariprosessi on nyt alkanut tänä syksynä ja tänään tuli vahvistus että meidän opparille olisi tilaaja. Mainiota:) Koko homma on vasta hyvin aluillaan ja ideaa pitää jalostaa eteenpäin mutta kyllä tästä on helvetin hyvä lähteä liikkeelle.

 

[Deko]

Vastauksena otsikon kysymykseen, kuuden viikon (seitsemän, jos orientoivakin lasketaan) perusteella tietysti sekä että. Ilman hauskanpitoa ja eri fuksitapahtumiin osallistumista on hyvin vaikea tutustua kanssaopiskelijoihin (toki ymmärrän etteivät kaikki tavoittele tätä) ja ilman kampuksella ja luennoilla pyörimistä on luonnollisesti hyvin vaikeaa olla "yksi meistä" (toki jälleen ymmärrän etteivät kaikki tavoittele tätä). Yhteiset kokemukset yhdistävät niin laitoksella kuin sen ulkopuolellakin.

Noin yleisesti pitää olla hyvin tyytyväinen siihen, että matematiikan (ja tilastotieteen) opiskelu on Kumpulassa tehty erittäin miellyttäväksi ja toisin kuin ymmärtääkseni monessa muussa paikassa, opiskelijalähtöisyyteen on oikeasti panostettu monin eri tavoin. Matikkakin on maistunut odotettua paremmin, vaikka alun teoreettisuudella peloteltiinkin jonkin verran eikä motivaationkaan kanssa ole toistaiseksi ollut juuri minkäänlaisia ongelmia, itse asiassa kertaakaan ei ole tehnyt tiukkaa jäädä luentojen jälkeen useammaksi tunniksi tekemään tehtäviä, mistä iso kiitos kuuluu yllä mainitulle opiskelijalähtöisyydelle. Luultavasti sekin on helpottanut opintojen alkua, että on voinut keskittyä täysillä vain yhteen "aineeseen" (lainausmerkeissä siksi, että kolmen kurssini sisällöt kuitenkin poikkeavat toisistaan suuresti), toisin kuin lukiossa.

 

[Valioyksilö]

Miten lukio-dropout voisi pärjätä yliopistossa? Voiko liike- ja kansantaloustieteen ottaa ns. haltuun tankkaamalla kirjoja vajaan vuoden? Elintarvike- ja kuluttajaekonomia kiinnostaisi - alaan liittyvää praktista ruohonjuuritason työkokemusta on jo varsin laajasti takana.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Miten lukio-dropout voisi pärjätä yliopistossa? Voiko liike- ja kansantaloustieteen ottaa ns. haltuun tankkaamalla kirjoja vajaan vuoden? Elintarvike- ja kuluttajaekonomia kiinnostaisi - alaan liittyvää praktista ruohonjuuritason työkokemusta on jo varsin laajasti takana.

En ole ihan viime aikoina seurannut tilastoja, mutta välillä noihin on ollut aika työlästä päästä sisään Helsingin yliopistoon. Sisäänpääsy opiskelijaksi lienee hyvinkin hankalin este matkalla elintarviketieteiden maisteriksi. Erityislahjakkuutta vaativia juttuja ei kummastakaan mainitsemastasi pääaineesta valmistuvan tarvitse ottaa, esimerkiksi kovin matemaattista kamaa tutkintojen ei tarvitse sisältää. Kuluttajaekonomian puolella joku opiskelija voi kokea kansantaloustieteen puolelta ekonometrian hyödylliseksi sivuaineeksi, ja se on ehkä matemaattisinta tavaraa joka voisi tulla kysymykseen. Ekonometrian opinnot eivät käsittääkseni edelleenkään kuulu ETM-tutkinnon vaatimuksiin (voin erehtyäkin), ellei jokin yksittäinen kurssi jollakin tapaa sivua aihetta. Kieliopintoja on vähäsen, eikä elintarvike-ekonomiasta valmistuvalle ole lainkaan huono ajatus hallita kieliä vähän keskimääräistä paremmin. Vähimmäisvaatimukset eivät ole tässäkään kovin pahat.

Taloustieteen laitoksen kaikille opiskelijoille taitavat kuulua kansantaloustieteen perustason opinnot, eli vähintään yksi kurssi mikro- ja toinen makrotaloustiedettä. Monelle nuo ovat aika uusia asioita opintojen alussa, eikä lukio anna kansantaloustieteen alkeita varten kummoistakaan pohjaa. Tuon suhteen ei siis ole ratkaisevaa, vaikka lukio ei olisikaan käytynä, kunhan pääsee sisään. Kansantaloustieteeseen perehtyminen vaikka vuoden verran ennen opintojen alkua on hyvä ajatus, muutenkin kuin pääsykokeita ajatellen. Ekan vuoden perusopintoja nuo kuitenkin ovat, eli kansantalous odottaa uutta opiskelijaa heti ekana syksynä.

 

[Valioyksilö]

En ole ihan viime aikoina seurannut tilastoja, mutta välillä noihin on ollut aika työlästä päästä sisään Helsingin yliopistoon. Sisäänpääsy opiskelijaksi lienee hyvinkin hankalin este matkalla elintarviketieteiden maisteriksi.

