Opetustyö

  • 367 646
  • 3 061
Hakijamäärä lisää väistämättä kilpailua. Mitä enemmän on hakijoita, sitä enemmän joukossa on kyvykkäitä ja motivoituneita ihmisiä, jotka ovat jaksaneet valmistautua hyvin ja joiden joukossa on persoonaltaan alalle sopivia.

Oletko sitä mieltä, että jos vaikkapa lääkikseen hakee 800 ihmistä ja opettajakoulutukseen 1000 ihmistä, tämä on osoitus siitä, että opettajakoulutukseen on hakemassa myös enemmän "kyvykkäitä ja motivoituneita" ihmisiä kuin lääkikseen?
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Keskustelu ajautui nyt siihen, mikä työ on vaativaa. Minä yritin keskustella siitä, miksi julkisten alojen korkeakoulutetuille pitäisi maksaa korkeita palkkoja, vaikka päteviä tulijoita olisi pienemmilläkin?

Edelleenkään et ole vastannut, miksi pätevät, eli itsekin korkeakoulutetut olisivat valmiita tulemaan opettajiksi pienemmillä palkoilla? Minä en nimittäin usko, että noin on. Kyllä he vaatisivat asianmukaista palkkaa, eli siis nykyistä palkkatasoa, joka heillä on ollut alalle kouluttautuessaan tiedossa.

Tuosta alanvaihdosta vielä. Minun on kieltämättä vaikea kuvitella nykyisellä osaamisellani muuhun työhön. Ei niin, että osamainen olisi heikkoa, vaan siksi, että aika harva ammatti(joka edes jossain määrin vastaa koulutusta) olisi lähimainkaan samansuuntainen. Totta kai on lukemattomia ammatteja, joita pystyisi tekemään tuosta vaan, jos kiinnostaisi. Tilastojen mukaan uusi työpaikka löytyy yleensä hallintotehtävistä tai omasta yrityksestä. Aikuiskoulutus oli kolmas, mutta en kutsuisi tuota ihan alanvaihdoksi vielä.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Erikoislääkärit kyllä ansaitsevat euronsa, mutta yleislääkärit voisi pudottaa jonnekin hoitajien tasolle. Yleislääkärit lähinnä arvailevat googlen perusteella omiaan. Ovat parhaimmillaan, kun puhdistavat korvia tai ehkä ääritapauksissa tunnistaesaaan angiinan.
 

Byvajet

Jäsen
Kyllä, koko julkinen sektori pitäisi yksityistää, jolloin tästä ainaisesta ruikutuksen aiheesta päästäisiin eroon.

Yritetäänpäs vielä kerran yhdestä näkökulmasta.

Onko parempi, että (A) koulutukseen käytettävissä olevat rahat sijoitetaan siten, että opettajille maksetaan matalia palkkoja, koska niin voidaan kilpailun vuoksi tehdä, minkä jälkeen säästetyt rahat käytetään osittain tai kokonaan seuraavasti.

1) Palkataan lisää opettajia vakituisesti, jolloin työttömiä työllistyy.
2) Opetetaan lapsia pienemmissä ryhmissä, jolloin he saavat enemmän henkilöhtaista huomiota ja apua.
3. Eriytetään opetusta, jotta hankalat ja muita häiritsevät lapset saadaan erityisen ohjauksen piiriin ja jotta erityislahjakkaat saavat tarvitsemiaan virikkeitä ja haasteita.
4. Luodaan kouluihin harrastustoimintaa koulupäivien jälkeen.

Vai onko parempi, että (B) sallitaan opettajien piiloutua etujärjestöjensä ja lukkiutuneiden rakenteiden taakse ja nostaa nykyisiä palkkojaan samaan aikaan, kun oppilaille ei ole varaa jakaa enää edes käyttämättömiä harjoituskirjoja tai ylimääräisiä kyniä, jos entinen katoaa. Myöskään häiriköille ei ole aina mahdollisuutta järjestää omaa tilaa, vaan aadeehoodee-klubi svengailee muiden joukossa.

Vai korotetaanko entisestään veroja? Onhan näitä tarvitsijoita. On sairaanhoito, on opetusala, on päivähoito, kulttuuri, urheilu, päihdetyö ja mitä niitä nyt on. Kaikki tarvitsevat yhtä polttavasti.

