Omat runot

[Breeze Harbour]

Joops.. Viikon vanhat setit (ei muuten muuten ole edes samasta runosta kuin edellisen viestin runopätkä, vaikka sana Fireworks esiintyy "hämäävästi" tässäkin).

Tämä on itseasiassa vain tosi pieni palanen mun kuukauden pisimmästä runosta. Ehkä joskus pistän kokonaisen version tänne selityksineen...ehkä. Tuskin vielä pieneen toviin, mutta kenties joskus.

Worlds Apart, blissfully nowhere
None and everything in the same
But if you can see those tiny sparks
In the sky, turn them into Fireworks

 

[Breeze Harbour]

Okei, vielä toinen pätkä toisesta runosta. Sen verran tykästyin tähän täysin omassa päässä keksimääni sanaan, joka esiintyy heti tän runon ensimmäisessä säkeessä. Tepastelin vain yksi ilta tuolla olohuoneessa ja mietin siinä tähdenlentoa sanana, makustelin sitä hetken aikaa mielessäni ja sitten toi soothing star jotenkin vaan välähti ja kuulosti heti kivalta. Päätin että otan ton sanan osaksi mun seuraavaa tekelettä, ennen kuin vielä edes tiesin mistä alan kirjoittamaan.

She's a soothing star
Shot across my skies
I'm a little speechless
But too honest to deny
That I feel it, the change
Constellations rearrange

 

[Breeze Harbour]

Risteilevät linjat meillä siellä
Törmäyskurssi keskellä tietä
Mietin katse jäätyneenä siinä
Saatoitko se todella olla sinä

 

[Breeze Harbour]

Samasta runosta kuin edellinen viestini

Aika kului risteillen kohti kotia
Jätinkö mun sydämeni taakseni
Pitäisikö mun luottaa vaistooni
Voinko tietää mitä mun silmät ei
Talvihämärätielllä edessään erota

Mielikuvat valoisat peittävät mielen
Taisinpa oppia sinulta uuden kielen
Sil on selkeä nimikin, kristalli sinisin
Tee niin ku sanot, sano niin kuin teet

 

[Breeze Harbour]

Building, from these cracks
A foundation, hope to last
The anchor inside my chest
Maybe time, tell us the rest

I tried to fly away, to escape
My mask, pain lighting my path
Towards the new light of today
Battlefield of fear and faith

 

[Breeze Harbour]

Smiles

When you smile
Maybe even
Just a while
Guaranteed I
Might as well

Look back at
Your face and
How far us two
Have travelled

And when you
Will come again
You're welcome
Back for more

Even if just
For some laughs
Just for fun and
For what we may
Have yet become

 

[bebeto]

Ääneen päästeltyjä

Suolestani äänen päästin
melko alakuloisen

parhaat hajut sulle säästin
housuun paskonut mä en

inspired by Pekka Streng

 

[Jari66]

Maailman rannoilla
kuolema kannoilla

Meren ja tuulen
kuiskivan kuulet

Olkapäällesi käden laskee
pyydät, ei vielä

Mutta käsi
on liian raskas

 

[bebeto]

Kansallisuuksia

Et ole kuten englantilaiset
sinä ryyppäät sekä paskalle haiset
olet suomalainen

 

[npc]

Mulla on pyörinyt viime aikoina vain päässä tämä:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=8SRbst-pVXM

Sirpa-Leena -sädrock

Kato mitä sä tee-e-eit
Sä jätit vain Sirpa-Leenan
Heitit hiekkaa suoraan mun pi.. -Öö silmi-iin
Multa petti alta maa-aa-aa.
- - - -
Olen kääntänyt nämä kokonaankin suomeksi, on traaginen tarina Padasjoen Sirpa-Leenasta. En kirjoita näitä säkeistöjä vielä kokonaan tähän ennenkuin olen saanut Teoston kanssa sovittua.

 

[npc]

Olen kääntänyt nämä kokonaankin suomeksi, on traaginen tarina Padasjoen Sirpa-Leenasta. En kirjoita näitä säkeistöjä vielä kokonaan tähän ennenkuin olen saanut Teoston kanssa sovittua.

Tää Sirpa-Leenahan on siis semmoinen vähintään Raukkaudella Maire -leffan bädäsjoen kostaja. Aion vinkata tätä Tarantiinolle ja ehdottaa Eeva Litmasta pääosaan. En halua spoilata liikaa, mutta se kiteytyy kun psykoosissa oleva nainen löytää sut jostain ahtaasta paikasta eikä sulla ole enää mahdollisuutta perääntyä. Se laulaa vain hiljaa sun korvaan: "Sä jätit vain Sirpa-Leenan..." Sitten kuva menee mustaksi ja kuuluu kirkumista ja huutoa. Itse pystyt vain totee että ei ole hyvä tämä. Liian myöhään.