Näin se taitaa olla. Jos en aivan väärin muista, niin sisäänpääsyprosentit ovat olleet samaa luokkaa (15%) kuin Aalto-yliopiston kauppatieteelliseen. Eli aika kova savotta. Itse opinnot ovat tosiaan yllättävän kevyen oloista kauraa. Harmi, että pääsykoe näyttää edelleen mittaavan vain kirjan imurointikykyä päähän, eikä hakijoita laiteta analysoimaan tai soveltamaan oppimaansa tietoa.

 

[TomiP]

En ole ihan viime aikoina seurannut tilastoja, mutta välillä noihin on ollut aika työlästä päästä sisään Helsingin yliopistoon. Sisäänpääsy opiskelijaksi lienee hyvinkin hankalin este matkalla elintarviketieteiden maisteriksi. Erityislahjakkuutta vaativia juttuja ei kummastakaan mainitsemastasi pääaineesta valmistuvan tarvitse ottaa, esimerkiksi kovin matemaattista kamaa tutkintojen ei tarvitse sisältää. Kuluttajaekonomian puolella joku opiskelija voi kokea kansantaloustieteen puolelta ekonometrian hyödylliseksi sivuaineeksi, ja se on ehkä matemaattisinta tavaraa joka voisi tulla kysymykseen. Ekonometrian opinnot eivät käsittääkseni edelleenkään kuulu ETM-tutkinnon vaatimuksiin (voin erehtyäkin), ellei jokin yksittäinen kurssi jollakin tapaa sivua aihetta. Kieliopintoja on vähäsen, eikä elintarvike-ekonomiasta valmistuvalle ole lainkaan huono ajatus hallita kieliä vähän keskimääräistä paremmin. Vähimmäisvaatimukset eivät ole tässäkään kovin pahat.

Taloustieteen laitoksen kaikille opiskelijoille taitavat kuulua kansantaloustieteen perustason opinnot, eli vähintään yksi kurssi mikro- ja toinen makrotaloustiedettä. Monelle nuo ovat aika uusia asioita opintojen alussa, eikä lukio anna kansantaloustieteen alkeita varten kummoistakaan pohjaa. Tuon suhteen ei siis ole ratkaisevaa, vaikka lukio ei olisikaan käytynä, kunhan pääsee sisään. Kansantaloustieteeseen perehtyminen vaikka vuoden verran ennen opintojen alkua on hyvä ajatus, muutenkin kuin pääsykokeita ajatellen. Ekan vuoden perusopintoja nuo kuitenkin ovat, eli kansantalous odottaa uutta opiskelijaa heti ekana syksynä.

Talous"tiede" on sellaista voodoo-oppia, että se ei tarvitse mitään pohjatietoja eikä älyä. Paskaa pystyy suoltamaan kuka tahansa.

 

[MustatKortit]

... Harmi, että pääsykoe näyttää edelleen mittaavan vain kirjan imurointikykyä päähän, eikä hakijoita laiteta analysoimaan tai soveltamaan oppimaansa tietoa.

Ainakin valtiotieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa koe on koostunut kahdesta osasta, ensimmäinen perus "kirjatankkausta", mutta toinen osa tiedon soveltamista, eli aineistoaineen tyyppinen analyysi vaaditaan.

 

[sampio]

Historiassa HY:n pääsykokeissa kirjoitettiin muutama vuosi sitten kaksi esseetä, aihe vaihteli n. sadan vuoden periodeina eikä kirjoja annettu eli jokainen luki mitä luki. Itse pidin tuosta, koska mielestäni se mittasi hyvin yleisosaamista ja syy-seuraussuhteiden hallintaa. Jokin spesifi kirja menee helposti pänttäämiseksi, mikä taas on oma heikkouteni.

Eikös palstalla ollut joku tuore HY:n hissalainen? Onko muutoksia pääsykokeeseen?

 

[KIMPE]

Talous"tiede" on sellaista voodoo-oppia, että se ei tarvitse mitään pohjatietoja eikä älyä. Paskaa pystyy suoltamaan kuka tahansa.

Olisiko tähän jotain perusteluita? Taloustieteessä tai kansantaloustieteessä varmasti voi mielipiteillä pärjätä jonkin aikaa, mutta kun aletaan tutkimaan ilmiöitä ja niiden sisällä tapahtuvia asioita niin jokaisella ei ihan riitä halua tai kykyä omaksua kaikkia mahdollisia matemaattisia malleja tai asioiden seurauksia. Jos jokainen pystyisi suoltamaan paskaa taloustieteessä niin mikseivät kaikki olisi miljonäärenä osakkeita omistamalla?

Valioyksilölle sen verran, että aina voi pärjätä, jos halua opiskella riittää. Melkein kuitenkin suosittelisin jollain avoimen yliopiston kurssilla käymistä, että onko se varmasti se oma juttu. Siellä toki opetus on hieman erityylistä, mutta asia on täysin samaa. Kannattaa ottaa myös huomioon se, että aina ei sisään pääse edes ekalla yrittämällä vai joutua pyrkimään useampia kertoja.