En ole varma nimestä, mutta saattoi olla perussuomalaisten Pauli Vahtera, joka kaiveli esiin lukuja valtion rahankäytöstä. Niistä selvisi, että samaan aikaan kun peruspalveluista nipistetään, rahaa riittää jaettavaksi muualla. Koulumaailmassa näkyvä ilmiö koskee siis koko yhteiskuntaa. Heiltä, joilla jo valmiiksi on vähän, otetaan vähäkin pois, kun taas heille, joilla jo valmiiksi on paljon, annetaan lisää (mm. prosenttiperusteisia palkankorotuksia).

Yhteiskunnassa on pula rahasta ja pula töistä. Ymmärrän hyvin, että keskiluokkaiselle oksalle kivunneet puolustavat asemiaan, mutta yhteiskunnan etu ei taatusti ole se, että hyvinvointi ei jakaudu. Järjestelmä, jossa ihmisiä koulutetaan yhä enemmän työttömiksi ja jossa töistä käydään yhä enemmän kilpailua, ei johda yhteiseen hyvään vaan harvojen hyvään. Samaan aikaan kun oksille yltäneiden edut kasvavat, oksilta tippuneilta revitään sammalkin alta.

Silloin, kun ajat ovat niukat väliaikaisesti tai pysyvästi, tarvitaan solidaarisuutta, jossa sekä henkistä että aineellista hyvää jaetaan. Se säästää välillisesti valtavasti rahaakin, koska ihmiset saavat työtä, tekemistä ja merkityksen ja sosiaalisen yhteisön elämäänsä, eivät syrjäydy ja katkeroidu tai istu koulun penkillä taas yhtä tutkintoa lusimassa, vaikka entinenkään ei työllistänyt. Käpyjen keräily on kyykyttämistä. Työn jakaminen on rationaalisuutta ja mielenterveystyötä.

Jos kaikilla on oikeus ajaa omaa etuaan yksin tai porukassa, mutta kenelläkään ei ole velvollisuutta ajatella yhteiskunnan yleistä hyvää, niin mitä tästä seuraa, kun työ vähenee entisestään? Siitä seuraa yhä jakautuneempi yhteiskunta, jossa yhä harvemmilla menee hyvin ja yhä useammilla huonosti.

Surkeaa on, että korkekoulutetut perustelevat palkkojaan näennäisillä argumenteilla, jotka eivät kestä todellista mittaamista. Yksi yleisimmistä niistä on koulutuksen pituus.

Todellisessa yliopistomaailmassa kesä kuitenkin alkaa pirun aikaisin ja loppuu pirun myöhään. Sama koskee joulua. Lisäksi on periodien väliset tauot. Maanantait ja perjantait ovat usein löysiä. Kirjatenttialoilla luentoja voi olla viikossa vain muutama. OKL:ssä leikitään ja lauletaan ja melutaan luennoilla. Jonkinlainen gradu kuitenkin väännetään, jotta saadaan maisterin paperit.

Tästä seuraa, että jotkut pystyvät tekemään täyttä tai lähes täyttä työviikkoa samaan aikaan, kun he suorittavat ylemmän korkeakoulututkinnon. Se ei johdu siitä, että he olisivat poikkeuksellisen lahjakkaita, vaan siitä, että korkeakouluopintojen pituus perustuu monilla aloilla loputtomaan löysyyteen ja tyhjäkäyntiin. Siksi opiskelun pituus palkan perusteena on surkea. Jos palkkaansa tahtoo jollain perustella, se pitäisi tehdä osaamisella, jolla pystyy erottautumaan muista ja joka edes jollain tavalla pystytään mittaamaan.

Nöyrästi kokoomusta äänestävä opettaja voi uskoa ansainneensa asemansa omalla työllään ja ahkeruudellaan, mutta tosiasiassa hänenkin asemansa perustuu joukkovoimalla taisteltuihin etuihin, jotka pysyvät yllä kilpailua rajoittamalla. Kilpailun rajoittamisessa ovat mukana poliittiset puolueet Kokoomus mukaan lukien, koska tällä tavoin ne turvaavat äänestyspohjansa.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Vastaa Byvajet nyt myös tuohon lääkärivertaukseen. Siellä on tuplapalkka ja kova pula tekijöistä. Toimisiko sama malli?
 

