On aika oluen

[Arnold]

Tämän kolmikon lista on seuraava:
10. Paloaseman panimo 9. Fiskarsin panimo 8. Ant brew 7. Maistila
6. CoolHead 5. Salama 4. Mallassepät 3. Etko 2. Tuju 1. Olari

Mites oluttoverit listaavat itse? Mun makuuni:

10. Fiskars
9. Haapala
8. Panimoyhtiö X
7. Tuju
6. Orava
5. Beerhunter's
4. Malmgård
3. Mallassepät
2. ETKO
1. CoolHead

 

[Tikiti]

10. Ant
9. Panimoyhtiö x
8. Maistila
7. Mallassepät
6. Olari
5. ETKO
4. Coolhead
3. Tuju
2. Pien (oli)
1. Salama

Mielenkiintoista nähdä missä jatkuu Pien brewingin toiminta, tuo Viro voi olla hyvä veikkaus. Somen perusteella puhuvat koko ajan lyhyestä ajasta jonka jälkeen tulee uutisia.

 

[Harhasyöttö]

Coolhead on itselleni kyllä suomalaisista ykkönen, mut pakko myöntää, että jäävät kyllä Soureissa ruotsalaisten, venäläisten ja etenkin jenkkipanimojen jalkoihin tosi pahasti!

Nyt on kyllä viimeaikoina suunta ollut oikea ja ero on hieman kaventunut. Toi uusin Salmiac Licorice Blackcurrant sour oli jo todella hyvä!!

Itsehän oon ihminen, joka on vihannut aina oluita ja humala on yks epämiellyttävimmistä mauista mitä tiedän. Soureja silti rakastan, kun ei ne miltään perinteiseltä oluelta maistu. Ovat parhaimillaan kyllä ihan mielettömiä smoothie hedelmä/marjapommeja.

 

[Sistis]

Todella hankala pistää näitä paremmuusjärjestykseen. Jos pidän ehtona sitä, että olen juonut panimolta vähintään muutamaa eri olutta, niin järjestys on todennäköisesti seuraava:

Mallassepät on selkeä ykkönen. Sieltä on tullut paljon hyviä ja muutamia oikein laadukkaita vastaan, mutta ei yhtään todellista riman alitusta.

1. Mallassepät
2. CoolHead
3. Etko
4. Fat Lizard
5. Hiisi
6. Beer Hunters
7. Koskipanimo (Plevna)
8. Maistila
9. Sonnisaari
10. RPS

 

[mice]

Vaikea on kotimaisia panimoita laittaa minkäänlaiseen järjestykseen, mutta kun asioita on aina kiva listailla, niin kokeillaan.

Tuju on melko selkeä ykkönen. Huikeaa tuotantoa kaikkinensa, niin maitokauppavahvuisissa kuin stydimmissäkin, samoin niin mehuipoissa kuin Imperial Stouteissa ja lisäksi panimo hallitsee Suomen kamaralla suvereenisti erilaiset tynnyrikypsytetyt kokeilevammat tyylit!

Palomaseman panimo on parantanut huikeasti omistajanvaihdon myötä. Alkuvuosien tuotokset olivat aika lailla rimanalituksia kaikki, mutta nyt tekeminen on kauttaaltaan varsin laadukasta. Takatalo & Tompuri taas tekee perinteisiä tyylejä omasta viljasta laadukkaasti ja virheettömästi. Siellä ei ole lähdetty tälle TRIPLEDOUBLEDIPA-hässäkkälinjalle mukaan ollenkaan.

1. Tuju
2. Salama
3. Koskipanimo (Plevna)
4. Olari
5. Paloaseman panimo
6. Fat Lizard
7. Malmgårdin panimo
8. Takatalo & Tompuri
9. Mallaskoski
10. Ruosniemi

 

[Spitfire]

Tuju on kyllä selkeä ykkönen. Kaupoissa myytävät versiot ovat siinä luokassa selkeästi paremmasta päästä, mutta nuo panimonmyymälästä saatavat erät ovat jotain aivan uskomattoman hyviä luomuksia. Hieman jo pelottaa, miten lähellä on se päivä, kun tämän maan sairas alkoholipolitiikka estää näiden taideteoksien myymisen sen vuoksi että muita oluita on kaupattu liikaa.

 

[Anselm Raato]

Oletin että täälläkin olisi asia jo huomioitu, mutta...

Pyynikki siis lomautti valtaosan Tampereen panimoltaan (Tampereen tuotantoa ajetaan alas) ja siirtää oluen tuotantonsa Viroon. Pyynikinhän pitäisi löytää uusi koti suht pian Tampereelta, että voisi jatkaa toimintaansa Pirkanmaalla. 2023 loppuu nykyinen vuokrasoppari ja tontti on kaavoitettu asuinalueeksi.