 

[Denverin Munasyndi]

Historiassa HY:n pääsykokeissa kirjoitettiin muutama vuosi sitten kaksi esseetä, aihe vaihteli n. sadan vuoden periodeina eikä kirjoja annettu eli jokainen luki mitä luki. Itse pidin tuosta, koska mielestäni se mittasi hyvin yleisosaamista ja syy-seuraussuhteiden hallintaa. Jokin spesifi kirja menee helposti pänttäämiseksi, mikä taas on oma heikkouteni.

Eikös palstalla ollut joku tuore HY:n hissalainen? Onko muutoksia pääsykokeeseen?

Omasta kokeestani on jo aikaa vierähtänyt, mutta samalla tyylillä siellä vedetään edelleen. Yksi tai kaksi aikakautta, esseiden määrä vaihtelee. Omana vuonnani kirjoitettiin (huteran muistin varassa) kolme pitkää esseetä ja kaksi lyhyempää "täsmävastausta". Itselleni tämä oli myös ehdottomasti parempi ja palkitsevampi pääsykoemuoto, joka tuki laajaa osaamista ja todellista harrastuneisuutta.

 

[JYP#44]

Mulla taas ei ole juuri mitään hyvää sanottavaa AMK:sta. Lukion jälkeen kahdessa eri AMK:ssa aikanaan yritin käydä, yhteensä n. kolmen vuoden ajan. Kumpaankin pääsin ensimmäisellä yrittämällä, toiseen jopa ilman pääsykoetta. Molemmissa tökki sama asia, eli minkä takia jotakin AMK:ta pitää käydä väkisin tietty "oppimäärä", vaikkapa 3,5 vuotta vaikka siitä puolet on ihan alaan kuulumatonta skeidaa? Eikö yleissivistävät opinnot suoriteta siellä lukiossa? Varmaan jokaisesta AMK-linjasta voisi typistää vuoden pois, useimmista jopa 1,5-2. Tähän kun yhdistää vielä sen läsnäolopakon, vaikka jonkun englannin alkeet nyt voisi käydä vaikka vain tenttimässä, mutta ei, luokkaan pitää mennä istumaan joka tunti. Siis nimenomaan istumaan ja kuuntelemaan, vaikka nukkumaan, mutta paikalla on oltava.

En jaksanut koko ketjua lukea, mutta melko samat mielipiteet kuin Kisapuistolla jokunen vuosi sitten. Syksyllä aloitan neljännen (tai oikeastaan olen opiskellut vasta 3,5v koska suoritin intin alta pois) vuoden AMK:ssa, ja melko paskaahan tuo on ollut. Tunnistuspelossa en uskalla mainita alaa tai kaupunkia, mutta insinöörin opintoja suorittelen tässä. Melkoista diipadaapaa ollut, turhia kursseja, viikkotunteja turhan vähän, opetuksen taso paikoitellen todella huonoa, huonot sekä huonosti motivoituneet opettajat. Itsellä riittäisi tarinoita vaikka kuinka vitusti aiheesta ammattikorkeakoulut. Aloitetaan vaikkapa opintopisteiden saamisen nopeudesta. Minulla on ainakin kaksi saman opettajan koetta sisällä, molemmat on tehty maaliskuussa. Kokeet tehty, mutta tulosta ei ole tiedossa koska opettaja ei jaksa/ehdi tarkistaa kokeita. Opintopisteet seisoo siellä jossain matkan varrella. Opettajaa on koiteltu potkia perseelleen jatkuvasti, mutta tulosta ei saa aikaan. Nuokin kokeet menivät niinkin tyylikkäästi, että kurssin oppitunnit loppuivat jouluun, mutta kokeet järjestettiin vasta maaliskuussa erilaisista syistä (koskaan ei aikataulut kelvanneet opettajalle tai bilettäville opiskelijoille). Eli oppituntien ja kokeen välissä sellainen mukava parin-kolmen kuukauden tauko, josta asiat pääsivät ehkä jo osittain unohtumaan. En tiedä tosiaan, koska en ole vieläkään niitä kokeita tai opintopisteitä takaisin saanut. Huhut kertovat että kyseinen opettaja olisi jäänyt eläkkeelle nyt kesällä. Tiedä häntä kuka nekin kokeet lopulta tarkastaa. Näitä opettajia on meillä ihan useampi kappale talossa.

Osalla meistä opiskelijoista (ei onneksi itselläni) työharjoitteluiden palkka määräytyy opintopisteiden mukaan. Eli kun tietty määrä opintopisteitä ylittyy, myös palkka nousee. Parilla kaverilla on ollut sellainen tilanne, että ovat suorittaneet kaiken mahdollisen, mutta opettajien saamattomuuden vuoksi niitä pisteitä ei saada järjestelmään, joten kavereilta jäi sitten 200e/kk palkasta puuttumaan ihan vain koska opettajat. Seuraavana kesänä meinasin käydä taas samoin. Onneksi silloin olivat ajoissa liikenteessä ja kävivät opintopäällikköä repimässä kurkusta viikoittain. Lopulta luokassa kiersi lista keillä kaikilla on opintopisteitä opettajien takia rästissä ja tarvitsee niitä oikeasti kesällä. Ne jotka nimen laittoivat listaan niin opettajat koittivat taikoa heille juuri ne kriittiset puuttuvat pisteet jostakin.