Byvajet

Jäsen
Oletko sitä mieltä, että jos vaikkapa lääkikseen hakee 800 ihmistä ja opettajakoulutukseen 1000 ihmistä, tämä on osoitus siitä, että opettajakoulutukseen on hakemassa myös enemmän "kyvykkäitä ja motivoituneita" ihmisiä kuin lääkikseen?

Miten mittaat kyvykkyyttä ja vertaat sitä? Olen tavannut sosiaalisesti niin kelvottomia lääkäreitä, että heidän ei totisesti pitäisi toimia lääkärin työssä, ei ainakaan aloilla, joilla ihmisen henkinen tai jopa hengellinen kohtaaminen kuuluvat työnkuvaan. Opettajan työhön näitä ihmisiä ei voi edes kuvitella. He olisivat siihen kelvottomia.

Myöskään heidän teoreettisestä kyvykkyydestään ei ole täyttä varmuutta, koska lääkärin tutkinto on kärjistetysti suuri liuta approja, ja käytäntökin pitäisi johonkin väliin saada ympättyä. Ammatti vaatii laaja-alaisuutta, minkä vuoksi koulutuksessa ei ehditä syventyä. Siksi opinnoissakaan ei vaadita sellaista kyvykkyyttä kuin aloilla, joilla mennään asioissa pitemmälle. Haastavin vaihe on pääsykoe.

Olen lukenut vivahteikkaita kulttuurin ja ajan hengen monipuolisesti huomioivioa käännöksiä. Näiden kääntäjä ei ole välttämättä ymmärtänyt luonnontieteistä lukiossa mitään, eikä hänestä olisi lääkäriksi, vaikka selviytyykin kääntäjän työstä erinomaisesti.

Meitä on moneksi, eri hommiin soveltuvia.
 

Byvajet

Jäsen
Vastaa Byvajet nyt myös tuohon lääkärivertaukseen. Siellä on tuplapalkka ja kova pula tekijöistä. Toimisiko sama malli?

Eihän se toimisi, koska lääkäriliitto rajoittaa lääkärien koulutusmääriä. Tässäkin lienee taustalla poliittinen koplaus, jolla yritetään säästää rahaa ja vähintään puolitietoisesti saattaa maksukyvytöntä jengiä hoidon puutteessa ennenaikaiseen hautaan.

Lääkäritkin kuuluvat huokailijajengiin, joka on kovasti huolissaan ihmisistä, mutta joka ei omista eduistaan tingi. Sekin vaatii, että raha pitäisi kaataa heille samaan aikaan kun veroja pitäisi painaa alas.
 

Vanha akka

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Yritetäänpäs vielä kerran yhdestä näkökulmasta.

Onko parempi, että (A) koulutukseen käytettävissä olevat rahat sijoitetaan siten, että opettajille maksetaan matalia palkkoja, koska niin voidaan kilpailun vuoksi tehdä, minkä jälkeen säästetyt rahat käytetään osittain tai kokonaan seuraavasti.

1) Palkataan lisää opettajia vakituisesti, jolloin työttömiä työllistyy.
2) Opetetaan lapsia pienemmissä ryhmissä, jolloin he saavat enemmän henkilöhtaista huomiota ja apua.
3. Eriytetään opetusta, jotta hankalat ja muita häiritsevät lapset saadaan erityisen ohjauksen piiriin ja jotta erityislahjakkaat saavat tarvitsemiaan virikkeitä ja haasteita.
4. Luodaan kouluihin harrastustoimintaa koulupäivien jälkeen.

Oliko tällä visiolla mitään realistista pohjaa? Kunnat nimenomaan pyrkivät kasvattamaan ryhmäkokoja jo siksikin, että saadaan pienien koulujen arvokas tonttimaa myytyä.

Ei koululaisiin mikään ole panostaa, mutta jos opettajille annetaan tilaisuus tehdä työnsä hyvin, se vähentää syrjätytymistä, mielenterveysongelmia ja saa lapset todennäköisemmin pysymään yhteisössä mukana, jolloin heistä tulee veronmaksajia. Itse väitän, että siihen ei ihan mikä tahansa työkkärin toimeen määräämä henkilö pysty. Sitä voi sitten itse kukin pähkäillä, mikä on loppujen lopuksi yhteiskunnalle halvin vaihtoehto.

