Harmittavasti omat menot häiritsi expoa niin paljon etten ehtinyt enempää antaa aikaa. Ted Raitis, olitko paikanpäällä ja jos niin laitahan omaa listaa ja fiiliksiä.
Negapuolelta pari juttua: Sekä laphroaig että brewdog hinnoittelivat itsensä mielestäni yli. En ole niuho enkä valita senteistä mutta silti.
Yes indeed, sir. Paikalla oltiin lauantaina. Onneksi sen verran ajoissa, että polettitiskillä ei ollut jonoa mainittavaksi asti. Myöhemmin näytti olevan melkoiset ryysikset siihen. Aikaisin saapumisen etuja, sano.
Ihan mielettömästi ei kerennyt maistella. Aika meni siivillä ja olen vähän hidas nautiskelija ja monessa tapauksessa olut oli ihan liian kylmää, että saisi aromeista kunnolla otetta. Joten joutui tovin lämmitellä lasia kädessä, että saisi oikeesti jotain irti. Dokaamaan kun tuonne ei tulla ja onneksi ei sellaista sakkia näkynytkään. Harvinaisen asiallinen ilmapiiri ja siitä plussaa. Muutenkin järjestelyt oli omasta mielestäni sijoittelujen suhteen hyvät ja harvemmalle tiskille oli kauheasti jonoa ja juoman sai aika pikaisesti. Hinnoittelut myös kohdallaan, mutta tosiaan ainakin BrewDogit oli hinnoiteltu aika hiton ylös. No, trendilisä tai jotain...
Juomat jotka tuli testailtua (oluet parhaimmuusjärjestyksessä parhaasta heikoimpaan):
1. Rogue Chocolate Stout: Loistava olut mainiolta panimolta. Tässä suklaa todella maistui ja suklaan ystävänä tietenkin miellytti aika tavalla. Usein kun tuntuisi, että se suklaa ei juuri erotu oluessa kun sitä mainostetaan olevan. Tumman suklaan ystävän taivas. Tätä toivoisi saavansa jostain.
2. Sierra Nevada Hoptimum: Rehevä double ipa laatupanimolta. Kaikkea sopivassa suhteessa. Humaloinnin kanssa ei mennä onneksi yli. Vaikea uskoa, että yli 10%:n dipa. Ei pettänyt odotuksia.
3. Nøgne Ø Triple Wood Knot Brown: Norjalaisetkaan eivät pettäneet odotuksia. Ei aivan heidän Imperial Brown Alensa tasoa, mutta melko lähelle. Mukavan maanläheinen ja aavistuksen kotikaljamainen brown ale. En ole niiden suuri ystävä yleensä, mutta tämä toimi kuten mainittu IBA myös.
4. Thornbridge Hall Double Scotch Ale Whiskey Barrel Aged: Viskitynnyrikypsytetyt oluet kiehtoo aina ja tässä en tuoksussa juuri viskiä löytänyt, mutta maussa sitä oli. Varsin pätevä olut perusteiltaan, mutta ehkä rungoltaan kuitenkin hivenen ohut ja pidemmän päälle tylsä ja yksipuolinen.
5. Bryggeri Helsinki Syysmyrsky Double India Pale Ale: Oivallinen dipa. Hivenen varovainen kenties, mutta paikalla ollut oluen isä (tämähän oli kotipanijoille järjestetyn kisan voittaja) totesi, että kotona tehty versio oli kaikilla osa-alueillaan parempi ja tässä ei ihan samaa tavoitettu. Hyvä lisä Bryggerin repertuaariin kuitenkin.
6. Hiisi / Donut Island Licorice, Suckers! Belgian IPA: Vähän kahtiajakoiset fiilikset jättänyt olut. Sinänsä ihan mukava belgi ja ipa hybridi, joskin humalointi oli aika niukkaa omaan makuun. Oluessa oli käytetty lakritsijuurta, jota en ihmeemmin havainnut, joskisn jälkimakuna jossain kohtaa oluen jälkeen (en ole ihan varma pidinkö siitä). Ihan mukavan persoonallinen ja uskalias olut.
7. Hornbeer Brown Ale: Vähän tasapaksu ja yllätyksetön brown ale hyvältä panimolta. Ei mitään vikaa, mutta ei mitään aisteja hivelevääkään. Juuri näistä syistä brown alen täytyy erota massasta, että se jaksaa kiinnostaa.
8. Suomenlinnan DiipadaApa: Oluen tuoksu oli kumma, jotenkin merivetinen (liekö panimon sijainnilla tekemistä asian kanssa, hmm...) Maku onneksi oli parempi ja siinä ei merivettä löytynyt. Vähän yksioikoinen ja tunkkainen apa silti. Tältä tyyliltä on tullut vastaan niin huippuja, että tämmöset ei juuri jaksa innostaa.
Viskejä join vaan kaksi: Yoichi 20yo ja Ardbeg Uigeadail. Edellämainittu oli todella maukas, pehmeä ja kaikin puolin hieno juoma lajissaan. Viskeistähän en siis juuri mtiään tiedä, sen verran vähän olen niitä maistellut. Uigeadailiakin maistoin nyt ekaa kertaa ja olihan se ärjyä. Tavallinen Ardbeg potenssiin kaksi, tai jotain sinnepäin. Harmi, että viskit jäi noin vähiin, mutta oluita tuonne nyt menin metsästämäänkin ensisijaisesti.