Toinen on että asiat joita meille opetetaan saattavat olla joko vanhentuneita tai täysin itsestäänselvyyksiä. Erään opettajan dioissa mainitaan jatkuvasti Jugoslavia, Neuvostoliitot, markat sun muut. Tänä keväänä kokeilimme vaaitusta (vaikkei sekään varsinaisesti alaamme liity) joillain 70-luvun neuvostoliittolaisilla vehkeillä, jonka jälkeen piirsimme vaaittamamme kohteen millimetripaperille. Samassa ammattikorkeassa on raksainsinöörien ja raksamestarien opintoja, mutta eipä sitten voitu edes sen vertaa pitää yhteistyötä alojen välillä että oltaisiin voitu saada heiltä nykypäiväiset vehkeet.

Vituttaa myös se että kun läsnäoloja ei seurata yhtään (vaikkakin nimilista kiertää tunneilla). Ja toisaalta miksipä sitä tulla kouluun jos siellä ei tunnu mitään oppivan, kokeet pääsee lukematta/tunneilla istumatta läpi. Samoin kun saadaan jotain palautettavia töitä, niin välillä on jo lottovoitto jos niitä edes katsotaan porukalla läpi, palautteesta puhumattakaan. Otetaan esimerkiksi nuo edellämainitut vaaitustunnit. Tunneille alunperin jätti tulematta ehkä 30% luokasta. Siinä vaiheessa kun todetaan että lähdetäänpä ulos kokeilemaan vaaituskonetta, niin jäljelläolevista puolet lähtee salaa kotiin kun nimet on jo paperissa. Se pieni määrä joka jää paikalle, niin niistä 80% seisoo kädet taskussa, syljeskelee ympäriinsä, tupakoi jne kaikkea muuta kuin opettelee käytävää asiaa. Siihen vaaituskoneeseenkin koski ehkä kourallinen luokasta. Joku niitä pisteitä piirteli millimetripaperille, mutta lopputulosta ei varmaan kukaan nähnyt eikä opettajakaan siitä mitään palautetta tai arvosanaa antanut. Tunneista ei mitään plussaakaan saanut, sama se olitko kotona nukkumassa etkä vaivautunut tulemaan kouluun edes laittamaan nimeä paperiin tai sitten olitko se luokan ahkerin opiskelija joka hiplasi koko ajan sitä vaaituskonetta. Molempien kurssiarvosanan kertoi lopulta vain kurssitentin arvosana. Tuntiaktiivisuus, läsnäolot jne eivät vaikuta arvosanoihin.

En halua tässä syyllistää luokkalaisiani. Ymmärtäähän sen että motivaatio kärsii jos se on ihan sama mitä teet koko kurssin poislukien tentin. Itsekin muistan miten kerran panostin paljon erääseen kurssitehtäväksi annettuun esitelmään. Lopulta me emme joutuneet edes esittämään niitä, eikä niillä tehnyt yhtään mitään kurssiarvosanan kanssa. Miksipä noita tehtäviä tekemään jos niistä ei saa palautetta?

Osa opettajista päästää kursseista kaikki läpi, teki sen kokeen lukutaidoton apina 4 promillen humalassa. Tästä tulee esimerkkinä mieleen erään kurssin koe, jossa oli puolet matematiikkaa, puolet kirjallisia vastauksia. "Essee-vastauksiin" riittää ranskalaiset viivat. Matematiikkatehtävät ovat plus- miinus- jako- ja kertolaskuja ja yksi prosenttilasku. Laskinta saa tietenkin käyttää, myös älypuhelimen laskinta jos lupaa ettei käytä nettiä vastauksien etsimiseen. Kokeesta piti saada muistaakseni 20% pisteistä että pääsee läpi (eli pelkillä matikkatehtävillä saisit jo arvosanan 2-3). Kukaan ei reputtanut koetta, mutta jos olisi niin opettaja olisi tenttinyt suullisesti kokeen jälkeen hyväksyttävän suorituksen.

Viime syksynä meillä oli viikkotunteja ehkä 20h viikossa ja tämän takia syyskuun alussa alkaneen lukukauden ensimmäiset kokeet olivat vasta joulukuussa. Jos opetus olisi oikeasti tehokasta niin tuon 4v koulun suorittaisi 2-3 vuodessa. Tämä on ilmeisesti myös muilla aloilla AMK:ssa vähän tapana. Ainakin saikkuna ja raksainsinöörinä opiskelevat kaverini puhuvat myös että heillä tuppaa olemaan viikossa väh yksi vapaapäivä. En tiedä mikä järki tuota koulua on venyttää niin pitkäksi.

