Nyt on kuitenkin alkanut juoksulenkkien jälkeen vaivata toisen jalan nilkka, tai tarkemmin ottaen akillesjänne. Lenkillä tuo ei vaivaa kuin korkeintaan ihan alussa, mutta sitten lenkin jälkeen alkaa kipeytyä ja varsinkin aamuisin on kävelykin aika vaikeaa. Kipu tuntuu n. 2-3 senttiä kantapäästä ylöspäin akillesjänteessä, ja ei koske pelkästään kävellessä vaan on myös hieman kosketusarka. Sitten kun venyttelee ja lähtee juoksemaan niin kipu hellittää täysin mutta heti lenkin jälkeen alkaa kipeytyä taas. Olen yrittänyt pitää muutamia lepopäiviäkin välissä mutta heti ensimmäisen lenkin jälkeen alkaa taas kipeytymään. Onko kenelläkään kokemuksia samanlaisesta vaivasta? Olisiko kyseessä joku tulehdus tai sitten jostain virheasennosta johtuva rasitusvamma? Kun kuitenkin tuo toisen jalan nilkan heikko kunto varmasti vaikuttaa jollain tavalla askellukseen yms.
Tulehdushan olisi kipeä kokoajan tai poistuisi lääkityksellä/ levolla, joten luulisin tuon johtuvan jostain muusta.
Sanoisin lähes sataprosenttisen varmaksi, että kyseessä on jännetupentulehdus, joka oirehtii juuri siten, että se ikään kuin vertyy kevyen liikunnan aikana ja kipu hellittää jopa täysin, mutta palaa levossa taas takaisin. Kokeile seuraavan kerran kun kipua seuraavaa diagnoosia: kämmen tai peukalo kipualueen päälle ja koukistele nilkkaa. Jos tunnet kädessäsi kipeän alueen kohdalta ikään kuin narinaa, on homma aivan takuuvarma.
Itsellä tuli tuo koettua armeijan aikana ja hemmetin sitkas vaiva tuo on. Mulla meni pari kuukautta tuota hoitaessa. Lääkityksen lisäksi tarvitsee parantuakseen perusteellisen levon. Armeijassahan tuota lepoa ei oikein tahtonut ainakaan meillä tarjolla olla. Veksistä tippui aina pari päivää helpotusta ja kun siellä viitsinyt koko aikaa ravata, oli paraneminenkin vähän sitä ja tätä. Kuukauden temppuilun jälkeen lääkäri totesi, että pannaan pojan nilkka kuntoon, kun siviiliin lähtökin häämöttää ja määräsi kerralla kuukauden vuppia. Meikäläinen totesi, ettei kiinnostaisi kuukautta kasarmilla lojua, kun vuppimiehet ei lomille pääse. Lekuri totesi, ettei tuo lomille pääsyä estä ja laittoi sairaskirjaan merkinnän "VUP 30, ei lomaeste". Sitä olikin sitten varsin mukava mennä komppavääpelille esittelemään veksistä palattua.
Veikkaisin vammasi johtuvan siitä, että varot sitä toista nilkkaasi ja rasitat tätä toista enemmän tai askellat sillä eri tavoin kuin aikaisemmin. Hoitona tietenkin rasituksen/askelluksen palauttaminen normaalitasolle sekä lepo. Jos tulehdus ei ole päässyt kovin pahaksi, riittänee lääkitykseksi aivan omatoiminen mobilat-hoito. Mobilaatin tehoa kannattaa ehdottomasti parantaa tekemällä
okkluusiosidos. Linkki kertoo kuinka se tehdään ranteeseen, mutta aivan sama pätee nilkkaan. Eli reilusti mobilat
voidetta kipeälle alueelle ja sen ympäristöön. Voiteen päälle reilusti muovista tuorekelmua niin, koko alue varmasti peittyy. Päällimmäiseksi sitten joustavaa sideharsoa. Tuntuu varsinkin ensialkuun hieman epämukavalta, mutta parantaa mobilatin tehoa tosi paljon. Hauteessa on ehdottoman tärkeä käyttää nimenomaan voidetta, ei missään nimessä geeliä. Geeli sisältää runsaasti isopropanolia, joka saataa hauteessa aiheuttaa hyvinkin voimakasta ärsytystä iholle.
Pahemmat tapaukset vaativat kortisonia ja jopa leikkausta. Kortisoniin kannattaa suhtautua ainakin kunnallisella puolella käydessä erittäin suurella varauksella. Homma on aivan helvetin tarkkaa, ettei neulan mukana mene mitään ylimääräistä jännetuppeen, koska pieninkin epäpuhtaus takaa todella pahan tulehduksen, jota saakin sitten hoitaa pitkään ja hartaasti. Lisäksi kortisoni haurastuttaa jänteitä, joten hommassa on sekin riski, että rasitettaessa kuuluu naps ja jänteen päätä etsitään nivusista.