 

[npc]

Liian myöhään.

Liian myöhään. Tajuat sen, mitä et ikinä ollut nähnyt ja kuullut. Tuskin nytkään silti. Kummitteleva vääristynyt sävelmä vain sun päässä enää soi, viimeinen sävelmä, kato nyt saatana mitä sä teit.

Ymmärrät siinä sekunnin murto-osassa kuinka et ole ymmärtänyt yhtään mitään Sirpa-Leenan todellisuudesta. Olisi ollut mahdollisuus, mutta et kuunnellut Sirpa-Leenaa. Kuinka olisit voinut, ei me tavalliset tulla ajatelleeksi. Rahiseva ääni sun korvaan kuiskaa:

Linkki: https://youtu.be/8SRbst-pVXM?t=76

Kato mitä sä tee-e-eit
Sä jätit vain Sirpa-Leenan
Enää vain synkkiä iltoja
Pian kämppä savuaa-aa.

 

[npc]

- Kato mitä sä te-e-eit!
- Sirpa hei, mitä sä nyt? En mä...
- Sä et uskonut Sirpa-Leenaa, vain...
- Lopeta nyt saatana, tää ei oo hauskaa enää!
- Heitit hiekkaa suoraan mun silmiin.
- Mutta miten mä nyt.. Siis miks et oo sanonut mitään aikaisemmin mä...
- "...Pian kämppä savuaa-aa"
- Sä et oo nyt oma ittes.
- Olenhan, mä olen Sirpa-Leena Padasjoelta. Kuka sä luulit et mä muka olisin?
- Älä nyt leiki oikeesti...
*Askeleet loittonee, ovi käy*
- Bädäsjoki vittu! Haloo!!! Älä jätä mua tänne saatanan hullu!!! SIRPA-LEENAAAAAAAAAAAAA......

 

[finnjewel]

Lätkäfanille

Älä vielä mieltäs murra,
syksyllä taas liukuu kurra.
Sitten vasta aika surra,
jos rahahanat sulkee Purra.

 

[Buster]

Salamavaloihin Hollywoodin
Saapui kautta Japanin
Mies luontoa rakastavainen
Äänittäjien painajainen

Valkokankaalla näytti taidon
Lajin nimeltä aikidon
Kuin salama, nopea ja taitava
Pahan kukisti käsillään vaivatta

Poninhäntä ja peloton katse
äijistä tyhjeni kaapattu raide
Lainvartijana mahtoi olla pikkasen tanakka
Diktaattorien kumartelijana myöskin melkosen hanakka

Naisille häröilevä blues-musisoija
Stuntteja käyttävä filosofoija
Suorien dvd-julkaisujen legendalle
Runo omistettu Steven Seagalille

 

[Hippi Hiiri]

Lupasit, että olen sinun apilankukka
nyt kaikki sanoo se on se Kupilan akka

 

[WarWas]

Joskus ysärillä pienessä maistissa neljän kamun kanssa päätettiin tehdä runo.

 

[heketsu88]

Eilen ja tänään vielä muokattuja lyhyitä runojani:

Toivo

Ällös poika itke,
suru pois heitä,
jo parempaan päin,
menee elämä tää

Tarkoituksen löytäminen

Ken tahtoo nauttia,
sen mahtaa löytää,
elämästään kun,
tekee niitä asioita,
joista pitää

Matkamies

Matkaan jo käy,
sinä vaeltaja,
ei reissu edisty,
jos paikoilleen vaan jäät

Metsän valtias

Tähtitaivaan alla,
kulkee eläin ylhä,
sen askel on uljas,
metsän kuningas se on

Luonnonkulku

Tanner jo tömisee,
eläinjoukko taivaltaa,
kohti ravitsevempia maita,
taas kulku suuntautuu

 

[Kaheksas pakki]

Lasinen lapsuus

Vaikea ja arka aihe, tarkoitus saada vielä verseet miten vanhempien juominen vaikutti nuorena/teininä sekä mikä on tämän hetken tilanne.

Meil juotii arjet ja pyhät
Jätti arvet ja syväl
Isoveljel sen takii terapian tarvetta yhä
Lama vuosia
Raha huolia
Koko lapsuus vanhemmat pahast kuosissa
Äiti koitti apuu välil saada
Ja sitä kävi saamas
Ku muita holisteja näki AaAas
Isä sen sijaan haki apua tuopista
Aamusta asti pelkkää krapula juomista
Perus arkea ku säädetään pää jääs
Lapset keskenään jätetään häärää
Joutuu niin paljon näkemään väärää
Lasinen lapsuus voi sitä häpeän määrää

 

[Duke]

Kehystän sinut
Älä kysy miksi.
Siihen on syynsä.
Nostan sinut seinälle television yläpuolelle.
Älä kysy miksi!
Siihen on syynsä.
Siihen Resnais'n julisteen viereen.
Älä liiku,
ettei illuusio säry.

