Suurempi periaatteellinen ongelma on, ettei sakotuskäytäntö ole läpinäkyvä eikä ole etukäteen selvää milloin ja kuinka vakavaan rikkeeseen syyllistyy.
[...]
Liigan sakotuskäytäntö näyttäytyy melko lailla mielivaltaisena toimintana ainakin ulkopuoliselle. Lisäksi monesti tuntuu siltä, että "loukatulla" osapuolella on tuomiovalta, mikä periaatteessa mahdollistaa mielivallan. Olisi aika paljon vähemmän arveluttavaa, jos sakot määräisi edes jossain määrin puolueeton elin (samaan tyyliin kuin pelaajien pelikiellot). Tämä ei poistaisi millään tavalla liigan oikeuttaa sakotusperusteiden määräämiseen (etukäteen).
Tavallaan tässä on paljonkin asiaa. Kuitenkin esim. välimiesoikeus ja välityslausekkeet perustuvat siihen, että osapuolet voivat saattaa jonkun asian tietyn tahon ratkaistavaksi näennäisen mielivaltaisesti. Tällä tarkoitan sitä, että myös muut, kuin lakiin perustuvat argumentit voidaan ottaa huomioon välimiesoikeudessa. Välimiesoikeus voi määrätä vahingonkorvauksia, joihin ei myöskään ole välttämättä voitu kohtuudella etukäteen varautua, eikä niistä voida valittaa. Ei ole ehdotonta syytä, miksei sopimuksin voitaisi luoda myös muunlaisia konstruktioita, joissa harkinta- ja ratkaisuvalta tietyssä asiassa siirretään täysin summamutikassa valitulle toimielimelle.
Tietyllä tapaa ongelmallista on kuitenkin toteamallasi tavalla se, jos harkintavalta on varsin yksipuolisesti siirretty toiselle osapuolelle. Niin kauan kuin käytäntö jatkuu, ei tässä varsinaista juridista ongelmaa kuitenkaan ole.
Sopimuksen on oltava kohtuullinen. Kohtuuttomat sopimukset eivät pidä. Ainakin itse olen ymmärtänyt, että tässä keskustellaan nimenomaan sopimuksen kohtuullisuudesta, tosin ilman juristien jargonia, eli siis virheellisesti nimetyin käsittein.
Kysymys taustalla on, voiko Liiga sakottaa (väärä termi) esim. Suhosta vai ei "mielivaltaisin" perustein? Onko esim. Suhonen sitoutunut siihen kohtuullisella sopimuksella? Siitä ei ole kahta sanaa, etteikö Liiga voisi sakotta Ässiä Suhosen sanomisista (Ässien työntekijänä), jos niin on sovittu.
Sopimusten sitovuus on aika mielenkiintoinen aihe. Kohtuuttomuutta voi olla jo sopimuksen solmimishetkellä, tai pitkäkestoinen sopimus voi myöhemmin muuttua kohtuuttomaksi. Kohtuutonta sopimusta voidaan yleensä sovitella, muttei ole mitenkään selvää, että ne olisivat sitomattomia.
Erityisen huomionarvoista on kuitenkin se, että kohtuuton sopimus voi muodostua päteväksi, jos osapuolet täyttävät sen. Kohtuuttomuuden vaikutukset ovat siten väitteenvaraisia, eli osapuolen tulee vedota kohtuuttomuuteen, jotta sillä voisi olla oikeusvaikutuksia. Jos osapuolet (Ässät?) täyttävät sopimuksen mukisematta, ei kohtuuttomuus vaikuta sopimusoikeudelliseen arviointiin mitenkään.