Olen äärettömän onnellinen, etten ole vastaavassa helvetissä kuin kyynis. Viime yönä tuli nukuttua vajaa kaksi tuntia, joten en viitsinyt sen enempää nyt jaksanut jäädä keitolle, kun huomenna aikainen herätys, vaan kävelin himaan hotellille about selvinpäin. Lopuksi tuli vielä muutamat San Miguelit + 1 espresson nautittua Bolkerstrassen Alegriassa. Sen jälkeen dallasin hotellille. Karttaa ei ollut, mutta kyllä sitä aika hyvin kuitenkin löytää. Ihan suoraan tulin ja suhteellisen nopeasti nauttien joka hetkestä. Aiemmin pvällä tuli mentyä joku 6 krt taksilla ja siinä ei ehdi nauttia. Nyt jossain vaiheessa tuli mieleen Udo Jürgensin sanat "es was schon dunkel als ich durch Vorstadt heimwärts ging..." Jossain vaiheessa vaan nautin siitä, että olen täällä. Jokainen auto minkä näkee niin siinä on oikeasti saksalainen rekisterikilpi (paitsi tossa hollantilaisessa avobentleyssa hotellin ovella) ja fiilis on sitä myöten aivan loistava. Kaikki osaa saksaa ja sen lisäksi olin illalla sekä italialaisissa että espanjalaisissa paikoissa. Mukavan kv. touhua. Saa heittää kieltä jos toista kehiin ja ennenkaikkea jos mieli tekee niin voi mennä tonne ulos ja huutaa ICH BIN NACH HAUSE GEKOMMEN!!!