Sinänsä erikoista, että kun on kansainvälisesti tunnustettu näkemys, että suomalaisten lasten koulumenestys perustuu pitkälti myös siihen, että opettajat ovat niin arvostettuja ammattilaisia, että siitä sitten pitäisi tinkiä. Muita tekijöitä ovat muuten esim. pitkät lomat ja lyhyet koulupäivät.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Yritetäänpäs vielä kerran yhdestä näkökulmasta.

Onko parempi, että (A) koulutukseen käytettävissä olevat rahat sijoitetaan siten, että opettajille maksetaan matalia palkkoja, koska niin voidaan kilpailun vuoksi tehdä, minkä jälkeen säästetyt rahat käytetään osittain tai kokonaan seuraavasti.

1) Palkataan lisää opettajia vakituisesti, jolloin työttömiä työllistyy.
2) Opetetaan lapsia pienemmissä ryhmissä, jolloin he saavat enemmän henkilöhtaista huomiota ja apua.
3. Eriytetään opetusta, jotta hankalat ja muita häiritsevät lapset saadaan erityisen ohjauksen piiriin ja jotta erityislahjakkaat saavat tarvitsemiaan virikkeitä ja haasteita.
4. Luodaan kouluihin harrastustoimintaa koulupäivien jälkeen...

Tuntuu, että sinulla ei ole minkään näköistä käryä tämän päivän koulumaailmasta. Oma osaamisalueeni on kohta kolme. Kohta kolme sotii sinun perusajatusta vastaan, tehdään opettajan ammatista vähemmän kiinnostava.

Erityisopetukseen on erittäin vaikea saada muodollisesti päteviä hyviä opettajia. Porissa taisi olla auki lähemmäs kymmenen erityisopettajan virkaa auki, muodollisesti päteviä hyviä opettajia ei käsittääkseni ollut yhtään. Monet rehtorit tuskailevat tällä hetkellä tämän tilanteen kanssa ja pyrkivät varastamaan naapurilta. Saan joka kevät useamman tarjouksen isojen koulujen rehtoreilta Porista ja naapuristakin. Ei tunnu oikein löytyvän niitä jotka jaksaisivat ohjata erityisoppilaista tälläkään palkalla ja sinä meinaat, että palkkaa pudottamalla homma ratkeaa.

Teen joka kesä jonkun verran keikkaa lastensuojelulaitoksiin, viikonlopun yövuoroista saa hyvän korvauksen sivuprosentillakin. Jos opettajien etuja leikattaisiin, siirryttäisiin vaikka kokonaistyöaikaan, minä siirtyisin välittömästi yksityiselle puolelle. En pitänyt vuorotyöstä, kun tein sitä muutaman vuoden lastensuojelulaitoksessa, mutta palkka olisi lisien kanssa opettajan palkkaa parempi ja työn kevyempää.

Sinun ajatuksesi parhaiden opettajien karkottamisesta peruskoulusta, on Suomen tulevaisuuden kannalta varsin hölmö. Paljon helpompi keino korkeastikoulutettujen työttömyyden estämiseen on koulutusjärjestelmän kehittäminen.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Onneksi täällä palstalla on TosiFanin kaltainen opettaja joka osaa pukea sanoiksi sen mitä varmaan muutkin palstalaisopet ajattelevat. Hyvin tiivistetty. Sen vielä lisään että nykyään muodissa oleva integraatio on tehnyt yleisopetusluokista kaikista jonkin tason erityisluokkia. Siinä on sitten pärjättävä sen tavallisenkin kansankynttilänkin.

Akateemisen työttömyyden suurin syy on koulutuspolitiikan täydellinen epäonnistuminen. Koulutetaan väärille aloille liikaa väkeä ja toisaalla liian vähän esim.mainitsemani lääkärit ja myös erityisopettajat varauksin. Toki alueellisesti erot ovat valtavia. Jyväskylässä yhtä erityisopen virkaa haki 62 pätevää hakijaa,koulukaupunki kun on.

