Otetaanpa kiinni muutamista kohdista.
Tule ja puserra, kulta. Ota lujaa! Kyllä se on näköjään sellainen ajatusmaailma, millaiset kädet.
jos siihen ryyppäämiseen on varaa, ei pidä kitistä muiden maksamien tukien pienuutta. Silloin sitä rahaa on selvästikin ihan ylimääräiseksi asti.
Työssäkäyvät ihmiset joskus myös rentoutuvat. Myös opiskelijat (myös ne valomerkin aikaan baarissa örveltävät) ovat ihmisiä. All work no play jne jne. Ja lisäksi aika manageripeli- / Excel -logiikkaa odottaa keneltäkään täysin askeettista elämää. Ihan oikeasti-oikeasti. Mutta ei nyt väännetä tästä, kun ei siitä ole hyötyä. En mä jaksa mitään tutkimusta mistään kaivaa siitä, että ihminen ei ole ehkä ihan kauhean onnellinen, jos se vain opiskelee, syö henkensä pitimiksi ja nukkuu. Ei ole varaa käydä kahvillakaan tuttuja tapaamassa, ellei jätä syömättä. Kyllähän siitä hyvä tulee.
Ja jos joku nyt kokee tarpeelliseksi vääntää tuon ilmiselvän kärjistyksen toiseen päähän ja kaivaa jonkun puolitutun muistoistaan, joka ei ikinä valmistunut tai oikeasti opiskellut, niin have at it. Taikaseinärahaa ja lomia kaikille. Just sitä mä tarkoitin.
niin karua kuin se onkin, niin siinä lapsia hankkiessa kannattaa miettiä onko niihin varaa.
En käyttänyt lasta lyömävälineenä. Lähinnä nyt ilmoitin oman elämäntilanteen ja sillai. Että onnistuu se opiskelu noinkin ja tästä lähtökohdasta mää moi. Älä kato sää meistä, heikommasta aineksesta, huolehdi. Hyvin menee, luottotiedot ovat kaikilla kunnossa ja katto pään päällä. Ei täällä mitään oikeaa hätää ole. Me priorisoidaan, kato. Tehdään niitä töitäkin (eikai nyt kukaan usko, että opintotuella elää mikään perhe mitenkään ihmismäisesti?) ja semmottia. Mutta kiva, että tarjoat viisaita ohjeita. Ehkä mekin vielä joskus sijoitetaan.
Mutta ihan näin vinkkinä ihmiseltä ihmiselle, että älä ainakaan päin naamaa priorisoi yhdenkään vanhemman kanssa, jooko? Jätä ne ihan vaan sellaiseksi blogipaasaukseksi ja keskustelupalstanokkeluudeksi, jookosta?
Ja tietenkin jo kouluttautuessa vähän miettiä, miltä alalta voisi hyvin työllistyä.
Tuli muuten tässä mieleen, että mitenkäs noi taideaineet? Tai siihen verrattavat semipilipalit (terveisiä Oriveden sarjislinjalle ja viestinnän opiskelijoille) Siis totta kai ne on aina lukuja murskatessa ovat vain pelkkää tappiota, kun ei tule insinöörejä, eikä uutta Nokiaa, mutta voiko kaiken nähdä kivasti graafina?
Jos on sellainen Santeri Nönnönnöö, joka ei ole oikein motivoitunut mistään. Epäsosiaalinen ja aika neuroottinen. Sellainen sohvaperuna, joka kuitenkin on taiteellisesti lahjakas. Vihervasemmistokuplahippi. Sitten se kyllästyy makaamaan kotona, hakee vaikkasta taide-amkkiin ja lopulta valmistuu taiteiden maisteriksi. Santtu osaa nyt tehdä saviveistoksia, osaa väriopin ja osa tehdä itse maalauskankaita ja sensellaista taidehommaa, mutta ei edelleenkään ole yhteiskunnalle insinööri-hyödyksi. Valitettavasti se on myös vaikeasti ongelmainen, eikä lopulta työllisty oikeastaan mihinkään oikeaan työhön vakituisesti (no, kuka meistä nykyään...). Sitten se jatkaa taas kotonamakoilua. Mutta ei ole syrjäytynyt, on löytänyt kiinnostuksen kohteen, eikä enää ole niin vakavasti masentunut, että tappaisi itsensä.
Voiko taideaineita puolustaa noin? Onko se ok, jos se on kehittänyt itseään ja teknisesti parempi ihminen, vaikkei sitä mitenkään voi mitata? Onko se koulutus sitten ok, kun Santeri maalaa teoksen ja se on mestari-. Sellainen teos, joka kiertää arvostetusta museosta toiseen ja herättää tunteita jopa HPK-fanin sikakatsomon junt... ihmisissä. Miten tuollaiselle lasketaan hinta? Miten taideaineiden (konservatorioiden, sarjiskurssien....) hyöty mitataan ylipäänsä?
Vai onko se niin, että taiteilijat (Muusikot, sarjishörhöt....) löytäkööt itse tiensä ja, maksattakoot koulutuksensa vaikka mesenaateilla? Kyä hyvä taire myy ja paska on paskaa ja kansa tietää? Sama priorisointi ja lainakoulutus ei sovi meinaan vesimelonille ja omenalle.
Siis mä en nyt kysy sulta, Käsi, koska sun maailmassa musta ja valkoinen muodostaa selkeästi jo hienon taideteoksen itsessään. Mutta sillai yleisesti. Kun mun mielestä opiskeleva ihminen > työtön ihminen, enkä ymmärrä, että miksi niistä on tehty se kaikkein alhaisin kasti. Näin niinkuin vuosikymmenen baarimikkona toimineena voi kyllä helposti sanoa, etteivät edes ne kaikista seipäimmät opiskelijaörvelöt ole edes lähelle sitä ihmiskunnan pohjasakkaa. Hymiö.
Mutta tämä tästä kitinästä. Olin sittenkin ihan oikeassa, että ei kannata kirjoittaa, kun seuraa vain mielipahaa omalle herkälle sielulle ja niille, joiden mielestä mikään ei ole tarpeeksi vähän. Kun ei ole vielä niitä lukukausimaksujakaan ja rahaakin tulee.
EDIT: Vastaan ylle, kun muuten menee toiseksi massapostiksi. Jurvanen on muuten valmistunut jo (viime kuussa) ja on ihan tyytyväinen sinällään. Ja kiitollinen. Eikä keuhkoa tai mesoa, mutta ei myöskään ole tyytyväinen edelleenkään tähän työtön > opiskelija -juttuun. Katoku sitä voi olla myös vittuuntunut asioista, vaikka itse ne klaaraisikin. Mää nautin Pirkkaa ja elämää ja Solosen sanoin: "Kaikki hyvin".