Jossakin somessa huhuttiin jo yli miljoonan euron verovelkoja, mutta en tiedä näistä sitten... Jokatapauksessa "Jos mitään ei tehdä, konkurssin uhka on olemassa" -Toimari Lappalainen.

Ei ole mitenkään hyvä signaali tämä. En ole mikään excellukuniilo enkä oikein tiedä mahtavia pisnesratekioita, saati miten yritystä kannattaa johtaa...muutta lukuja katselemalla näkee ettei Pyynikin myyntitavoite ole kohta kahteen vuoteen osunut kuukausitasolla tavoitteeseen. Epäilemättä tämäkin näkyy jossain... Lähde: Tilannehuone | Pyynikin Brewing Company

 

[444]

Omistin aikanaan omaan varallisuuteeni nähden ihan sievoisen määrän Pyynikin osakkeita. Koko homma lähti liikkeelle vuosia sitten vähän kuin vitsinä, että olisipa hienoa olla pienosakas tuollaiseen panimoon. Innostus kasvoi kovien puheiden myötä, samoin omistuspohja. Mainitaan nyt vielä, että määrä ei todellisuudessa ollut merkittävä muille kuin minulle. Kuitenkin toimintaa vaivasi kaiken aikaa epätasalaatuiset tuote-erät ja etenkin osakkaille suunnattujen erikoiserien kanssa tapahtuneet sekoilut. Lisäksi osakeanti toisensa perään, suomeksi rahankerjäyskierrokset, ja samaan aikaan suurista diileistä huolimatta aiempiinkaan ennusteisiin ei oikein koskaan päästy. Pääomistajan ja perustajan burnout, jonka myötä piti jäädä toiminnasta ja päätöksenteosta pois, mutta ei sitten jäänytkään. Lisää rahoituskierroksia. Sekoilut Viron kautta tapahtuneen etämyynnin kanssa, jonka piti tuoda helpotusta tilanteeseen, jossa ihan kaikki eivät vain voi hakea oluitaan suoraan panimolta. Osallistumiset ja ”voitot” jossain olutkilpailuissa, joissa suunnilleen kaikki osallistujat saavat jonkun tittelin oluelleen. Lopulta vedin reilu vuosi sitten omat johtopäätökseni ja myin koko omistukseni pois. Sain siitä juuri ja juuri sijoittamani summan takaisin, en juuri muuta.

On hienoa, että Suomessa on paljon upeita pienpanimoita ja että yritystä riittää. Pyynikillä ongelma on kaiken aikaa ollut se, että tavoitteet ja osaaminen eivät kohtaa eikä hommaan saada sellaista vetäjää, joka naulaisi yritykset maaliin. Toivoisin, että juttuun tulisi jotain järkeä, mutta vaikuttaisi siltä, että tämä uusin käännös on lopulta vain naula siihen kuuluisaan arkkuun. Kotimaisuus häviää ja muutokset tehdään rahan vuoksi.

 

[Sistis]

Näitä Pyynikin toistuvia osakeanteja kutsutaan sijoittajapiireissä varsin kriittiseen sävyyn Peren perheen harrastuksen tukemiseksi. Itse en ole perehtynyt Pyynikkiin sijoituskohteena, joten en osaa arvioida, että onko väitteelle katetta. Mutta kyllähän toistuvat osakeannit kielivät siitä, että ei business ole oikein kestävällä pohjalla. Se ei sinänsä ole yllätys, sillä ei tuo ala ole kultakaivos. Ja korona on entisestään vaikeuttanut toimintaa.

Mitä tulee Pyynikin tuotteisiin, niin suhtaudun niihin vähän fifty-sixty -meiningillä. Tuo epätasalaatuisuus on todellakin pistänyt silmään. Moni olut on jopa parhaimmillaan ollut oikein hyväkin, mutta sitten on saattanut tulla vastaan myös sellainen, että se on ollut pakko kaataa pois selkeän kontaminaation vuoksi. Parhaiten on muistissa se v*tutus, kun mökillä laavulla on saanut makkaran paistettua ja sen kyytipojaksi tarkoitettu Norwich IPA maistuukin huonolta sourilta. Tuo kokemus on itse asiassa johtanut siihen, että yleensä jätän Pyynikit kauppaan, kun luotettavampia vaihtoehtoja löytyy riittävästi.

Pyynikin ehdoton positiivinen ansio on taas se, että panimo on onnistunut edistämään olutkulttuurin monimuotoisuutta reippaasti. Se tekee paljon erilaisia lagereita ja aleja, jotka poikkeavat varsin paljon perinteisestä "suomalaiseen makuun sopivasta oluesta", ja nämä ovat myös osoittautuneet ilmeisen suosituiksi. Tämä on entisestään johtanut jopa pienten kauppojen valikoimien monipuolistumiseen.