OAJ:n syyllistäminen on naurettavaa jos vertaa sitä vaikka Lääkäriliiton koplaajiin. Siellä harva ajattelee kansanterveyttä,paremminkin ajetaan väkeä kalliisiin yksityispalveluihin. Niitä saa rahalla. Tähän en opetuspuolella halua mennä missään nimessä edes sen oman mahdollisen paremman palkan perässä.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
heille, joilla jo valmiiksi on paljon, annetaan lisää (mm. prosenttiperusteisia palkankorotuksia).

Tämä menee nyt ohi tämän opettaja- aiheen, mutta minusta prosenttikorotukset ovat ainoa oikeudenmukainen tapa, jolloin kaikkien palkat kasvavat suhteellisesti saman verran. Ymmärrän, että leipä maksaa kaikille saman euromäärän, mutta pelkät euromääräiset korotuksethan johtaisivat pitkällä välillä siihen, että kaikkien palkat olisivat ammatista riippumatta käytännössä samat tai alkaisivat ainakin pikku hiljaa käytännössä lähestyä toisiaan. Kärjistetysti kirurgin nykyinen palkka 20 000 € olisi n vuoden kuluttua 1 020 000 € ja osa- aikaisen myyjän 1000 € saman n vuoden kuluttua 1 001 000 €. Solidaarisuuden nimissä hyväksyn myös euromääräiset korotukset, mutta ei pelkästään niillä voida edetä.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Onneksi täällä palstalla on TosiFanin kaltainen opettaja joka osaa pukea sanoiksi sen mitä varmaan muutkin palstalaisopet ajattelevat. Hyvin tiivistetty.
Näköjään tällä palstalla samat opettajat kirjoittavat samoista asioista päivästä toiseen ja vielä näköjään kehuvat toinen toisiaan.

Tuli mieleen, että kun opettajat puhuvat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen samoja asioita luokassa niin jääköhän heille helposti sama lyvy päälle myös muissa keskusteluissa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Näköjään tällä palstalla samat opettajat kirjoittavat samoista asioista päivästä toiseen ja vielä näköjään kehuvat toinen toisiaan.

Tuli mieleen, että kun opettajat puhuvat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen samoja asioita luokassa niin jääköhän heille helposti sama lyvy päälle myös muissa keskusteluissa.

Miten niin puhuvat vuodesta toiseen samoja asioita? Minun työssäni kasvatuksella on erittäin suuri osuus ja jokainen nuori on oma persoonansa. En minä voi puhua toistuvasti samoja asioita, jokainen nuori täytyy ottaa yksilönä.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Vaimon hyvä ystävä on opettaja ja hänen kauttaan olen kyllä oppinut arvostamaan tuota ammattikuntaa.

Myös rahasta ja palkasta ollaan usein juteltu ja hän piti sitä ihan mukiinmenevänä. Tosin luetteli kerran, että onhan siinä hommaa kun opettajan duunin lisäksi tehtäviin tuntuu kuuluvan poliisin hommat ilman varsinaisia valtuuksia, sosiaalityöntekijän rooli, jota saa/joutuu hoitamaan ihan riittävästi ns. työajan ulkopuolella + jopa avioliittoneuvojan tehtäviä, kun oman valvontaluokan oppilaiden äidit haluavat avautua klo 20 arki-iltana.

Kehuu saavansa nuorista kuitenkin paljon voimaa sen tietyn aitouden ja välittömyyden ansiosta. Kuten edellisestä kappaleesta käynee ilmi niin hänen koulunsa ei ole ihan se maailman helpoin. Ongelmia sen sijaan aiheuttavat vanhemmat. Kertoi kokevansa hyvin mielenkiintoiseksi tilanteen missä täytyy rautalangasta vääntää jollekin isoa kultakelloa pitävälle miehelle ettei kaksi kokeen seiskaa ja huono tuntityöskentely millään yhtälöllä anna perusteita ysin arvosanalle. Tuota ruljanssia on joka kevät. Nuorempana tehdessään töitä pienemmillä paikkakunnilla käynti Alkossa tai mahdollinen röökin ostaminen sai erittäin tuomitsevia katseita. Naureskeli, että ehkä palkan voi katsoa myös sisältävän pienen yksityisyyden menettämis-bonuksen. Tämä oli onneksi ennen kuuluisia kännykkäkameroita.