Tuossa nyt vähän avautumista omista AMK-opinnoistani. Sen verran täytyy kuitenkin mainita että noin puolet opettajistamme ovat vielä ihan oikeasti hyviä opettajia, joidenka kanssa ei esiinny mitään yllämainittuja perseilyjä. Kursseilla on selkeät tavoitteet, läsnäoloja seurataan, kokeisiin joutuu oikeasti lukemaan jne. Tästä huolimatta nuo kyseiset opettajat heittelevät hyvää läppää ja välillä seikkaillaan kieli poskessa opettajan johdolla youtubessa katsomassa Tykylevitsin videoita.

Opiskelijabileissä olen melko huono käymään. Luonteeltani olen ehkä vähän sisäänpäin suuntautunut ja toisekseen kämppäni sijaitsee sen verran syrjässä keskustasta ettei jaksa kävellä tai pyöräillä aamuyöllä kotiin. Eikä nuo mytkeet meilläpäin ole kovin kummoisia olleet, valtaosa niistä on kuitenkin pohjimmiltaan perus baari-iltoja, joihin tuli kyllästyttyä jo abivuoden aikana. Ei mulla varsinaisesti mitään opiskelijabileissä käyviä vastaan ole, mutta kieltämättä välillä vähän vituttaa kuunnella sitä miten niissä bileissä poltetaan sata euroa rahaa ja seuraavana aamuna itketään kun opiskelijoilla ei ole varaa mihinkään. Toinen asia mikä myös vituttaa kun suunnitellaan esim tenttiaikatauluja, niin melkein mikään ajankohta tentille ei kelpaa koska mikä tahansa ajankohta osuu aina joko opiskelijabileiden etkojen tai darra-aamun kohdalle. Joskus on vituttanut kun joku koe on päätetty pitää perjantai-iltapäivänä klo 14 vain siksi osa luokasta makasi torstai-aamun krapulassa kotona.

 

[Delter]

Udellaanpas täältä, jos lukijakuntaan sattuisi joku tilannetta ymmärtävä.

Haen ensi kesälle opintotuen kesätukea eli toisin kuin normaalisti, opintotuki ei katkeakaan kesäksi. Tämän ehtona on tietenkin se, että teen kesällä opintoja. Olen ymmärtänyt, että kesätukea voi nostaa, mikäli tekee lukuvuoden aikana 60 opintopistettä yhteensä. Ajattelin nimittäin väkertää nuo 60 pinnaa normaaleina lukukausiopintoina ja nostaa kesän tukia ilman opintosuorituksia. Kesähakemukseen olen toki merkannut tekeväni jotain satunnaisia kirjatenttejä.

Kuinkakohan tarkasti Kela seuraa opintokirjauksiani kesän ajalta, vai riittääkö heille, että olen menneeltä lukuvuodelta saanut kasaan sen 60op?

 

[sinikettu]

Kuinkakohan tarkasti Kela seuraa opintokirjauksiani kesän ajalta, vai riittääkö heille, että olen menneeltä lukuvuodelta saanut kasaan sen 60op?

Tuo riippuu varmaankin opintotukilautakunnan toiminnasta. Lautakunta käsittelee asian ja lähettää Kelalle tiedot, ainakin minun käsitykseni mukaan. Tuttu teki samanlain kuin sinä vielä muutama vuosi sitten ja silloin ainakin meni läpi että helähti, tosin tässä tapauksessa ainakin osa kesäksi merkatuista kursseista oli suoritettu mennen lukukauden aikana.

Voithan kokeilla, mutta kannattaa olla valmis maksamaan tuet takaisin. Nykyään noiden tukien kanssa ollaan ilmeisesti hivenen tarkempia, joten vähän epäilen tuon toimivuutta. Jos tuo toimisi yleisemmällä tasolla, niin varmaankin todella moni muu tekisi samaa hommaa.

 

[Pausima]

Udellaanpas täältä, jos lukijakuntaan sattuisi joku tilannetta ymmärtävä.

Haen ensi kesälle opintotuen kesätukea eli toisin kuin normaalisti, opintotuki ei katkeakaan kesäksi. Tämän ehtona on tietenkin se, että teen kesällä opintoja. Olen ymmärtänyt, että kesätukea voi nostaa, mikäli tekee lukuvuoden aikana 60 opintopistettä yhteensä. Ajattelin nimittäin väkertää nuo 60 pinnaa normaaleina lukukausiopintoina ja nostaa kesän tukia ilman opintosuorituksia. Kesähakemukseen olen toki merkannut tekeväni jotain satunnaisia kirjatenttejä.

Kuinkakohan tarkasti Kela seuraa opintokirjauksiani kesän ajalta, vai riittääkö heille, että olen menneeltä lukuvuodelta saanut kasaan sen 60op?

Käyt tenteissä ja palautat tyhjän paperin ja sitten, jos joku kysyy, voit selitellä, että kun en vaan päässy läpi.

Antaapas muuten kamalan kuvan opiskelijoista tämmöset neuvot, nyt kun tarttis olla kauheen köyhä ja kärsivä näiden opintotukireformien edessä. Itellä ei "onneks" riitä tukikuukaudet mihkään kesätukiin niin ei tartte kikkailla.

 

[Delter]

Kiitos kommenteista kummallekin!