Jos Pyynikki katoaisi, niin kyllä tuo aukko varmasti täyttyisi. Mutta kuinka hyvin, on toinen juttu.

 

[Ann Arbor]

Jos Pyynikki katoaisi, niin kyllä tuo aukko varmasti täyttyisi. Mutta kuinka hyvin, on toinen juttu.

Nokian Panimo voisi kädennojennuksena pyrkiä ensihätään työllistämään "paikalliskilpailijan" osaavia työntekijöitä mahdollisuuksiensa mukaan.

 

[Sistis]

Nokian Panimo voisi kädennojennuksena pyrkiä ensihätään työllistämään "paikalliskilpailijan" osaavia työntekijöitä mahdollisuuksiensa mukaan.

Sama kävi mielessä, ja saattaisi joku Pyynikin lippulaivatuote (Mosaic Lager ja Citra Lager nyt ehkä todennäköisimpinä) kokea tällöin uuden tulemisen hieman eri tavalla eri panimossa valmistettuna.

 

[Ann Arbor]

Nyt kun Nokian Panimo tuli puheeksi, niin ketään toista Keisarin ystävää? Vaikkeivät todelliset hifistelijät ihan ymmärrettävästi kelpuutakaan pahamaineista Keisari Lageria tuoppiinsa, on ko. oluesta muodostunut allekirjoittaneelle go to olut vähän tilanteeseen kuin tilanteeseen. (Vastuullisesti nautittuna.)

Bulkkilagerit ovat bulkkilagereita, eikä 1.95€ puolen litran tölkiltä maksavasta "litkusta" voi liikoja vaatia, mutta allekirjoittaneelle ko. lager toimii erinomaisesti "after work"-bissenä, hyvän ruoan kanssa, kuin useampi putkeenkin. Ainakin minusta voittaa perus koffikarjalalapinkultaperlenbacherit.

 

[Ollakseni]

Nyt kun Nokian Panimo tuli puheeksi, niin ketään toista Keisarin ystävää? Vaikkeivät todelliset hifistelijät ihan ymmärrettävästi kelpuutakaan pahamaineista Keisari Lageria tuoppiinsa, on ko. oluesta muodostunut allekirjoittaneelle go to olut vähän tilanteeseen kuin tilanteeseen. (Vastuullisesti nautittuna.)

Bulkkilagerit ovat bulkkilagereita, eikä 1.95€ puolen litran tölkiltä maksavasta "litkusta" voi liikoja vaatia, mutta allekirjoittaneelle ko. lager toimii erinomaisesti "after work"-bissenä, hyvän ruoan kanssa, kuin useampi putkeenkin. Ainakin minusta voittaa perus koffikarjalalapinkultaperlenbacherit.

Tuo Keisarin lager tuntui saaneen jonkin omaan suuhuni epämukavan sivumaun jossain kohtaa. Münchener ja luomu pils ovat omaan makuuni sopivampia. Yhä kaipaan sitä nelosvahvuista Müncheneria.

 

[finnjewel]

Saunaoluena tempaisin tänään Keisari IPAn, eikä mitään valittamista. Ihan kelpo olut siihen hintaan (2,79€).

 

[Sistis]

Tuo Keisarin lager tuntui saaneen jonkin omaan suuhuni epämukavan sivumaun jossain kohtaa. Münchener ja luomu pils ovat omaan makuuni sopivampia. Yhä kaipaan sitä nelosvahvuista Müncheneria.

Itse en ole tuota Keisarin lageria juonut vuosiin, ja Keisaria tulee muutenkin ostettua harvoin, ihan siitä syystä, että löydän helposti jonkun paremmin makuuni sopivan tuotteen jopa pienistä kaupoista, kiitos viime vuosina voimakkaasti parantuneiden valikoimien.

Mutta tuo epämiellyttävä sivumaku on noissa kaikissa Keisareissa ollut jollain lailla läsnä. Vähän sellainen raskas tunkkaisuus niissä on ominaisuutena. Wiener Lager, Munchener, Kellari ja Året Runt ovat toki ihan juomakelpoisia lagereita, mutta tuon virhemaun vuoksi eivät vain pääse sille tasolle, mihin niillä olisi ehkä potentiaalia. Ja alkuperäisen Keisari 66, eli nykyinen APA, oli oikein loistava. Nykyinen valitettavasti on vain varjo tuosta menneen ajan loistosta.

 

[finnjewel]

Moni olut, jota muuten tekisi mieli kokeilla, myydään valitettavasti 33cl pullossa tai tölkissä. Koska juon yleensä vain yhden, niin tuo on liian vähän. Puoli litraa olisi sopiva koko. Niissä valikoima on pienempi.