Rakkauden pelotevaikutus ei ole koskaan toiminut, vaan se eskaloi.
Haluan katsella sinua vielä, kun kanavat peittyvät lumisateeseen

Rakkaus räjähtää muodostaen varjon sienestä taivaalle.
Haluan katsella sinua vielä, kun luinen pallo valuttaa maitonsa sinun valkealle pinnallesi

Rakkaus polttaa jättäen vain varjon maahan niistä, jotka siinä joskus olivat.
Haluan katsella sinua vielä, kun torakat tulevat vaatimaan omaansa

Rakkauden lyhyt historia haihtuu tuuleen eikä enää ole.
Haluan katsella sinua vielä, kun olet varjona kehyksissä

Haluan katsella sinua vielä, kun et enää ole

 

[Duke]

Hyvää huomenta haikulla:

Ukraina itkee
Ovechkin teki maalin
Lasten ystävä

 

[Breeze Harbour]

Tinder-seikkailut sai kirjottamaan pienen runon pitkästä aikaa

Miten ois, läheks mun kaa
Ihan vaik kahvittelee vaa
Like sun suuntaas luikahti
Lovee jos saan toisen takasi
Ainaki annoit syyn runoilla taas

 

[Kaheksas pakki]

Tämmönen raapustus tähän väliin. Kymppilinjan biisiin osuu jotku rivit.

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=SjVCbFbnRY0&pp=ygULa3ltcHBpbGluamE%3D

Tuntuu niin oudolt ja kaukaselta
Ku löyty pelkkää makaronia lautaselta
Pikkupoikan sitä himas itki
Kun vanhemmat brenkkua kitaan litki
Himas ei puhuttu vaa riideltiin
Ja opin mun tunteita piileksii
Ajatukset oli sillon hyvin tummii
Mut jotenki niistäki ajoista vaa yli tultii
Oli se elämä sillon niin erikoista
Salailuun ja häpeään meni voimat
Luulin et on mun vahva puoli
Ku en ikinä muitten apuja vastaan huoli
Usko kortil, aika vaikeet välil
Eikä löydy sanoi mitä kaikkee näki
Vuosia meni ja sen tajus vasta
Et lasinen koti teki alust raskaan

Broidil alko pettämää yläkerta
Ku holi vanhemmille kun pyhää verta
Veli alko hautomaa itsemurhaa
Sanos elämä on ilman iloo ja vitsei turhaa
Onneksi raiteilta apuu soitti
Puoli vuotta suljetulla latuu valoitti
Perhees se tungettiin maton alle
Käyttöö pois silmistä ja mielestä sanonnalle
Tuntu et se oli vaa tärkee unohtaa
Eikä siitä puhuttu sen jälkee koskaa
Terve mieli terveen asunnon vaatii
Ja onneksi veli kupittaalla kuntoon saatiin
Polku täynnä kivii ja sata kuoppaa
Enkä oikee ihmisiin osaa luottaa
Pitkä matka tultu kaiken yli tänne
Ja elämästä täysillä nauttia yritämme

Vanhempien juominen rankkaa henkisesti
Enkä oikee edes tiiä miten sen sit kestin
Välit kuntoon pitäis antaa saumaa
Ku en jaksais loputtomiin asti kantaa kaunaa
Jotenki vaa väsyny enää ketään syyttää
Ottanu vaa pikkusen etäisyyttä
Jo pienenä opin ettei saa nolata sukuu
Eikä näistä sen takii osata puhuu
Aina vaa salattu ja vähätelty
Nii paljon voimia tähän menny
Koti ei tuntunut kodilt koskaan meitsil
Enkä usko et välit tulee ikinä normaaleiksi
Ku muuri meidän välil vaan jaksaa kasvaa
Mutta vastarannal jo kastan varpaan
Ja kun korkki menee kiinni mä kotiin kuljen
Sitä päivää odotellessa mä ovii suljen

 

[finnjewel]

Rimmavimma

Tyhjää täynnä monen on haavi,
selkiäänsäkään ei kukaan kai raavi.
Kylppärissä suuri, sininen on saavi,
siinä polskii iloinen vaavi,
Pikkarainen, Veeti Johannes Taavi.
Ilosta veisaa koko konklaavi,
saarnallaan heille toivon toi paavi.

Kaukana kaikesta olimme siellä,
mutkaisella, kuoppaisella tiellä
Tuo tie oli päällystetty piellä,
urakoitu, kostutettu miesten hiellä.
Vaikka sopimusehtoja kukaan ei kiellä,
ei niitä suinkaan helppo ollut niellä.
Ei tätäkään kaikki runoksi miellä.

 

[Hippi Hiiri]

Alvi nousee
muna ei