Kaikkein vaativimmaksi asiaksi hän sanoi tilanteet, jos omassa elämässä on jotain raskasta käynnissä kuten jonkun läheisen vaikea sairaus. Opettaja joutuu koko ajan olemaan tavallaan lavalla, eikä oikein pääse karkuun. Jokainen voi kuvitella itsensä tilanteeseen missä esim. aviopuoliso taistelee jotain vaikeaa sairautta vastaan ja oman pinnan pitää kestää angsti-teinien läppää. Aikuisten työmaailmassa muu työyhteisö pystyy usein ottamaan tuon huomioon ja mahdollisesti pystyy muutenkin saamaan hieman omaa tilaa ja rauhaa. Koulussa ei ole oikein mitään piilopaikkaa.

Pitää kuitenkin työstään, eikä koe tarvetta sitä vaihtaa. En hetkeäkään epäile etteikö kykyä löytyisi. Erittäin fiksu nainen.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
... sosiaalityöntekijän rooli, jota saa/joutuu hoitamaan ihan riittävästi ns. työajan ulkopuolella + jopa avioliittoneuvojan tehtäviä, kun oman valvontaluokan oppilaiden äidit haluavat avautua klo 20 arki-iltana.....

Omien lasten opettajat ovat kyllä ihan selkeästi ja oikein selittäneet mm. sen, että eivät hoitele lasten asioita iltaisin, eivätkä vastaa puhelimeen yms.

Viestintä opettajan kanssa tapahtuu täysin wilma-systeemin avulla. Millähän ihmeellä nämä äidit avautuvat lasten opettajille ja miksi ihmeessä opettaja kuuntelee? Omaa tyhmyyttä jos tuommoiseen lähtee.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Omien lasten opettajat ovat kyllä ihan selkeästi ja oikein selittäneet mm. sen, että eivät hoitele lasten asioita iltaisin, eivätkä vastaa puhelimeen yms.

Viestintä opettajan kanssa tapahtuu täysin wilma-systeemin avulla. Millähän ihmeellä nämä äidit avautuvat lasten opettajille ja miksi ihmeessä opettaja kuuntelee? Omaa tyhmyyttä jos tuommoiseen lähtee.

Tässä on monia käytänteitä. Joissain kouluissa opettajien yksityisnumerot löytyvät ihan opinto- oppaasta, joissain kouluissa annetaan vain työnumero. Joka tapauksessa ensin mainitussakin tilanteessa yksittäisellä opettajalla on tietysti oikeus kieltää yksityisnumeronsa antaminen. Ymmärrän molempia toimintatapoja, koska ongelmavanhempia on oikeasti olemassa ja määrä on lisääntymässä ihan tilastojenkin mukaan. Ja sellainen ei ole ongelmavanhempi, joka haluaa tietää lastensa kouluasioista tai esittää perusteltua kritiikkiä, kun joku kuitenkin vetää tämän kortin esiin jos ei erikseen mainitse. Itse olen numeroni antanut levitykseen, eikä ongelmia ole ollut. Joitain asioita nyt on vaan helpompi hoitaa virka- ajan ulkopuolella. Osaan myös olla vastaamatta puhelimeen, jos vapaa- ajan viettoni sitä edellyttää.

Oppilaiden vanhempien murheet eivät tietysti kuulu opettajalle. Joskus oppilaan asioita selvitellessä kuitenkin vanhempi kokee tarvetta avautua opettajalle, usein ihan perustellessaan ongelmien syytä. Näin käy helposti esimerkiksi empaattisille opettajille, joille on ns. helppo avautua. Ei kuulu työnkuvaan, mutta helpottaa usein työtä jatkossa, jos uskaltaa kohdata sen ihmisen. Ja ylipäänsä, pitääkö kaikki arvioida sen mukaan kuuluuko se minulle tai maksetaanko siitä? Tämä meillä on ihan koko yhteiskunnassamme vähän hakusessa. Totta kai rajansa kaikella, ei opettajakaan voi koko maailmaa harteilleen ottaa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Omien lasten opettajat ovat kyllä ihan selkeästi ja oikein selittäneet mm. sen, että eivät hoitele lasten asioita iltaisin, eivätkä vastaa puhelimeen yms.

Viestintä opettajan kanssa tapahtuu täysin wilma-systeemin avulla. Millähän ihmeellä nämä äidit avautuvat lasten opettajille ja miksi ihmeessä opettaja kuuntelee? Omaa tyhmyyttä jos tuommoiseen lähtee.