 

[Torsti]

Kyllä mää Keisarin stoutista tykkäilen. Yleensä kyllä koitan suosia vielä pienempää panimoa kuin pyynikkiä tai keisaria. Enemmän mulla Kukosta tulee häiritsevä sivumaku kuin Keisarista. Tänään on nautittu alkuun Tujua ja Mallasseppiä sen jälkeen, ihan sama.

 

[Sistis]

Enemmän mulla Kukosta tulee häiritsevä sivumaku kuin Keisarista.

Tästä samaa mieltä. Kukolla tuo tunkkaisuus on selvästi vahvempi. Virhemakujen osalta Saimaan panimo on ehkä se kärkipaikalla olija omissa kategorioissani. Siellä on taas usein joku ihmeellinen raudan maku mukana. Paljon oluentekoa harrastava kaverini on sitä mieltä, että vesikemia olisi tuolla pielessä.

 

[Ollakseni]

Itse en ole tuota Keisarin lageria juonut vuosiin, ja Keisaria tulee muutenkin ostettua harvoin, ihan siitä syystä, että löydän helposti jonkun paremmin makuuni sopivan tuotteen jopa pienistä kaupoista, kiitos viime vuosina voimakkaasti parantuneiden valikoimien.

Mutta tuo epämiellyttävä sivumaku on noissa kaikissa Keisareissa ollut jollain lailla läsnä. Vähän sellainen raskas tunkkaisuus niissä on ominaisuutena. Wiener Lager, Munchener, Kellari ja Året Runt ovat toki ihan juomakelpoisia lagereita, mutta tuon virhemaun vuoksi eivät vain pääse sille tasolle, mihin niillä olisi ehkä potentiaalia. Ja alkuperäisen Keisari 66, eli nykyinen APA, oli oikein loistava. Nykyinen valitettavasti on vain varjo tuosta menneen ajan loistosta.

Joo eivät tosiaan mitään erikoisia makunautintoja tarjoa Keisarin oluet ja sanoisin että ale valikoima on heikompaa kuin lagerit. Sour oluita en ole tainnut edes testata heiltä. Kukon Helles on aika pitkälti hintalaatusuhteeltaan parhaita lagereita mitä juonut. About 3€ tuopin verran tuota.

 

[Arnold]

Keisarin Münchener ollut mainio. Jopa Luomu pils on ollut makuuni, vaikka pilsnerit eivät normaalisti iske.

 

[Kauko Viisas]

Ei ehkä juuri nyt ole aika, mutta ehkä lämmitän saunan ja siihen kylkeen yksi BrewDog Punk-IPA.

Jostain somesta kuulin, että Tokmannilla myydään IPAa n. 1€/tölkki - juuri mainitsemaani tuotetta. Ei kun metsästämään. Ensimmäinen käynti ei tuloksia, toisen saalis 8 tölkkiä, joitakin kertoja jäin tyhjin käsin ja lopulta sain haalittua jopa laatikollisen (24tlk). Kyllä nyt kelpaa.

Minulla heräsi seuraavanlainen kysymys (saattaa kuulua toiseen ketjuun [tyhmät kysymykset]):
Olenko hipsteri (nautin nykyään vain IPAa ja olen asunut Helsingin Vallilassa)?
Olenko boomeri (harmittaa kun en saanut ilmaista Tokmanni-ämpäriä)?

 

[Unkka]

Olet

 

[Styge]

Viime aikoina tullut kaljoiteltua aika vähän, mutta muutaman panimon voisi nostaa tämän hetken top listalle
-Orava
-Coolhead
-Olari
-Etko

Peruspuikkoina menee lähinnä Fat Lizardin kaljat. Näissä on se hyvä puoli, että löytyy käytännössä joka kaupasta.

 

[Torsti]

Tästä samaa mieltä. Kukolla tuo tunkkaisuus on selvästi vahvempi. Virhemakujen osalta Saimaan panimo on ehkä se kärkipaikalla olija omissa kategorioissani. Siellä on taas usein joku ihmeellinen raudan maku mukana. Paljon oluentekoa harrastava kaverini on sitä mieltä, että vesikemia olisi tuolla pielessä.

Ystäväni järjesti aikanaan lager makusokkotestin. Kukko oli ainoa, jonka tunnistin. Itseasiassa, tuo tunnistamani Kukko oli ainoa, joka testissä meidän kolmen sokon toimesta tunnistettiin. Oli sitten hyvä tai huono

 

[Jakke76]

Eilen tuli maisteltua porealtaillessa työpaikan miestenpäivän kotiintuomisia, Fuller´s ESB. Oli todella hyvän makuinen olut. Pitää käydä ostamassa lisää.