Ymmärrän kyllä että sukupuolirooleja koetetaan haastaa, mutta
@Radiopää mainitsee argumentiksi sukupuoli-identiteetin.
Mietin asiaa ihan vaan sen yleisyyden kannalta.
Wikipedia kertoo seuraavaa:
"
Transsukupuolisuutta pidetään melko harvinaisena, aiemmin puhuttiin luvuista 1:37 000 miehillä, 1:107 000 naisilla. Nykyisin vastaaviksi luvuiksi esitetään 1:11 900 ja 1:30 400.
Näitä lukuja kohtaan on kuitenkin esitetty kritiikkiä ja esitetty myös seuraavia lukuja: transnaisten sukupuolen korjaushoitojen määrä on vähintään luokkaa 1:2 500, ehkä jopa 1:1 250. Itse transsukupuolisen kokemuksen esiintymisen yleisyyden on arvioitu olevan noin 1:500.
Ekaluokan aloittaa vuosittain n. 58 000 lasta. Jos ajatellaan että sukupuolijakauma olisi fifty-fifty niin kumpaakin sukupuolta on 29 000 kpl. Puhun tässä nyt vanhatavalla tavalla että on olemassa vain kaksi sukupuolta joita kutsutaan vaikka esimerkin omaisesti vaikka "pojiksi" ja "tytöiksi". Ymmärrän että todellisuus on jotain muuta ja esim Maru Hietala on esittänyt että sukupuolia on yhtä paljon kuin ihmisiä eli sen seitsemän miljaardia. Sitä minä vaan mietin että miten ne kaikki mahtuvat Facebookin profiilin valintalistaan.
Anyhuu, 29 000 tyttöä kohden on siis 0,27 transsukupuolista per aloittava ekaluokka eli joka neljäs vuosi yksi tyttö Suomessa. Pojista heitä on paljon enemmän eli 1,27 per aloittava ekaluokka eli joka vuosi on yksi poika joka on epävarma sukupuolestaan.
Jos suhteutetaan niin näkövammaisia määrään niin näkövammaisia 2-8 prosentia väestöstä Näkövammaliiton arvion mukaan.
Tässä valossa pidän tästä lasten sukupuoli-identiteetistä keskustelua vähän mittasuhteettomana. Vaatimukset siitä että "jos-tämä-auttaa-edes-yhtä-sukupuolestaan-epävarmaa" ovat itseasiassa aika kohtuuttomat koska se tarkottaisi että tämän pitäisi auttaa n. 100% scopessa olevia.
Jos tuota taas ajatellaan pelkästään miesten ja naisten alojen kannalta niin minusta ainoa tapa estää tuo on estää valinnanvapautta. Tilastollisesti esim. Intiassa naiset hakeutuvat tekniselle alallle koska siellä ei ole kovinkaan paljoa humanisti-lässynlässyn-virkoja. Yliopistosta valmistuneista intialaisista 40,5% on naisia ja naisten suosituimmat pääaineet ovat Intiassa (osuus naisten kokonaismäärästä)
- 28.5% Engineering/Technology
- 40.2% IT and Computer
- 35.6% Management
- 32.0% Law
Kuriositeettina mainittakoon että allekirjoittaneella on ollut intialainen naispomo.
Valinnnavapaus tuottaa naistenaloille ajatumista. Siinä mielessä tuo opas on oikeilla jäljillä.
"Oppiaine mahdollistaa sukupuolistereotypioiden tutkimisen yhteiskunnassamme lasten kokemusmaailman kautta: keskustelua harrastuksista, leluista tai musiikista, ja siitä miten stereotypioiden purkaminen voisi hyödyttää ihan kaikkia. Voidaan myös pohtia, mitkä asiat oppilaat kokevat eri sukupuolille tyypillisiksi ja miksi. Opettaja painottaa jokaisen vapautta itsensä määrittelyyn ja oman identiteetin rakentamiseen."
Pitää vaan kertoa sille pinkkiin mekkoon pukeutuneelle pikkutytölle joka haaveilee eläinlääkärin ammatista että hänen haaveensa ja toiveensa ovat vain sukupuolittuneita harhakuvia ja että tyttö rakenteellisen sovinismin uhri halutessaan mitä haluaa.