Elämä hymyilee, kukoistaa...
Tänään täytän siis vuosia. Neljännesvuosisata on mittarissa ja tuntunee melkoisesti siltä, että kohti kolmenkympin kriisejä ollaan menossa jo todella vauhdikkaasti.
Mutta ei se mitään, sillä elämä on tällä erää raiteillaan; perhe-elämä pitää mielen virkeänä, työt sujuvat ilman ulkoisia häiriötekijöitä ja harrastuksetkin jouduttavat fyysisiä sekä henkisiä ominaisuuksia melkoisesti eteenpäin eli minkäänlaisia psykologisia ongelmaryhmiä ei mielessäni tällä erää ole.
Eikä tule.
Vapaa-ajan ongelmia ei siis tällä hetkellä millään tavalla ilmene - ja se näkyy viime aikojen viestihistoriastani. Ei ole montaa viestiä tullut kesäkuussa. Olkoonkin, että eriäviä ajatuksia monista asioista, varsinkin jääkiekosta, olisi varmasti melkoisen radikaalisestikin, mutta aika ei tahdo enää riittää väittelemään tai kertomaan Teille arvon palstalaisille lätkän totuuksia ja/tai saloja.
Tänne käytetty aika on kuitenkin aina perheeltä pois ja sitä en missään tapauksessa halua.
Kirjoitellaan kun joudetaan. Jatkakaa, olkaa hyvät!