Tuo riippuu varmaankin opintotukilautakunnan toiminnasta. Lautakunta käsittelee asian ja lähettää Kelalle tiedot, ainakin minun käsitykseni mukaan. Tuttu teki samanlain kuin sinä vielä muutama vuosi sitten ja silloin ainakin meni läpi että helähti, tosin tässä tapauksessa ainakin osa kesäksi merkatuista kursseista oli suoritettu mennen lukukauden aikana.

Voithan kokeilla, mutta kannattaa olla valmis maksamaan tuet takaisin. Nykyään noiden tukien kanssa ollaan ilmeisesti hivenen tarkempia, joten vähän epäilen tuon toimivuutta. Jos tuo toimisi yleisemmällä tasolla, niin varmaankin todella moni muu tekisi samaa hommaa.

Minulla on kokemusta näistä kesätuista parin vuoden takaa, jolloin suoritin kesällä työharjoittelun ja sitä kautta ropisi pisteitä kesälläkin tilille ihan sääntöjen mukaan. Outoa tuossa kuviossa oli kuitenkin se, etten ylevästä tavoitteesta huolimatta saanut kyseiseltä lukuvuodelta 60op haalittua, vaikka toki sellaista kesätukihakemuksessa lupailin. Taisin jäädä paria pistettä vaille. Joka tapauksessa katsoivat tuon Kelassa silloin läpi sormien ja saattoihan sekin vaikuttaa, että olin kuitenkin vuotta edeltävänä lukuvuonna painellut 70 noppaa kasaan.

Käyt tenteissä ja palautat tyhjän paperin ja sitten, jos joku kysyy, voit selitellä, että kun en vaan päässy läpi.

Antaapas muuten kamalan kuvan opiskelijoista tämmöset neuvot, nyt kun tarttis olla kauheen köyhä ja kärsivä näiden opintotukireformien edessä. Itellä ei "onneks" riitä tukikuukaudet mihkään kesätukiin niin ei tartte kikkailla.

Tuota tentissä pyörähtämistä mietin itsekin ja ajattelin sen varmuuden vuoksi toteuttaa. Se on selvää, että 60op tulee tältä lukuvuodelta tilille ennen kesää, joten miksei tätä kuviota sitten varmistaisi yhdellä tenttikäynnillä.

Tottahan se on, että hieman harmaalla alueella tällaisessa liikutaan. Toisaalta kun tukikuukausia on minulle annettu tietty määrä, miksen niitä käyttäisi ja takaisi näin itselle vähän lisää kesärahaa. Tavoiteaikataulussa tässä ollaan kuitenkin valmistumassa (ensi vuonna enää gradu jäljellä), joten ihan hyvällä omatunnolla tässä voi systeemiä vähän käyttää hyväksi.

 

[Dynamo]

Udellaanpas täältä, jos lukijakuntaan sattuisi joku tilannetta ymmärtävä.

Haen ensi kesälle opintotuen kesätukea eli toisin kuin normaalisti, opintotuki ei katkeakaan kesäksi. Tämän ehtona on tietenkin se, että teen kesällä opintoja. Olen ymmärtänyt, että kesätukea voi nostaa, mikäli tekee lukuvuoden aikana 60 opintopistettä yhteensä. Ajattelin nimittäin väkertää nuo 60 pinnaa normaaleina lukukausiopintoina ja nostaa kesän tukia ilman opintosuorituksia. Kesähakemukseen olen toki merkannut tekeväni jotain satunnaisia kirjatenttejä.

Kuinkakohan tarkasti Kela seuraa opintokirjauksiani kesän ajalta, vai riittääkö heille, että olen menneeltä lukuvuodelta saanut kasaan sen 60op?

Toinen vaihtoehto on katsoa kesäyliopiston ja/tai avoimen yliopiston sellaisia kursseja, jotka saattaa kesällä väsätä kasaan suhteellisen helposti. Tällainen voi olla vaikka joku seminaarityö. Itse aikoinani otin jonkun seminaarin tällä tavalla. Alkukesästä oli tehtävien jako, ja sitten elokuussa oli pari seminaaripäivää, joissa käytiin esitykset läpi. Kieliopinnot tai siis kielten jatkoopinnot saattavat olla myös ok. kesäopintoja, etenkin jos kyseinen kieli on jo hallussa. Tuo työharjoittelusta opintopisteiden ottaminen on myös suotavaa.

Ymmärtääkseni noissa opintotuissa katsotaan suoritettuja pisteitä, ei sitä onko käynyt tentissä vai ei. Ja tähän löytyy linkkikin (koskee korkeakouluopintoja). Korkeakouluopinnot - kela.fi

 

[nikozwan]

Udellaanpas täältä, jos lukijakuntaan sattuisi joku tilannetta ymmärtävä.

Haen ensi kesälle opintotuen kesätukea eli toisin kuin normaalisti, opintotuki ei katkeakaan kesäksi. Tämän ehtona on tietenkin se, että teen kesällä opintoja. Olen ymmärtänyt, että kesätukea voi nostaa, mikäli tekee lukuvuoden aikana 60 opintopistettä yhteensä. Ajattelin nimittäin väkertää nuo 60 pinnaa normaaleina lukukausiopintoina ja nostaa kesän tukia ilman opintosuorituksia. Kesähakemukseen olen toki merkannut tekeväni jotain satunnaisia kirjatenttejä.