Kysymys on mielestäni ensisijaisesti oppilaan tarpeista. Jos kyseessä on normaali Allu Alakoululainen, Wilma hoitaa yhteistoiminnan kodin kanssa mainiosti. Mutta kun kyseessä on oireileva Ylli Yläkoululainen, keskustelut vanhempien kanssa ovat usein nuoren edun mukaisia. Ei opettajan tarvitse, eikä pidä, kuunnella turhaa lässytystä. Täytyy kuitenkin muistaa, että vanhemmat kohtaavat yleensä ensi kertaa murrosikäisen oireilun, kun opettaja taas näkee murkkuja päivittäin. Opettaja on tässä kohtaa se ammattilainen. Muutama vinkki kotiinkin voi parantaa nuoren tilannetta huomattavasti.

Toisaalta kyse on opettajan persoonasta, toiset pitävät kotiin yhteyttä enemmän kuin toiset. Itse keskustelen paljonkin vanhempien/ laitosten kanssa, koska mielestäni koulu ei ole irrallinen saarreke lapsen elämässä vaan olennainen osa hänen elämäänsä. Yhteinen linja koulun ja kodin kanssa helpottaa kaikkien elämää, opettajan, vanhempien ja oppilaan.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Tosin luetteli kerran, että onhan siinä hommaa kun opettajan duunin lisäksi tehtäviin tuntuu kuuluvan poliisin hommat ilman varsinaisia valtuuksia, sosiaalityöntekijän rooli, jota saa/joutuu hoitamaan ihan riittävästi ns. työajan ulkopuolella + jopa avioliittoneuvojan tehtäviä, kun oman valvontaluokan oppilaiden äidit haluavat avautua klo 20 arki-iltana.

Tuo opettaja tuntuu olevan aika hukassa, kun hän huolehtii muka työnään työaikansa ulkopuolella asioista, mitkä eivät hänelle työnsä puolesta kuulu. Voisi ajatella, että tuollaisesta sähläämisestä varsinainen opettajankin työ häiriytyisi.
 
Viimeksi muokattu:

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Tuo opettaja tuntuu olevan aika hukassa, kun hän huolehtii muka työnään työaikansa ulkopuolella asioista, mitkä eivät hänelle työnsä puolesta kuulu. Voisi ajatella, että tuollaisesta sähläämisestä varsinainen opettajankin työ häiriytyisi.

Ei hän ole hukassa, ihan hyvä opettaja ymmärtääkseni on.

TosiFani tuota asiaa tuossa ylempänä jo avasi, mutta kai näitä voi toistella. Joskus vaan nuo yläkoululaisten vanhemmat ovat yhteydessä oppilaiden asioista ja asioivat milloin mistäkin syystä esim. klo 20 illalla. Ja keskustelun lomassa tulevat nämä henkilökohtaisetkin ongelmat esille. Toki tuossa voisi kylmästi sanoa, että kiitos meidän keskustelu loppuu tähän, mutta ehkä hän nyt sitten sortuu vääränlaiseen kohteliaisuuteen.

Mitä noihin ns.poliisin ja sosiaalityöntekijän rooleihin tulee, niin kannattaa käydä tutustumassa hieman vaikeamman koulun maineessa olevaan y-asteeseen. Siellä ei vain pelata lentopalloa ja syödä hattaraa.

Toisaalta tuo varsinainen opettajan työhän on kuulemma varsin helppoa. Näin ovat kai tässäkin ketjussa opetustyön ulkopuolella olevat osanneet kertoa.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Joskus vaan nuo yläkoululaisten vanhemmat ovat yhteydessä oppilaiden asioista ja asioivat milloin mistäkin syystä esim. klo 20 illalla.

Minä en ymmärrä, miksi yksikään opettaja vastaa vanhempien puheluihin milloin tahansa ja keskustelee vanhempien kanssa illalla vaikkapa kello 20.00. Puhumattakaan siitä, että he ryhtyvät vanhempien maallikkoterapeuteiksi. Jos näin tapahtuu niin hukassa ovat.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Minä en ymmärrä, miksi yksikään opettaja vastaa vanhempien puheluihin milloin tahansa ja keskustelee vanhempien kanssa illalla vaikkapa kello 20.00. Puhumattakaan siitä, että he ryhtyvät vanhempien maallikkoterapeuteiksi. Jos näin tapahtuu niin hukassa ovat.