Kuinkakohan tarkasti Kela seuraa opintokirjauksiani kesän ajalta, vai riittääkö heille, että olen menneeltä lukuvuodelta saanut kasaan sen 60op?

Itselläkin oli kesäopinnot mielessä Helsingin yliopistolla. Kelan mukaan tarvitsee ilmeisesti olla viisi opintopistettä suunniteltuna kesäkuukautta (kesä, heinä, elo) kohden, jotta voi saada kesäopintotukea. Alla linkki kyseiselle Kelan sivulle. Missään ei kyllä sanottu, että ns. "ylimääräisiä" (eli 60 op:n ylittäviä varsinaisen lukauden aikana kerättyjä) pisteitä voisi "käyttää" kesäopintojen kattamiseen. Tai siis ainakin tuo suunnitelma pitää olla, mutta en sitten tiedä miten Kela suhtautuisi jos pisteet jäisivät kesän aikana saamatta. Itsellänikin tuo 60 noppaa ylittyy helposti nimittäin. Mutta kaipa sitä vois kesällä jokusen nopan kerätäkin.

Mihin opintoihin tukea - kela.fi

 

[opelix]

Aikanaan ihmeteltiin kovasti tyyppejä jotka eivät käyneet kesällä rustaamassa sitä nimeä paperiin perusteella "kuukaudet loppuu kesken". Mitä vittua? Jos loppuu niin olet nyhtänyt sen ilmaisen rahan mikä irti lähtee. Oli niitäkin jotka valmistuivat etuajassa ja niillä jäi parin kesän fyrkat ottamatta.

 

[nikozwan]

Aikanaan ihmeteltiin kovasti tyyppejä jotka eivät käyneet kesällä rustaamassa sitä nimeä paperiin perusteella "kuukaudet loppuu kesken". Mitä vittua? Jos loppuu niin olet nyhtänyt sen ilmaisen rahan mikä irti lähtee. Oli niitäkin jotka valmistuivat etuajassa ja niillä jäi parin kesän fyrkat ottamatta.

Nythän voi ajatella myös niin inhorealistisesti, että kannataa käyttää kuukaudet äkkiä alta pois siltä varalta, jos opintotukeen kohdistuvaksi suunnitellut leikkaukset toteutuvat, koska silloin saa vähemmän massia. Tämä ajatus varmaan ilahduttaa palstamme kokoomusveljiä ;). Toki jos nostaa vaan hilloa, mutta ei oikeasti suorita mitään, niin se kalahtaa nilkkaan sitten viimeistään opintojen loppupuolella.

 

[nikozwan]

Omasta kokeestani on jo aikaa vierähtänyt, mutta samalla tyylillä siellä vedetään edelleen. Yksi tai kaksi aikakautta, esseiden määrä vaihtelee. Omana vuonnani kirjoitettiin (huteran muistin varassa) kolme pitkää esseetä ja kaksi lyhyempää "täsmävastausta". Itselleni tämä oli myös ehdottomasti parempi ja palkitsevampi pääsykoemuoto, joka tuki laajaa osaamista ja todellista harrastuneisuutta.

Erittäin vanhaan viestiin vastaus, mutta kun osui vasta nyt silmään. Viime keväänä hissa Helsingin yliopistoon meni tuolla samalla kaavalla, eli muistaakseni kolme pitkää esseetä ja kaksi lyhyempää vastausta. Ainakin suurinpiirtein noin. Erityishuomioita sen verran, että A) Suomen historiaa oli painotettu kysymyksissä yllättävän paljon ja B) kiire vastata oli niin kova, että kusella ei ehtinyt käymään. Mutta läpi siis mentiin. Ja mitään tiettyjä kirjoja ei annettu, vaan aikakausi, joka sekin oli helkkarin laaja (250 vuotta). Historian pikkujättiläisillä, hyvällä esseenkirjoitustaidolla, yleisellä hahmotuskyvyllä ja pienellä tuurilla pääsee sisään. Omalta osaltani hyvä YO-todistus pelasti, muuten olisi jääty rannalle, koska Suomen historia ei ole vahvuusalueeni. Toki tämä painotusasia voi muuttua vuodesta toiseen.

 

[opelix]

Nythän voi ajatella myös niin inhorealistisesti, että kannataa käyttää kuukaudet äkkiä alta pois siltä varalta, jos opintotukeen kohdistuvaksi suunnitellut leikkaukset toteutuvat, koska silloin saa vähemmän massia. Tämä ajatus varmaan ilahduttaa palstamme kokoomusveljiä ;). Toki jos nostaa vaan hilloa, mutta ei oikeasti suorita mitään, niin se kalahtaa nilkkaan sitten viimeistään opintojen loppupuolella.

Tuo kalahtaminen on totta ja osalle jolla ei ollut duunipaikkaa opiskellessa tuli ankeat loppuajat. Ehkäpä tämä nyt sitten kannattaa enemmän niille joilla duuni on. Toki jollainhan he joutuivat elämään nuo tuettomat kesäkuukaudetkin.

 

[Pausima]

Tuo kalahtaminen on totta ja osalle jolla ei ollut duunipaikkaa opiskellessa tuli ankeat loppuajat. Ehkäpä tämä nyt sitten kannattaa enemmän niille joilla duuni on. Toki jollainhan he joutuivat elämään nuo tuettomat kesäkuukaudetkin.

Tähän mennessä tulleet opintotukimuutokset ovat aina vaikuttaneet uusiin opiskelijoihin, jolloin nykyisellään tukien saajien ei tarvitsisi pelätä. Mutta vitustako näitä tietää.

Ja kesätuista, että toki oletuksessani että ei riitä kuukaudet niin kesäisin on kesätöitä. Nimittäin se vasta ankeaa onkin kun huomaat että kuukaudet loppuu ja vielä olisi vuosi opintoja jäljellä. Siinä sitten epätoivoisesti opintojen ohessa myymään mummuille seiskaaa, että saa vuokran maksettua.

 

[Mac^]

Jos tukikuukaudet loppuu, eikös silloin voi mennä sossun luukulle pyytämään tukea, jos vain moraali sen kestää? Ymmärtääkseni näin tekee melko monikin "opiskelija", joka vain notkuu koululla / yliopistolla, mutta ei suorita kursseja. Saavat vielä kaiken lisäksi enemmänkin tukea. Käsittämätön systeemi kyllä.

Minullakin olisivat tukikuukaudet loppuneet, mutta onneksi ehdin saamaan diplomityöpaikan sopivasti tukikuukausien loputtua. Periaatteessa 9 kuukautta meni ihan hukkaan, kun kävin vuoden AMK:ta ennen yliopistoa. Nykyäänhän tuo vaihtaminen olisi melko lailla vaikeaa.

Tästä päästäänkin aasinsillalla vertailuun AMK vs. yliopisto. Suosittelen kaikille yliopiston ja AMK:n välillä pohtiville: valitkaa yliopisto tai yrittäkää ainakin päästä yliopistoon. Jos siis sen alan opintoja, joita aiot opiskella, on tarjolla molemmissa. Opetus on melko varmasti parempaa ja asiat oppii muutenkin syvällisemmin. Lisäksi ei ole läheskään niin paljon pakollisia paikallaoloja luennoilla tai harjoituksissa. Joillekin pakolliset luennot / oppitunnit voivat tehdä ihan hyvää, mutta jos motivaatio opiskella on kunnossa ja lukee asiat mieluummin kirjasta kuin kuuntelee luennolla, on akateeminen vapaus aika mukava juttu.

 

[Jurvanen]

Ihan näin niinkuin valmistuneena opiskelijana oli hienoa huomata, että tienasin kuudesta (6) peruspäivärahapäivästä työttömänä kattoonräkijänä 242,52e (verojen jälkeen vähän alta 200) ennen isyyslomalle siirtymistä. Kuudesta päivästä työttömyyttä siis vain rahtusen vähemmän kuin millä opiskelijan odotetaan elävän koko kuukausi. Innolla odotan isylilomanjälkeistä täyttä kuukautta, kyllä.

Kyllähän me työttömätkin ollaan arvokkaita, mutta nyt sitten, saatana. Onko ihminen oikeasti vähemmän arvoinen, jos se kattoonsylkemisen sijaan kehittää itseään? Vaikka kuinka olisi kallis yhteiskunnan ylläpitämä koulujärjestelmä ja itkuvinkuvinku, niin ei kyllä mahdu omaan päähän tuo opiskelijoiden sorsiminen sitten ollenkaan. Ai niin. Paitsi että "Opiskelijan köyhyys on kuitenkin jotain aivan muuta kuin oikea köyhyys. Se on väliaikaista. Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden hyväosainen." (linkki vie Ilta-Sanomien Mika Koskisen ajatusten Tonavaan, jossa perustellaan, että miksi opiskelijat on oikeastaan aikasta etuoikeutettuja)

No jumalauta! Onhan se helppoa olla henkisesti rikas alle kolmella huntilla kuukausi, kun edelleen vertaa noihin työttömiin lutuisuuksiin.

Lisäksi mulla on aika paljon sanottavaa tästä tämän maan ammattikorkeakoulukulttuurista näin 4,5v opiskelleena ja erään oppilaitoksen hallituksessa luottamustoimineena. Hyvin paljon.
Ei ole kyllä tämä meidän koulutustaso ehkä ihan niin timantti-pisaa, mitä voisi kuvitella.

 

[Väsyneet Kädet]

Onhan se helppoa olla henkisesti rikas alle kolmella huntilla kuukausi,

Työttömänä ei voi ottaa opintolainaa, josta saa omavastuun ylittävästä osasta kolmasosan anteeksi, kun valmistuu ajallaan. Eli ei vätystele tai ryyppää jatkuvasti. Ehkä välillä joutuu pinnistelemään, jos on jostain syystä poissaoloja tms.
Kummasti muuten opiskelijoilla tuntuu sitä rahaa riittävän juhlintaan jne, vaikka niin on tiukkaa. Pitäisikö miettiä priorisointia?