Sinulla on varmasti jotain perusteita boldatulle väitteellesi?

Joskus tunnin keskustelu hukassa olevan vanhemman kanssa, vaikka kahdeksalta illalla, voi olla opetuksen kannalta kullan arvoista.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Minä en ymmärrä, miksi yksikään opettaja vastaa vanhempien puheluihin milloin tahansa ja keskustelee vanhempien kanssa illalla vaikkapa kello 20.00. Puhumattakaan siitä, että he ryhtyvät vanhempien maallikkoterapeuteiksi. Jos näin tapahtuu niin hukassa ovat.

Jos luit tuon pitemmän viestin niin näit myös tämän kohdan missä vanhemmille täytyy selittää pitkät pätkät miksi muksujen arvosana ei ole se mitä vanhemmat haluavat. Nuo vanhemmat osaavat olla erittäin hankalia. En jaksa uskoa, että tilannetta parantaa haluttomuus edes keskustella asioista näiden vanhempien kanssa.

Tietysti yksi syy on myös se, että osa vanhemmista on idiootteja.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Minä en ymmärrä, miksi yksikään opettaja vastaa vanhempien puheluihin milloin tahansa ja keskustelee vanhempien kanssa illalla vaikkapa kello 20.00. Puhumattakaan siitä, että he ryhtyvät vanhempien maallikkoterapeuteiksi. Jos näin tapahtuu niin hukassa ovat.

Vanhemmat tuossa hukassa ovat. Kyllä minäkin suostun iltasella puhumaan vanhempien kanssa. Joissain tapauksissa se on ainut tapa saada asioita menemään eteenpäin.

Terapeutiksi en rupea, mutta oireilevan oppilaan kotioloista on luokanvalvojalla tai luokanopettajalla hyvä olla jonkinlainen käsitys, ja parhaan usein saa juttelemalla vanhempien kanssa.

Vantaalla luokanvalvojat on velvoitettu tarjoamaan vähintään kerran vuodessa vanhemmille mahdollisuus tulla koululle puhumaan oppilaan asioista. Mistään varteista on turha puhua. Jos samalla on ohjelmassa oppimissuunnitelman päivittäminen, tunti ei yleensä riitä mihinkään.

Tapaamiset menevät yleensä virka-ajan ulkopuolelle, ja niissä puhutaan muustakin kuin oppilaan koulunkäynnistä.

Kaikki vanhemmat eivät koskaan suostu tulemaan koululle. Varsinkin heidän kanssaan on sopivaa puhua puhelimessa iltaisin, enkä näe siinä suurtakaan eroa naamatusten juttelemiselle koululla.

Kun perheiden asioita pitää hoitaa iltaisin virka-ajan ulkopuolella, niin onko siinä eniten pihalla opettaja, vanhemmat vai työnantaja?
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Minä en ymmärrä, miksi yksikään opettaja vastaa vanhempien puheluihin milloin tahansa ja keskustelee vanhempien kanssa illalla vaikkapa kello 20.00. Puhumattakaan siitä, että he ryhtyvät vanhempien maallikkoterapeuteiksi. Jos näin tapahtuu niin hukassa ovat.


Tämän periaatteellisella tasolla allekirjoitan. Omassa työssäni vanhemmilla ei ole opettajien numeroita. Toki ne ovat hakukoneista saatavilla. Ei ole puhelimet silti soineet mutta jos esimerkiksi Wilmassa vanhempi kysyy jotain omaa lastaan tai seuraavan päivän asiaa niin miksen vastaisi? Se on monesti seuraavan päivän työn helpottamista ja välittävän signaalin antamista yhteistyölle. Pari minuuttia ei minua niin paljoa rasita. Hankalat/häiriköivät tapaukset on sitten eri asia. Pyrin tosin tiedottamaan niin täsmällisesti ettei epäselvyyksiä jää. Tosifanin tilanne yläkoululaisten erityisopetuksessa voikin ajoittain vaatia venymistä enemmän. Se on luonteeltaan erilainen työ ja siellä työskenteleekin sinne soveltuvat persoonat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös